LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 64/2010/1 Dnro LSSAVI/136/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.6.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa ja sen laajennusta Lappajärven kunnan Kirkonkylässä. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI SV-Turkis Oy/Veli-Matti Savola Maneesintie 8 62600 Lappajärvi Turkistarha sijaitsee Lappajärven kunnan Kirkonkylässä tilalla Ollilankangas RN:o 10:74. Turkistarhalla on nykyisin 2 998 siitosnaaraskettua ja 4 850 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Siitosketuista 1 048 kpl on tarhalla vain jouluheinäkuun välisen ajan, jonka jälkeen ne pentuineen siirretään kasvatustarhoille. Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarhalla on 3 005 siitosnaaraskettua ja 4 925 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Siitosketuista 675 kpl on tarhalla vain joulu-heinäkuun välisen ajan, jonka jälkeen ne pentuineen siirretään kasvatustarhoille. Tarha-alueella on rehusekoittamo (tilarehustamo), jossa valmistetaan pääosin syksyisin omaan tuotantoon enintään 2 500 tonnia rehua vuodessa. Alueella on myös turkiseläinten nahoittamorakennus, jossa sijaitsee sosiaalitilat, jätevesien kemiallinen käsittelyjärjestelmä, lannan kompostointilaatta sekä ruho- ja kaavintarasva-alusta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristökeskus on 14.8.2009 antamallaan päätöksellä velvoittanut SV-Turkis Oy:n hakemaan ympäristölupaa 30.10.2009 mennessä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on vähintään 250 siitosnaarasminkin tai vähintään 50 siitosnaarasketun turkistarha. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b kohdan nojalla turkistarhan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 29.10.2009. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Järviseudun Kansanterveystyön kuntainliitto käsitellyt sijoituspaikkaluvat 2.9.1977, 5.4.1984 ja 14.11.1985. Toiminta sijaitsee Lappajärven kunnan keskustaajaman osayleiskaava-alueella, jossa alue on osoitettu turkistarhatoiminnalle (E-1, erityisalue, turkistarha). SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Lappajärven kunnan Kirkonkylässä noin 1,5 km:n etäisyydellä Lappajärven keskustasta pohjoiseen. Tarha-alueen lähiympäristö on pelto- ja metsäaluetta. Tarha-alueen lähiympäristössä sijaitsee useita muita turkistarhoja. Lähimmät neljä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 400 metrin, noin 430 metrin, noin 550 metrin ja noin 570 metrin etäisyydellä nykyisestä tarha-alueesta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 650 metrin etäisyydellä nykyisestä turkistarha-alueesta. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 680 metrin etäisyydellä ja muut naapurien asuinrakennukset yli 800 metrin etäisyydellä rakennettavasta tarha-alueen laajennusosasta.

TURKISTARHAN TOIMINTA 3 Turkistarhan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Maision pohjavesialue, sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä turkistarhasta. Lähin pohjavedenottamo, Vilpunmäen pohjavedenottamo, sijaitsee noin 2 km:n etäisyydellä turkistarhasta. Käyttövesi turkistarhan toimintaan otetaan Lappajärven vedenjohto-osuuskunnalta. Eläintilat ja tuotanto Turkistarhalla on nykyisin 2 998 siitosnaaraskettua ja 4 850 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Siitosketuista 1 048 kpl on tarhalla vain jouluheinäkuun välisen ajan, jonka jälkeen ne pentuineen siirretään kasvatustarhoille. Varjotaloja on nykyisin yhteensä 35 kpl ja niiden yhteispituus on noin 3 792 metriä. Minkkien varjotaloja on 13 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on 1 437 metriä. Kettujen varjotaloja on 22 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on 2 355 metriä. Tarha-alueen pohjoispäähän rakennetaan 33 uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on noin 3 712,5 metriä. Minkkien varjotaloja tulee 7 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on 787,5 metriä. Uusista minkkivarjotaloista 5 kpl (yhteispituus 562,5 m) rakennetaan kerroshäkeillä. Kettujen uusia varjotaloja tulee 26 kpl ja niiden yhteenlaskettu pituus on 2 925 metriä. Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarhalla on 3 005 siitosnaaraskettua ja 4 925 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Siitosketuista 675 kpl on tarhalla vain joulu-heinäkuun välisen ajan, jonka jälkeen ne siirretään pentuineen ympäristöluvan omaaville kasvatustarhoille. Uusien varjotalojen rakentamisen jälkeen tarha-alueella tulee olemaan yhteensä 68 varjotaloa, joiden yhteispituus on 7 504,50 m. Näistä minkkivarjotaloja on 20 kpl, joiden yhteispituus on 2224,50 m. Kettuvarjotaloja tulee yhteensä 48 kpl, joiden yhteispituus on 5 280 m. Tarha-alueen pinta-ala on noin 9,8 ha. Nykyisen tarha-alueen ympärillä kulkevat rajaojat ja rakennettava tarha-alue ympärysojitetaan. Hakemuksen mukaan tarha-alueen maaperä on savi-hiesumoreenia. Tarha-alue on kuivatettu salaojituksella. Varjotalojen lanta-alustat on korotettu yli 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja varjotalojen räystäiden pituus on yli 30 cm häkkien ulkoreunasta. Varjotaloissa on myös räystäskourut. Varjotalot on varustettu ympärivuotisella automaattijuotolla (nippajuottojärjestelmä). Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi sekä hyödyntäminen Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeena olkea, turvetta ja heinää ja kuivikekerroksen paksuus on noin 10 cm. Lanta poistetaan varjotalojen alta 1-2 kertaa vuodessa, elokuussa ja lokakuussa. Lanta kompostoidaan tarha-alueella sijaitsevalla noin 2 000 m 2 :n (40 x 50 m) asfalttipohjaisella kompostointialustalla, josta valumavedet johdetaan noin 90

