Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten KERTMUS vudelta 1916 Eduskunnan Pankkivalikunnalle HELSIN K I i 91 7. SUMAT,. K IRJATX. SEURAN KIRJAPAIN N SAKEYHTIÖ
Yllä suuremmassa määrässä kävivät vunna 1916 edelleen jatkuvan sdan vaikutukset tuntuviksi kaikissa laissa, ja rahamarkkinillekin asetettiin erinmaisen suuria vaatimuksia. Lntssa khsi pankkidiskntt, ltuaan elkuun 7 Päivästä 1914 lähtien 5 %, heinäkuussa 6 %:iin, kun taas yksityisdiskntt tammikuusta huhtikuuhun laskeusi 5 3/16 %:sta 4 5/s %:iin, mutta khsi jälleen elkuussa 5 6/s % : n sekä li vudenvaiheessa 5 17/32 %. Parisissa pysyi krk kaiken vutta 5 %:ssa. Tukhlmassa laskeusi diskntt tukkuussa 5 V2 %:sta 5 %:iin, mutta khsi marraskuussa jälleen 5 V2 %:iin, jta vastin krk Kööpenhaminassa Pysyi 5 %:ssa ja Kristianiassa laskeusi tukkuussa 5 1/2 %:sta 5 ja 4 l/2 %:iin, mutta khsi lkakuussa 5 %:iin ja Marraskuussa 5 1/2 %:iin. Petrgradissa li virallinen n- teraus kaiken vutta 6 %. Meidän maassamme li rahansaanti vuden varrella runsas, jhtuen useimpain tutteiden lisääntyneen kysynnän aikaansaamasta vilkkaasta timinnasta tellisuuden ja käsityön alalla, maamme kaikissa sissa tarjna levasta tilaisuudesta hyvään työnansin, khtalaisen hyvästä ' udentulsta sekä ljen aiheuttamasta tunnin rajituksesta. Kaiken vutta li tellisuuden kuitenkin taisteltava tuntuvia vaikeuksia vastaan niiden yhä lisääntyneiden esteiden jhdsta, jita sekä kti- että ulkmaisten Jhtava katsaus rahamarkkinihin. R ahatila Sumessa ja Sumen Pankin liike.
2 3 raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankinta khtasi. Elintarpeiden saanti väheni vähenemistään ja niiden hinnat khsivat samassa määrin ennen tuntemattmalle taslle. Sumen Pankin alin krkkanta alennettiin tukkuun 19 päivänä 5 V2%:sta 5 %:iin. Yksityispankkien krkein talletuskrk li kaiken vutta 4 %, mutta niiden juksevan tilin krk alennettiin helmikuun 1 päivänä 1 x/a %:sta 1 %:iin ja elkuun 1 päivänä edelleen 1/2 %:iin. Sumen Pankin avista myyntikurssit ulkmaan rahalle khsivat edelleen. Vuden alussa nterattiin Punta sterlinki Smk. 34: 30, Frangit 124:50 ja Kruunut Smk. 210:, Tukhlma, Smk. 209:, Kristiania, ja Smk. 207:, Kööpenhamina, kun taas vastaavat nteraukset vuden lpussa livat 35: 25, 127: 50, 216:, 211: ja 206:. Ruplan avistakurssin nterasi Pankki seuraavasti: Myyntikurssi: stkurssi: tammikuun 1 päivästä Smk. 220:50 Smk 220» 3»» 216: 50» 216 tukkuun 4»» 214: 50» 214 kesäkuun 26»» 216: 50» 216 heinäkuun 28»» 214: 50» 214 syyskuun 1»» 216: 50» 216» 5»» 218: 50» 218» 11»» 216: 50» 216 lkakuun 31»» 214: 50» 214 julukuun 13»» 212: 50» 212» 28»» 214: 50» 214 1915 vuden päättyessä li Sumen Pankin setelin- annn arvnvastine 371,2 miljnaa markkaa, jsta määrästä 42,6 miljnaa markkaa li kultarahaa ja rahaksi lyömätöntä kultaa, 1,3 miljnaa markkaa Sumen hpearahaa sekä 327,3 miljnaa markkaa ulkmaisia arvnvas- tineita, käyttäm ätön setelinantikeus 53.8 miljnaa mark kaa ja Pankin lainanant 6 3,7 miljnaa markkaa, liikkeessä levain setelien määrän llessa 2 3 1,6 miljnaa markkaa. Julukuun 31 päivänä 1916 li setelinannn arvnvastine lisääntynyt 580,3 miljnaan markkaan, jsta m äärästä 42,7 miljnaa markkaa li kultarahaa ja rahaksi lyömätöntä kultaa, 0,9 miljnaa markkaa Sumen hpearahaa sekä 536,7 miljnaa markkaa ulkmaisia arvnvastineita, käyttämättöm än setelinant-ikeuden llessa 76,i miljnaa markkaa ja liikkeessä levain setelien määrän 421,3 miljnaa markkaa, jta vastin Pankin lainanant li vähentynyt 43,9 miljnaan markkaan. Pan- ja tt- tilillä li julukuun 31 päivänä 1915 pankissa 145,s miljnaa markkaa ja 1916 vuden julukuun 31 päivänä 125,3 miljnaa markkaa, jista määristä valtin tilillä li en- sinmainittuna päivänä 9,i ja jälkimäisenä 9,3 miljnaa markkaa. Pankin ulkmaisista arvnvastineista li kntt- kuranttisaamisia Venäjällä, Venäjän valti-bligatsineja ja -vekselejä sekä ruplaseteleitä 1915 vuden päättyessä 105,5 miljnaa ruplaa ja 1916 vuden lpussa 202, miljnaa ruplaa. Liikkeessä levien setelien määrä li vähin tam m i kuun 8 päivänä eli 224,5 miljnaa markkaa ja suurin julukuun 31 päivänä eli 421.3 miljnaa markkaa. Ulkmaan rahan määräisiin vekseleihin ja ulkmaisiin saamisiin sijitetut yksityispankkien varat, jtka vuden alussa livat lleet 0,6 miljnaa markka?, livat marraskuun 30 päivänä muuttuneet l l, i miljnan markan velaksi, jta vastin niiden ktimainen lainanant li samaan aikaan khnnut 780,e:sta 978,6 miljnaan markkaan eli 198, miljnaa markkaa, lisäyksen llessa 1915 ja 1914 vuden vastaavina kuukausina 10,7 ja 27,3 miljnaa markkaa. Sen hessa säästöönpanijain saamiset Pankkien talletus- ja juksevalla tilillä livat lisääntyneet
