TARMO-työryhmä: pienituloisimmat ja tuettu asuminen Tuomas Sukselainen 17.6.2011
SATA-komitean ehdotus lähtökohtana (1) Pyritään siihen, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokraasunnoissa. Asunnonvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat ruokakunnat 1VM/KO 2
SATA-komitean ehdotus lähtökohtana (2) Selvitetään voidaanko kuntien kannusteita toimia tämän suuntaisesti lisätä siirtämällä uudistettavan asumistukilain normin ylittävät asumismenot täydentävän toimeentulotuen piiriin ilman, että henkilön mahdollisuus saada tarpeellinen tuki kohtuullisiin asumismenoihin vaarantuu Valmisteluvastuu VM:llä ja toimeenpanovastuu kunnilla, YM:llä ja ARA:lla 1VM/KO 3
TARMO-työryhmä 5.8.2010 15.6.2011 SATA-komitean ehdotuksen pohjalta Mukana VM, YM, STM, ARA, Helsingin ja Keravan kaupungit Ongelma: työryhmän enemmistö vastusti lähtökohtaisesti toimeksiantoa ja VM:n roolia valmistelun vetäjänä Työryhmä ja erityisesti sihteeristö ahkeroivat; 19 kokousta; asiantuntijoita, laskelmia, raportti ja taustamuistio; eriävä mielipide 1VM/KO 4
TARMO-työryhmän tavoite Parantaa pienituloisimpien, vähävaraisimpien ja eniten asunnon tarpeessa olevien henkilöiden oikeutta saada kohtuuhintainen vuokra-asunto, pienentää työllistymisen kynnystä ja samalla saada aikaan säästöjä sekä valtiolle että kunnille. 1VM/KO 5
TARMO-työryhmän näkökulma Tehtävää lähestyttiin asumisen tukien kokonaisuus ja vuorovaikutukset huomioon ottaen; asumiseen lähes 6 mrd. euroa julkisia etuusmenoja ja verotukia Huomio valtion tukemaan asuntokantaan (tuotantotuki 0,3 mrd. euroa; vastaava etu vuokralaisille), yleiseen asumistukeen (0,5 mrd. euroa) ja toimeentulotuen asumista rahoittavaan osaan (arvio 0,3 mrd. euroa) = 1-1,1 mrd. euroa, pääkaupunkiseudulla noin 0,5 mrd. euron tuet 1VM/KO 6
1VM/KO 7
1VM/KO 8
1VM/KO 9
1VM/KO 10
TARMO-työryhmän havaintoja Pääkaupunkiseudun pienituloisimmista asumistuen saajatalouksista asuu vuokralla vapaarahoitteisesti 45 % kunnan ara-vuokra-asunnossa 35 % muussa ara-vuokra-asunnossa 20 % Pääkaupunkiseudun ara-vuokralaisista: asumistukea saa noin 20 %, runsas 10 % kuuluu pienituloisimpiin Ara-vuokra-asunnoissa asuvista viidennes kuuluu kahteen ylimpää tuloviidennekseen 1VM/KO 11
TARMO-työryhmän havaintoja Pääkaupunkiseudun 17 345 pienituloisimmasta asumistuen saajataloudesta maksaa asumistuen normit ylittävää vuokraa vapaarahoitteisissa asunnoissa 86 % kunnan ara-vuokra-asunnoissa 70 % muissa ara-vuokra-asunnoissa 83 % Tämän mahdollistaa asumistukea täydentävä toimeentulotuki 1VM/KO 12
TARMO-työryhmän havaintoja Pääkaupunkiseudulla vallitsee akuutti pula pienistä valtion tukemista vuokraasunnoista Tuettujen asuntojen kysyntä voimakkainta yksiöissä Tuettu vuokra-asuntokanta, vapautuvat asunnot ja uustuotanto painottuvat perheasuntoihin 1VM/KO 13
1VM/KO 14
