Ajankohtaista sosiaalija terveydenhuollon uudistuksesta Anu Muuri Johtava asiantuntija Järjestelmät osasto THL 23.2.2016 Anu Muuri 1
Parlamentaarinen seurantaryhmä Sote-uudistuksen valmistelun ja itsehallintoalueiden perustamisen valmisteluorganisaatio Reformiministerityöryhmä Virkamiesohjausryhmä Järjestämisen edellytyksen ja aluejakoryhmä Rahoitus ja resurssiohjausryhmä Projektiryhmä pj. Tuomas Pöysti Järjestämisja voimaanpanoryhmä Itsehallintoalueryhmä Asiantuntijaryhmä 23.2.2016 Ohjaus, rahoitus ja kehittäminen Henkilöstö Palvelutuotannon kehittämisen valmistelu Omaisuu sjärjestel yt Digitalisaatio, ICT ja tietohallinto Vaikuttavuus ja kustannustieto Veroryhmä Valtionosuusryhmä
23.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 3
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille 2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan 3) Valtionohjausta vahvistetaan 4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti) 5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan 23.2.2016 Markku Pekurinen 4
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 1/3 1) Järjestämisvastuu keskitetään ja siirretään perustettaville itsehallintoalueille 18 itsehallintoaluetta, joista 15 SOTE-palvelujen järjestämisvastuu 2) Rahoitusta selkeytetään ja virtaviivaistetaan Alkuvaiheessa valtion rahoitus SOTE-vero? Itsehallintoalueiden verotusoikeutta selvitetään Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen vaihtoehtoehdot selvitetään 23.2.2016 Markku Pekurinen 5
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 2/3 3) Valtionohjausta vahvistetaan - järjestämispäätös Julkinen palvelulupaus Valtakunnallisten erityisyksiköiden tehtävät ja työnjako Itsehallintoalueiden rajat ylittävien tehtävien työnjako (yosairaalat, laajan 24/7 päivystyksen sairaalat (12) Soten kehittämisen valtakunnalliset strategiset tavoitteet, linjaukset investoinneista, tuotantorakenteesta ja tuotantotavoista Palvelujen saatavuuden ja valinnanvapauden toteutumien 23.2.2016 Markku Pekurinen 6
Hallituksen päätös SOTE-uudistuksesta Marraskuu 9, 2015 3/3 4) Palvelut integroidaan mahdollisimman laajasti (vertikaalisesti & horisontaalisesti) Järjestämisvastuun, rahoituksen ja päätöksenteon integraatio Palvelujen tuotanto ei välttämättä täysin integroitu 5) Valinnanvapautta laajennetaan ja tuottajakuntaa monipuolistetaan Mahdollisuus valita julkisen, yrityksen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottaja Pääsääntö perustason palveluissa, soveltuvasti erityistason palveluissa Valinnanvapauslaki 23.2.2016 Markku Pekurinen 7
Asiakkaan valinnanvapaus ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen (selvityshenkilöryhmä) Selvityshenkilöryhmä: puheenjohtaja on professori Mats Brommels. Muut jäsenet: vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Timo Aronkytö, ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja, professori Paul Lillrank ja professori Kari Reijula. Selvitysryhmän väliraportti julkistetaan 15.3.2016 mennessä ja ehdotukset malleiksi 31.5.2016 mennessä. Selvityshenkilöryhmän tehtävänä on: laatia ehdotus malleista, joilla voidaan käytännössä toteuttaa asiakkaiden laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapaus tarkoittaa, että asiakas voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Keskeisenä tarkoituksena on turvata ihmisten oikea-aikainen hoitoon pääsy. Selvityshenkilöt arvioivat myös vaihtoehdot yksinkertaistaa monikanavaista rahoitusta niin, että rahoitusjärjestelmä osaltaan kannustaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita parantamaan kustannusvaikuttavuutta. 23.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 8