4 m 3 :n peltikatteella katettuun umpisäiliöön. Kompostointialustan pohja on muotoiltu aaltomaiseksi ja viemäröity kolmen kaivon kautta umpisäiliöön. Umpisäiliöön kertyvillä vesillä kastellaan kompostia ja sitä käytetään lannoitteena pellolla. Nykyisten varjotalojen alueelta valumavedet johdetaan käsiteltäväksi kemialliseen puhdistamoon (Green Rock). Puhdistamossa käytetään saostuskemikaalia noin 6 580 kg/vuosi. Puhdistamoon johdetaan myös HK-Turkis Oy:n ja Jari Ollilan turkistarhan valumavesiä. Puhdistamon sakkaveden keruuyksiköstä poistetut sakat kompostoidaan kompostointilaatalla ja käytetään pellolla lannoitteena. Nykyisten varjotalojen kattovesien hallittu pois johtaminen ei onnistu ympäröivistä maaston kaadoista johtuen. Kaatoja ei saada muualle kuin tarhavesien käsittelypaikalle ja nämä vedet käsitellään tarhavesien kanssa. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Varjotalojen alta kerättävät nesteet johdetaan varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Uusien varjotalojen kattovedet johdetaan räystäskouruista etäälle ulompaan ympärysojaan. Rehunjakelulaitteiden pesuvedet johdetaan umpisäiliöön, josta ne käytetään rehun valmistukseen. Nahoittamohallin sosiaalitilojen WC-vedet ja muut sosiaalitilojen jätevedet johdetaan sakokaivoihin (3 kpl). Lanta käytetään peltolannoitteena. Hakijalla on käytössä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 360,49 ha, josta omaa peltoa noin 6 ha ja sopimuspeltoa noin 354,49 ha. Tilarehustamon toiminta Tilarehustamossa valmistettavan rehun raaka-aineet ja määrät ovat seuraavat: Hankintapaikka/Toimittaja Raaka-aineet Määrä (kg/vuosi) Botnia Grain Oy vilja, esikypsä 170 080 Savola Veli-Matti vilja, raaka 203 520 Agri Market vilja, raaka 22 600 Feedex Oy valkuaistiiviste 114 200 Hiven Oy vitamiinit 1 420 Feedex Oy methionin 300 E-P:n Minkinrehu Oy sooda 12 000 Hiven Oy rautaliuos 6 000 Lappajärven vedenjohtoosuuskunta vesi 400 000 E-P:n Minkinrehu Oy teurasjäte, hapotettu 881 050