TARMO-työryhmän havaintoja Vapaarahoitteisten yksiöiden neliövuokra ylitti vuonna 2010 ara-vuokra-asuntojen neliövuokran Helsingissä noin 6 eurolla (52 prosentilla) ja muualla pääkaupunkiseudulla noin 2 eurolla (16 prosentilla). Asumistukea saavilla yhden hengen ruokakunnilla, joiden asunnot ylittävät asumistuen normit, neliövuokran ylitys oli vuonna 2010 Helsingissä 5,10 euroa ja muulla pääkaupunkiseudulla 1,90 euroa. Kokonaisvuokrissa erot olivat Helsingissä 83 euroa/kk ja muualla pääkaupunkiseudulla 41 euroa/kk. 1VM/KO 15
TARMO-työryhmän havaintoja Asukasvalinta lähtee etenkin kunnallisissa ara-vuokra-asunnoissa asumistarpeen kiireellisyyden arvioinnista Asunnon hakijan taloudellinen tilanne arvioidaan kiireellisyyden jälkeen, asumistuen ja toimeentulotuen edellytyksiä ei voida selvittää Vuokratalon monipuolinen asukasrakenne ja sosiaalisesti tasapainoinen asuinalue yhtä tärkeä tavoite pienituloisuuden ja vähävaraisuuden rinnalla 1VM/KO 16
TARMO-työryhmän havaintoja Työllistymisen kannustinongelma on tuensaajilla pahimmillaan kun asuntona on kallis markkina-ehtoinen vuokraasunto Enimmäisvuokranormit ylittävä vuokra kasvattaa toimeentulotuen tarpeen niin suureksi, että työtä on vaikea löytää tuet ylittävällä palkkatasolla 1VM/KO 17
TARMO-työryhmän havaintoja Jos kalliisti siis asumistukinormit ylittäen - vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla asuvat 12 000 ruokakuntaa asuisivat normien mukaisissa kunnallista vuokratasoa vastaavissa ara-vuokra-asunnoissa, myös työnteon kannustimet paranisivat. Yhden henkilön talouksien keskimääräinen kuukausivuokra alenisi Helsingissä 237 eurolla ja muulla pääkaupunkiseudulla keskimäärin 207 eurolla, eli nelisenkymmentä prosenttia. Tämän suuruinen vuokramenojen aleneminen pienentäisi yli 400 eurolla kuukausipalkkaa, jolla työnteko kannattaa. Tällaisia asuntoja ei ole kuitenkaan ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. 1VM/KO 18
1VM/KO 19
TARMO-työryhmän havaintoja Jos kalliisti siis asumistukinormit ylittäen - vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa pääkaupunkiseudulla asuvat 12 000 ruokakuntaa asuisivat normien mukaisissa asunnoissa, asumiskustannukset (lähes 100 milj. euroa/v.) olisivat kolmanneksen alemmat. Tällaisia asuntoja ei ole kuitenkaan ole riittävästi tarjolla pääkaupunkiseudulla. 1VM/KO 20
TARMO-työryhmän havaintoja Jos kalliisti siis asumistukinormit ylittäen - vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa pääkaupunkiseudulla asuvat 12 000 ruokakuntaa asuisivat normien mukaisissa kunnallista vuokratasoa vastaavissa ara-vuokraasunnoissa, julkiset kustannussäästöt olisivat vuositasolla 15,5 milj. euroa Tällaisia asuntoja ei ole kuitenkaan ole tällä hetkellä riittävästi tarjolla. 1VM/KO 21
TARMO-työryhmän havaintoja Karkea arvio mahdollisuuksista tarjota pienituloisimmille lisää ara-vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulla: ehkä 10-15 prosenttia vanhoista haettaviksi tulevista vuokra-asunnoista; ehkä 10-20 prosenttia uustuotannosta; yhteensä noin 1 000 asuntoa vuosittain, eli vajaa 10 prosenttia kohderyhmästä 12 000 ruokakuntaa; Useamman vuoden aikajänteellä 4 000-5 000 asuntoa. Arvio riippuu tuetun asuntotuotannon määrästä lähivuosina. 1VM/KO 22
