ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010



Samankaltaiset tiedostot
TYRNÄVÄN KUNTA VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS. Tyrnävän kunta, Tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2013

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Viheralueiden hoitoluokat. Akaan puistoalueiden tulevat hoitoluokat

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

PEURANNIEMEN LEIKKIPAIKKA

Tyrnäväjoen itäpuolen metsänhoitotoimenpiteet Meijerialueen kohdalla

Avointen viheralueiden (B) uudet laatuvaatimukset ja työselitys

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Avoimet viheralueet Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

VÄHÄJÄRVI, Alavus RANTA-ALUEEN VIRKISTYSKÄYTÖN JA MAISEMANHOIDON YLEISSUUNNITELMA

Tampereen keskusta-alue. Puhtaanapitoluokitus 2013

viheralueohjelma

Heka-Maunula Oy:n isännöimien kiinteistöjen piha-alueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Kiinteistö Oy Auroranlinnan isännöimien kiinteistöjen viheralueiden hoitourakka HOITOTYÖSELOSTUS

Tehdashistorian elementtejä

Ylläpito. Talvihoito. Viheralueiden hoito. Liikennealueiden hoito. Perusomaisuus. Puhtaanapito. Kalusteiden ja varusteiden hoito.

Puutarhakaupunki tänään, Viherympäristöliitto, Rakennusfoorumi

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS

KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka ,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3


KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

Tekla 59 Valmistelija: Kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie, puh ,

Puistonimen (eli puiston_nimi-kentän) yksilöivä numeerinen tunniste. Viheraluetta lähimmän kadun nimi.

TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3. Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus Selvitys suunnittelualueen oloista

RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Kuopion kaupunki VIH 2247

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Mansikkaniemen asemakaava

KESKEISET PERIAATTEET

Jakomäen, Tattarisuon ja Tattariharjun tarveselvitys

Kyläkävelyraportti ORISUO Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Sorapintaiset ajoradat (km) laji tyyppi rekisteri I II III Kaikki yht. Ajoradat kesähoito katu 0,1 2,4 7,0 9,5

Metsäohjelman luonnos

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Toppelundinpuiston lähiympäristösuunnitelma

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

PIRKKALAN KUNTA VIHERALUEOHJELMA

SIIKAJOKI ASEMAKAAVA-ALUEIDEN VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA 1. VAIHE: RUUKIN TAAJAMAN ASEMAKAAVA-ALUE SIIKAJOEN KUNTA. AIRIX Ympäristö Oy

Mielakan metsäilta

Hanna Iloniemi & Viivi-Lotta Kivilahti UUDEN OULUN YLEISTEN VIHERALUEIDEN KARTOITTAMINEN

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus Merkinnät ja määräykset

Jaana Lämsä MUHOKSEN KUNNAN VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

20 suurimman kaupungin teknisen toimen tuottavuus:

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

Devecon Group Oy TAKA-LYÖTYN AUKION JA LEEVI MADETOJAN KADUN YMPÄRISTÖSELVITYS 1/5

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

TUOTANTOSOPIMUS PUISTOJEN JA YLEISTEN ALUEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 1/3. Asikkalan kunnan ylläpitämien puistojen ja yleisten alueiden kunnossapito

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

STANSVIKINNUMMEN ALUSTAVAT SUUNNITTELUPERIAATTEET Nähtävillä Kaupunkisuunnitteluvirasto

Sisäisen palvelumaksusopimuksen liikenne- ja viheralueiden tuotekuvaukset 2014 Liite 2

Akaan kaava-alueiden viheralueiden hoitoluokitus

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

KOULURANTA, Lapua (Alanurmo)

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Leppävaaran urheilukeskus. Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluenumero

Nurmikko- ja niittyalueen ylläpitoprosessi

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY:N JA RANTASALMEN KUNNAN VÄLINEN SOPIMUS KUNTATEKNIIKAN YLLÄPITOPALVELUISTA VUONNA 2015