Jätteet 5 E-P:n Minkinrehu Oy silakka, pakastettu 158 810 E-P:n Minkinrehu Oy lohi, perkausjäte, 55 888 pakastettu Wasa Opti Oy lohi, hapotettu 59 800 Honkajoki Oy lihahöyhenjauho 150 640 E-P:n Minkinrehu Oy ruho, keitetty, oma 208 090 E-P:n Minkinrehu Oy ruhorasva, keitetty, oma 45 362 2 489 760 E-P:n Minkinrehu Oy:ltä ostettavan rehun määrä on noin 530 000 kg. E- P:n Minkinrehu Oy hoitaa toimittamansa rehun ja raaka-aineiden kuljetukset. Raaka-aineet varastoidaan asianmukaisesti niille varatuissa tiloissa kuten pakastevarastossa, umpisiiloissa, umpisäiliöissä, suursäkeissä ja laatikoissa varastotiloissa. Käytettävä vesi kierrätetään prosessissa uudelleen niin, että ns. jätevesiä ei synny. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet/ruhot (noin 200 tonnia/vuosi) toimitetaan E-P:n Minkinrehu Oy:lle ja Honkajoki Oy:lle. Rasvainen puru (noin 6 tonnia/vuosi) toimitetaan E-P:n Minkinrehu Oy:lle. Metallijäte (1-1,5 tonnia/vuosi), muovijäte (0,3-0,5 tonnia/vuosi), sekajäte (0,5-1 tonnia/vuosi) ja ongelmajätteet (0,1-0,2 tonnia/vuosi) toimitetaan kunnan hyötyjäteasemalle. Nahoituspuru kompostoidaan, kaavintarasva ja rasvapuru toimitetaan E- P:n Minkinrehu Oy:lle. Nahkontakauden ulkopuolella kuolleet eläimet kerätään pakkasvarastoon niille varattuihin paikkoihin. Minkinruhot ja nahkontakauden ulkopuolella kuolleiden eläinten ruhot toimitetaan käsittelylaitokseen Honkajoelle. Ketunruhot toimitetaan E-P:n Minkinrehu Oy:lle. Polttonesteiden varastointi Tarha-alueella on noin 2 000 litran maanpäällinen polttoainesäiliö ja noin 3 000 litran maanalainen polttoainesäiliö. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 200 litraa varastossa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tarha-alueen sisäinen liikenne on hoitoon liittyvää liikennettä ja ulkoinen pääasiassa tavaroiden, raaka-aineiden ja rehun toimittamiseen liittyvää liikennettä sekä työpaikkaliikennettä. Rakennusten edustat ja kulkureitit alueen sisällä ovat asfaltoituja, samoin tarha-alueelle johtava tieyhteys. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan varjotalot on varustettu korotetuilla lanta-alustoilla, jatketuilla räystäillä, vesikouruilla ja ympärivuotisella automaattijuotolla ja

6 tarha-alueen valumavedet johdetaan kemialliseen puhdistamoon. Kuivikkeena käytetään olkea, heinää ja turvetta. Lanta kompostoidaan ja käytetään pellolla. Uusien rakennettavien varjotalojen alle asennetaan vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä. Varjotalojen alta kerättävät nesteet johdetaan varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin ja riittävän kokoisiin umpisäiliöihin. Uusien varjotalojen kattovedet johdetaan räystäskouruista etäälle ulompaan ympärysojaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Lappajärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 8.3.-6.4.2010 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Lappajärven kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Järviseudun Sanomissa sekä lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitettyjen tiedonantokirjelmien mukaisesti. Lupahakemuksen täydennykset Tarkastus Ympäristölupahakemusta on täydennetty 9.6.2010. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 18.5.2010. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Lappajärven kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta. Lappajärven kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Kuitenkin keskustaajaman läheisyys huomioon ottaen tarha-aluetta tulee hoitaa siten, että tarha-alueelta asutukseen leviävät hajuhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Tämä varmistetaan mm. riittävällä kuivikkeiden kuten turpeen käytöllä lanta-alustoilla sekä lannan säännöllisellä poistamisella. Lappajärven ympäristölautakunta yhtyy kunnanhallituksen antamaan lausuntoon. Hakemuksesta ei ole muutoin huomautettavaa.

