Terveystieto oppiaine Terveyden edistämisen ja terveystiedon 15- vuotisjuhlawebinaari 20.11.2017, Kuopio Heidi Peltonen 20.11.2017
Terveystieto oppiaineeksi He 142/2000, Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 11 :n, lukiolain 7 :n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 12 ja 17 :n muuttamisesta Lakimuutokset Opetussuunnitelman perusteet 1994, 2003 ja 2016 Terveystieto reaalikokeen oppiaineeksi ylioppilastutkinnossa 2007 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset, siirtymävaihe Terveystieto oppiaineen kehittämistutkimus ja oppimistulosten arviointi
Tilanne ennen lakimuutosta Terveyskasvatus perusopetuksessa Vuoden 1994 opetussuunnitelmauudistuksessa terveyskasvatuksen tavoitteet ja sisällöt määriteltiin terveyskasvatus aihekokonaisuudessa. Aihekokonaisuudet eivät kuitenkaan olleet velvoittavia, joten opetuksen järjestäjä saattoi valita jonkin opetussuunnitelman perusteissa esitetyistä aihekokonaisuuksista. Terveyskasvatusta tuli opettaa liikunnan yhteydessä siten, että vuosiluokkien 7-9 aikana liikunnalle varatuista tunneista yhteensä 30 tuntia käytettäisiin terveys- ja liikennekasvatukseen. Terveyteen liittyviä sisältöjä opetettiin kansalaistaidon ja liikunnan lisäksi ympäristö- ja luonnontiedossa, biologiassa ja kotitaloudessa. Kouluhallitus 1985, Peruskoulun tuntijako Vn päätös 834/1993, Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 1994 Opetushallitus
Perusteluja muutokselle Kouluterveystutkimus; oppilaiden erilainen oireilu lisääntynyt- kotiin, vapaa-aikaan ja koulutyöhön liittyvät tekijät nuori ei saa koulussa tietoja ja taitoja, miten itsensä hoitaa terveysopetus hajautunut eri oppiaineille ja aihekokonaisuuksille terveystieto ja terveyskasvatus, turvallisuustaidot ja -valmiudet sekä yleiset yhteiskunnassa toimimisen ja elämänhallinnan kannalta tärkeät tiedot ja taidot ovat jääneet perusopetuksessa liian vähälle huomiolle opetus puutteellista osana liikunnan opetusta ja aihekokonaisuuksina terveystiedon opetus osana perusopetusta tavoittaa lähes koko ikäluokan, opetusta tehostamalla voidaan vaikuttaa yleiseen kansanterveyteen. HE 124/200
Ehdotus uudeksi terveystieto oppiaineeksi perusopetuksessa Terveystietoa opetettaisiin perusopetuksen aikana yhteensä noin seitsemän vuosiviikkotuntia, mikä tarkoittaa noin 260 oppituntia. Vuosiluokilla 7 9 terveystietoon varattaisiin kolme vuosiviikkotuntia. Vuosiluokilla 1 6 ainakin osa terveystiedon opetuksesta voitaisiin antaa osana eri aineiden opetusta, eikä terveystiedolle tältä osin välttämättä osoitettaisi omia tunteja. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt määriteltäisiin opetussuunnitelman perusteissa koko perusopetuksen osalta nykyistä täsmällisemmin ja, toisin kuin nykyisten aihekokonaisuuksien osalta, opetuksen toteuttaminen ei olisi enää opetuksen järjestäjän harkinnassa. HE 142/2000
Ehdotus uudeksi terveystieto oppiaineeksi perusopetuksessa Perusopetuksessa ehdotetaan kaikille oppilaille yhteiseksi oppiaineeksi lisättäväksi terveystieto. Kansalaistaito ehdotetaan poistettavaksi oppiaineluettelosta. Lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa liikuntaa ja terveystietoa ehdotetaan opetettavaksi erillisinä oppiaineina. Terveystiedon opetuksen tavoitteena olisi, että oppilaat oppivat terveystietoja ja -taitoja sekä terveyttä edistäviä asenteita. Terveystiedon tavoitteena olisi myös lisätä oppilaiden valmiuksia pohtia terveyteen ja sairauksiin liittyviä arvo- ja arvostuskysymyksiä sekä edistää valmiuksia kriittisesti arvioida yhteiskunnan terveyskulttuuriin liittyviä ilmiöitä. HE 142/2000
