9.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 21.2.2006 Aiheet Tulevaisuustutkimuksen periaatteet Trendianalyysit Megatrendianalyysi Kuluttajapaneelit Conjoint-analyysi (Conjoint analysis) Delfoi-menetelmä (Delphi technique) Edelläkävijäanalyysi (Forerunner analysis) Teknologian ennustaminen (Foresight) 1
Ennusteita vuoteen 2010 Futurologi Peter Cochrane, British Telecom Pop-musiikkia tuottava tekoäly pääsee Britannian top10-sinkkulistalle Markkinoille tulevat tunteilevat lelut ja hajuja tarjoava televisio Kännyköihin tulee tunteiden kirjoa ilmaisevat väristimet Autoihin asennetaan saasteista varoittavat siruantennit Hampaita kasvatetaan henkilön omista kantasoluista Tekoäly suorittaa lukion. Muistikortti, joka tallentaa tietoa DNA:n avulla, tulee markkinoille Helsingin Sanomat 10.01.2006 Tulevaisuustutkimuksen periaatteet 2
Ennakointi - tulevaisuuden tutkimus Verkkopalveluiden tarvekartoitus perustuu usein ennakointiin Varsinkin täysin uuden tyyppiset vuorovaikutteiset verkkopalvelut suunnitellaan käyttämällä erilaisia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä päätöksenteon tukena Tietoa tulevaisuudesta? Tulevaisuudelle on ominaista vaihtoehtoisuus Tulevaisuutta voidaan pyrkiä ottamaan haltuun enemmän tai vähemmän varmoilla ja luotettavaa tietoa antavilla menetelmillä Menetelmät edellyttävät jonkinlaista perusnäkemystä tulevaisuustutkimuksen tieteellisestä perustasta Tulevaisuuden tutkimuksessa hyödynnetään sekä kvalitatiivista (laadullista) että kvantitatiivista (määrällistä) tutkimusmenetelmää (Metsämuuronen 2003, 216-217.) 3
Tietoa tulevaisuudesta? Tieto tulevaisuudesta ei ole koskaan täysin objektiivista tai varmaa Tulevaisuuden tutkimuksen oikeellisuutta ei pyritä arvioimaan sen perusteella toteutuvatko tutkimuksessa esitetyt asiat vai eivät Kyse ei ole myöskään ennustamisesta Tulevaisuuden tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on avata uusia näkökulmia tulevaisuuden vaihtoehtoihin ja tehdä ne ymmärrettäviksi (Mannermaa 1993.) Tietoa tulevaisuudesta? Tieto tulevaisuudesta perustuu aiempaan tietoon ja tietoisuuteemme nykytilanteesta Voimme helposti kuvitella millainen tulevaisuus on, koska elämässä ja yhteiskunnassa on olemassa jotain säännönmukaisuutta Parhaassakin tapauksessa tulevaisuutta koskeva tieto on enemmän tai vähemmän todennäköistä tietoa Toisaalta tulevaisuustutkimuksella on olemassa joukko erilaisia menetelmiä, joiden on todettu tuottavan luotettavaa tietoa (Karjalainen 1994; Metsämuuronen 2003) 4
Tietoa tulevaisuudesta? Tulevaisuuden tutkimuksen empiirinen tutkimuskohde on nykyhetkessä Tavoitteena ei ole etsiä tulevaisuutta koskevaa totuutta vaan vaikutusmahdollisuuksia nykyhetken valintoihin Tulevaisuuden tutkimuksen avulla pyritään selvittämään tulevaisuuden mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavaa vaihtoehtoja Hankkimalla tietoa tulevaisuuden vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista voidaan tulevaisuuteen myös vaikuttaa (Mannermaa 1993) Erilaisia menetelmiä 5