7 Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmä toteaa lausunnossaan, että turkistarhan laajennuksen paikka on turkistarhatoiminnalle sopiva. Varjotalojen lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita ja varjotalojen välit tulee pitää hyvässä kunnossa niin, ettei niihin keräänny vettä sekä tarvittaessa välejä tulee kunnostaa. Uusiin varjotaloihin tulee asentaa vesitiiviit pohjakalvot ja umpikaivot, joihin nesteet kerätään. Lanta-alustalla tulee olla vähintään puolen metrin ajoluiska tai vastaava korkeusero lantalan pohjan ja reunojen välillä. Kokonaisminkkieläinmäärä laskettuna 5,2 pennun pentutuloksella ei mahdu tilalle tuleviin minkkivarjotaloihin. Tulee tarkentaa onko kyseessä tavanomaiset minkkihäkit vai tuleeko tilalle osittain kerroshäkkejä ja mihin varjotaloon mahdollisesti harkitaan kerroshäkkejä. Tarha-alueen valumavesien käsittelyyn tarkoitetun puhdistamon toimintaa tulee tarkkailla vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavilla puhdistamoon tulevan ja siitä lähtevän veden vesinäytteillä. Tarvittaessa puhdistamon toimintaa on tehostettava. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa Etelä-Pohjanmaan ELY:lle vakuus rehusekoittamon toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksella ei ole muuta erityistä huomautettavaa turkistarhatoiminnan laajennusta koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa lausunnossaan mm, että tilarehustamoksi hyväksytyn turkistarhan rehun valmistuksessa sallitut eläimistä saatavat sivutuotteet on lueteltu MMMa 850/2005 liitteessä 3. Komission päätös (2003/324/EY) turkiseläinten lajinsisäiseen kierrätyskieltoon tehdystä poikkeuksesta, antaa Suomelle mahdollisuuden kettujen ruokkimiseen saman lajin eläinten ruhoista tai ruhonosista johdetulla käsitellyllä valkuaisella tietyin edellytyksin. Ruokintaan tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen on oltava käsitelty sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa käyttäen ainoastaan kyseisen asetuksen liitteessä V vahvistettua 1.-5. tai 7. käsittelymenetelmää. SV-Turkis Oy:n käyttämät rehun valmistuksen raaka-aineet, rehukäyttöön päätyvien ketun ruhojen käsittely ja nahkontakauden ulkopuolella kuolleiden eläinten ja minkin ruhojen toimittaminen käsittelylaitokseen täyttävät säädösten vaatimukset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 14.4.2010 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta Lappajärven kunnanhallituksen, ympäristölautakunnan ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran

8 lausunnon johdosta määräpäivään mennessä. Hakijalle on 27.5.2010 annettu mahdollisuus antaa vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta. Hakija toteaa vastineessaan mm, että uusista varjotaloista 5 kpl (yhteispituus 562,5 m) rakennetaan kerroshäkeillä. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää SV-Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhatoiminnalle ja sen laajentamiselle Lappajärven kunnan Kirkonkylään tilalle Ollilankangas RN:o 10:74 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 29.10.2009) mukaisesti ja asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 3 005 siitosnaarasketulle pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on heinäkuun loppuun saakka enintään 21 034 kettua ja heinäkuun jälkeen (pentujen vieroituksen jälkeen) enintään 16 309 kettua sekä enintään 4 925 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 30 535 minkkiä. Kettuvarjotaloja saa olla 48 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 5 280 metriä. Minkkivarjotaloja saa olla 20 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 2 224,5 metriä. Minkkivarjotaloista 5 kpl (yhteispituus 562,5 m) rakennetaan kerroshäkeillä. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 7 504,5 metriä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lappajärven kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuodut asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 4, 6, 7 ja 8. Etelä-Pohjanmaan ELYn ympäristövastuualueen maaseuturyhmän lausunnossa esille tuodut asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 3, 10 ja 12. Tarhattavien siitoseläinten määrä pentuineen ja turkistarhojen eläintenpitorakenteet vastaavat toisiaan, kun otetaan huomioon hakijan esitys ylimääräisten eläinten myymisestä/toimittamisesta kasvatettavaksi luvan omaaville kasvatustarhoille ja määräys siitä pidettävästä kirjanpidosta. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lausunnossa esille tuodut asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 7. 1. Varjotalojen rakenteet Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla. Mikäli uusiin rakennettaviin varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin

9 asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta ja korotuksia tulee ylläpitää. Rakennettavat varjotalot on varustettava vesitiiviillä lanta-alustoilla hakemuksen mukaisesti. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lantaalustaa. Varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee kattaa kiinteällä katteella. Myös jatkossa uusittavien ja peruskorjattavien varjotalojen alle tulee asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti siten, että varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet voidaan johtaa varjotalojen päihin asennettaviin vesitiiviisiin riittävän kokoisiin katettuihin umpisäiliöihin. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. 2. Lannan ja virtsan poisto Lanta tulee poistaa kettuvarjotalojen alta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja minkkivarjotalojen alta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Lanta-alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpoistojen yhteydessä ja tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee kuivikkeita lisättäessä olla vähintään 15 cm. Virtsa tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta. Virtsasta tulee ottaa määräyksessä 10. edellytetyt ravinneanalyysit. 3. Lannan varastointi ja kompostointi Lanta on varastoitava ja kompostoitava noin 2 000 m 2 :n kokoisella vesitiiviistä materiaalista rakennetulla kompostointialustalla hakemuksen mukaisesti. Kompostointialustalle kertyvät nesteet tulee johtaa noin 90 m 3 :n kiinteällä katteella katettuun umpisäiliöön. Kompostointialustan pohja tulee olla muotoiltu siten, että valumia ympäristöön ei synny. Tarvittaessa valumia ympäristöön tulee estää imeyttämällä nesteet esimerkiksi turpeeseen. Kompostointialustan yhdellä reunalla tulee olla vähintään yh-

