Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien morfologiaan.! Toinen sanajärjestykseen vaikuttava tekijä on lauseen informaatiorakenne. Sanajärjestyksen muutokset Lauseen informaatiorakenne! Suomen kielessä on vapaa sanajärjestys: Pekka söi leipää. Pekka leipää söi. Leipää Pekka söi. Leipää söi Pekka. Söi Pekka leipää. Söi leipää Pekka.! Sanajärjestys ei kuitenkaan ole satunnainen, vaan eri lauseita käytetään eri puhetilanteissa.! Sanajärjestyksen ja prosodian avulla lause liitetään ympäröivään diskurssiin. Pekka söi leipää. Pekka leipää söi. Leipää Pekka söi. Leipää söi Pekka. Söi Pekka leipää. Söi leipää Pekka.! Puhutaan lauseiden informaatiosisällöstä tai - rakenteesta information packaging. Saara Huhmarniemi 1
Lauseen informaatiorakenne Lauseen informaatiorakenne! Informaatiorakenteeseen liittyvät sanajärjestysilmiöt ovat vapaampia kuin kysymyssanojen siirtymä.! Anna esimerkkejä? " Mihin kysymyssana ei voi siirtyä? " Täytyykö kysymyssanan aina siirtyä?! Sanajärjestystä analysoidaan toisinaan myös syntaktisesti (esim. Topic-pääsanalla tms.)! Toinen vaihtoehto on pitää informaatiorakenteeseen liittyviä sanajärjestyksen muutoksia omana, itsenäisenä prosessinaan joka on riippumaton muusta syntaksista. Universaalikielioppi Kielten vaihtelu! Universaalikielioppi (UG, Universal Grammar), olettaa että osa kielen rakenteesta on synnynnäistä. " Sen seurauksena kielet ovat samankaltaisia " Lapsen on mahdollista oppia kieli! Kielet voivat olla samankaltaisia myös muusta syystä: " Ympäristö ja maailma jossa elämme, kielen käyttötilanteet, voivat määrittää kielen rakenteen, (nk. funktionaalinen lähestymistapa). " Ajattelun ominaisuudet, kuten käsitteet määrittävät kielen rakenteen. " muita?! Kielten vaihtelua voidaan tutkia ilman sitoutumista mihinkään teoriaan.! Variaatio selitetään eri teorioissa eri tavoin. " Esimerkiksi kulttuuristen ja historiallisten tekijöiden oletettu vaikutus kieleen vaihtelee.! Universaalikieliopissa oletetaan, että on olemassa periaatteita jotka vaikuttavat kaikkien kielten taustalla: kielen biologinen perusta. " Kielten variaatio pyritään johtamaan näistä yleisistä periaatteista. Saara Huhmarniemi 2
Kielten vaihtelu Perussanajärjestys! Miten kielen variaatiota voidaan käyttää UG:n tarkasteluun? " Voidaan etsiä:! kielen ominaisuuksia, jotka ovat kaikissa kielissä! kominaisuuksia, joita ei ole missään kielessä! ominaisuuksia, jotka esiintyvät kielessä aina yhtä aikaa. " Ongelmia:! Jokainen uusi tutkittu kieli on potentiaalinen vastaesimerkki.! Kielten tutkimuksessa käytetyt menetelmät ja käsitteet eivät ole yhtenäisiä (esim. subjekti, objekti,..) " On parempi tutkia tendenssejä! Jokin ominaisuus on kielissä yleisempi, jokin toinen harvinainen.! suomi ja japani eroavat toisistaan perussanajärjestykseltään: Pekka söi sushia. SVO Jiro-ga sushi-i tabeta. SOV Jiro-SU sushi-ob söi! Loogisesti mahdollisia perussanajärjestyksiä on 6 kappaletta: SVO, SOV, VSO, VOS, OVS ja OSV.! Näistä kaikki esiintyvät maailman kielissä, mutta toiset ovat selvästi yleisempiä kuin toiset. Kielten vaihtelu Perussanajärjestys! Tarkastellaan perusssanajärjestystä. SVO!"#$ %&'(# )*+$Mullova soitti konserton 180 44,8 SOV Finnül beszélek Mullova konserton soitti 168 41,8 VSO Soitti Mullova konserton 37 9,2 VOS Soitti konserton Mullova 12 3,0 OSV Konserton Mullova soitti 5 1,2 OVS Konserton soitti Mullova 0 0,0 perusjärj. % esim. SOV 45 japani, turkki, ketsua (Andit) SVO 42 englanti, suomi, indonesia VSO 9 zapoteekki, wales, niue (Polyn.) VOS 3 tzotzil (Meksiko), malagasi OVS 1 hixkaryana (Brasilia) OSV 0 (warao, mm. Venezuela) Saara Huhmarniemi 3