4 817,5:stä 1,035,5 miljnaan markkaan eli 218, miljnaa markkaa, lisäyksen llessa 111,4 miljnaa markkaa tammimarraskuulla 1915 ja 14,2 miljnaa markkaa tammi- marraskuulla 1914. bligatsinivarjaan kartuttivat yksityispankit vuden varrella tuntuvasti eli vuden alussa lleesta määrästä 54,4 miljnasta markasta 150,9 miljnaan markkaan marraskuun 30 päivänä. Pankkien yhteenlasketut kassavarat livat tammikuun 1 päivänä 163,s ja marraskuun 30 päivänä 161,8 miljnaa markkaa. Maamme säästöpankkien säästöönpanijain saamiset lisääntyivät 1916 tammi- syyskuulla 344,a:sta 413,3 miljnaan markkaan eli 69, miljnaa markkaa, lisäyksen llessa 24,7 ja 1,8 miljnaa markkaa 1915 ja 1914 vuden vastaavina kuukausina. Vittvarain Sumen Pankin tilinpäätöksen mukaan n puhdas käyttäminen, vitt vudelta 1916 Smk. 4,198,316: 52. Kska Eduskunnan erinäisiä timenpiteitä varten ehdllisesti myöntämät määrärahat, yhteensä 4,000,000 markkaa, eivät le saavuttaneet Keisarin ja Suuriruhtinaan hyväksymistä, vat ne siis edellisten vusien vittvarista käyttäm ättä, jten Sumen Pankin nyt käytettävänä leva vitt n kaikkiaan Smk. 8,198,316:52. Sumen Pankin tilinpäätös vudelta 1915 stti kuitenkin tappita Smk. 21,285,358: 83, mistä Smk. 9,481,801:50 krvattiin vararahaststa, jka sen jhdsta väheni Smk:aan 62,586,132: 70. Kun Pankin tarkituksena n maan raha- asiain pitäminen vakavalla ja turvallisella kannalla, ja erittäinkin nykylissa n tarpeellista pysyttää Pankin asema niin lujana kuin mahdllista, rhkenevat Pankkivaltuusmiehet lausua, että Pankin etu vaatii siirtämään kk käytettävänä levan vitn vararahastn. Erinäisiä Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asiita. 1 Niitä krkmääriä, jita tammikuun 9 päivänä 1915 Pankin vek- annettujen määräysten mukaan käytettiin Pankin lainan- seli~ [a Iai' annssa, alennettiin tukkuun 18 päivänä kauttaaltaan na^ ^ ta puli prsenttia, niin että krkmäärät tulivat lemaan: määräyksiä. 5 prsenttia diskntattaessa puhtaita liikevekseleitä ja yksityispankkien talletustdistuksia, jilla maksupäivään ei le klmea kuukautta pitempi aika; 5 Vjj prsenttia diskntattaessa samallaisia vekseleitä ja talletustdistuksia, jilla maksupäivään n klmea kuukautta pitempi aika, aina kuuteen kuukauteen asti; 6 prsenttia diskntattaessa muita vekseleitä, hulimatta siitä, nk niillä maksupäivään pitempi tai lyhempi aika; 5 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditiivejä, jiden vakuutena n kultaa ja hpeata. Sumen valtin ja Sumen Hypteekkiyhdistyksen val- titakuulla varustettuja ulkmaan rahan määräisiä bligatsineja sekä ulkmaisia, valtin antamia taikka valti- takuulla varustettuja bligatsineja; 5 1/2 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditiivejä, jiden vakuutena n muunlaisia bligatsineja, talletustdistuksia ja kiinnityksiä; sekä
6 7 6 prsenttia myönnettäessä hypteekkilainja ja kassakreditiivejä sakkeita vastaan. Entisellään pysytettiin määräykset kassakreditiivien sisäänkirjitusmaksusta, jka teki 1/2 prsenttia vudelta, ja Jhtkunnan ikeudesta sattuvissa tapauksissa diskntattaessa vekseleitä, jita ei vida pitää puhtaina liikevek- seleinä, svelluttaa puhtaita liikevekseleitä varten vimassa levia krkmääriä sekä erityisesti laskea nämä krkmäärät yksityispankkien vekseleitä rediskntattaessa, minkä hessa Pankin Jhtkunnalle annettiin ikeus edelleenkin erityisissä tapauksissa harkinnan mukaan myöntää krkhujennusta enintään puli prsenttia puutavara- liikkeen sdan kautta vaikeutuneen tilan helpttamiseksi. Timenpiteitä, jtka ks yhteensä kuusi akrtia kskevaa hakemusta, jista n Vunna 1916 vat Pankkivaltuusmiehet käsitelleet kevat yksityisten situ tarkemmin kerrttu tammikuun 24, heinäkuun 1, lkakuun 14 ja 16 sekä julukuun 11 päivänä tehdyissä pöytäkirjissamuksia Pankille. Pankin Jhtkunnan esityksestä vat Pankkivaltuusmiehet päättäneet kknaan tileistä pistettaviksi erinäi 2 set j aikaisemmissa tilinpäätöksissä epävarmjen jukkn siirretyt saatavat, jista ei enää mitään vida saada takaisin, yhteensä 105,650 markkaa 3 penniä. 3 Sumen Sumen Pankin hjesäännössä määrätyn tarkastuksen vudelta 1915 vat Eduskunnan viimeksi valitsemat Pankin tilin tarkastus. tilintarkastajat timittaneet maalis- ja huhtikuussa 1916. Tarkastajain pultsanan mukaisesti ja Pankin hjesäännön tätä kskevain säännösten njalla vat Pankkivaltuusmiehet, sillä edellytyksellä että Eduskunta hyväksyy timitetun tarkastuksen, Eduskunnan pulesta 3 päivänä huhtikuuta 1916 myöntäneet Jhtkunnalle vastuuvapauden Pankin hallinnsta vudelta 1915. 4 Pankkivaltuusmiehet vat Pankin kirjjen ja tili- Pankin lai- laskujen sekä haaraknttreista tulleiden ilmitusten njalla jka kuukaudelta timittaneet sellaisen Pankin liik- ar' aslhkeen ja lainauksen tarkastuksen, kuin Valtuusmiehille annetun jhtsäännön 4 :ssä säädetään. Niinikään vat Pankkivaltuusmiehet tarkastaneet Pankin Jhtkunnan phjapöytäkirjat. 5 Sumen Pankin hjesäännön 40 :n määräyksen mu -Katsastukset: kaisesti vat Pankkivaltuusmiehet timittaneet pääknt- a) paakntt-... rissa: trin kassahlvien ja kaikkien rahastjen seka lama- ja vakuuskirjain ynnä talletusten katsastuksen lkakuun 10, 11, 12, 13, 14 ja 19 päivänä. Santussa katsastuksessa saadut tulkset, jtka n annettu Jhtkunnan tiedksi, vat lleet Pankin kirjain mukaiset. Mitä Pankin haaraknttreihin tulee, vat Pankki- b) haaravaltuusmiehet antaessaan määräykset valitsemillensa dis- knttreissa. knttkmiteain jäsenille myöskin kehttaneet heitä kerran kuukaudessa, mielensä mukaan kullinkin erikseen määrättävinä aikina, timittamaan säädetyt katsastukset knttreissa. Sitä paitsi vat tarkastuksia timittaneet: Jensuun knttrissa maaliskuun 21 ja 22 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Srtavalan knttrissa maaliskuun 23 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Turun knttrissa tukkuun 4 ja 5 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg;