10 den metrin korkuinen seinä. Umpisäiliöön kertyvät nesteet, niiltä osin kuin niitä ei käytetä kompostin kasteluun, tulee käyttää pellolla lannoitteena kuten lanta ja virtsa. Kompostointialusta ja umpisäiliö tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöön kertyvistä nesteistä tulee ottaa määräyksessä 10. edellytetyt ravinneanalyysit. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että kompostointiprosessi tapahtuu kompostoitumisen onnistumisen kannalta parhaissa olosuhteissa. Kompostin seosaineiden määrä on oltava riittävä ja niiden laatu sellainen, että optimaalinen kompostoituminen on mahdollista. Uusien kompostiaumojen alle on levitettävä vähintään 20 cm turvetta siten, että turvepatja ulottuu vähintään 50 cm auman ulkopuolelle. Kompostoitu lanta on pidettävä erillään käsittelemättömästä lannasta. 4. Lannan ja virtsan hyödyntäminen Lanta ja virtsa on hyödynnettävä hakemuksen mukaisesti peltolannoitteena. Lantaa ja virtsaa voidaan toimittaa käsiteltäväksi myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä sitä, jos valvontaviranomaiselle esitetään etukäteen voimassa oleva sopimus. Sopimuksesta tulee käydä ilmi sopijaosapuolten lisäksi ainakin luovutettavan lannan määrä (m 3 ) ja sopimuksen kesto (toistaiseksi tai vähintään viisi vuotta). Lannanlevityspinta-alaa on ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan oltava käytettävissä vähintään 211,4 hehtaaria. Lannan ja virtsan levityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan levityssopimusten osalta toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia mitä lannan levityksestä on kulloinkin voimassa olevissa määräyksissä säädetty. Lannan ja virtsan levitys on tehtävä siten, että lannan ja virtsan levitysalojen läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lanta ja virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lannan/virtsan kuormaus ja kuljetus on hoidettava siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. Lantaa/virtsaa tulee myös kuljettaa siten, että siitä ei aiheudu haittaa muille tien käyttäjille. Lannan- ja virtsanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pel-

11 lon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Virtsaa, jätevesiä tai muuta nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Mikäli toiminnanharjoittaja aikoo käyttää lantaa pohjavesialueilla lannoitteena tästä määräyksestä poiketen, tulee toiminnanharjoittajan laatia valvontaviranomaiselle selvitys, jossa maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien tietojen perusteella osoitetaan, että toiminnasta ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa lannan vuosittaisesta hyödyntämisestä määräyksessä 10. edellytetyllä tavalla. 5. Valumavesien käsittely Rakennettava uusi tarha-alue tulee olla ympärysojitettu ulkopuolisten vesien pääsyn estämiseksi tarha-alueelle. Varjotalojen välit tulee olla salaojitettu. Nykyisen turkistarha-alueen valumavedet tulee puhdistaa kemikaloimalla hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Valumavesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraava tavoitepitoisuus vuosikeskiarvona: puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuus alle 2,0 mg/l. Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä. Puhdistamoon tulevasta ja puhdistamosta lähtevästä jätevedestä tulee ottaa vesinäytteet määräyksessä 10. edellytetyllä tavalla. Valumavesien käsittelyjärjestelmästä poistettavat sakat tulee hakemuksen mukaisesti kompostoida kompostointilaatalla ja käyttää pellolla lannoitteena kuin lanta tai toimittaa laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa niitä. 6. Jätevesien varastointi ja käsittely Rehusiilot tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla. Rehunjakolaitteiden ja rehusekoittamon jätevedet siltä osin, kun niitä ei voida käyttää uudestaan rehun valmistukseen, tulee johtaa vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Nahoittamohallin sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen vähintään 3