2015 2019-> Järjestämisvastuu 301 kunnalla Rahoitusvastuu valtio (30 %) kunnat (70 %) Järjestämisvastuu 18 (15) itsehallintoalueella Rahoitusvastuu valtio (100 %) 23.2.2016 Markku Pekurinen 9
23.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10
FINLAN D 2015 Luxemb urg Bulgaria Latvia Viro FINLAN D 2019 Kreikka Itävalta UK Malta Saksa Ruotsi Romania Liettua Kypros Hollanti Slovakia Tanska Tsekki Belgia Slovenia Portugali Espanja Italia Irlanti Unkari Ranska Puola FINLAND 2015 FINLAND 2019 UK 2007 Terveyspalvelujen järjestäjän väestö EUmaissa, keskiarvo 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 Väestö yli 2 miljoonaa 200 000 0 23.2.2016 Markku Pekurinen 11
Sosiaalipalveluiden järjestämisen tahoja eri maissa Ruotsi järjestäjä: 290 kuntaa Norja järjestäjä: 428 kuntaa Tanska järjestäjä: 98 kuntaa Islanti järjestäjä: 74 kuntaa Alankomaat järjestäjä: 458 kuntaa Saksa järjestäjä: osavaltiot Englanti järjestäjä: 152 paikallishallintoaluetta Irlanti järjestäjä: paikallishallinto Espanja järjestäjä: 17 itsehallintoaluetta Kanada järjestäjä: 10 provinssia Uusi-Seelanti järjestäjä: 16 provinssia, yhteisöt, vapaaehtoisjärjestöt 23.2.2016 Anu Muuri 12
Sosiaalipalveluiden hallinnosta ja järjestämisen malleista maailmalta: Sosiaalipalveluiden käsite vaihtelee maittain ja niiden hallinto on yhdistetty mitä erilaisimpien sektoreiden kanssa (mm. työvoima, koulutus, tasa-arvo, liikunta, lasten ja perheiden palvelut, sosiaalinen osallisuus jne.) Useissa maissa suomalaiset sosiaalipalvelut jakautuvat useille hallinnonaloille ja ministeriöille. Tästä syystä vertailut ovat haasteellisia ja ennen vertailujen tekemistä pitää määritellä mitä sosiaalipalveluilla tarkoitetaan. Tutkimukseen perustuvaa tietopohjaa, joka tukisi jotain tiettyä optimaalista väestöpohjan kokoa sosiaalipalveluiden järjestämiseen, ei ole olemassa, koska missään ei ole kokemusta Suomen kaltaisesta, koko maan kattavavasta, sosiaali- ja terveydenhuollon täydellisestä integraatiosta. 23.2.2016 Anu Muuri 13
Sosiaalipalveluiden integraatiosta maailmalta: Palveluiden integraation tarvetta kuvataan lähes kaikkien maiden palvelujärjestelmien kehittämisen yhteydessä Sana integraatio on kuitenkin monimerkityksellinen, erityisesti sosiaalipalveluiden näkökulmasta Sote-integraatiolla kuvataan esimerkiksi: terveydenhuollon sisäistä integraatiota, jolla on vähän tekemistä Soteintegraation kanssa otsikossa on vain sana sosiaali; näinhän tehdään usein myös meillä. Terveydenhuollon integraatiota, jolla on jokin yhteys sosiaalipalveluihin mutta sisältö jää usein epäselväksi. Sen voi tulkita liittyvän niihin palveluihin, joita terveydenhuolto tarvitsee potilailleen esim. sairaalajakson jälkeen, jolloin puhutaan sanalla care Terveydenhuollon integraatiota, jossa jokin osa suomalaisen sosiaalipalvelujärjestelmän näkökulmasta on yhdistetty terveydenhuoltoon (esimerkiksi kehitysvammaisten laitoshuolto, vammaisten tai ikääntyneiden ympärivuorokautinen hoito). 23.2.2016 Anu Muuri 14
Palvelut lisää tasavertaisuutta Luottaa henkilöstön ammattitaitoon Toimii hyvin Väestön mielestä terveyspalvelut toimivat hyvin (80%) sosiaalipalveluista on tätä mieltä vain 60 % Luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin (%-jakauma) Terveyspalvelut 20 60 8 10 2 Sosiaalipalvelut 11 50 20 16 3 Terveyspalvelut 25 57 9 8 2 Sosiaalipalvelut 14 51 20 13 2 Terveyspalvelut 38 40 11 8 3 Sosiaalipalvelut 30 40 17 10 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä erimieltä Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä 23.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 15
