Kantasairaala-hanke: Terveydenhuollon uusi palvelukeskus www.kantasairaala.fi 23.2.2017
Keskussairaalan nykytilanne Laajuus 73500 m² Ahveniston rakennus valmistunut 1932, Kantasairaalarakennus 1979 Korjauskustannukset: 1993 2016 4,6 M /vuosi Yhteensä 111 M viimeinen 10 vuotta: 2006 2016 7,2 M /vuosi 72 M Arvio: 2016 2041 10m M /vuosi 250 M Sirate-selvitys: (potilastorni) Laajoja peruskorjaustarpeita Synnytysosasto, teho, leikkaussalit alkuperäisessä kunnossa Kiireellinen peruskorjaustarve ( Nykyaikaisen tekniikan sijoittaminen tiloihin haasta (m2/kattokorkeus)) Käyttömenot toimintakulut 7,9 M /vuosi Polttoaineiden, lämmityksen, sähkön ja veden osuus 2,7 M /vuosi kiinteistövero 0,7 M /vuosi korjausmateriaalien ja kunnossapitotarvikkeiden osuus 0,7 M /vuosi henkilöstökulut ja palvelujen ostot 1,8 M /vuosi muut kuluerät 2 M /vuosi Nykyaikaisella tekniikalla käyttömenot puolittuvat -> 3,95 M /vuosi
Mirja Ottman-Salminen
Vanajaveden sairaala Toiminnat tarkoitus yhdistää uuteen sairaalaan Pääterveysaseman rakennus otettu käyttöön 1982, muut rakennukset vuonna 1844, 1934, 1935 ja 1962 Laajuus 19478 m² (brutto) Ojoisten terveysasema, 445 m² Idänpään terveysasema, 414 m² Jukolan terveysasema, 910 m²
Vaihtoehdot: Nykyisen sairaalakiinteistön saneeraus o o haasteena väistötilojen toteuttaminen kerroskorkeus o remontti jouduttaisiin vaiheistamaan pitkälle ajalle haitta toiminnalle o Toiminnalliset tehostamismahdollisuudet rajalliset Uusi sairaalarakennus nykyiselle sairaalaalueelle, säästetään osa rakennuksista Uusi terveydenhuollon palvelukeskus Poltinahon alueelle Uusi terveydenhuollon palvelukeskus Harvialantien varteen Vaihtoehtoja arvioitiin mm. toiminnan potilaslähtöisyyden laajennettavuuden energiatehokkuuden kiinteistön elinkaaren ympäristövaikutusten taloteknisen toteutettavuuden liikenteen ja pysäköinnin strategisen houkuttelevuuden henkilöstön saatavuuden kaavallisen toimintakelpoisuuden investointikustannusten toimintakulujen toimintatuottojen tonttikustannusten riskien näkökulmista Sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 8.6.2016, että uusi sairaala suunnitellaan Harvialantien varteen 24.2.2017
Sijaintivaihtoehtojen vertailua nykyinen tontti Nykyinen sairaala Ahvenistonharjulla (VE0,5) kunnostetaan ja sairaalan leikkaus- ja synnytystoiminnoille sekä teho-osastoille rakennetaan uudet tilat 80 % sairaalan pinta-alasta tulisi jatkamaan toimintaansa -> elinkaari ongelma Vaativimmille toiminnoille saataisiin uudet ja asianmukaiset tilat Uudisrakentamistasoa vastaavan peruskorjauksen teko taloudellisesti sama kuin uusi Uuden sairaalarakennuksen rakentaminen nykyisen sairaalan taakse (VE1) Arkkitehtonisesti laadukkaalle ja toiminnallisesti korkeatasoiselle ratkaisulle. Sijaintikilpailuetua ei synny Perusterveydenhuollon integraatio vaatii rakennustyötä / jää toteutumatta Vaatii väistöjä/väliaikaisratkaisuja -> kustannusriski Uuden modernin sairaalan brändäyksen kannalta uudessa kilpailutilanteessa sijainti vanhalla sairaalamäellä ei ole ihanteellinen.