Tulevaisuutta koskevaa tietoa voidaan hankkia joko: laskennallisilla menetelmillä (trendianalyysit, conjoint-analyysi, asiantuntijoiden mielipiteen pysyvyyden analysointi) tai asiantuntija-arvioiden perusteella (Delfitekniikka, skenaariotyöskentely, megatrendianalyysi, Top Ten -listat, tulevaisuustaulukko, edelläkävijäanalyysi) Tietoa tulevaisuudesta? Laskennalliset menetelmät Tulevaisuuden ennustaminen pohjautuu pitkiin aikasarjoihin ja useisiin tutkimustuloksiin, joilla pyritään ennustamaan tulevaisuutta menneen perusteella Mallintamalla puolestaan pyritään hallitsemaan useiden tekijöiden yhtäaikaista vaikutusta tulevaisuuden ennustamisessa Laskennallisille menetelmille on tyypillistä, että aineisto hankitaan numeerisena tietona Yksinkertaisimmillaan ne saattavat olla todennäköisyyksien laskemista tai selvittämistä 6
Asiantuntijamenetelmät Asiantuntijamenetelmissä hyödynnetään asiantuntijoiden tietämystä, intuitiota tai havaitsemiskykyä tulevaisuuden kartoittamiseen Asiantuntijoilta kysytään heidän subjektiivista mielipidettään siitä, millaisena he tulevaisuuden näkevät Heikot signaalit Tulevaisuuden ennustamisen ja tutkimisen haasteena on aistia ja hyödyntää ns. heikkoja signaaleja Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan sellaisia viestejä, jotka eivät ole aivan ilmeisiä, mutta tarkkaavainen voi sellaisen havaita Heikkoja signaaleja on kahden tyyppisiä: uuden trendin noususignaali vanhan trendin laskusignaali (Eriksson 1996; Kuusi 1993; Metsämuuronen 2003.) 7
Heikot signaalit Heikkojen signaalien hankaluus on siinä, että ne voidaan havaita vain hetken: ennen kuin se kuolee tai muuttuu vahvaksi signaaliksi Moni heikko signaali jää vain mahdollisuudeksi ellei sen toteutumiselle ole edellytyksiä tai ihmiset eivät ole valmiita vastaanottamaan sen mukanaan tuomaa muutosta Heikot signaalit Heikkojen signaalien aistiminen ei perustu tieteeseen vaan intuitioon tai tunteeseen Turtiainen (1999) jakaa heikkojen signaalien vastaanottajat profeettoihin, astrologeihin, tietäjiin, tutkijoihin ja visionääreihin Tulevaisuuden ennustamisen kannalta tärkeintä on huomata se, että parhaiten kompleksisen järjestelmän toimintaa ymmärtää sen osana oleva yksilö, joka oppii aistimaan vivahteita ja muutostrendejä tarkkailemalla ympäristöään (Metsämuuronen 2003; Turtiainen 1999.) 8
Heikot signaalit Osa ihmisistä on siis eräänlaisia "trendin haistajia", jotka ovat enemmän harjaantuneet aistimaan heikkoja signaaleja Osa kyseisistä henkilöistä on nk. muutosagentteja, jotka tuovat uudet virtaukset myös muiden tietoisuuteen Esimerkiksi aikamme kirjailijat, taiteilijat, innovaattorit tai musiikki- ja viihdetuottajat saattavat olla tällaisia agentteja (Eriksson 1996; Metsämuuronen 2003.) Heikot signaalit Henkilöt, jotka aistivat heikkoja signaaleja ovat etulyöntiasemissa siihen nähden, joka ottaa varman päälle ja odottaa suurten massojen liikkeelle lähtöä. Suurissa yrityksissä panostetaan tulevaisuusajatteluun ja tuotetaan omaa tulevaisuustutkimusta Myös valtiolla on eduskunnassa tulevaisuusvaliokunta, joka mm. tuottaa selonteot päätöksentekijöille Suomen tulevaisuudesta 9
Verkkopalveluiden tarpeellisuuden kartoitus Verkkopalveluiden tarpeellisuutta voidaan kartoittaa laskennallisilla tai asiantuntijamenetelmillä Usein laajojen palveluiden suunnittelun tukena käytetään useita erilaisia menetelmiä Tunnetuimpia ovat mm. trendianalyysit, megatrendianalyysit, Top-Ten listat ja kuluttajapaneelit Trendianalyysi Trendianalyysi kuuluu menetelmänä taloustieteiden perusmenetelmiin Menetelmä on 1800-luvulta, jolloin sir Fracis Galton kehitti regressioanalyysin tilastomatematiikassa Myöhemmin 1900-luvulla on siirrytty yhä enemmän irti lineaarisista malleista Suosiota ovat saavuttaneet mm. sumea logiikka ja kaaosteoriat Tulevaisuutta on vaikea mallintaa, mutta kaaoksen keskellä on tiettyä säännönmukaisuutta, joka saattaa mallintaa tulevaisuutta suhteellisen tarkastikin 10