Ehdotus uudeksi terveystieto oppiaineeksi perusopetuksessa Opetus jakautuisi kolmeen osa-alueeseen varsinaiseen terveystietoon ja terveyden edistämiseen, sosiaalisten taitojen ja yleisten elämänhallintataitojen kehittämiseen sekä turvallisuustaitojen ja -valmiuksien saavuttamiseen Tarkoituksena on, että terveyteen liittyvät asiat muodostaisivat keskeisen osan terveystiedon opetuksesta. Terveystiedon opetuksessa olisi tarkoitus käsitellä eri tavoin myös opiskeluympäristön turvallisuuteen liittyviä asioita ( vrt. oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön) HE 142/2000
Ehdotus muutoksista lukiossa Liikunnan ja terveystiedon opetusta koskevien tulkintaongelmien poistamiseksi sekä liikunnan ja terveystiedon osin erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen erottamiseksi lukiolain 7 :n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että oppiaine liikunta ja terveystieto erotetaan kahdeksi eri oppiaineeksi molemmat oppiaineet mainittaisiin 7 :n 2 momentissa erikseen. Liikunta luettaisiin taitoaineeksi, mutta se mainittaisiin säännökseen sisältyvässä luettelossa erikseen. muutokset myös opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettuun asetukseen jne. HE 142/2000
Terveystieto oppiaineeksi Terveystieto-oppiaine perusopetukseen, lukioon ja ammatilliseen koulutukseen itsenäiseksi oppiaineeksi 2001 Perusopetus Perusopetuksessa otettiin uudet Opetushallituksen antama opetussuunnitelman perusteet käyttöön porrastetusti vuodesta 2003 lähtien siten, että vuonna 2006 koko maassa oli siirrytty kaikilla luokkaasteilla uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen opetukseen. Lukio Terveystietoa opetettiin lukiossa yksi pakollinen ja kaksi syventävää kurssia 1.8.2002 lähtien. Uuden tuntijaon mukaiset opetussuunnitelman perusteet otettiin käyttöön vuonna 2005. Ammatillinen koulutus Kaikkien perustutkintojen koulutuksessa osana yhteisiä opintoja 1 ov ja valinnaisia 0-4 ov Lait 453/, 454/ ja 455/2001, www.oph.fi Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet, Opetushallitus 2003, 2004
Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet perusopetuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) terveystiedon opetukselle tavoitteet ja keskeiset sisällöt laadittiin asetuksen määrittelemän tuntijaon mukaan seuraavasti: vuosiluokat 1-4 integroitu oppiaineryhmä ympäristö- ja luonnontieto: biologiaa-, maantietoa-, fysiikkaa-, kemiaa- ja terveystietoa opetetaan 1-4 luokkien aikana yhteensä 9 vuosiviikkotuntia vuosiluokat 5-6, integroidaan biologiaan ja maantietoon sekä fysiikkaan ja kemiaan biologiaa/maantietoa ja terveystietoa yhteensä 3 vuosiviikkotuntia fysiikkaa/kemiaa ja terveystietoa yhteensä 2 vuosiviikkotuntia luokilla vuosiluokat 7-9, yhteensä kolme vuosiviikkotuntia omana terveystieto oppiaineena. VN 1435/2001, Opetushallitus 2004
Perusopetus 7-9 lk TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.
KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu
Voimavarat ja selviytymisen taidot terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri kansantaudit ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö
Lukion tuntijako Valtioneuvoston asetuksen (955/2002) mukaan lukioissa tarjotaan pakollisia ja syventäviä kursseja eri reaaliaineista seuraavasti: reaaliaine pakolliset kurssit syventävät kurssit uskonto 3 2 elämänkatsomusti eto 3 2 psykologia 1 4 filosofia 1 3 historia 4 2 yhteiskuntaoppi 2 2 fysiikka 1 7 kemia 1 4 biologia 2 3 maantiede 2 2 terveystieto 1 2
Terveystieto lukiossa 2003- Pakollinen kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) Syventävät kurssit 2. Nuoret, terveys, ja arkielämä (TE2) 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Tämä osaaminen ilmenee tiedollisina, sosiaalisina, tunteiden käsittelyä ohjaavina, toiminnallisina, eettisinä sekä tiedonhankintavalmiuksina. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Opetushallitus 2003
Ammatillinen koulutus muutos yhteisin opintoihin siten, että terveystieto ja liikunta erilliset opintokokonaisuudet Terveystieto pakollisia opintoja 1 ov ja valinnaisia opintoja 0-4 ov Opetushallituksen antamista ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkintojen perusteista poistettiin liikunta ja terveystieto kokonaisuus. Liikunta lisättiin taito- ja taideaineisiin omana kokonaisuutena Terveystieto erillinen opintokokonaisuus. 437/2001, Vn A 616/2001, 2
17 Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Vn 1435/2001, Vn 955/2002, 21.11.2017
Ylioppilastutkinnon uudistaminen Tutkintoon sisältyy äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettäviä kokeita. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Tutkintoon osallistuvan on suoritettava äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe sekä valintansa mukaan kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat toisessa kotimaisessa kielessä, yhdessä vieraassa kielessä, matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Vn 250/2003
Terveystieto ylioppilastutkinnon reaalikokeessa keväällä 2007 YLIOPPILASTUTKINNON REAALIKOKEEN UUDISTAMINEN 2006 Reaalikoe uudistui kevään 2006 tutkinnosta alkaen. Aiemmin toteutettu reaalikoe uudistettiin siten, että reaalikoe jaettiin yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Kokelas voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia kokeita. TERVEYSTIEDOSTA REAALIKOKEEN OPPIAINE Kussakin seuraavista aineista järjestetään oma kokeensa: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, psykologia, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantiede ja terveystieto. SIIRTYMÄVAIHE Ensimmäiset uudistetut reaaliaineiden kokeet keväällä 2006 paitsi terveystieto. Terveystiedon kokeen järjestämistä edelsi siirtymä- ja valmistelukausi, jolloin terveystietoa käsiteltiin eri näkökulmista esim. psykologian ja biologian tehtävissä. Terveystiedon koe ylioppilastutkinnossa ensimmäisen kerran keväällä 2007 yo tutkinto syksy 2007 Vn asetus 250/2003 ylioppilastutkintoasetuksen muuttamisesta
Terveystiedon opettaja - opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Siirtymävaihe vuosina 1.8.2002-1.8.2012 Terveystiedon opettajan opetusta kelpoinen antamaan siirtymävaiheen loppuun asti henkilö, joka kelpoinen antamaan opetusta Perusopetuksessa liikunnan, biologian, kotitalouden, yhteiskuntaopin tai lukiossa psykologian opetusta Ammatillisessa koulutuksessa liikunnan ja terveystiedon opetusta Lukiossa biologian, liikunnan, psykologian opetusta tai perusopetuksessa kotitalouden opetusta - Siirtymävaiheen kelpoisuus koski myös 1.8.2002 ym. oppiaineiden aineenopettajakoulutuksen aloittaneita - Valtioneuvoston asetus 614/2001
Arviointi siirtymävaiheessa Jos oppilas on opiskellut uutta oppiainetta, terveystietoa, siitä annettua arvosanaa ei merkitä kevään 2006 päättötodistukseen. Arvosana voidaan antaa erillisellä todistuksen liitteellä. Myös terveystiedossa oppilaan arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin, ja vuoden 2004 perusteiden sisältämiä päättöarvioinnin kriteerejä voidaan käyttää arvioinnin apuna soveltuvin osin. Kokonaisuudessaan terveystiedon päättöarvioinnin kriteerejä käytetään oppilaan arvioinnissa vasta sen jälkeen, kun oppilas on opiskellut terveystieto-oppiaineen koko oppimäärän (3 vuosiviikkotuntia) 7-9 vuosiluokilla. Keväästä 2007 lähtien päättötodistukseen merkitään terveystiedon arvosana.