Sijaintivaihtoehtojen vertailua Poltinaho ja Harvialantie Uuden sairaalarakennuksen rakentaminen Poltinaholle Ahveniston koulun ympäristöön (VE2) Rakennuspaikka on nykyistä sijaintia keskeisempi Perusterveydenhuollon integrointi / tilakysymys Monimuotoinen tonttijako ei kuitenkaan helpota suunnittelua. Liikennejärjestelyt voivat aiheuttaa ongelmia Yhteistyö poliisitalon kanssa on avainasemassa -> synergiaetuja Optimaalinen ratkaisu edellyttää suunnittelun toteutusta yhteistyössä poliisitalosta vastaavien viranomaisten ja sen käyttäjien kanssa. Rajoitteita tilan suhteen / laajennus haastavaa. Uuden sairaalarakennuksen rakentaminen Harvialantien varteen keskustan itäpuolelle rautatien viereen (VE3) Sijoituspaikka vahvistaisi keskustan elävyyttä ja jatkuvuutta itään Rakennuspaikka mahdollistaisi perusterveydenhuollon integroinnin halutussa mittakaavassa. Pelastuslaitoksen ja siihen liittyvän ambulanssivarikon läheisestä sijainnista saataisiin lisää synergiaetuja Brändäyksen kannalta sijainti on ihanteellinen Rakentaminen voidaan toteuttaa toiminnallisesti, arkkitehtonisesti ja logistisesti optimaalisella tavalla Muuntojoustavuus Saavutettavuus paras liikenneselvityksen perusteella
Investointikustannusten takaisinmaksuaika VE1-VE3:ssa saavutettavat toiminnan tehostumisen säästöt ovat suuruudeltaan sitä luokkaa, että niillä pystytään kattamaan hankkeen investointikustannus tarkastelujakson aikana. VE 0,5:ssä ei saavuteta riittäviä toiminnan tehostumisen säästöjä hankkeen investointikustannuksen kattamiseksi tarkastelujakson aikana. Investointikustannus on n. 5 % kokonaiskustannuksista, kun toiminnan kustannukset muodostavat n. 90 % ja ylläpitokustannukset n. 5 % kokonaiskustannuksista
Uusien toimintamallien vaikutus toiminnallisiin kustannuksiin, NHG:n alustava analyysi Säästöpotentiaalit eri sijoitusvaihtoehdoissa ovat: VE0,5 (nykyinen sijainti laajennusosalla) n. 3 M VE1 (uusi sairaalarakennus nyk. tontilla) ja VE2 (Poltinaho) n. 13M VE3 (Harvialantie) n. 14M Kustannussäästöt jakaantuvat palveluittain seuraavasti: Akuuttitoiminnot n. 2-3M (VE0,5-VE3) Vastaanottotoiminta n. 5M (erikoissairaanhoito n. 4M ja perusterveydenhuolto n. 1M ; VE1-VE3) Erikoissairaanhoidon vuodeosastotoiminta n. 3-4M (VE1-VE3) Psykiatria n. 1M (VE1-VE3) Tukipalvelut n. 1M (VE3) Säästöt saavutetaan sekä parantuneen henkilöstön tuottavuuden että paremmin kohdennetun palvelunkäytön avulla. Uudet tilat mahdollistavat aiempaa tehokkaamman resurssien käytön lisäksi nykyisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vastaanottopalveluiden integroinnilla voidaan ohjata nykyistä paremmin erikoissairaanhoidon vastaanottopalveluiden käyttöä Keskussairaalan ja Viipurintien terveyskeskussairaalan yhdistämisellä voidaan toteuttaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon aito integraatio yhteisten tilojen avulla, millä vähennetään erikoissairaanhoidon tarpeetonta käyttöä.