Trendianalyysi Trendianalyysia käytetään ensisijaisesti suurten kehityslinjausten tekemiseen Sillä voidaan ennustaa esimerkiksi ihmisten kulutuskäyttäytymistä Menetelmän käyttö edellyttää uskomista siihen, että kehitys jatkuu samantyyppisenä edelleen ja siksi sitä voidaan ennustaa käyttämällä tietoa menneestä Case 1. Trendianalyysi 1/3 Liu ym. (1997) tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten USA:n suurimmat yhtiöt* hyödyntävät kotisivujaan liiketoiminnassaan tutkimuskysymyksinä mm. mikä on kotisivujen pääasiallinen sisältö mitkä ovat yritysten kotisivujen julkaisemisen pääasialliset tavoitteet mitkä ovat Internetin välityksellä tapahtuvan liiketoiminnan tulevaisuuden trendit? yritysten kotisivujen sisältö analysoitiin sisällönanalyysia menetelmää hyödyntäen (N=322) sisällön aihealueita esim. tuotteet ja palvelut, yleiskatsaus, palaute, uutta, talouteen liittyviä asioita, asiakaspalvelu, hakutoiminnot, rekrytointi, vieraskirja, online-myynti, muut verkkosivustot, FAQ *) 500 suurinta yritystä Yhdysvalloissa esim. Exxon, Microsoft, Ford Motors, General Motors (Liu ym. 1997.) 11
Case 1. Trendianalyysi 2/3 Yleisiä huomioita 2/3 suuryrityksistä oli käytössä kotisivut osa kotisivuista oli selkeästi laajenemassa ja kasvamassa liikevaihdoltaan suurimmat yritykset hyödynsivät muita yrityksiä todennäköisemmin kotisivuja asiakkaidensa palvelemisessa kotisivujen hyödynnettiin riippumatta teollisuuden alasta kotisivuja päivitettiin usein kotisivuja hyödynnettiin ennakkomyynti: kansainväliset yhteydet, tuotteiden ja palveluiden esittelyt, yritysesittelyt myynti: online-myynti, tuote-esittelyt, maksutoiminnot jälkimyynti: tuotepäivitykset, tukipalvelut, FAQ (Liu ym. 1997.) Case 1. Trendianalyysi 3/3 Tulevaisuuden trendejä koska suuryritykset toimivat tyypillisesti teknologian hyödyntäjinä edelläkävijöinä, on todennäköistä että muutkin isot yritykset alkavat hyödyntämään kotisivuja liiketoiminnassaan kotisivujen hyödyntäminen lisääntyi jokaisella osa-alueella tutkimuksen kuluessa (paitsi linkittäminen muihin sivustoihin) ennakoi kasvua kotisivujen hyödyntämisessä yritysten liiketoiminnassa yritysten kotisivut vaikuttavat kehittyvän vain rajoittuneita käyttömahdollisuuksia tarjoavista kotisivuista monimutkaisiin yhdeksän kuukauden aikana niiden yritysten osuus, joiden kotisivuilla oli online-osto/tilausmahdollisuus, nousi alle 10%:sta yli 25% :een. (Liu ym. 1997.) 12
Megatrendianalyysi Megatrendianalyysilla tarkoitetaan sellaisia kehityspolkuja, jotka ovat universaaleja ja ne koskettavat laajoja ihmisjoukkoja tai alueita Termin otti käyttöönsä John Naisbitt v. 1982 Tyypillinen universaali megatrendi on informaatioteknologian lisääntyminen ja käyttötapojen monipuolistuminen ja kehittyminen Megatrendianalyysi Esimerkiksi Yhdysvalloissa megatrendien analysointi on järjestelmällistä Aineistoa kerätään medioista - poimitaan niistä uutisia, mielipiteitä sekä väitteitä ja muodostetaan näistä yhteenvetoja 13