Perussanajärjestys Perussanajärjestys perusjärj. % esim. SVO 42 englanti, suomi, indonesia SOV 45 japani, turkki, ketsua VSO 9 zapoteekki, wales, niue...! Subjekti edeltää objektia perussanajärjestyksessä noin 96 %:lla maailman kielistä.! Verbin paikka vaihtelee.! Tarkastellaan lausetta loogisena propositiona. Pekka syö sushia. SYÖ (PEKKA, SUSHI) Sushi syö Pekkaa. SYÖ (SUSHI, PEKKA)! Proposition argumenttien PEKKA ja SUSHI järjestys ei ole samantekevä merkityksen kannalta. Verbin sijainti lauseessa Verbin sijainti lauseessa! Verbin sijainti ei myöskään ole sattumanvarainen. Lauseen verbi on aina suhteessa argumentteihinsa: Pekka sanoi että Merja syö sushia. *Pekka sanoi syö että Merja sushia.! Lisäksi verbin sijaintia rajoittavat muut kieliopilliset tekijät, kuten subjektikongruenssi.! Verbin sijainti lauseessa vaihtelee myös niiden kielten välillä joissa on SVO-perussanajärjestys.! Esimerkiksi adverbin sijainti verbin suhteen: Jean a souvent embrassé Marie. Janne on usein suudellut Mariaa. John has often kissed Mary.! Ero syntyy lauseessa, jossa ei ole apuverbiä. Jean embrasse souvent Marie. Janne suuteli usein Mariaa. John often kissed Mary. *John kissed often Mary. Saara Huhmarniemi 4
Sanajärjestysten vertailua Sanajärjestysten vertailua! Japanin prepositiot ovat postpositioita, ne seuraavat nominia. John-ga Mary to kuruma da Kobe ni itta. John-SU Mary with car by Kobe to went John-SU Maryn kanssa auto -lla Kobe -en meni John meni Maryn kanssa Kobeen autolla.! Lisäksi prepositiolauseke edeltää verbiä.! Tarkastellaan Japanin lausetta: Taroo-ga Hiro-ga Hanako-ni zibun-no syasin-o miseta to omette iru. Taro-SU Hiro-SU Hanako-lle itse-poss kuva-obj näytti että ajattelee on Taro on ajatellut että Hiro näytti kuvan itsestään Hanakolle.! Erot suomeen/englantiin: " prepositio/postpositiolauseke edeltää verbiä " omistettava nomini seuraa omistajaa " sivulause edeltää verbiä Sanajärjestysten vertailua Sanajärjestysten vertailua Taroo-ga Hiro-ga Hanako-ni zibun-no syasin-o miseta to omette iru. Taro-SU Hiro-SU Hanako-lle itse-poss kuva-obj näytti että ajattelee on Taro on ajatellut että Hiro näytti kuvan itsestään Hanakolle.! Lisää eroja: " Konjunktio to (että) seuraa sivulausetta. " apuverbi seuraa pääverbiä. Englantiin verrattuna vielä yksi ero: " nominilauseke edeltää prepositiota/postpositiota John-ga [Mary to] [kuruma da] [Kobe ni] itta. John-SU went [with Mary] [by car] [to Kobe]. Hiro-ga Hanako-ni [zibun-no syasin-o] miseta. [itse-poss kuva-obj] Hiro-SU Hanako-lle [kuva-n itsestään] näytti.! sivulause suhteessa päälauseeseen: Taroo-ga [Hiro-ga Hanako-ni zibun-no syasin-o miseta] to] [omette iru]. Taro-SU [[Hiro näytti Hanako-lle kuvan itsestään] että] ajattelee on Taro [on ajatellut] [että [Hiro näytti Hanako-lle kuvan itsestään]]. Saara Huhmarniemi 5