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

41 VL-1 AK VL-1. Ra 40 RAMSINNIEMEN KOIVUNOKAN ASEMAKAAVAKARTTA 1:1000 V 2400 RAMSINNIEMENTIE KOIVUNOKANPUISTO ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

KOKKOLAN KAUPUNGIN VIHERALUEOHJELMA

LUUNIEMI IISALMI Yleissuunnitelma. Kirkkokatu 8 A 8, Oulu puh (08) , fax (08)

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Tervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo,

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

TURVALLINEN YMPÄRISTÖ

Vastine valtuustoaloitteeseen : Kaupunginvaltuutettu Jaana Pulkkisen tekemä aloite:

Ilkka-hanke: Eri maankäyttömuotojen vaikutus kaupunkien hiilitaseeseen

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; ETELÄ-ESPOON LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Tekn.ltk:lle. Asia: liitteet listatekstiin

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

Transkriptio:

ESKOLANPELTO VIHERALUEIDEN HOITOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta, Ympäristö- ja tekninen osasto Anne-Mari Kemppainen 2010

SISÄLTÖ 1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 3 1.1 Hoitoluokkien väliset erot s. 4 1.2 A2 Käyttöviheralue s. 5 1.3 B2 Käyttöniitty s. 6 1.4 C1 Lähimetsä s. 7 2 KATUVIHREÄN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA s. 8 2.1 Hoitoluokkien väliset erot s. 9 2.2 KA3 Yleiskatuvihreä s. 10 2.3 KB1 Piennarniitty s. 11 2 LIITE 1. Hoitoluokituskartta LIITE 2. Viheralueiden hoitokortit

1 VIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA Hoitoluokka kuvaa viheralueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Se voidaan määrittää alustavasti jo kaavoituksessa päätettäessä alueiden käyttötarkoitusta. Kaavoituksen yhteydessä hoitoluokat jaetaan karkeasti kolmeen osaan: rakennetut viheralueet (A), avoimet viheralueet (B) ja taajamametsät (C). Hoitoluokka päätetään viimeistään viheralueen tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Päätettäessä hoitoluokkaa on huomioitava alueen luonnonominaisuudet ja asema kaupunkikuvassa, alueen käyttötarkoitus ja rakentamisaste. Lisäksi valintaan vaikuttavat hoidon laatutavoite ja intensiivisyys sekä kustannukset, joihin sitoudutaan rakentamisessa ja tulevassa hoidossa. Hoitoluokka vaikuttaa alueen suunnittelu- ja toteutusratkaisuihin sekä rakentamisen ja hoidon kustannuksiin. Myöhemmin se kertoo viheralueen hoitajalle millaista laatutasoa hoidolta edellytetään. Alueiden hoito suoritetaan viheralueiden hoito (VHT 05) ohjeistuksen laatukriteerien mukaisesti. Laatukriteerit hoitoluokittain luetellaan liitteessä 2 Viheralueiden toimenpide- ja hoito-ohjeet. Hoitoluokkien kustannuksista A Rakennetut viheralueet Suuri sisäinen vaihtelu. Kustannukset muodostuvat pääosin alueella käytettävistä materiaaleista. Perustamiskustannukset korkeita ja alueet edellyttävät säännöllistä ja tehokasta ylläpitoa. B Avoimet viheralueet Perustamiskustannukset edulliset ja pääosa hoitokustannuksista muodostuu maan vuosittaisesta muokkaamisesta, kylvämisestä ja sadonkorjuusta. Uusniittyjen perustamiskustannukset vanhoja niittyalueita huomattavasti korkeammat. C Taajamametsät Metsien hoito tehdään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Metsien hoidon kustannukset vaihtelevat metsätyyppien ja hoitotoimenpiteiden mukaan. Taajamametsien hoidon kustannukset ovat normaaleja metsän hoidon kustannuksia korkeammat. 3 Tyrnävän kunnan viheralueluokituksessa on käytetty pohjana Viherympäristöliiton hoitoluokitusjulkaisua. Lähde: Viheralueiden hoitoluokitus. Viherympäristöliitto ry julkaisu 36. (2007)