8 Hämeenlinnan knttrissa tukkuun 18 ja 19 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg; Jyväskylän knttrissa tukkuun 20 ja 21 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg; Ktkan knttrissa syyskuun 29 ja 30 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg; Petrgradin knttrissa lkakuun 1 ja 2 päivänä Pankinjhtaja vn Cllan; Viipurin knttrissa lkakuun 27 ja 28 päivänä Pankinjhtaja Basilier; Mikkelin knttrissa marraskuun 16 ja 17 päivänä Pankinjhtaja vn Cllan; Tampereen knttrissa marraskuun 23 25 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg; Prin knttrissa marraskuun 27 ja 28 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg; Kupin knttrissa marraskuun 29 ja 30 päivänä Pankinjhtaja Järnefelt; ulun knttrissa julukuun 7 ja 8 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg; sekä Niklainkaupungin knttrissa julukuun 9 ja 10 päivänä v.t. Pankinjhtaja Brberg. 6 Pankin kiin- Jhtkunnan esityksestä myönsivät Pankkivaltuusteistöjä ja rniehet tukkuun 18 päivänä Kupin knttrin taln leust^ks kri auksiin 2,900 markkaa 50 penniä. kevia timen- Laajennustöitä varten Pankin setelipain-huneuspiteitä; tssa myönnettiin kesäkuun 5 päivänä 5,000 markkaa. a) Kupin Kirjeessä kesäkuun 21 päivältä esitti Jhtkunta, knttri, että kska Pankin Petrgradin knttrin huneust n Ö^ Ptrik nt~ a*lcias Ja mi'utenkin tarkitukseensa aivan spimatn, eikä c) Petrgra- tä y s'n kelpaavaa huneusta llut vukrattavana, sandin knttri, tulle knttrille stettaisiin 2,200,000 ruplan hinnasta hy- väliä liikepaikalla Nevskyn kadun varrella Pienen Tallikadun kulmassa vastapäätä Kasanin kirkka leva tal, jka käsittää 1584 m2 suuruisen tntin ja sillä levan viisikerrksisen kivirakennuksen ja jnka taln mistivat veljekset skar Herman ja Karl Herman Hansen. Katsen, että man kiinteimistön hankkiminen Pankille Petrgradissa n tarpeen vaatima, ja pitäen edellä kerrttua kauppatarjusta Pankille edullisena, ikeuttivat Pankkivaltuusmiehet heinäkuun 1 päivänä Jhtkunnan Pankille stamaan mainitun taln ja tähän tarkitukseen käyttämään Pankin varja 2,200,000 ruplaan saakka. Kauppa tulikin sittemmin päätetyksi ja laillistetuksi. Jhtkunnan esityksestä ikeuttivat Pankkivaltuusmiehet heinäkuun 31 päivänä Jhtkunnan Pankin Pietarin knttrin huneuststa, jnka vutuinen vukra nykyään n 3,200 ruplaa, vaadittuna krtuksena surittamaan 920 ruplaa vudessa, lukien seuraavan syyskuun 1 päivästä. 7 Vaikka Pankkivaltuusmiehet vunna 1915 ryhtyivät Timenpitei- timeen, että hpeavaihtrahaa valmistettaisiin 3,900,000 markkaa ja kuparirahaa 450,000 markkaa, sekä siihen hankitun ikeutuksen njalla sen hessa annettiin liikkeeseen yhden markan seteleitä lähes 3x/2 miljnan määrään, li vaihtrahan kysyntä edelleen tavallista suurempi. Pankkivaltuusmiesten siitä tekemästä ehdtuksesta annettiin sen jhdsta rahapajalle määräyksiä vunna 1916 valmistaa lisäksi 50 pennin rahja yhteensä 4,000,000 markkaa, 25 pennin rahja yhteensä 1,600,000 markkaa, 10 pennin rahja yhteensä 200,000 markkaa, 5 pennin rahja yhteensä 300,000 markkaa ja 1 Pennin rahja yhteensä 50,000 markkaa, jnka hessa Keisarillinen Senaatti, sen jhdsta että li 9
10 11 Kuluneiden setelien pltt. vaikea saada hpeata pienen rahan lyömistä varten, Pankkivaltuusmiesten esityksestä sustui siihen että Sumen Pankin 2 ja 1 markan rahista saadaan 500,000 markkaa sulattaa ja uudestaan lyöttää 50 ja 25 pennin rahiksi. Kun kesällä vielä li epätietista, saisik Sumen Pankki ajissa tarpeeksi hpeata vaihtrahain valmistamista varten, ehdtti Jhtkunta kirjeessä 20 päivältä kesäkuuta että valmistettaisiin 50 ja 25 pennin seteleitä. Pitäen Jhtkunnan ehdttaman keinn varvaisuuden vaatimana timenpiteenä siltä varalta ettei saataisi maahan tarpeeksi hpeata, anivat Pankkivaltuusmiehet alamaisessa kirjeessä elkuun 15 päivältä että Sumen Pankki ikeutettaisiin laskemaan liikkeeseen 50 ja 25 pennin arvisia seteleitä Pankin lunastettavaksi kullassa, jta varten piirustukset selityksineen sekä näitä seteleitä että uudenmutisia yhden markan seteleitä varten myötä- liitettiin vahvistettavaksi. Saman elkuun 29 päivänä Keisarillisen Senaatin Valtivaraintimituskunta ilmitti Senaatin, Pankkivaltuusmiesten esityksen jhdsta, ikeuttaneen Sumen Pankin laskemaan liikkeeseen tarpeellisen määrän 50 ja 25 pennin arvisia seteleitä Pankin vastaisuudessa lunastettavaksi kullassa sekä hyväksyneen ehdtuksen uusista yhden markan seteleistä. Kun Sumen Pankki myöhemmin n saanut hpeata, n hpearahan puute tistaiseksi sen kautta pistettu ja pienten setelien laskemista liikkeeseen vitu välttää. 