Tavoite: Kanta-Hämeessä on tulevaisuudessa korkeatasoinen SOTE-palvelukeskus Saman katon alla erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja muiden palveluntuottajien palvelut Tavoitteena ainutlaatuinen asiakaspalvelu Helposti saavutettavissa sekä asiakkaiden että henkilökunnan näkökulmasta hyvät kulkuyhteydet keskeinen sijainti Keskeinen sijainti myös maakunnan ulkopuolelta tuleville asiakkaille; valinnanvapaus raha seuraa asiakkaan valintoja Joustava palvelu asiakkaan näkökulmasta tavoitteena yhden pysähdyksen taktiikka esim. yleislääkäri voi konsultoida erikoislääkäriä suoraan asiakas saa avun saman päivän aikana Sähköisten palveluiden ja uuden teknologian hyödyntäminen 24.2.2017
Tavoitteet sairaanhoitopiirille maakunnalle Yhteistyö perusterveydenhuolto, yliopistosairaalat, yksityiset toimijat Tuottavuuden kasvu Uudistuvat toimintaprosessit osastohoito vähenee 20 % avohoito, kotihoito ja etähoito lisääntyy vastaanotot auki 10 h/työpäivä Teknologian hyödyntäminen ja järjestelmäintegraatiot Käyttö- ja energiakustannukset -50 % nykyiseen verrattuna Maakunnan sote-liikelaitoksen brändi Asiakkaita ja ammattilaisia houkutteleva terveydenhuollon palvelukeskus Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja-aitojen madaltaminen ja purkaminen Erikoissairaanhoidon palvelua on jatkossakin myös Riihimäellä ja Forssassa 24.2.2017
Tavoitteet hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle Kustannukset ja aikataulu Toteutus allianssimallilla Mahdollistaa muutokset toiminnallisessa kokonaisuudessa muita toteutusmalleja paremmin Kannustaa osapuolia kehittämään ja innovoimaan suunnittelu- ja toteutusratkaisuja Sopimusosapuolet vastaavat yhdessä hankkeen riskeistä ja jakavat riskit ja hyödyt Tavoitebudjetti Laajuustavoite Aikataulutavoitteet Uudistuminen ja yhteistyö Hankkeen tulee olla siirrettävissä uudelle organisaatiolle päätettäväksi ja johdettavaksi Teknologia-, järjestelmä- ja logistiikkatoimittajien hyödyntäminen suunnittelussa ja toteutuksessa Käyttäjien osallistaminen ja sitouttaminen Mallipohjainen suunnittelu 3D ja CAVE Tuottavuus Elinkaarikustannusten huomiointi suunnittelu- ja toteutusratkaisuissa Imago Uskottava ja innostava hanke Avoin ja läpinäkyvä viestintä ja vuorovaikutus Ympäristöystävälliset suunnitteluratkaisut
Suunnittelutilanne Alustava hankesuunnitelma sairaalan sijoituspäätöstä varten valmistui 6/2016 Tavoite: hankesuunnitelma valmistuu siten, että allianssin kehitysvaiheeseen päästään 9/2017 Hankesuunnittelusta vastaa yhteenliittymä Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik, AW2 Arkkitehdit ja De Jong Gortemaker Algra Toiminnallinen kokonaisuus valmistunut Alustava tilaohjelma valmistunut Tilalaajuus tällä hetkellä 49 000 hym² Alustavan hankesuunnitelman tavoite on 80 400 brm² (sisältäen pysäköintihallin) 24.2.2017
Päätöksenteon vaiheet Pääsuunnittelijan kilpailutus 4-12/2015 Sijaintipaikkaselvitys, alustava hankesuunnitelma 12/15-6/2016 Hankesuunnitteluvaihe 9/2016-9/2017 Hankkeen toteutusmuodon kilpailutus; muut suunnittelualat ja urakoitsija 2017 Tontin hankinta ja kaavoitus/hämeenlinnan kaupunki Päätös rakentamisinvestoinnista 2019 Maakuntavaltuusto Erva-alueen yhteistyötoimikunta Tarvitaan Maakuntien tilakeskus Oy:n hyväksyntä ja valtionvarainministeriön hyväksyntä Rakentaminen alkaa 2020? Käyttöönotto 2022?