12 m 3 :n kokoiseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 7. Rehun valmistus Tilarehustamossa valmistetaan rehua omaan tuotantoon enintään 2 500 tonnia vuodessa niistä raaka-aineista/jätteistä ja määristä, mitä hakemuksessa on esitetty. Tilarehustamossa saa käyttää rehun valmistukseen ainoastaan maa- ja metsätalousministeriön 850/2005 liitteessä 3 säädettyjä raaka-aineita tai jätteitä. Ruokintaan tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen on oltava käsitelty sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa käyttäen ainoastaan kyseisen asetuksen liitteessä V vahvistettua 1.-5. tai 7. käsittelymenetelmää. Jauhamista vaativat jätteet ja raaka-aineet tulee jauhaa sisätiloihin sijoitetussa myllyssä. Toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa klo 7 ja 22 välisenä aikana 55 db eikä klo 22 ja 7 välisenä aikana arvoa 50 db. Rehun valmistuksessa käytettävät jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa, kuormata ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Kaikki jätteet ja raaka-aineet tulee kuljettaa sekoittamolle tiiviissä umpisäiliössä ja kuormat tulee välittömästi purkaa sisätiloihin joko suoraan käytettäväksi rehun valmistuksessa tai sijoitettavaksi pakkasvarastoon. Jos eläimistä peräisin olevaa raaka-ainetta tuodaan laitokseen pakastettuna, se on siirrettävä pakkasvarastoon tai käytettävä rehun valmistukseen mahdollisimman pian laitokseen saapumisen jälkeen. Siilot ja altaat tulee olla varustettu vesitiiviistä materiaalista ja ne tulee olla katetut. Kaikki rehusekoittamon tilat sekä varastot tulee huoltaa, puhdistaa ja desinfioida perusteellisesti säännöllisin väliajoin. Rehun valmistuksessa ja käytössä tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön ohjeita ja määräyksiä sekä tehdä siitä annetun erityislainsäädännön mukaiset ilmoitukset. Mikäli rehun valmistusmäärä muuttuu tai sekoitettavien rehuraaka-aineiden tai jätteiden laji tai määrä muuttuu, tulee toiminnanharjoittajan ilmoittaa siitä valvontaviranomaiselle määräyksessä 11 edellytetyllä tavalla. Valmis rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai katetuissa säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehun valmistuksessa ja -jakelussa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta.

13 8. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan on järjestettävä siten, ettei varastoinnista tai kuljetuksesta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jätevesiä ja jätettä kuljettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Eläinten ruhot ja muu nahkontajäte tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi hakemuksen mukaisesti laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Eläinjätettä tai muutakaan jätettä ei saa haudata. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleille eläimille tulee turkistarhalla olla asianmukaiset kylmäsäilytystilat. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä tai se on kompostoitava kompostointilaatalla ja käytettävä pellolla lannoitteena kuten lanta. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit on kerättävä erikseen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteitä, kuten rasvaista kaavintapurua, ei saa polttaa. 9. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät

14 pääse maaperään. Suoja-altaan tilavuus tulee olla vähintään puolet säiliön tilavuudesta. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Katoksen tulee olla tuulettuva. Toimenpiteet tulee tehdä 31.12.2011 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 10. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Valumavesien käsittelyjärjestelmän, rehusekoittamon, lannan kompostointialustan, ruhoalustan ja juomalaitteiston kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Valumavesien käsittelyjärjestelmästä tulee ottaa vesinäytteitä sekä tulevasta että lähtevästä jätevedestä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli valumavesien käsittelyssä ei saavuteta lupamääräyksessä 5 edellytettyä tavoitearvoa vuosikeskiarvona, on seuraavana vuonna otettava vähintään neljä vesinäytettä. Vesinäytteistä tulee analysoida kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Vuoden 2010 vesinäytetulokset tulee toimittaa vuosiraportoinnin yhteydessä vuoden 2011 helmikuun loppuun mennessä. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertojen määrää ja analysoitavia parametrejä. Pellolla lannoitteena käytettävästä lannasta ja virtsasta tulee tehdä lantaanalyysi kokonaistypen (kok N), liukoisen typen (liuk N), kokonaisfosforin (kok P) ja liukoisen fosforin (liuk P) määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan ja rehusekoittamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä seuraavat vuositiedot: siitoseläinmäärä lajeittain ja kokonaiseläinmäärä muualle myytyjen tai luovutettujen eläinten määrä (kpl/vuosi, siitoseläimet/pennut)