8 - Sikäli kuin suurempi määrä kuluneita seteleitä n keräytynyt pääknttriin, vat Pankkivaltuusmiehet las- ketuttaneet nämä setelit, jtka sitten n pltettu. Kkuksissa tammikuun 8, 10, 12 ja 14, tukkuun 20, 22, 25, 27 ja 29, syyskuun 11, 13, 15, 18, 20 ja 22, lkakuun 12, 14, 16, 17, 19, 21, 23 ja 25 sekä marraskuun 9, 11, 13, 16, 18, 20, 22 ja 24 päivinä n täten laskettu ja pltettu Pankin seteleitä yhteensä 55,585,013 markkaa ja 10 ruplaa, jsta vat lleet 1,000 markan seteleitä 10,320 kappaletta 500»» 3,430» 100»» 138,209» 50»» 111,204» 20»» 383,408» 10»» 561,319» 5»» 1,413,512» 1»» 3,820,003» 10 ruplan» 1» Sitä paitsi n kuluneita seteleitä pltettu Pankin tilintarkastajain timesta yhteensä 11,291,095 markkaa. 9 Virkavapautta saksi kivullisuuden tähden, saksi muista syistä vat vunna 1916 nauttineet allamainitut knttrien hitajat, nimittäin: Niklainkaupungin knttrin hitaja Axel Timgren maaliskuun 12 päivästä huhtikuun 12 päivään, heinäkuun ajan sekä marraskuun 6 päivästä lukien kuusi viikka; Jyväskylän knttrin hitaja Ivar skar Rutzi kesäkuun ajan; Viipurin knttrin hitaja Max Sabelli elkuun 1 Päivästä saman kuun 16 päivään; Mikkelin knttrin hitaja Knut Gustaf Akessn kesäkuun ajan; sekä ulun knttrin hitaja Jhan Edvard Rehnbäck dkuun 16 päivästä saman kuun lppuun. Edellä mainittujen virkavapauksien aikana vat Pankkivaltuusmiesten määräysten mukaan pankinkmi- Sariiden virkja tavallisesti hitaneet asianmaisten kntt i e n kassanhitajat. Pankinktnisarinvirat.
12 13 Disknttkmiteat. Muuten n kesälmaa myönnetty knttrinhita- jille kullekin yhdeksi kuukaudeksi, jnka hessa j h t kunta hakemuksesta n eräille heistä myöntänyt lyhem- pää virkavapautta, ei ajaksi kullinkin. kuitenkaan viikka pitemmäksi 10. Vudeksi 1917 vat Pankkivaltuusmiehet valinneet disknttkmiteain jäseniksi ja varamiehiksi: Hämeenlinnan knttriin jäseniksi Insinööri Jhan Henrik Hlmenin ja Kauppias Anders Gustaf Skgsterin sekä varamiehiksi entisen Lääninsihteerin Karl Un Chydeniuksen ja Kauppias Verner Fredrikssnin; Jensuun knttriin jäseniksi Lehtri Aar Markkasen ja ikeusneuvsmies Taun Edvard Bernerin sekä varamiehiksi Liikemiehet Niil Suihkn ja Karl Henrik Eliel Prthanin; Jyväskylän knttriin jäseniksi Timitusjhtaja Hug Wilhelm Parviaisen ja Prmestari Hjalmar Hug ssian Hllmeruksen sekä varamiehiksi Apteekkarit Frans Jhan Lrentz Splanderin ja Eugen Mansneruksen; Ktkan knttriin jäseniksi Kaupunginkamreeri Gösta Nrdgrenin ja Ensimäisen Kaupunginlääkärin Victr Hug Alfthanin sekä varamiehiksi Isännöitsijä Erik Emil Saxellin ja Liikemies Artur Jakb Lemken; Kupin knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari Frans skar Möllerin ja Tehtailija Jhan Fredrik Dahlströmin sekä varamiehiksi Prkuristi Rein Brunilan ja Varatumari Ukk Emil Hjalmar Andersinin; Mikkelin knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Carl Fredrik Pöndisen ja Liikennetarkastaja August Fredrik Granfeltin sekä varamiehiksi Kapteeni Wldemar Win- terin ja Variknesimies Edvin Alleenin; Niklainkaupungin knttriin jäseniksi Kauppias Tumas Laurellin ja Sijaisknsuli Lennart Eliel Backmanin sekä varamiehiksi entisen Pankinjhtajan Arthur Ludvig Bergerin ja Hviikeuden ntarin Henrik Jhannes B- strömin; ulun knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Fredrik Adlf Riekin ja ikeusneuvsmies Trsten Lundbergin sekä varamiehiksi Kunnallisneuvs skar Gustaf Laurinin ja Kauppias Herman Anderssnin; Prin knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari, Laamanni Thedr Lepld Eckin ja Knttripäällikkö Claes Gtthard vn Rehausenin sekä varamiehiksi Tellisuudenharjittaja Fritz Arthur Juseliuksen ja Kaupunginkamreeri Jhan Leinebergin; Srtavalan knttriin jäseniksi Kihlakunnantumari Karl Gustaf Bergin ja Kauppias Wilhelm Srvalin sekä varamiehiksi Kauppias ssian Evert Kivisen ja Liikemies Alexander Jhan Nissinin; Tampereen knttriin jäseniksi Kauppaneuvs Fabian Klingendahlin ja ikeusneuvsmies Kaarl Kustaa Haljalan sekä varamiehiksi Tehtailija Jhan Niklas Salmisen ja Kauppias Antn Hahlin; Turun knttriin jäseniksi Kunnallisneuvsmies Ernst Petter jhan Thmen ja Kauppias Evert Wilhelm Nylundin sekä varamiehiksi Kapteeni, Vapaaherra Rlf Maxi- milian Carpelanin ja Kauppias Axel Valfrid Wiklundin; Viipurin knttriin jäseniksi Knsuliagentti Carl Edvin Ekströmin ja ikeusprmestari Ivar Gerhard Al- Paeuksen sekä varamiehiksi Kauppias Paul Sergejeffin ia ikeusneuvsmies Paul Jakb Immanuel W iklundin. Petrgradin knttriin n katsastusmieheksi määrätty Sumen Passivirastn päällikkö, Tdellinen valtineuvs, vapaaherra Thedr Bruun ja hänen varamiehekseen Vanhempi timitussihteerin apulainen Hänen Majesteettinsa Keisarin Sumen Kansliassa, Lakitiedettenkandidaatti, Valtineuvs Knstantin Lisitzin.