Kuluttajapaneeli Kuluttajatutkimuskeskus on koonnut tutkimusaineistojen keruuta varten henkilörekisterin, jota kutsutaan Kuluttajapaneeliksi Paneeliin kuuluu noin tuhat yli 18-vuotiasta jäsentä, joista naisia noin 70 % ja miehiä 30 % Paneelijäsenistä tallennetaan henkilörekisteriin yhteystietojen lisäksi taustatietoja, joiden perusteella rekisteristä voidaan poimia tutkimukseen haluttu joukko Kuluttajapaneeli Kuluttajapaneeli rakentuu kuudesta aluepaneelista, joita ovat Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun aluepaneelit Aluepaneeliin voi kuulua paneelijäseniä 5-11 kunnan alueelta Aluepaneelit on nimetty kunkin alueen väestömäärältään suurimman kunnan mukaan Kuluttajapaneelin kokoonpanoa uudistetaan aikaajoin Paneelijäsenet voivat olla mukana Kuluttajapaneelissa joitakin vuosia 14
Palveluprosessien kartoitus Palveluprosesseja kartoitetaan usein analysoimalla jo toteutettuja palveluprosesseja Tämän lisäksi palveluiden uudistamisen yhteydessä voidaan hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, kuten skenaariotyöskentelymenetelmiä, eläytymismenetelmiä, conjoint-analyysia, Delfi-tekniikkaa ja edelläkävijäanalyysia (benchmarking-menetelmä) Conjoint-analyysi Conjoint -analyysi ottaa yhtä aikaa käsittelyyn useita ominaispiirteitä Asiantuntijat arvioivat ko. ominaispiirteitä ja antavat kullekin erilaiselle ominaisuuksien kombinaatiolle todennäköisyyden verraten aina kahta mahdollisuutta toisiinsa Regressioanalyysia hyväksi käyttäen lasketaan, minkälainen on asiantuntijoiden mielestä todennäköisin ominaispiirteiden kombinaatio Conjoit -analyysia on käytetty markkinointitutkimusten yhteydessä 15
Conjoint-analyysi Asiakkaiden annetaan valita tiettyjen ominaisuuksien suhteen erilaisia tuotteita tai palveluita Verkkopalvelun palveluprosesseja suunnitellessa asiantuntijat kannattaa ryhmitellä erilaisten käyttäjäryhmien mukaisesti Conjoint-analyysi etenee seuraavasti: keskeisten ominaispiirteiden valinta erilaisten kombinaatioiden muodostaminen asiantuntijat arvottavat kombinaatiot vertaamalla aina kahta kerrallaan laskenta ja tulostus vastaajaryhmittäin Case 2: Conjoint analyysi 1/2 Myung (2003) hyödynsi conjoint analyysimenetelmää laatiakseen ohjeet koreankielisen tekstuaalisen informaation esittämiseksi verkkosivuilla (Hangul -merkistö) optimaalinen kirjasintyyppi, koko, rivinväli käytettävyys tutkimuksen tavoitteena selvittää kirjasintyypin vaikutusta luettavuuteen arvioitaessa kirjasintyyppien soveltuvuutta verkkojulkaisuun on käyttäjien mieltymyksiä yleensä kartoitettu laadullisten menetelmien avulla conjoint analyysin avulla voidaan saada arvokasta lisätietoa kirjasintyypeillä on lukuisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat käyttäjien mieltymyksiin voidaan selvittää sellaisenkin ominaisuuden merkitsevyys, joka ei esiinny yksinään (esim. kirjasinkokoa ei ole ilman kirjasintyyppiä) voidaan selvittää parhain kombinaatio (Myung. 2003.) 16
Case 2: Conjoint analyysi 2/2 12 erilaista kombinaatiota arvioitavana kolme kirjasintyyppiä (Goolim, Dodum, Batang) kaksi kirjasinkokoa 10pt ja 12 pt rivinväli 100% ja 150% 12 käyttäjää arvioi 12 eri kombinaatiota antamalla arvosana 1-7. Hangul-merkistön luettavuus ja eri ominaisuuksien merkitsevyys rivinväli (merkitsevyys 53%) kirjasintyyppi (merkitsevyys 35%) kirjasinkoko (merkitsevyys 12%) Merkitys lukunopeudelle oli myös tilastollisesti merkitsevä Myung mainitsee, ettei vastaavankaltaista tutkimusta ole aiemmin juurikaan tehty (Myung. 