15 lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja vastaanottosopimukset umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (tn/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat lanta- ja virtsa-analyysin tulokset valumavesien käsittelyn tarkkailutulokset rehusekoittamon toiminta-aika (vrk/a) ja valmistetun rehun määrä (tn/vuosi) rehun valmistuksessa käytettävät jätteet, raaka-aineet ja niiden määrät tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI - järjestelmää (www.tyvi.fi). 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Tarha-alue on aidattava ja varjotalot on rakennettava pakovarmoiksi tai siten, että ne estävät eläinten karkailun ympäristöön. Haittaeläinten esiintymistä tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa turkistarhan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Vakuuden asettaminen Toiminnanharjoittajan tulee asettaa toistaiseksi voimassa oleva 4 000 euron pankkivakuus tai muu vastaava järjestely tilarehustamon jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Vakuus tulee toi-

16 mittaa tai muu vastaava järjestely esittää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 60 päivän kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka kunnes Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt suoritetut jälkihoitotoimenpiteet. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus laitoksen ympäristöasioiden valvojana tarvittaessa muuttaa perustellusta syystä vakuuden suuruutta, esimerkiksi jätehuollon kustannusten muutosten tai muiden vastaavien muutosten seurauksena. Vakuus palautetaan kun toiminta-alueen kunnostus toiminnan loputtua on tehty hyväksyttävästi ja ympäristöluvan määräykset ovat täyttyneet. 13. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituk-

17 sen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen turkistarhan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ottaen huomioon suojaetäisyydet nykyisestä ja rakennettavasta tarhaalueesta lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin, turkistarhan sijaintipaikan ympäristön, turkistarhan eläinmäärän ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Turkistarhatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lappajärven kunnan keskustaajaman osayleiskaavassa alue on osoitettu turkistarhatoiminnalle. Ympäristölupa on myönnetty enintään 3 005 siitosnaarasketulle pentuineen kuitenkin siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään heinäkuun loppuun saakka 21 034 kettua ja heinäkuun jälkeen (pentujen vieroituksen jälkeen) enintään 16 309 kettua sekä enintään 4 925 siitosnaarasminkille pentuineen siten, että tarhan kokonaiseläinmäärä on enintään 30 535 minkkiä. Kettuvarjotaloja saa olla 48 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 5 280 metriä. Minkkivarjotaloja saa olla 20 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 2 224,5 metriä. Minkkivarjotaloista 5 kpl (yhteispituus 562,5 m) rakennetaan kerroshäkeillä. Ratkaisussa on huomioitu hakemuksessa esitettyjen kettu- ja minkkivarjotalojen yhteispituus, niihin sijoitettavien enimmäissiitosnaaraiden määrä ja niiden tuottama laskennallinen enimmäispentutulos vuodessa (7 pentua/siitosnaaraskettu ja 5,2 pentua/siitosnaarasminkki) sekä häkkien tilavaatimukset. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (16/EEO/1999) mukaan turkistarhojen tulee täyttää päätöksen mukaiset häkkien tilavaatimukset viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Tarhattavien siitosnaaraskettujen ja siitosnaarasminkkien määrä pentuineen ja turkistarhojen eläintenpitorakenteet vastaavat toisiaan, kun otetaan huomioon hakijan

18 esitys ylimääräisten eläinten myymisestä/toimittamisesta kasvatettavaksi luvan omaaville turkistarhoille ja määräys siitä pidettävästä kirjanpidosta. Lupamääräysten perustelut Varjotalojen lanta-alustojen riittävillä korotuksilla, varjotaloihin asennetuilla riittävän pitkillä räystäillä tai räystäskouruilla sekä uusien, uusittavien ja peruskorjattavien varjotalojen vesitiiviillä lanta-alusratkaisuilla ja vesitiiviillä umpisäiliöillä varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta maaperään tai pohjaveteen. Varjotalojen rakenteelliset määräykset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin, joilla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Umpisäiliöt tulee kattaa sadevesien pääsyn estämiseksi niihin. (määräys 1) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Lanta kompostoidaan kompostointialustalla ja kompostointialusta toimii myös lantalana. Kompostointialustan rakenteet tulee olla vesitiivistä materiaalia maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kompostointialustan vähintään yksi reuna tulee varustaa vähintään metrin korkuisella seinämällä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten (RMO-C4) mukaisesti. Kompostointialustalle kertyvät nesteet tulee johtaa vesitiiviiseen umpisäiliöön valumien estämiseksi ympäristöön. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa noin 2 251 m 3 vuodessa. Hakija on esittänyt hakemuksessa lannan kompostointialustan pinta-alaksi noin 2 000 m 2, mikä on riittävä. Määräämällä turvepatjat kompostointiaumojen alle vähennetään aumoista kompostointialustalle joutuva jätevesimäärää. Kompostointiaumojen huolellinen hoitaminen on tarpeen riittävän hygieenisyyden ja kypsyyden saavuttamiseksi. (määräys 2 ja 3) Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt hyödyntävänsä lantaa lannoitteena pellolla. Hakemuksessa on esitetty 360,49 ha lannan levitysalaa, mikä on riittävä määrä kyseessä olevalle toiminnalle. Peltopinta-alatarve on yksi peltohehtaari 45 siitosnaarasminkkiä kohden ja yksi peltohehtaari 20 siitosnaaraskettua kohden. Lannan hyödyntämisestä tulee pitää kirjaa määräyksessä 10. edellytetyllä tavalla. Lannan levityksestä annetut määräykset vähentävät nitraattien huuhtoutumista vesistöihin ja määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 931/2000. Pohjavesialueita koskeva lannanlevitysrajoitus on annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 4)