14 15 Pankkival- Pankkivaltuusmiehistä livat vunna 1916 vurssa tuusmiesten eramaan niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee virantimitus. lla sallisina kaikissa käsiteltävinä levissa asiissa, prfessri Kaarl Juh Stählberg, sekä niistä klmesta valtuusmiehestä, jiden tulee lla sallisina kaikkien valtuusmiesten yhteisesti ratkaistavissa asiissa, Kauppaneuvs Gösta Björkenheim, jiden kuitenkin, kskei uutta vaalia le suritettu, edelleen n llut pysyttävä timessaan. Tilapäisten esteiden sattuessa vat varamiehinä timineet Herrat Lahdensu, List, Hälisten, Idman ja Lavnius. 12. E rinäisiä Vusirahasääntöön pantua määrärahaa kesälman määrärah ia: hankkimiseksi Pankin virkamiehille n vunna 1916 käy- UiesMmaa0 18,603 markkaa 35 penniä. Pankkivaltuusmiesten varten; päätös kesälmaa varten säädetyn määrärahan käyttämib) eläkkeitä; sestä n merkitty tukkuun 6 päivänä tehtyyn pöytäkirjaan. Jhtkunnan myönnettyä Pankin pääknttrin kassaapulaiselle neiti Fanny Wirzenille hänen pyytämänsä vir- kaern, vat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan esityksestä, tammikuun 24 päivänä myöntäneet neiti Wirzenil!e Sumen Pankin hjesäännön 63 njalla 1,800 markan suuruisen vutuisen apurahan. Sittenkuin Jhtkunta li myöntänyt Pankin Reis- traattrille Ruva Karin Jääskeläiselle hänen pyynnöstään virkaern, myönsivät Pankkivaltuusmiehet heinäkuun 1 päivänä Ruva Jääskeläiselle tulevan 750 markan suuruisen vutuisen eläkkeen. 11 c) satunnais- Satunnaisten palkkiitten määrärahasta n vuden ten palkkiit- kuluessa myönnetty tilapäisiä apuja yhteensäsmk. 1,268:40. ten määrä- Vudeksi 1917 vat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunraha; nan esityksestä, myöntäneet seuraavat määrät tarverahja d) tarverahat. Pankin haaraknttrien käytettäviksi, nimittäin Prin. Niklainkaupungin, ulun, Kupin, Mikkelin ja Ktkan knttreille kullekin 1,500 markkaa, Jyväskylän knttrille 1,200 markkaa, Jensuun ja Hämeenlinnan knttreille kummallekin 1,000 markkaa, Srtavalan knttrille 1,800 markkaa, Viipurin knttrille 4,500 markkaa, Turun ja Tampereen knttreille kummallekin 2,000 markkaa sekä Petrgradin knttrille 2,500 markkaa. 13. Sen njalla että Sumen Eduskunta 18 päivänä tu- y lim ääräisiä kkuuta 1911 li ikeuttanut Pankkivaltuusmiehet, san- Määrärahja tun vuden alusta lukien, Sumen Pankin virka- ja palve- ka_ / pa[x'e. lusmiesten taludellisen aseman parantamiseen sekä mui- lusmiesten hin sekä tarvittaviin hallintmenihin käyttämään Pankin palkkauksen varja aina 80,000 markkaan asti vudelta, n Pankkival- parantami- tuusmiesten julukuun 20 päivänä 1915 ja tammikuun 18 päivänä 1917 tekemien päätösten mukaan vunna 1916 santtu määräraha kknaisuudessaan käytetty, nimittäin Pankin virka- ja palvelusmiesten palkkauksen parantam i seksi 63,634 markkaa 79 penniä sekä ylimääräisten apulaisten palkkaamiseksi 16,365 markkaa 21 penniä. Vudeksi 1917 vat Pankkivaltuusmiehet tistaiseksi myöntäneet Pankin virka- ja palveluskunnan palkkauksen parantamiseksi 65,164 markkaa käytettäväksi Pääasiallisesti samaten kuin vunna 1916. 14 sel<s'- Kun työ Pankin pääknttrissa ja muutamissa sen Tilapäisten haaraknttreissa vuden kuluessa edelleen melkisesti v irkailijain n lisääntynyt, varsinkin Venäjän rahan vaihtamisen kautta, asettaminen- vat Pankkivaltuusmiehet, Jhtkunnan tekemästä esityksestä, ikeuttaneet Jhtkunnan:
16 Viipurin knttrissa avaamaan tisen 100,000 markan suuruisen Venäjän rahan tilapäisen vaihtkassan sekä tästä jhtuvien kustannusten peittämiseksi käyttämään 175 markkaa kuukaudessa; Prin knttriin väliaikaisesti ttamaan kassa-apu- laisen 100 markan kuukausipalkkita vastaan sekä avaamaan tistaiseksi tisen kassan Sumen rahan vaihta varten ja tästä aiheutuviin kustannuksiin käyttämään 200 markkaa kuukaudelta; Viipurin knttrissa väliaikaisesti avaamaan tisen täydellisen vaihtkassan ja tästä jhtuvia kustannuksia varten käyttämään 200 markkaa kuukaudessa sekä tistaiseksi pysyttämään kesäkuukausiksi tetun tilapäisen kassa-apulaisen, jka nauttii 100 markan kuukausipalkkita; Turun knttriin tistaiseksi ttamaan tisen kassa- apulaisen 110 markan kuukausipalkkita vastaan sekä jka päivä auki pitämään knttrissa aikaisemmin avatun tilapäisen vaihtkassan, jka tistaiseksi