Tukiaineisto opetussuunnitelman tueksi Heidi Peltonen ja Lasse Kannas (toim.) Terveystieto tutuksi -kirjassa kuvataan terveystieto-oppiainetta ja sen pedagogisia lähtökohtia monipuolisesti ja annetaan ensiapua aineen opettamiseen. Eri aihealueiden opetukseen tarjotaan virikkeitä sekä uusia, käytännönläheisiä näkökulmia. Kirjassa on paneuduttu selvittämään erityisesti sellaisia tavoitteita ja opetuksen sisältöjä, jotka opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti liittyvät lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen sekä tunnetaitojen opettamiseen. Kirjan artikkelit tarjoavat hyviä virikkeitä myös aihekokonaisuuksien, kuten ihmisenä kasvamisen, hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja turvallisuuden käsittelyyn. Terveystieto tutuksi on tehty erityisesti terveystiedon opettajille ja terveystiedon opetussuunnitelmaa yhdessä kehittäville yhteistyöryhmille. Terveystiedon opetusta käsitellään kirjassa opettajan oman työn tukemisen ja opettajien yhteistyön näkökulmista. Kirjan kasvua ja kehitystä käsittelevät aiheet ovat lapsille ja nuorille tärkeitä ja ajankohtaisia, sillä ne liittyvät heidän omaan elämäänsä, tunteisiinsa ja kokemuksiinsa. Käsiteltäviä teemoja voidaan hyödyntää myös vanhempainilloissa sekä oppilashuollon yhteistyössä. 244 s. Tuotanto: Opetushallitus 2005 2. korjattu painos 2006 Tuotenumero: 1400555, ISBN 952-13-2965-3
Terveystiedon opetuksen tutkimusta Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.) KOKEMUKSIA JA NÄKEMYKSIÄ TERVEYSTIEDON OPETUKSESTA YLÄKOULUISSA Terveystiedon kehittämistutkimus osa 1 http://www.oph.fi/julkaisut/2009/kokemuksia_ja_nakemyksia_terveystiedon_opetuksesta_ylakouluissa Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.) ELÄMÄÄ VAI YLIOPPILASTUTKINTOA VARTEN Lukion opettajien käsityksiä ja kokemuksia terveystiedon opetuksesta. kehittämistutkimus osa II http://www.oph.fi/julkaisut/2009/elamaa_vai_ylioppilastutkintoa_varten Terveystiedon
24 TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013 Opetushallituksen arvioinnin tulosten mukaan peruskoululaiset pitävät terveystiedon opiskelusta ja kokevat sen hyödylliseksi. Terveystiedon osaaminen on yleensä tyydyttävää, mutta oppimistuloksissa on suuria eroja. Julkaisu verkossa: Summanen Anna-Mari: Terveystiedon oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2013 http://www.oph.fi/julkaisut/2014/terveystiedon_oppimistulokset_p erusopetuksen_paattovaiheessa_2013 21.11.2017
25 Blogit OPS2016 Tutustu terveystiedon ops-blogikirjoitukseen Terveyden lukutaitoa tässä ja nyt http://www.oph.fi/ops2016/blogi/103/0/terveyden_lukutaitoa_tassa_ja_nyt 21.11.2017
26 OPS 2016 ja LOPS 2016 Perusopetus Vuosiluokat 1-6 vl 1-2 4 vv. ja vl 3-6 10 v. Muutos: Ympäristöoppi on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu oppiaine, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristöopissa yhdistyy sekä luonnon- että ihmistieteellisiä näkökulmia. Ympäristöopissa oppilaat nähdään osana ympäristöä, jossa he elävät. Lähtökohtana on luonnon kunnioittaminen ja ihmisoikeuksien mukainen arvokas elämä. Terveystiedon kannalta keskeistä on oppia ymmärtämään terveyttä tukevia ja suojaavia tekijöitä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa, ja edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Vuosiluokat 7-9 ennallaan 3 vv. Lukio 1opiskelijalle 1 pakollinen kurssi ja 2 syventävää valtakunnallista kurssia 21.11.2017
27 TERVEYSTIETO perusopetus 2016 YMPÄRISTÖOPPI 1-6 Viisi tiedonalaa: biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto Vuosiluokat 1-2 4 vv. vuosiluokat 3-6 10 vv. TERVEYSTIETO Vuosiluokat 7-9 3 vv. Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 422 /2012 21.11.2017
28 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa S1-S3 S1 S1 L1, L2, L3, L7 L2,L3, L4, L7 L1, L3, L4,L6 S1 S3 L1, L2, L3, L4, L6, L7 OPH/YL/LU/Heidi Peltonen/2015 22.1.2015
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Opetuksen tavoitteet Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa tarkastella ja perustella terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä moniulotteisina kokonaisuuksina yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalista näkökulmista ymmärtää tieteellisen tiedon ja kokemustiedon merkityksen eron terveyden ja sairauden riskien, syiden, vaikutusmekanismien ja seurausten selittämisessä osaa edistää omaa ja ympäristönsä terveyttä ja turvallisuutta, ymmärtää yleisimpien sairauksien ehkäisyn ja hoidon periaatteita sekä itsehoitoon ja mielenterveyden suojaamiseen liittyviä toimintatapoja perehtyy terveyttä koskevan tiedon hankintamenetelmiin, käyttää terveystiedon käsitteitä asianmukaisesti ja osaa kriittisesti arvioida ja tulkita terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa, terveysviestintää ja sekä erilaisia terveyskulttuureihin liittyviä ilmiöitä pohtii terveyteen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja osaa perustella niihin liittyvä näkemyksiään ymmärtää yhteiskunnan olosuhteiden ja terveys- ja muiden yhteiskuntapoliittisten päätösten vaikutuksia kansanterveyteen, väestöryhmien välisiin eroihin, terveydenhuollon rakenteisiin ja ihmisten terveyskäyttäytymiseen.