19 Puhdistamalla nykyiseltä tarha-alueelta tulevat valumavedet ja huolehtimalla valumavesien käsittelyjärjestelmän kunnosta vähennetään turkistarhauksesta vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Määräyksessä on asetettu tavoitepitoisuus puhdistetun valumaveden kokonaisfosforipitoisuudelle. (määräys 5) Rehunjakolaitteiden ja rehusekoittamon jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviisiin katettuihin umpisäiliöihin niiltä osin kun kyseisiä jätevesiä ei voida käyttää uudestaan rehun valmistukseen. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Nahoittamohallin sosiaalitilojen jätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (542/2003) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen katettuun umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. (määräys 6) Rehun valmistuksessa käytettävien jätteiden ja raaka-aineiden kuljetuksesta ja varastoinnista sekä rehun valmistuksesta ja varastoinnista on annettu määräykset terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Melulle asetetut raja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tilarehustamossa valmistetaan omaan tuotantoon rehua enintään 2 500 tonnia vuodessa niistä raaka-aineista/jätteistä ja määristä, mitä hakemuksessa on esitetty. Tilarehustamossa saa käyttää rehun valmistukseen ainoastaan maa- ja metsätalousministeriön 850/2005 liitteessä 3 säädettyjä raaka-aineita tai jätteitä. Ruokintaan tarkoitetun käsitellyn eläinvalkuaisen on oltava käsitelty sivutuoteasetuksen mukaisesti hyväksytyssä luokan 1 tai 2 käsittelylaitoksessa käyttäen ainoastaan kyseisen asetuksen liitteessä V vahvistettua 1.-5. tai 7. käsittelymenetelmää. Rehua valmistavia laitoksia ja eräiden sivutuotteiden käyttöä valvoo kunnaneläinlääkäri maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 850/2005 mukaisesti ja toiminnanharjoittajan on toiminnassaan otettava huomioon kyseinen erityislainsäädäntö. (määräys 7) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsit-

20 telylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 8) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 9) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu toiminnan ympäristövaikutusten ja riskien vähentämiseksi. Säännöllisellä tarkkailulla varmistutaan laitteistojen ja muiden tilojen kunnosta ja mahdolliset vuodot ja viat voidaan korjata välittömästi. Turkistarhan toiminnasta edellytetty vuosittainen kirjanpito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Lannan ja virtsan ravinteiden määritys perustuu nitraattiasetuksen (931/2000) vaatimukseen. Analyysien perusteella voidaan tarkastella levityspinta-alan riittävyyttä. (määräys 10) Aitaamalla turkistarha-alue tai rakentamalla varjotalot pakovarmoiksi estetään tarhaeläinten karkailu ympäristöön. Turkistarhan yleistä siisteyttä ja rehun asiallista varastointia koskeva määräys on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haittaeläinten torjumiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 11) Luvan myöntäminen edellyttää jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa harjoittavalta vakuutta tai muuta vastaavaa järjestelyä asianmukaisen jätehuollon ja alueen jälkihoitotoimenpiteiden varmistamiseksi. Jätteiden määrä ja myös tarvittavan vakuuden määrä voi muuttua, joten valvontaviranomaiselle on annettu oikeus tarkistaa vakuuden määrää tarvittaessa. (määräys 12) Turkistarhan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 13)

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo 21 Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.8.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Korvattavat päätökset Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Järviseudun kansanterveystyön kuntainliiton 2.9.1977, 5.4.1984 ja 14.11.1985 myöntämät sijoituspaikkaluvat. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3, 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6 15-19, 21-22 ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5