Toiminnallinen kokonaisuus Päivystys - päivystyskäyntejä n. 44 000 - ensihoidon kenttäjohto ja 2-3 ambulanssiyksikköä - Hämeenlinnan alueen akuuttikotihoito ja kotisairaala Tehostettu hoito Leikkaussalit Erikoissairaanhoidon vastaanotot ja Hämeenlinnan keskustan pth-vastaanottoja - myös hammashoito - käyntejä yli 245 000/vuosi - sähköisen asioinnin vaikutus? - polikliiniset toimenpiteet ja endoskopia - päiväsairaala ja dialyysi Osastohoito; esh ja pth- osastot Synnytykset, lasten ja perheiden terveyspalvelut Kuntoutus (esh ja Hämeenlinnan pth) sekä apuvälinepalvelut Mielenterveys ja psykiatria; avopalvelut ja osastot Laboratorio, röntgen, patologia, KLF, KNF Tukipalvelut
Toiminnallinen kokonaisuus Päivystys - päivystyskäyntejä n. 44 000 - ensihoidon kenttäjohto ja 2-3 ambulanssiyksikköä - Hämeenlinnan alueen akuuttikotihoito ja kotisairaala Tehostettu hoito Leikkaussalit Erikoissairaanhoidon vastaanotot ja Hämeenlinnan keskustan pth-vastaanottoja - myös hammashoito - käyntejä yli 245 000/vuosi - sähköisen asioinnin vaikutus? - polikliiniset toimenpiteet ja endoskopia - päiväsairaala ja dialyysi Osastohoito; esh ja pth- osastot Synnytykset, lasten ja perheiden terveyspalvelut Kuntoutus (esh ja Hämeenlinnan pth) sekä apuvälinepalvelut Mielenterveys ja psykiatria; avopalvelut ja osastot Laboratorio, röntgen, patologia, KLF, KNF Tukipalvelut
Akuutti päivystys, leikkaustoiminta ja tehostettu hoito Päivystystoiminnan keskittyminen, käyntejä n. 44 000 Sähköiset palvelut ja puhelinneuvonta osana päivystysasiakkaan polkua Prosessiajattelu: Hämeenlinnan pth-kiirevastaanottojen sijoitus lähelle päivystyksen tiloja? nopea linja hoitoon heti seurantaa vaativat potilaat omana kokonaisuutenaan Psykiatrian akuuttihoitotiimi päivystyksen läheisyydessä Sosiaali- ja kriisipäivystyspalveluiden fyysinen läheisyys vahvistaa kokonaisvaltaista hoitoa Ensihoidon ja päivystyksen yhteistyötä vahvistetaan entisestään Kotisairaalan ja akuutin kotihoidon yhteistyön vahvistaminen Päivystyksen läheisyydessä 20-paikkainen akuutti/seurantaosasto Hammaslääkäripäivystys keskitettynä Kantasairaalaan iltaisin ja viikonloppuisin klo 8-21 Perustason päivystystä myös Riihimäellä ja Forssassa
Akuuttitoiminta leikkaustoiminta N. 11500 leikkausta vuonna 2025 Yksi leikkausyksikkö, jossa päivystyskirurgia, elektiivinen, päiväkirurgia ja lyhythoitoinen kirurgia. Päiväkirurgian ja lyhythoitoisen kirurgian osuutta lisätään. Paikallispuudutuksessa tehtävät toimenpiteet tehdään pääsääntöisesti vastaanottoalueen yhteydessä polikliinisena. Raskas kirurgia/ns. osastokirurgia vähenee 60 % 40 % Heräämön toimintaa vahvistetaan siten, että asiakas voi kotiutua suoraan heräämöstä aiempaa useammin Pre- ja postoperativiinen alue yhdistetään Holding-alue leikkausosaston yhteydessä päivystysleikkausta odottaville asiakkaille Toimintaprosessin kehittäminen salien käytön tehostaminen Akuuttitoiminta tehostettu hoito Tehohoidon tarve vähenee tehokkaampi ensihoito, kehittyneet leikkaustekniikat, vaativin kirurgia yliopistosairaaloissa Tehohoito 5 ss, ei yhden hengen huoneita vaan lasiseinin erotetut potilastilat, jolloin valvonta helpompaa Tehovalvontapaikkoja esitetään 13 ss, erikoisalat yhdistettynä
Vastaanottotoiminta Yli 245 000 käyntiä/vuosi n. 1000 potilasta/työpäivä Sähköiset palvelut, puhelinneuvonta, asiakkaalla mahdollisuus varata itse ajat Perusterveydenhuollon (HML) ja erikoissairaanhoidon vastaanottotilat lähekkäin ja ainakin osittain yhteiset Geneeriset vastaanottotilat, tilankäytön tehostaminen Osaamiskeskusmalli asiakkaan hoitoketjun mukaiset prosessit Mahdollistaa konsultaatiot ja yhden pysähdyksen taktiikan Henkilökunnan yhteiset monitilatoimistot ja taukotilat lisäävät kanssakäymistä ja toisen työn tuntemusta Tilojen käyttöasteen nostaminen Esh-vastaanottotoimintaa jatkossakin Riihimäellä ja Forssassa + konsultaatiot terveyskeskuksiin Keskitetty polikliinisten toimenpiteiden alue, n. 8550 toimenpidettä/vuosi Päiväsairaala polikliinisten toimenpiteiden seuranta - dialyysi Hämeenlinnan hammaslääkärivastaanottojen keskittäminen Silmäyksikkö omana osaamiskeskuksenaan (2 leikkaussalia ja vo-tilat)