2003.) Delfi-tekniikka Delfi -tekniikalla hankitaan tietoa haastattelemalla asiantuntijoita toisistaan riippumatta anonyymisti Tällöin toisten ihmisten mielipide ei vaikuta haastateltavan näkemykseen Delfi -tekniikkaa on käytetty mm. teknologian kehityksen ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten ennustamiseen Delfi -tekniikkaa kannattaa käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on vaara, etteivät kaikkien verkkopalveluiden käyttäjäryhmien edustajat tuota spontaanisti omaa mielipidettään tai näkemystään palveluprosesseista 17
Delfi-tekniikka Delfi tekniikka etenee seuraavasti: aiheen rajaus ja kyselylomakkeen muotoilu asiantuntijoiden valinta ensimmäinen haastattelu tietojen kokoaminen ja yhteenveto asiantuntijoille ensimmäisen kierroksen haastattelusta toinen haastattelukierros uusien tietojen kokoaminen ja yhteenveto asiantuntijoille hyväksi havaitun määrän jälkeen Delfi-kierroksia kootaan yhteinen käsitys koosteeksi Case 3: Delfi -tekniikka 1/3 Addison (2003) pyrki tutkimuksessaan selvittämään verkkokauppa-projektien (ecommerce projects) merkittävimpiä riskejä 32 vastaaja neljästä eri ammattiryhmästä ohjelmistotalojen projektipäälliköitä, kehityspäälliköitä, akateemisia henkilöitä ja asiakkaita tutkimuksessa hyödynnettiin Delfi-tekniikka tiedonkeruun ja analysoinnin menetelmänä (Addison2003.) 18
Case 3: Delfi -tekniikka 2/3 1. vaihe: asiantuntijoita pyydettiin mainitsemaan kuusi merkittävintä riskitekijää vastausaika rajoitettu tutkija analysoi vastaukset - poisti samaa tarkoittavat ilmaisut - jäljelle jäi 27 tekijää 2. vaihe: listat lähetettiin asiantuntijoille heitä pyydettiin käymään lista läpi ja tarkastamaan, että heidän mainitsemansa tekijät ovat asianmukaisesti kirjattu yksi tekijä lisää; nyt yhteensä 28 tekijää 3. vaihe: vastaajia pyydettiin arvioimaan kunkin tekijän merkittävyys asteikolla 1-10 tunnistettiin kymmenen merkittävintä riskitekijää (Addison2003.) Case 3: Delfi -tekniikka 3/3 Kymmenen merkittävintä riskitekijää verkkokauppa projektissa 1. käyttäjä- ja asiakasvaatimusten ymmärtäminen väärin 2. epäselvä käsitys kaupallisesta hyödystä 3. tietotekniikkakeskeisyys; muiden jakelukanavien ja yleisen tason liiketoiminnan toissijaisuus 4. riittämättömät tietoturvaratkaisut 5. kokemattomuus verkkokaupankäyntiin liittyvistä projekteista 6. tietämättömyys verkkosivustojen suunnitteluperiaatteista 7. ylimmän tason johdon sitoutumisen ja tuen puuttuminen 8. kykenemättömyys vastata asiakkaiden odotuksiin 9. tietokantaratkaisujen puutteellisuudet (eheys, tietoturva, saatavuus) 10. asiakkaiden sitouttaminen puutteellista (Addison2003.) 19
Edelläkävijä analyysi Edelläkävijä analyysi on menetelmä, jossa tutkitaan sellaisten tahojen toimintaa, tuotteita tai palvelua, joita pidetään alansa edelläkävijöinä Edelläkävijät kokeilevat ja ottavat ensimmäisenä käyttöön uusia menetelmiä ja käytänteitä Analyysi hyödyntää perinteistä benchmarking-menetelmää - parhaiden käytänteiden vakoilemista (Heinonen 1993; Metsämuuronen 2003.) Edelläkävijä analyysi Edelläkävijäanalyysi sopii tilanteisiin, joissa halutaan saada alustavaa tietoa rajatusta aiheesta kuten Miten palveluprosessia voidaan tukea verkossa Millaisia palveluita asiakkaat käyttävät Edelläkävijäanalyysin eteneminen: kirjallisuustutkimus edelläkävijöistä asiantuntijahaastattelu tulosten analysointi 20