li pidetty avinna tarpeen mukaan; Petrgradin knttrissa avaamaan tisen kassan Venäjän rahan stamista ja myymistä varten sekä tästä aiheutuvien kustannusten surittamiseksi käyttämään 200 markkaa kuukaudelta; Pankin pääknttrissa avaamaan 100,000 markan suuruisen ylimääräisen klmannen kassan sekä saman suuruisen klmannen tilapäisen vaihtkassan ja tästä jhtuviin kustannuksiin käyttäm ään 350 markkaa kuukaudessa ylimääräistä kassaa sekä 8 markkaa päivältä tilapäistä vaihtkassaa varten. Siihen nähden että Pankin vusirahasäännössä ylimääräisten virkailijain palkkaamiseksi stettu 85,000 markan määräraha ynnä Pankkivaltuusmiesten samaan tarkitukseen lisäksi myöntämä määrä edellisessä :ssä mainitusta 80,000 markan määrärahasta eivät le täysin riittäneet yllämainittujen tilapäisten virkailijain palkkaamiseksi, n llut pakk panna sa santtuja menja kustannusten tilille, niinkuin Pankin hjesäännön 54 :ssä edellytetään. 15. ttaen humin että, senjälkeen kuin Pankkival- K alliinajan tuusmiehet marraskuun 15 päivänä 1915 livat myöntä- palkanlisä neet niille Pankin virkailijille, jiden palkkaedut eivät nuse yli 6,000 markan, tistaiseksi kalliinajan lisäystä, lukien saman vuden syyskuun 1 päivästä, 2 x/2 prsentista aina 30 prsenttiin, elin- y. m. tarpeiden hintjen nusu n käynyt vielä tuntuvammaksi, myönsivät Pankkivaltuusmiehet marraskuun 10 päivänä 1916 Jhtkunnan ehdtuksesta, aikaisemmin myönnettyjen, nyt riittäm ättömiksi sttautuneiden kalliinajan lisäysten sijaan Pankin virkailijille suurempaa kalliinajan lisäystä, lukien edellisen heinäkuun 1 päivästä kesäkuun lppuun 1917, ellei Eduskunta sitä ennen tisin määrää, 10 prsentista aina 50 prsenttiin, riippuen palkkaetujen määrästä sekä S1itä, kuin mnta henkilöä palkansaajalla n elätettävänä. Lisäksi päättivät Pankkivaltuusmiehet että myös Jhtkunnan jäsenille n vastaavan perusteen mukaan suritettava kalliinajan lisäystä. Tähän laskettiin tarvittavan 10,537 markkaa kuukaudessa. 16. Kun se aika, jksi Sumen Eduskunnalle n vuk- 17 l, l e' Sumen lattu huneust täysi-istuntja ja kansliaa varten talssa Eduskunnan ^ : 15 Hallituskadun varrella tässä kaupungissa, kesä- hurusta kuun 1 päivänä 1917 kuluu umpeen, eikä llut dtetta- kskevi<* ti~ viee menpiteita. että kysymys nykyisen vukraspimuksen jatkam i l t a tahi uuden tekemisestä ennättäisi jutua sitä ennen
18 valtipäiville käsiteltäväksi, jättivät Pankkivaltuusmiehet lkakuun 10 päivänä, Eduskunnan Taludenhitajan siitä tekemästä esityksestä, hänelle timeksi ryhtyä edellä mainitun taln mistajan kanssa neuvtteluun Eduskunnan nykyisen huneustn vukraamisesta yhdeksi vudeksi, lukien kesäkuun 1 päivästä 1917, ikeudella saada vukraa pitennetyksi klmeksi vudeksi. Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1917. E. G. Paimen. K. J. Stählberg. Karl Söderhlm. Gösta Björkenheim. Heikki Renvall. A. List. Axel Th. Möller. Liite Sumen Eduskunnan Pankkivaltuusmiesten kertmukseen vudelta 1916. Yleiskatsaus Sumen Pankin tilaan ja timintaan vusina 1915 1916. Siv. I. Sumen Pankin tila Julukuun viimeisenä päivänä 1915 2 LE-»» v t»» 1916 4 III. Taulu sittava Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa vusina 1915 1916... 6 IV. Taulu sittava Pankin käyttämätöntä setelinantikeutta jka kuukauden lpussa v. 1915 1916.. 8 V- Pankin kassatila 1915 1916 vusien l p u s s a...9 Vl. Pankin rahaliike vusina 1915 1 9 1 6...10» y il- Tuls Pankin timinnasta vusina 1915 1916....11 II- Vittvarjen tili vusina 1915 1916...12
!. Sumen Pankin 0 ^ lu k u u n viimeisenä päivänä 1915. V a r a t. Velat. Setelinanta vastaavat varat. Vaadittaessa maksettavat situmukset. Metallikassa: Sumen kultarahaa... Venäjän ja ulkmaan kultarahaa Rahaksi lyömätöntä kultaa... Kultaa rahapajassa... Sumen h p e a ra h a a... bligatsineja ulkmaan rahassa. Ulkmaisia kirjeenvaihtajia... Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja Ulkmaisia vekseleitä... 28,474,980 13,568,799 596,526 467 42,640,772 1,300,807 65,850,918 253,648,259 3,121,483 4,643,496 371,205,73* liikkeessä levia s e te le itä...»» pstivekseleitä....»» stuksia Pietarin knttriin... Valtivarastn pan- ja tttilillä... hiiden»»». E rittyjä vekseleitä... ^ m a is ia kirjeenvaihtajia... tilejä Vittvarista varattu 231,614,134 3,020,787 61 333,387 99 3,354,175 60 9,074,086 93 136,688,720 31 145,762,807 24 215,331 98 1,868,677 82 2,639,907 98 4,723,917 78 200,000j- 385,655,034 62 Ktimainen lainaus. Vekseleitä Sumen rahassa Hypteekkilainja.... Kassakreditiivejä.... 