Osastot Erikoissairaanhoidon osastot Somatiikka, aikuiset 155 sairaansijaa, joista 20 päivystyksen välittömässä yhteydessä Subakuutti kuntoutusosasto (neurologia, ortopedia, fysiatria) 14 ss Pth:n akuuttiosastot samaan rakennukseen päivystyksen kanssa; Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala, 115 ss Potilassiirrot vähenevät lyhentää hoitoaikoja Erikoislääkärikonsultaatiot onnistuvat helposti Röntgen- ja laboratoriopalvelut yhdistyvät & saatavilla laajemmin Vankisairaala? 15 sairaansijan solut, joista voi muodostaa 30 ss tai 60 ss osastoja. Yksiköillä yhteiset huolto-, tauko- ja toimistotilat. Malli mahdollistaa tarvittaessa erikoisalakohtaiset solut. Yhden hengen huoneet, aulatila hyödynnetään kuntoutumiseen, oleskeluun ja hoitajatyöpisteet auloissa (kanslioiden minimointi) Osastoilla tavoitteena yhtenäiset toimintaprosessit, jolloin henkilökunnan siirtyminen osastolta toiselle on mahdollista
Lapset ja perhe:. Synnytyssalit (5), ennuste n. 1600 synnytystä/vuosi Synnytysosasto, 20 ss ja VTO yhdistettynä: Perhehoitohuone voidaan tarvittaessa varustaa vastasyntyneen tehostetun hoidon tarpeisiin ja myös käyttää synnytyssalina ruuhkatilanteissa Gynekologinen ja lasten päivystys muun päivystyksen yhteydessä Keskusneuvolatoiminta: ultraäänitutkimukset, ehkäisyneuvola, toimenpiteet, koulutus + keskustan neuvolapiste, n. 16000 käyntiä/vuosi Lasten erikoissairaanhoidon palvelut yhtenä kokonaisuutena Vastaanottotoiminnat (lastentaudit, lasten neurologia, lasten psykiatria), n. 25000 käyntiä/vuosi Lasten päiväsairaala 12 ss lasten osaston (8 ss), yhteydessä Lasten psykiatrian viikko-osasto 7 ss + sairaalakoulu Lasten kotisairaala?
Kuntoutus: Alueellinen toimintamalli Osin yhteiset tilat ja toiminnat perusterveydenhuollon kanssa Keskitetään tiettyjä laitteita tai erityisosaamista vaativat terapiat ja hoidot Apuvälinepalveluita myös alueellisesti avopalvelut ja kotiutusten turvaaminen osastoilta Alueellinen apuvälinekeskus Vammaispalvelut yhteistyön tiivistäminen Keskitettyä kuntoutuspalvelua harvoin tarvittavat palvelut kuten ortoosivalmistus, käsiterapiat ALS apuvälineet aivovammapkl amputaatiokuntoutus laajat asuntojen muutostyöarviot CRPS-pot kuntoutus (tarvitaan moniammatillinen tiimi) moniammatillinen geriatrinen kuntoutus kommunikoinnin arviot moniamm laajemmat työkykyarviot, kela ym yhteystyötahot neuropsykologia: neurologin ja psykiatrin yhteisvastaanotto lasten kuntoutus
Mielenterveys ja psykiatria matalan kynnyksen palveluneuvonta, josta potilaat ohjataan soveltuvan palvelun piiriin. Painopisteenä: perustasolla hoidetaan mahd. paljon, tarvittaessa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa. Erikoissairaanhoidossa keskitytään hoitamaan vaativaa psykiatrista hoitoa tarvitsevia potilaita. kotiin vietävien palveluiden määrä kasvaa Digitaaliset palvelut: esim. suunnittelukäynti kasvokkain, jatkokäynnit digitaalisena lähipalveluna Avopalvelut, myös päihdehoidon avopalvelut Erikoissairaanhoito (aikuiset ja nuoriso) ja Hämeenlinnan henkisen hyvinvoinnin vastaanotot, n. 44 000 käyntiä/vuosi Psykiatrian avopalveluja jatkossakin Riihimäellä ja Forssassa Aiempaa tiiviimpi integraatio somatiikkaan; esim. erilaiset toimenpiteet (magneettistimulaatio, ketamiini-infuusiot, ECT-hoidot) yhteisissä tiloissa somatiikan kanssa Psykiatrian osastohoito Lasten psykiatria 7 ss, viikko-osasto Nuorisopsykiatria 10 ss Aikuispsykiatria 62 ss