1.1 Hoitoluokkien keskinäiset erot Luokka Ominaispiirteet Käyttö Hoito A1 Edustusviheralue Keskeisellä paikalla, korkeatasoinen rakentaminen/hoito. Julkisten rakennusten pihoja, aukioita tai puistoja, ym. Oleskelu, koriste, ym. Intensiivistä, päivittäistä. A2 Käyttöviheralue Sijainti rakennetussa ympäristössä. Puistoja, aukioita, leikkipuistoja, kiinteistöjen pihoja, ym. Oleskelu, leikki, ym Säännöllistä, viikoittaista. A3 Käyttö- ja suojaviheralue Suojavyöhykkeitä rakennetun ja luonnonympäristön välillä. Ulkoilu, oleskelu, ym. Puistomaisia. Säännöllistä, kuukausittaista. B1 Maisemapelto Viljelyksessä oleva. Kulku ohjattu poluille. Maisemallinen, ulkoilu, ym. Maatalouden menetelmin. B2 Käyttöniitty Luonnonniitty/nurmikosta kehittynyt. Virkistäytyminen, ulkoilu, ym. Maatalouden menetelmin. B3 Maisemaniitty ja laidunalue Avoin kulttuurimaisema, laidunnuksessa oleva. Monim. säilyttäminen, elämykset Maatalouden menetelmin. B4 Avoimet alueet ja näkymät Säilytettäviä näkymiä. Näkymien mahdollistaminen. Vähäistä. Raivaus/murskaus. 4 B5 Arvoniitty Arvokas lajisto, maisema tai historia. Koriste, elämykset. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma C1 Lähimetsä Hoidettu puusto ja kasvillisuus. Lähellä asutusta. Oleskelu, kulku, leikki, ym. Säännöllistä, 3-10 vuoden välein. C2 Ulkoilu- ja virkistysmetsä Hoidettu puusto ja kasvillisuus. Virkistysreittejä. Ulkoilu, retkeily, marjastus, ym. Säännöllistä, 5-20 vuoden välein. C3 Suojametsä Häiriötä aiheuttavan toiminnan läheisyydessä, Suoja, terveellisyys, turvallisuus. Säännöllistä, 5-20 vuoden välein. C4 Talousmetsä Maa- ja metsätalousaluetta. Metsätalous, luonnon monikäyttö. Säännöllistä, 10-20 vuoden välein. C5 Arvometsä Erityinen sijainti, arvokkuus, monimuotoisuus. Vaihtelee. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma E Erikoisalueet Esim. satamat, urheilukentät, uimarannat, viljelypalstat, taideteokset, koira-aitaukset, ym. Vaihtelee. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma

2.1 A2 Käyttöviheralueet Eskolanpellon alueella on yksi A2 luokan käyttöviheralue; leikkipaikkojen kehittämissuunnitelman mukaan 2015 rakennettava Peiponpuiston leikkipaikka. Leikkipaikat ovat erityisiä käyttöviheralueita, niiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat lähellä edustusviheralueiden kustannuksia. Leikkipaikkojen kehittämissuunnitelmassa Peiponpuiston leikkipaikalle on arvioitu rakentamiskustannuksiksi 50000. A2-hoitoluokan alueiden tulee olla aina viihtyisiä, turvallisia ja toimivia käyttöympäristöjä. Niiden hoidon tavoitteena on monipuolisen, viihtyisän, turvallisen ja hyvin toimivan viheralueen ylläpito hyvässä kunnossa. Kasvillisuuden, rakenteiden ja varusteiden turvallisuutta sekä koko alueen siisteyttä tarkkaillaan säännöllisesti. Hoito suoritetaan miestyönä. 5

