Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina
Matkailuklusteri Lapissa 2013 (TEM:n toimialaraportin luokitus, ei sisällä liikennettä) LAPPI Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) 551 Hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet 113 1 165 158 509 552 Lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus 63 184 19 453 553 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet 16 20 1 899 559 Muu majoitus 102 59 6 336 561 Ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta 335 1 267 131 992 562 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut 63 175 14 295 563 Baarit ja kahvilat 51 113 9 708 791 Matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta 24 43 8 579 799 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 238 435 80 380 9001 Esittävät taiteet 22 22 2 399 9002 Esittäviä taiteita palveleva toiminta 10 6 506 9104 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonno 10 89 2 356 9311 Urheilulaitosten toiminta 23 51 4 861 9321 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 1...... 9329 Muu huvi- ja virkistystoiminta 41...... 9604 Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. palvelut 64 29 1 960 1 176 3 658 443 233
Matkailutulo Lapissa, Toimialatilasto 2013 (Pohjoismainen tulomalli) Kasvua edellisvuoteen 1,3 %
Matkailun työllistävä vaikutus Lapissa, Toimialatilasto 2013 (Pohjoismainen tulomalli) Kasvua edellisvuoteen 5,8 % (ei sisällä vuokratyövoimaa)
Lapin matkailun kehitys rekisteröityjen yöpymisten valossa 2015 I-XI: Kokonaisyöpymiset -1 % Kansainväliset -0,4 % Kotimaa -1,6 % Huom! Vain 1/3 yöpymisistä on rekisteröinnin piirissä
Lappi on vetovoimainen useilla markkinaalueilla, nopeimmin kasvaa Kiina 2015 I-XI: Venäjä -43 %, UK -9 %, Japani -9 % Saksa 9 %, Ranska 9 %, Kiina 48 %
Matkailun kehittymiseen liittyviä epävarmuustekijöitä Suhdanneherkkä toimiala (molempiin suuntiin) Taloustilanteen kehittyminen erityisesti Euroopassa Polttoaineen hinnannousu Kiristyvä globaali kilpailu Heikko saavutettavuus Turvallisuusuhat Hintakilpailukyvyn lasku Kulutusverojen nousu Ilmastonmuutos jne. Suomella ei ole varaa tehdä päätöksiä, jotka heikentävät matkailupalvelujen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla!
Lapissa toimintaympäristön epävarmuus jarruttaa suuria matkailun investointikokonaisuuksia Kaksi merkittävintä ongelmaa Lapin matkailun kehitykselle tällä hetkellä: 1. Heikko saavutettavuus, lentoliikenteen kapasiteetin puute ja korkea hintataso 2. Metsähallituksen vuokrankorotukset Kohtuuttomia korotuksia, joita matkailuyritysten on mahdotonta viedä kuluttajahintoihin Investointeja ei uskalleta tehdä, koska kustannusrakennetta (ja sen muutoksia) ei pystytä ennakoimaan
Matkailun investointisuunnitelmia Lapissa (1) Koutalaki, Levi Ylläksen uusi matkailukylä Saariselän hotelli- ja rinneinvestoinnit Investointipotentiaali matkailussa 2014-2025: Lappi 1.4 Mrd European High North 3.4 Mrd (Lähde: Lapin kauppakamari, Arctic Business Forum Yearbook 2014)
Matkailun investointisuunnitelmia Lapissa (2) Santa's hotellin iglu-investoinnit Napapiirille (n. 4 M ) Mökkilaajennus Napapiirille Pyhätunturin majoitusinvestoinnit Santaparkin Arctic Treehotel, mökit ja ravintola Napapiirille (yli 5 M ) Holiday clubin majoitusinvestoinnit Sallatunturille, huoneistoja ja hotellin uusiminen (n. 10 M ) Suomulle uusi ravintola ja rinneinvestointeja (n. 10 M ) Barents Centerin investointi ja siihen liittyvä Nordic Choice hotelli Ympärivuotinen lumilinna Kemin Mansikkanokkaan Tonttula -elämyspuisto Leville (vaiheittain miljoonia euroja) Test World Indoor 3 (ajoneuvotestausympäristö) Yli 100 M arvosta pelkästään vuonna 2016!
Lapin matkailu kilpailee kovassa seurassa
Matkailu maailmalla kasvaa kovaa vauhtia minkä osuuden Suomi haluaa kansainvälisen matkailun kasvusta? Yli 5 mrd. euroa mara-alan verotulot Valtiolle ja kunnille vuosittain 0,4 % Suomen osuus kansainvälisestä matkailusta 1,1 miljardia kansainvälistä matkaa? X,X % 1,8 miljardia kansainvälistä matkaa 2013 2030 13 Lähde: ETC 2014 Lähde: Tilastokeskus, UNWTO TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry MARA
Kokonaishyöty? Haluaako valtio ottaa hyödyn maanvuokrasta vai kehittää matkailun kilpailukykyä, mikä tuo suurempaa lisäarvoa pitkällä tähtäimellä? (Työpaikkoja, verotuloja, vientituloa jne.) 1 matkailueuro tuo 56 senttiä muille toimialoille (Lähde: TEM:n matkailun infograafi)
Kiitos mielenkiinnosta!