Edelläkävijä analyysi Edelläkävijäanalyysissa tarkoituksena on kerätä ja analysoida tietoa edelläkävijän toimintatavoista ja menetelmistä analysoida niiden vaikutuksia omassa maassa, organisaatiossa tai yhteisössä ja muodostaa käsitys siitä, kannattaako tähän suuntaan lähteä verkkopalvelua kehittämään Teknologian ennustaminen (foresight) Tavoitteena selvittää millaista teknologiaa tai teknisiä innovaatioita tulevaisuudessa on odotettavissa pyrkimyksenä ennustaa teknisten innovaatioiden ilmaantumista ja sen todennäköisyyttä sekä toteutumisen mahdollisuuksia alle vuoden, 2-10 vuoden tai 10-20 vuoden aikajakson aikana huomioitava, että vaikka teknologiaa voidaan ennustaa ja kehittääkin, ei toteutuminen kuitenkaan ole varmaa esim. esteenä eettiset syyt, kuluttajat eivät halua ostaa Hyödynnetään korkeanteknologian maissa Japani, USA, Iso-Britannia Suomessa erityisesti Osmo Kuusi 21
Teknologian ennustaminen (foresight) Ei ole varsinaisesti oma tutkimusmenetelmää - hyödynnetään usein Delfi tekniikkaa olennaisinta on tulevaisuuden teknologioista tietävien asiantuntijoiden löytäminen Voidaan erottaa neljä eri näkökulmaa surveillance: menestyvien innovaatioiden kehittyminen tapahtuu yleensä samanlaisten vaiheiden kautta projective: menneisyys toistuu tulevaisuudessa edellyttäen, ettei sosio-ekonomisessa rakenteessa tapahdu muutoksia normatiivinen: teknologinen kehitys seuraa sosio-ekonomista kehitystä yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeiden tunnistaminen auttaa tulevaisuuden teknologisten tarpeiden ennakoinnissa integroiva: kolmen edellisen näkökulman yhdistäminen holistinen kuva (teknisten ja ei-teknisten tekijöiden sekä niiden välisten suhteiden huomioon ottaminen) (Metsämuuronen 2003, Walker & Betts 1997.) Teknologian ennustaminen (foresight) Kritiikkiä mitä kauemmaksi sijoittuvasta ennusteesta on kysymys sitä erimielisempiä asiantuntijat ovat asiantuntijat usein pimittävät tietoja, jos arvelevat niillä olevan taloudellista merkitystä ennusteet ovat usein lyhyellä aikavälillä optimistisia ja pitkällä aikavälillä pessimistisiä asiantuntijat sijoittavat usein järkevät ja hyödylliset innovaatiot lähitulevaisuuteen ja vähemmän järkevät kauemmaksi tulevaisuuteen usein ei kyetä näkemään teknologian sovellusmahdollisuuksia (Metsämuuronen 2003, Walker & Betts 1997.) 22
Case 4: Teknologian ennustaminen 1/2 Walker & Betts (1997) selvittivät tutkimuksessaan miten WWW todennäköisesti tullaan hyödyntämään vuonna 2001 Menetelmänä käytettiin teknologian ennakointia sekä skenaariomenetelmää lähtötilanne: 1997 monen ammattilaisen oli vaikea nähdä miten www voisi vaikuttaa heidän työhönsä ja elämäänsä tulevaisuudessa skenaariomenetelmää käyttäen voitiin spekuloida, visioida jne. muutamia keskeisiä teemoja videokonferenssi säästää ihmisten aikaa - projektitapaamiset voidaan hoitaa sen välityksellä videokonferenssin ja Internetin hyödyntämiseen tarvittavat laitteet ja ohjelmistot ovat halpoja (Walker & Betts 1997.) Case 4: Teknologian ennakointi 2/2 keskeisiä teemoja jatkuu vuoden 2000 ongelmasta selvittiin uudelleenohjelmoinnilla merkittävä osa projektin informaatiosta ja dokumentoinnista on siirretty verkkoon --> verkkopohjainen projektinhallintaratkaisu) verkkoon yhdistettyjen videokameroiden välityksellä voidaan valvoa työntekoa valvoa aiempaa helpommin; myös mobiililaitteen välityksellä päivittäiset tarkastusraportit tallennetaan informaatiopankkeihin ja niihin voidaan tehdä erilasia hakuja halutun informaation löytämiseksi tarvittava informaatio on saatavilla 24/7 käytössä on sähköinen ilmoitustaulu, yksittäisten henkilöiden yhteystietojen hallinta nopeat, helpot kommunikointimahdollisuudet tiimin jäsenten henkilökohtaiset verkkosivut helppo tarkistaa ennen tapaamista olennaiset tiedot syntymäpäivien ym. muistutustoiminto (Walker & Betts 1997.) 23