Tontti Green field tontti Viipurintien ja Harvialantien risteyksessä Hämeenlinnan rautatieaseman läheisyydessä Tonttimaan omistavat Senaattikiinteistöt (puolustusvoimien varasto) ja Liikennevirasto (puunlastaustoiminta), Neuvottelut tonttien omistajien ja käyttäjien kanssa käynnissä Liikenneviraston selvitys puunlastaustoiminnan uudelleensijoittamiseksi on valmistunut 1.12.2016 => Puolustusvoimilla tarve korvaavalle varastotilalle
Julkisuudessa esiin nousseita kysymyksiä Pysäköinti - Järjestetään monivalintaisena ratkaisuna, jossa korostetaan saattoliikenteen helppoutta ja kauempaa tulevien mahdollisuutta pidempiaikaiseen edulliseen pysäköintiin. - Uuteen sairaalaan rakennetaan lyhytaikaista maanvaraista pysäköintiä, kylmään pysäköintilaitokseen sijoittuvaa pitkäaikaista pysäköintiä, sekä maksullisia lämpimiä autopaikkoja talon pohjakerrokseen. - Sairaalan saavutettavuutta joukkoliikenteen avulla tullaan painottamaan suunnittelutyössä, tästä näkökulmasta radan läheisyys on merkittävä etu. - Harvialantien tontilla on liikenneselvityksen perusteella riittävästi pysäköintitilaa uuden sote-keskuksen tarpeisiin.
Rautatien läheisyys - Rautatien aiheuttamat riskit on alustavasti kartoitettu, eikä sairaalan viereisellä rata-alueella seisoteta vaarallisia kuljetuksia. - Sairaalan ja rautatiealueen välille tulee n. 60m leveä puistovyöhyke, joka osaltaan vähentää radan välittömiä riskejä. Lisäksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen paloasema sijaitsee lähialueella, mikä omalta osaltaan parantaa sairaalan turvallisuutta nykyiseen sijaintipaikkaan nähden. - Maailmalla ja myös Suomessa on rakennettu lukuisia sairaaloita kaupunkien keskustoihin, ratojen viereen sekä jopa rautatien päälle, kuten TYKS:ssä Turussa. - Radan varteen sijoittumisen hyödyt saavutettavuuden näkökulmasta ovat moninkertaisia verrattuna tarvittavien erikoisratkaisuiden kustannuksiin. - Radan viereen kaupungin keskustaan rakentaminen asettaa sairaalasuunnittelulle haasteita ennen kaikkea tärinän ja säteilysuojauksen näkökulmista. Osa sairaalalaitteista tulee edellyttämään säteilysuojausta ja tärinän vaimennusta, mutta kun tämä otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa ovat kustannukset hallittavissa. - Myös rata- ja tiealueen ilman normaalia korkeampi pölypitoisuus huomioidaan ilmanvaihtosuunnittelussa ja mm. ikkunoiden sijoittamisessa. Mirja Ottman-Salminen
Kriisitilanteet - Kriisitilanteisiin on Suomessa varauduttu monilla eri tavoilla ja sairaaloiden osalta merkittäville kriisitilanteille (lähinnä pandemia tai ympäristötuho) on suunnitelmat valmiina. Palveluiden helppo saavutettavuus on niissä keskeistä. - Sota ja varsinkin totaalinen sota on niin suuri ja arvaamaton katastrofi, ettei sen lopputulokseen ja tuhoihin pysty tehokkaasti vaikuttamaan hajasijoittamalla palveluita ja rakennuksia ympäröiviin metsiin. - Sotatilanteessa sairaala ei ole ensimmäisen iskun kohde, vaan kielletty kohde (sodan oikeussäännöt, Geneven sopimus). - Myöskään Hämeenlinnan rautatieasema ei ole sotilaallinen kohde. - Jos vihollinen päättäisi ottaa sairaalan sotilaalliseksi kohteeksi, olisiko se ja helpompi kohde metsäaukealla vai kaupungissa muiden rakennusten seassa?
Nykyisen tontin hyödyntäminen
Asiakkaan ääni kuuluviin! Asiakasraati ja asiakkaiden edustaja ohjausryhmässä Potilasjärjestötapaamiset Asiakkaat mukana työryhmissä http://www.kantasairaala.fi/osallistu-suunnitteluun Osallistuminen työpajoihin suunnitteluun Asiakkaat mukaan mallihuoneiden/ virtuaalitilojen analysointiin Nimikilpailu
www.kantasairaala.fi