! Erot japanin ja toisaalta englannin ja suomen sanajärjestyksissä voidaan yleistää pääsanaparametrin avulla: " Joissain kielissä pääsana seuraa aina muita lausekkeen elementtejä (japani, baski, jne.) " Joissain kielissä pääsana edeltää aina muita lausekkeen elementtejä (englanti, thai, jne.)! esim. John-ga [Mary to] [kuruma da] [Kobe ni] itta. John-SU went [with Mary] [by car] [to Kobe]. Hiro-ga Hanako-ni [zibun-no syasin-o] miseta. [itse-poss kuva-obj] Hiro-SU Hanako-lle [kuva-n itsestään] näytti.! Kuvaan on merkitty ainoastaan komplementtipääsana -suhde. Tähän asti olemme analysoineet komplementin aina pääsanan vasemmalle puolelle.! n mukaan Japanissa pääsanan ja komplementin järjestys vaihtuu. Kuviin on merkitty ainoastaan pääsana ja komplementti. Niinpä subjektin siirtymää T:n määrepositioon ei ole merkitty. suomi Japani (sanajärj. säilytetty)! Kumpi parametri suomessa? Anna esimerkkejä " prepositio/postpositiolauseke seuraa verbiä " sivulause seuraa verbiä " konjunktio että edeltää sivulausetta " apuverbi edeltää pääverbiä! Mutta: " omistettava nomini seuraa omistajaa " nominilauseke seuraa tai edeltää prepositiota/postpositiota Saara Huhmarniemi 6
! Kumpi parametri suomessa? " prepositio/postpositiolauseke seuraa verbiä Pekka söi leipää [lähellä nuotiota] " sivulause seuraa verbiä Pekka sanoi, että... " konjunktio että edeltää sivulausetta " apuverbi edeltää pääverbiä Pekka aikoo lähteä. / Pekka aiko-nee lähteä.?! Mutta " omistettava nomini seuraa omistajaa pekan auto " nominilauseke seuraa tai edeltää prepositiota/postpositiota lähellä taloa / talon lähellä / illa-lla?! Edellä tarkasteltu esimerkki japanin ja englannin kielestä on paitsi tarkoitusta varten valittu myös idealisoitu.! Erot eivät ole todellisuudessa näin selvästi näkyvissä. Jos kielessä on tällaisia parametreja, ne vaikuttavat rakenteeseen yhdessä muiden kielen rakennetta muovaavien prosessien kanssa.! Tarkastellaan seuraavaksi kieltä, jonka argumenttien sanajärjestys ei riipu lainkaan rakenteesta. Sanajärjestykseen liittyviä ilmiöitä Elollisuushierarkia! Tarkastellaan athabasca-kieliin kuuluvaa navajoa. asdzáán at ééd alkésdisí yeiní a nainen tyttö karkki 3-lle-3obj-3subj-antoi Nainen antoi karkin tytölle.! Verbi taipuu argumenttien mukaan: adjunkti-objekti-subjekti-v! Verbin argumenit järjestetyvät navajon elollisuushierarkian mukaan, esim: yliluonnollinen > aikuinen ihminen > lapsi > vastasyntynyt > iso eläin > pieni eläin > hyönteinen > eloton! Elollisuushierarkian mukaan seuraava sanajärjestys on mahdollinen: 'ashkii tse yiztal. poika kivi 3obj-3subj-potkaisi Poika potkaisi kiveä.! Sen sijaan hierarkiaa rikkova sanajärjestys ei ole kieliopillinen lause: *dzaaneez 'ashkii yiztal. muuli poika 3obj-3subj-potkaisi Muuli potkaisi poikaa. Saara Huhmarniemi 7
Elollisuushierarkia Mitä sanajärjestyksen vaihtelu kertoo! Elollisuushierarkia voidaan kuitenkin säilyttää vaihtamalla verbin etuliite: Ashkii dzaaneez biztal. poika muuli 3obj-3subj-potkaisi Muuli potkaisi poikaa.! Verbin etuliite yi- ilmaisee suurinpiirtein, että lauseen subjekti tulee ennen objektia. Etuliite bi-, että objekti tulee ennen subjektia. Ashkii dzaaneez yiztal. poika muuli 3obj-3subj-potkaisi Poika potkaisi muulia.! Samaa tarkoittavan lauseen sanajärjestys voi vaihdella paljon eri kielten välillä. #Taustalla on abstraktimpi ei-lineaarinen tietoesitys.! Kielten sanajärjestyksen vaihteluun on useita eri syitä. " Osa sanajärjestysilmiöistä voidaan selittää lauseen merkityksen avulla. " Monet eroista ovat kuitenkin sattumanvaraisia (pääsanaparametri), kieliopin sisäisiä (verbin siirtyminen) tai liittyvät pragmatiikkaan (informaatiosisältö, elollisuushierarkia, tms.).! Navajon esimerkki osoittaa, että sanajärjestys ei aina korreloi rakenteen kanssa. Saara Huhmarniemi 8