Viikkoharjoitus 9. Valitse seuraavista tehtävistä yksi: Tehtävä 1: Tulevaisuuden tutkimus ja oman tutkimuksesi aihepiiri Mieti oman tutkimuksesi aihepiiriä. Muotoile tutkimusongelma, jonka selvittäminen edellyttäisi jonkin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmän käyttöä. Kuvaile lyhyesti millainen tutkimusasetelma voisi tulla kysymykseen (keneltä ja miten kootaan aineisto, millaista aineisto on luonteeltaan jne.) Millaisia haasteita menetelmän käyttöön liittyy? Tehtävä 2: Case-esittely Etsi esimerkki jostakin tutkimuksesta, missä on hyödynnetty jotakin tulevaisuuden tutkimuksen menetelmää. Kuvaile lyhyesti miten tutkimus tehtiin ja millaisia tuloksia sen avulla saatiin (vrt. luentojen case-esittelyt). Tutkimuksen teoreettista taustaa ei tarvitse tässä yhteydessä esittää. Lähteet Addison, T. (2003): E-commercenext term project development risks: evidence from a Delphi survey. International Journal of Information Management 23 (1), February 2003, 25-40. Saatavissa pdf-muodossa [viitattu 27.2.2006]. <DOI: http://dx.doi.org/10.1016/s0268-4012(02)00066-x Eriksson J-T. (1996): Tiede ja tulevaisuuden tutkimus. FUTURA 2/1996, 38-39. Heinonen S. (1993): Edelläkävijäanalyysi ja kansainväliset kulttuurimuutokset. Teoksessa Vapaavuori M. (toim.), Miten tutkimme tulevaisuutta? Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Acta FUTURA Fennica n:o 5. Helsinki: Painatuskeskus, 106-114. Karjalainen K. (1994): Tulevaisuuden tutkimusta vai tulevaisuudenkuvien tutkimusta? FUTURA 1/1994, 14-18. Kuusi O. (1993): Delfoi-tekniikka tulevaisuuden tekemisen välineenä. Teoksessa Vapaavuori M. (toim.). Miten tutkimme tulevaisuutta? Tulevaisuuden tutkimuksen seura. Acta FUTURA Fennica n:o 5. Helsinki: Painatuskeskus, 132-140. Liu, C. Ym. (1997). Web sites of the Fortune 500 companies: Facing customers through home pages. Information & Management, 31(6), nro 15 January 1997, 335-345. Saatavissa pdf-muodossa [viitattu 27.2.2006]. <DOI: http://dx.doi.org/10.1016/s0378-7206(97)00001-3>. Edellyttänee, että käyttäjä on TTY:n verkossa. 24
Lähteet Mannermaa, M. (1993): Tulevaisuus -murroksesta mosaiikkiin. Helsinki : Otava. Metsämuuronen J. (2003): Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. painos. Helsinki: International Methelp Ky. Myung, R. (2003): Conjoint analysis as a new methodology fornext term Korean typography guideline in Web environment. International Journal of Industrial Ergonomics, 32 (5), November 2003, 341-348. Saatavissa pdfmuodossa [viitattu 27.2.2006] <DOI: http://dx.doi.org/10.1016/s0169-8141(03)00074-x >. Walker, D. H. T. & Betts, M. (1997) Information Technology Foresight: The Future Application of the World Wide Web in Construction [online]. Ljubljana: University of Ljubljana. ITC Digital Library, 1997 [viitattu 27.2.2006]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://itc.scix.net/data/works/att/w78-1997-399.content.pdf >. 25