Pakollinen kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) Pakollisella kurssilla syvennetään perusopetuksen aikana opittua terveysosaamista ja ymmärrystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Lisäksi opitaan tunnistamaan ja arvioimaan terveyden edellytysten toteutumista omassa elämässä, lähiyhteisöissä ja ympäristöissä sekä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien ja arjen terveysosaamisen kehittäminen, mielenterveyden suojaaminen sekä ajankohtaisten ja opiskelijoiden esille nostamien asioiden käsittely. Valtakunnalliset syventävät kurssit 2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2) Kurssilla tarkastellaan terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta voimavarana ja perehdytään sosiaaliseen kestävyyteen osana kestävän tulevaisuuden tavoitteita. Keskeistä on myös tarkastella perimän ja ympäristöön liittyvien tekijöiden yhteyksiä ja vaikutuksia terveyteen ja toimintakykyyn. 3. Terveyttä tutkimassa (TE3) Kurssilla luodaan kokonaiskuvaa terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn historiallisista kehityslinjoista ja tulevaisuuden haasteista pääpiirteissään. Kurssilla vahvistetaan opiskelijan valmiuksia hankkia ja arvioida terveyteen liittyvää tutkimus- ja arkitietoa ja soveltaa terveysosaamistaan aktiivisena kansalaisena. Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttavien tekijöiden kriittiseen arviointiin ja pohditaan tutkimuksen ja päätöksenteon mahdollisuuksia terveyden edistämisessä lähiyhteisöissä, yhteiskunnassa ja globaalisti.
Yhteistyö opiskeluhuollon ja terveystiedon opetuksen kanssa Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat Suunnitelmassa kuvataan: toimenpiteet opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi, yhteistyö ja toimenpiteet opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden vahvistamiseksi, oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun ja poliisin sekä muiden opiskeluhuollon kehittämiseen tarvittavien tahojen kanssa, terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välinen yhteistyö, opiskeluun osallistumisen seuranta, poissaolojen ehkäiseminen ja niihin puuttuminen,. Opetushallitus 2014, 2015 www.oph.fi Opetussuussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet
Terveystiedon sähköinen ylioppilaskoe syksy 2017 Kehittämistyö jatkuu.. Terveystiedon sähköinen ylioppilaskoe järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017. Kokeen tarkoituksena on mitata kokelaan kypsyyttä ja opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Kokeen avulla arvioidaan opiskelijan kykyä monipuoliseen tiedonkäsittelyyn ja itsenäiseen kriittiseen ajatteluun sekä oppiaineen asiatietojen ja käsitteiden hallintaan terveystieto yotutkinto 2017
Ja ehkä se on se, että koko tuo aine on sitä semmosta, et oppii huolehtii ite itestään, omasta terveydestään. Et se on sillei aika tärkee. Että jos opettelee ton aineen hyvin, niin sit sitä tavallaan satsaa itteensä. Et tietää sit, miten ittensä kans toimii. lainaus 9-luokkalaisten ryhmähaastattelusta Lasse Kannas, Heidi Peltonen ja Tuula Aira (toim.) Kokemuksia ja näkemyksiä terveystiedon opetuksesta yläkouluissa Terveystiedon kehittämistutkimus osa 1