TARMO-työryhmän havaintoja Työryhmässä pelätty asumistuen saajien nykyistä suuremman osuuden ara-vuokra-asunnoista johtavan pahenevaan sosiaaliseen eriytymiseen Eriytymisestä vaikea käydä objektiivista ja analyyttista keskustelua Tavoitteena helpottaa työllistymistä ja estää syrjäytymistä, eli lieventää sosiaalista eriytymistä Samat asukkaat seudulla, jolla 500 000 ruokakuntaa; enimmilläänkin 12 000 ruokakunnan (2 ½ %) asteittainen siirtymä vapaarahoitteisesta asunnosta valtion tukemaan vuokra-asuntoon 1VM/KO 23
TARMO-työryhmän havaintoja Työryhmässä pelätty myös rakennuttajien kiinnostuksen ara-vuokra-asuntojen tuotantoon hiipuvan, mikäli asukasvalintoihin alettaisiin puuttua ehdotetussa tarkoituksessa Pienituloisimpien työllistymis- ja asumisedellytysten ja -vaihtoehtojen parantamisen kannalta olisi toivottavaa, että keskustelua voitaisiin jatkaa rakentavalla ja avoimella tavalla, oikeissa mittasuhteissaan ja yhteisellä kielellä 1VM/KO 24
TARMO-työryhmän havaintoja Yhteiskunnan kannalta asumisen tukien yhteensovitusongelmat ilmenevät: työpanoksen vajaakäyttönä julkisten voimavarojen käytön tehottomuutena asumiskustannusten nousuna Samanaikaisesti Suomen julkisella taloudella kestävyysongelma, tarve arvioida menojen tarkoituksenmukaisuutta, hillitä menopaineita ja parantaa kansalaisten työllistymisen edellytyksiä 1VM/KO 25
TARMO-tavoitteen toteuttaminen edellyttää: Lisättyä kunnan aktiivisuutta asukasvalintaohjeistuksen tarkistamiseksi sekä ohjauksen ja valvonnan täsmentämiseksi Tarkempaa ja kokonaisvaltaisempaa tietoa asunnonhakijoiden tilanteesta Huomion kiinnittämistä asukasvalinnassa asumistuen ja toimeentulotuen saamisen edellytyksiin ja pienituloisuuden painottamista nykyistä enemmän 1VM/KO 26
TARMO-tavoitteen toteuttaminen edellyttää edelleen: Kunnan sosiaalitoimen kiinteää kytkemistä asukasvalintaprosessiin ja mahdollisia kiintiöitä ARA:n asukasvalintaohjeiden muuttamista vastaamaan työryhmän ehdotuksia ja ARA:n jämäkämpää otetta ohjauksessa Yhdenmukaisia käytäntöjä kaikkien valtion tukemien vuokra-asuntojen omistajien asukasvalinnoissa Yhtenäiseen, kaikkia valtion tukemia asuntoja koskevaan hakuprosessiin siirtymistä. 1VM/KO 27
TARMO-tavoitteen toteuttaminen edellyttää edelleen: Uustuotanto toteutetaan pääkaupunkiseudulla pieniä yksiöitä voimakkaasti painottaen kunnes araasuntojen kysynnän ja tarjonnan rakenteellinen tasapainottomuus korjaantuu. Uudet ara-vuokrasopimukset tehdään määräajaksi. Tehdään tarvittavat perusselvitykset toimeentulotuen käytöstä asumismenojen alentamiseen ja Valmistellaan esitykset toimeentulotuessa huomioon otettavien normin ylittävien asumismenojen siirtämisestä täydentävän toimeentulotuen ja laskennallisen valtionosuuden piiriin 1VM/KO 28