Väestöstä runsas puolet luottaa saavansa lapsiperhepalveluita runsas 40 % vammaispalveluja Luottaa että tarvittaessa saa palvelun (%-jakauma) Kiireellinen hoito 45 43 5 6 2 Hoito pitkäaikaissairauteen 29 50 10 9 2 Vanhusten palveluja 6 34 29 26 5 Vammaispalveluja 9 35 37 16 3 Lapsiperheiden palveluja 11 42 32 13 2 Sosiaalityöntekijän ohjausta 9 39 34 14 3 Toimeentulotukea 11 32 30 18 8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa meiltä Ei samaa eikä eri mieltä Täysin erimieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin erimieltä 23.2.2016 Anna-Mari Aalto THL 2016 16
Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - mahdollisuuksia Asiantuntija-arvioiden mukaan sosiaalipalvelut, erityisesti erityispalvelut, hyötyisivät toiminnallisesti nykyistä laajemman väestöpohjan järjestäjätahoista ja osaamisen integroinnista (esim. päihdehuollon erityispalvelut, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut, sosiaalityö). Laajemman väestöpohjan järjestäminen takaisi mm. paremmin perus- ja erityispalveluiden välisen toiminnallisen integraation, henkilöstön määrän, riittävyyden ja osaamisen (suurempi haaste kuin terveydenhuollossa), paremman kilpailutusosaamisen ja tutkimus- ja kehittämisosaamisen. Lähipalvelut ovat sosiaalipalveluiden asiakkaille tärkeitä, sillä pitkät välimatkat ja vähäisemmät mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja ovat tekijöitä, joita ei tule unohtaa palveluverkkoa rakennettaessa. Integraatiosta huolimatta olisi tärkeätä, että vastuu sosiaalipalveluiden järjestämisestä säilyisi sosiaalityön ammattilaisilla, jotta esimerkiksi vammaispalveluiden luonne osallisuutta korostavina sosiaalipalveluina säilyisi. 23.2.2016 Anu Muuri 17
Sosiaalipalvelut Sote-uudistuksessa - haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutettu tasavertaisesti ei vain terveydenhuollon ehdoilla ja kriteereillä Horisontaalinen 10/80 eli paljon palveluja käyttävät, 10 % sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaista käyttää 80 % kustannuksista ja näistä yli puolet on sosiaalipalveluiden kustannuksia Vertikaalinen tähän asti perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integrointi; nyt sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon eli peruspalveluiden integrointi keskiössä Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuurien erilaisuuden huomioiminen ja yhteisen uuden työkulttuurin kehittäminen Asiakkaiden tosiasiallinen valinnanvapaus voi kohdistua vain osaan sosiaalipalveluja lisähaasteena asiakaslähtöinen sote-integraatio; kuka hallitsee palveluprosessia, palveluketjua, laatua ja kustannuksia? Tutkimus-, koulutus-, ja kehittämisrakenteen on vastattava sote-integraation uusiin haasteisiin lain tavoitteiden mukaisesti Sosiaalipalvelut linkittyvät vahvasti peruskuntien hyvinvointi ja terveysvastuuseen ja muihin palveluihin, joten tarvitaan aivan uudenlaisia yhteistyön käytäntöjä (esim. varhaiskasvatus, oppilashuolto, nuoriso- ja liikuntatoimi, asuminen, joukkoliikenne) Sote-tietojärjestelmien integraatiossa sosiaali on tulossa vasta 2020-luvulla (Kanta/Kansa). 23.2.2016 Anu Muuri THL 2016 18
Kiitos! anu.muuri@thl.fi 23.2.2016 THL 2016 19