51,697,031 8,839,599 3,184,739 63,721,370 antarahast ara ra h a s t... ^ ankkikiintistjen ja kalustn arv.. vtyvarja : V<itarkituksiin ehdllisesti varattu 58,943,499 71 3,642,632 25,000,000;- 62,586,132'70 87,586,132 70 4,000,000 M uut varat. bligatsineja Saksassa... Kirjeenvaihtajia Saksassa ja Itävallassa Rahaksi lyömätöntä hpeata... Sumen vaskirahaa... bligatsineja Sumen rahassa.... Eri t i l e j ä... Kasvaneita krkja, s a ld... P a n k k ik iin te is tö t... K a lu s t... ; 10,391,241 99 22,504,532 232,196 42,790 4,805,869 79,734 615,060 3,642,532 100 3,642,632 99 42,314,S!' '^linunta vastaavat ^... 371,205,738:92 isäksi u pankki 1 itettu antamaan ^8etleit ä... 70,000,000: ~441,205,738: 92 ^ ta ta a n : vaadittaesa Jaksettavat situ- ^ ukst... 385,655,034: 62.E nnetyistä kassa- J' di tii veistä nsta- ^ J ^ l e v a määrä. 1,749,460: 75 387,404,495: 37 yttämutön setelinant-ikeus Smk 53,801,243:55 Smk 477,241, lö7" Smk 477,241,167132
4 5 H. Sumen Pankin ^ J litkuun viimeisenä päivänä 1916. * V a r a t. V e l a t. Setelinanta vastaavat varat. laadittaessa maksettavat situmukset. Metallikassa:.Sumen kultarahaa.. Venäjiin ja ulkmaan kultarahaa.. Rahaksi lyömätöntä kultaa. Sumen hpearahaa... bligatsineja ulkmaan rahassa.... Ulkmaisia kirjeenvaihtajia Ulkmaan setelirahaa ja kupnkeja Ulkmaisia vekseleitä... 128,511,170 13,583,582 45 556,023 (53 42,650,775;98 941,978 256,883,653 275,106,696 56 2,642,188 26 2,121,184 80 580,346,47060 ''^keessä levia s e te le itä... *» pstivekseleitä.... *» stuksia Pietarin knt- t riin.... a^* varastn pan- ja tttilillä... 6 ittyjä vekseleitä... Llk, öiaisia kirjeenvaihtajia t i l e j ä... 1,135,667 67,352 9,251,636 116,076,202 769,052 16,043,864 7,177,124 421,284,106 1,203,020 125,327,838 23,990,042 571,805,007 30 Ktimainen lainaus. $ ant^rahast, 25,000,000 Vekseleitä Sumen rahassa.. Hypteekkilainja.... Kassakreditiivejä... 34,171,159 68 5,583,567 63 4,191,932 80 43,946,660 1 R a h a s t... 58,943,499 P 1 arkkikiinteist6jen ja kalustn arv.. : 3,554,544 ^ittvarja : käy ttäm ättä...i 711 70 62,498,044i41 87,498,044 41 8,198,316 52 M uut varat. bligatsineja Saksassa.. Kirjeenvaihtajia Saksassa ja Itävallassa.. Rahaksi lyömätöntä hpeata... Sumen vaskirahaa... bligatsineja Sumen rahassa. Eri t i l e j ä... Hpeata rahapajassa... Kasvaneita krkja, s a ld... Pankkikiinteistöt... K alust... 3,554,444 70 100; 10,391,241 99 22,448,297 86 5,878 80 27,026 98 4,401,429 417 35 47,588 41 2,331,806 37 3,554,544 70 43,208,23' ^ 1 v na,lt0* vastaavat S **... 580,346,476:60 i, n pankki ^ '^U u antamaan 70,000,000: 660,346,476:60 an: vaadittaes- 1»Uk et6ttavat8it U' Hv, *... 571,805,007:30 kassaiaau ' veistil nataa leva määrä. 2,446,267:20 574,251,274:50 Dlätön setelinant-ikeus Smk 76,095,202:10 Smk... i 1 1. 867,501,36!^ Smk 37,501,368 23
i 6 7 i-t c t (M H c a rh t-h (M <M - rh»h C C^ C <m" at rj^ T ^ T c " III. Taulu sittava Sumen Pankin tilaa jka vusineljänneksen lpussa M p M TS CÖ a M +3 00 00 00 00 C C C C rh l~ t- L'» t* C C C C rh 1» l^ u 0 0 t T 05" 05" 05" c" c" c" c" 00" 05 05 05 0 00 00 00 c c t- L-^ l- l- 05 i^ 0 l t -=h c" M C" C" C" C-T l-" [ " 05 05 05 00 00 00 00 00 C f, "e? S*.2» ^ _ i s 2 C i ä. es «S S :rt J; Jp ".su- rt C cc rt a; * +3 S 4) C l a 3. rt g» «ört?_ J 3 S "?n «3r H -1^ rt ^ 'S * 5 S Hi S.2,2."S cc 'S rt J -w : en -*- c en ;.*3 ä i s 3 -I 53 r* PP (M (M rh l C C t ^ C rh 05 S «rh C C C l C (N ic c - c (M CM C i c 00 C a rh T 00 00 c rh" 00 -h C C C" rh C (M 00 t I* C rh_ 05^ 1 L'- l- C c C r 0 5 rh I (M r i 0 5 05 t* C CM» r h CM r h! *-h t» r-h 05 <M rh C" 05*' T (M 0 0 rh» t* t- rh C C, 05 «5* " " c rh C L'- 0 0 C C 00 r h H rh CM" 00 c" Q 0 5 ^ 00^ l r r c" c" C C 0 5 IM rh CD C ' <M~ 0 5 M C 0 0 05 05_ 0 0 C^ r t^ 05_ r j? tj?" (M*- 0 5 C" H C 05 CM C C» 0 0 C I C* l (M C rh <M C l- ^ C CM i 3? 8 c^ cq_ c" H rh -* C C (M <M «c" cm" c ' C r-< (M (M r H 05 C C I C C rh" C C 05^ <M^ l C rh r-h C CM C C ^ «S ^käk5 i : # *: PL, 53 r H r H ^ - H ccccccccc 0 5 05