2.2 B2 Käyttöniitty Eskolanpellon kaava-alueella kaikki merkinnällä VL-1 (lähivirkistysalue, niitty) kaavoitetut alueet hoidetaan B2-hoitoluokan mukaan. Alueet pidetään avoimina, niittymäisiä viheralueina, joiden tarkoitus on mahdollistaa näkymiä ympäröivään peltomaisemaan ja luoda viherkaistoja virkistyskäyttöön. Kulku alueilla ohjataan yleensä kulkureiteille, mutta virkistyskäyttö kohdistuu koko alueelle. B2-hoitoluokan alueiden tulee olla virkistyskäyttöön soveltuva sekä avoin tai puoliavoin. Hoidon tavoitteena on pitää alueet siisteinä ja säilyttää avoimet näkymät ympäristöön. Hoito suoritetaan maataloudessa käytetyin menetelmin niittämällä tai murskaamalla. 6

2.3 C1 Lähimetsät Eskolanpellon kaava-alueella kaikki VL-2 (lähivirkistysalue, taajamametsä) sekä VL/s (puisto, ympäristö säilytettävä) kaavoitetut alueet hoidetaan C1-hoitoluokan mukaisesti lähimetsinä, tarkemmin lähivirkistysmetsänä. Lähivirkistysmetsän puusto ja kasvillisuus on hoidettua ja pohjakasvillisuus osin muuntunutta. Alueilla voi olla osoitettuja virkistysreittejä. C1-hoitoluokan alueiden tulee olla hoidettuja, turvallisia ja maisemaltaan metsäisen puistomaisia. Alueet pidetään luonnollisen kaltaisina, mutta tiheiköt pyritään pitämään vähäisinä. Kasvillisuuden on oltava elinvoimaista sekä luontaisen kaltaista ja sitä hoidetaan metsurityönä. 7

3 KATUVIHERALUEIDEN HOITOLUOKAT ESKOLANPELLON ALUEELLA Katuvihreällä tarkoitetaan kaavassa katualueiksi merkityillä alueilla kasvavaa kasvillisuutta. Kasvillisuus sijoittuu yleensä ajoradan tai muun kulkuväylän ja viheralueiden välillä. Katuvihreä toimii pääasiassa näkö-, tuuli- ja melusuojana sekä tilanjakajana, luo viihtyisyyttä ja sitoo maata ja pölyä. Hyvin hoidettu katuvihreä nostaa alueen imagoa ja pehmentää katukuvaa. Viheralueiden hoitoluokitusta mukaillen katuviheralueet jaetaan kolmeen luokkaan: rakennettuihin katuviheralueisiin (KA), avoimiin katuviheralueisiin (KB) ja metsäisiin katuviheralueisiin (KC). Päähoitoluokat on lisäksi jaettu tarkentaviin hoitoluokkiin perustuen haluttuun hoidon tasoon. Hoitoluokkien kustannuksista. KA Rakennetut katuviheralueet Rakentamisen ja hoidon kustannukset riippuvat käytetyistä materiaaleista. Sisäinen vaihetelu suurta. KB Avoimet katuviheralueet Rakentamisen ja hoidon kustannukset matalia. Hoitokustannukset vuosittain saman suuruisia. KC Metsäiset katuviheralueet Rakentamisen ja hoidon kustannukset matalia. Hoito määrävuosittaista, jolloin hoitokustannukset vaihtelevat vuosittain. 8 Alueiden hoito suoritetaan viheralueiden hoito (VHT 05) ohjeistuksen laatukriteereitä soveltaen. Laatukriteerit hoitoluokittain luetellaan liitteessä 3 Katuviheralueiden toimenpide - ja hoito-ohjeet. Tyrnävän kunnan katuviheralueluokituksessa on käytetty pohjana Helsingin kaupungin vastaavaa. Lähde: Inkeri Salo: Helsingin katuvihreän hoitoluokitus. Opinnäytetyö HAMK 2010.

3.1 Hoitoluokkien keskinäiset erot. Luokka Ominaispiirteet / sijainti Käyttö Hoito KA Rakennetut katuviheralueet Keskustat, taajamat ja viheralueiden reitistöjen varret. KA1 Edustuskatuvihreä Korkeatasoinen rakentaminen ja ylläpito. Keskeisellä paikalla, edustuskelpoinen. Koriste. Intensiivistä, päivittäistä. KA2 Keskustakatuvihreä Runsaasti puu-, pensas- ja nurmialueita. Keskustan ja aluekeskusten pääkadut ym. Turvallinen ja siisti alue liikkua. Koriste, oleskelu. Säännöllistä, viikoittaista. KA3 Yleiskatuvihreä Rakennettujen ja luonnontilaisten alueiden välimaastossa. Turvallinen ja siisti liikkua. Läpikulku, oleskelu. Säännöllistä, kuukausittaista. KB Avoimet katuviheralueet Niittymäisiä pientareita. KB1 Piennarniitty Luonnonniitty / nurmikosta kehittynyt. Avoimien alueiden säilyttäminen. Helppohoitoisuus. Vihreytys, näkymät. Niitto/murskaus 1-2 krt vuodessa. 9 KB2 Raivausniitty Näkymien ja aukeiden avoinna pitäminen. Vihreytys, näkymät. Raivaus/murskaus 2-5 vuoden välein. KB3 Arvopiennarniitty Monimuotoisuus, maisema-arvot, viherkäytävä harvinaisille kasveille ym. Kulttuuriperinnön/maisemaarvojen vaaliminen. Kohdekohtainen hoitosuunnitelma. KC Metsäiset katualueet Taajamametsien rajapintaan sijoittuvia ka- KC1 Katumetsikkö KC2 Suojaava katumetsikkö Taajamametsäsaarekkeita. Hoidettu puusto Vihreytys, monimuotoisuus. ja kasvillisuus. Vilkkaasti liikennöityjen teiden ja asutuksen Näkösuoja, meluntorjunta. välissä. Monikerroksellisuus. Reittien ja ajoratojen varsilta kerran kesässä murskattava. Ajoit. harvennus. Reittien ja ajoratojen varsilta kerran kesässä murskattava. Ajoit. harvennus.

3.2 KA3 Yleiskatuvihreä Eskolanpellon kaava-alueella yleiskatuvihreänä hoidettavia katuja ovat Malisenkuja, Kyyhkyskuja, Käkikuja, Kuovikuja, Kiurukuja, Torpankuja ja Välskärinkuja eli alueen asuntokadut. Yleiskatuvihreäksi luokitellaan katuviheralueet, joiden vihreyden taso vastaa A3-hoitoluokkaa ja jotka sisältävät puu ja pensasistutuksia sekä nurmikkoa. KA3-hoitoluokan alueiden tulee olla säännöllisesti hoidettuja ja viihtyisiä. Hoidon tavoitteena on siisti, suojaisa, vehreä ja turvallinen katuympäristö. Hoito suoritetaan miestyönä. 10

3.3 KB1 Piennarniitty Eskolanpellon kaava-alueella yleiskatuvihreänä hoidettavia katuja ovat Koskikarantie, Malisentie ja Sotalantie eli alueen kokoojatiet. Piennarniityt sijoittuvat liikennealueiden reunoille sekä ajoväylien ja kevyenliikenteenväylien väliin. Alueet pidetään luonnonniittyjä muistuttavina ja puuvartisista kasveista vapaana. KB1-hoitoluokan alueiden tulee olla matalakasvuisia ja säännöllisesti hoidettuja katuviheralueita. Hoidon tavoitteena on pitää piennarniitty helppohoitoisena ja siistinä sekä varmistaa liikenneturvallisuus. Hoito suoritetaan yleensä maataloudessa käytetyin menetelmin. 11