8 9 IV. Taulu sittava Pankin käyttämätöntä setelinant-ikeutta jka kuukauden lpussa vusina 1915 1916. Setelistö yhteensä. Pankin kk setelinantikeus. Myönnetyistä Käyttämätön setelit" kassakreditiiveis- ant- tä nstamatta. ikeus. H' 5V SV av V. 1914 viim. p:nä Juluk.. 229,894,695 176,348,018 3,129,830 50,416,847» 1915» * Tammik.. 248,708,827 192,896,477 2,282,906 53,529,444»»»». Helmik.. 261,435,366 205,888,861 1,987,210 53,559,295»» : Maalisk.. 274,781,539 214,163,982 1,977,464 58,640,093»»»» Huhtik.. 291,586,472 228,409,045 1,796,898 61,380,529»»»» Tukk.. 309,036,554 242,644,125 1,749,101 64,643,328»» i Kesäk.. 328,275,472 260,013,972 1,979,087 66,282,413»»»» H einäk.. 349,516,292 278,309,149 1,721,971 69,485,172»,, Elk.... 368,948,348 294,480,482 1,469,059 72,998,807» *»» Syysk... 392,700,352 315,893,541 1,405,279 75,401,532»»»» Lkak... 428,654,544 350,775,836 1,246,318 76,632,390»»»» Marrask.. 444,813,661 364,930,855 1,597,850 78,284,956»»»» Juluk.. 441,205,739 385,655,035 1,749,461 53,801,243 1916»» Tammik.. 472,114,313 407,774,186 1,903,278 62,436,849»»»» Helmik.. 469,104,823 399,981,628 1,558,682 67,564,513»»»» Maalisk.. 476,922,935 403,000,448 4,928,765 68,993,722 )» Huhtik.. 495,077,315 419,550,388 4,987,536 70,539,391»»» ) Tukk.. 531,303,859 453,116,628 4,501,065 73,686,166»»»» Kesäk. 545,413,443 468,273,131 3,025,132 74,115,180»»» H einäk.. 551,240,179 470,796,611 3,876,107 76,567,461»»»» Elk.... 612,074,130 526,232,657 6,202,478 79,638,995»»» Syysk... 641,257,110 554,532,015 5,698,768 81,026,327»»»» Lkak... 659,184,115 574,242,357 5,314,436 79,627,322»» *» Marrask.. 651,788,101 565,332,694 2,510,760 83,944,647»» Juluk.. 650,346,476 571,805,007 2,446,267 76,095,202 Pankin kassatila 1915 1916 vusien lpussa. d : Ö :3 ^ S 5 u ««! I 00 a N «CÖ CÖ cc 05 C N t t (M C D ) t CD» h' rt i i S i <M c c' N N 00 C "<* 05 05 C\l cc 05 cc ^- C g 00 IS 00 S C3 T-Z rfl m T ^ D CD C 05 ^3 Ö :C-M :CÖ S :0 fl ö» : ^ a -f «* S m CU M G&* s id <0. s Ä,5 'r 03 eö rc * c rt a.2 44 m G ä «( CM
10 11 I u r»t C l i cc CD C r-<» cf» rh tr c 1 Cl 00 t- l 05 Ö»H c i»n rh C rh u Cl 00 Cl cct C c f l- C t'- C*. cq_ 05 rh T rh 05 Cl rh C rh Cl Cl rh rh C Q rh *5^ L- C t- t CC rh» Cl 05 C t < t 1-H 20 l c c C» 05 W»-* 05 " i rh «C c VII. Tuls Pankin timinnasta vusina 1915 1916. Vunna Vunna 1915. 1916. K r e d i t. S ä n f 7ä sr, /r. yim Kikja ktimaisesta lainausliikkeestä 4,595,303 09 2,534,486 06 V» c 05 05 Cl l C N C rh C C c n cc- K 00 l'- C Cl rh" ct 05 i fl C a C rh D M C c»-r»'» C T-H r-h C ^ c ^ rh rh 05 CC (M C 05 C l CM rh C 05 «00 C l 05 rh t 1-H c l C CJ 00 i C t» C CC 05» c C C l cc c c i, c" C C l» ulkmaisilta kirjeenvaihtajilta 3,192,045 52 7,599,316 51 * bligatsineista... 1,279,033 07 7,312,355 41 A g i... 6,609,467 80 10,459,570 48 P rvisineja... 301,026 59 644,414 68 Maksettuja epävarmja saamisia.. 36,303 19 364,360 08 Sald t a p p i t a... 21,285,358 83 Yhteensä 37.298,538 09 28,914.503 22 cc.s *53 3 «u 4* «S 4*5 rs vt CL c C c 0) +3 p-,0 Q T3 Q) 44 S 2 4* a 42 44 ö 44 D e b e t. Palkkja ja p a lk k i it a... 664,705 31 761,743 66 Ylimääräisiä m äärärahja... 77,941 37 80,000 46,350 43,975 Pankkivaltuusmiesten palkkiita ja kuiu j a... 19,539 99 19,566 26 Setelien valm istus... 213,129 42 645,085 34 Erinäisiä k u lu ja... 130,127 72 181,326 42 Agi, kurssitappita Venäjän rahasta 35,713,756 03 19,710,672 42 bligatsinien tiliarva alennettu.. 403,788 25 3,273,817 60 Epävarmihin saamisiin siirretty.. 29,200 - Pankin puhdas v i t t... 4,198,316 52 Yhteensä 37,298,538 09 28,914,503 22 44 44 2lö 43 a -4-J I-3 ä 5 s g 3 ö ^ s * Sd ö fl 'm 55.2 5 a ph ^ - ö «S * g.s s d e t jj * -s g ^ g ~ ** p fj 03 ^ H H ^ s ö :cö 44. i f 1 1» ^ h S.a s Tappi n krvattu: käyttämättömillä vittvarilla.. 11,803,557 33 vararahaststa te tu illa... 9,481,801 50 Puhdas vitt n siirretty: vittvarjen tiliin....... -- 4,198,316 52
J 1 2»A M C i ä S C J C 00 at-» «A M I" CJ C ^ CM * 2 l* at c CM : G P - V 5! N tfl 3 S G < f a s p 3 i-d :ct ics m C jjg t-h i xä fl P* :3. :as S ^3 3 CD *-H 3 a ^ cd : P ö ä pj CD U M :s cd en M S Ö cd r3 cd cd Ö 0 r-h 03 cd 1 a 3.S 'rp Pu P-t S um»l. K lrjftll. S euran K irja p. 191?