Kieli merkitys ja logiikka

Transkriptio

1 Maailman kielet Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Maailman eri kielet Maailmassa n elävää kieltä Näistä n. 500 on lähes kuolleita kieliä: enää muutama vanhus puhuu. Satoja uhanalaisia Universaalikielioppi Kielten vaihtelu Universaalikielioppi (UG, Universal Grammar), olettaa että osa kielen rakenteesta on synnynnäistä. Sen seurauksena kielet ovat samankaltaisia Lapsen on mahdollista oppia kieli Kielet voisivat olla samankaltaisia myös muusta syystä: Ympäristö ja maailma jossa elämme, kielen käyttötilanteet, määrittävät kielen rakenteen, (nk. funktionaalinen lähestymistapa). Ajattelun muut ominaisuudet, kuten käsitejärjestelmä, havaintojärjestelmät tai motoriikka määrittävät kielen rakenteen ominaisuudet (kognitiivinen kielitiede) muita syitä? Kielten vaihtelua voidaan tutkia ilman sitoutumista mihinkään teoriaan. Variaatio selitetään eri teorioissa eri tavoin. Esimerkiksi kulttuuristen ja historiallisten tekijöiden oletettu vaikutus kieleen vaihtelee. Universaalikieliopissa oletetaan, että on olemassa periaatteita jotka vaikuttavat kaikkien kielten taustalla Kielten variaatio pyritään johtamaan näistä yleisistä periaatteista. Saara Huhmarniemi 1

2 Kielten vaihtelu Perussanajärjestys Miten kielen variaatiota voidaan käyttää UG:n tarkasteluun? Voidaan etsiä: kielen ominaisuuksia, jotka ovat kaikissa kielissä ominaisuuksia, joita ei ole missään kielessä ominaisuuksia, jotka esiintyvät kielessä aina yhtä aikaa. Ongelmia: Jokainen uusi tutkittu kieli on potentiaalinen vastaesimerkki. Kielten tutkimuksessa käytetyt menetelmät ja käsitteet eivät ole yhtenäisiä (esim. subjekti, objekti,..) On parempi tutkia tendenssejä Jokin ominaisuus on kielissä yleisempi, jokin toinen harvinainen. Kielen ominaisuuden vertailu eri kielissä. komparatiivinen syntaksi suomi ja japani eroavat toisistaan perussanajärjestykseltään: Pekka söi sushia. SVO Jiro-ga sushi-i tabeta. SOV Jiro-SU sushi-ob söi Loogisesti mahdollisia perussanajärjestyksiä on 6 kappaletta: SVO, SOV, VSO, VOS, OVS ja OSV. Näistä kaikki esiintyvät maailman kielissä, mutta toiset ovat selvästi yleisempiä kuin toiset. (Linkki dokumenttiin: Word order universals:) Kielten vaihtelu Perussanajärjestys SOV Finnül beszélek Mullova konserton soitti SVO Mullova soitti konserton VSO VOS OSV OVS Soitti Mullova konserton Soitti konserton Mullova Konserton Mullova soitti Konserton soitti Mullova perusjärj. % esim. SOV 45 japani, turkki, ketsua (Andit) SVO 42 englanti, suomi, indonesia VSO 9 zapoteekki, wales, niue (Polyn.) VOS 3 tzotzil (Meksiko), malagasi OVS 1 hixkaryana (Brasilia) OSV 0 (warao, mm. Venezuela) (Tomlin, eri tutkijoiden arviot vaihtelevat jonin verran) Saara Huhmarniemi 2

3 Perussanajärjestys Perussanajärjestys perusjärj. % esim. SOV 45 japani, turkki, ketsua SVO 42 englanti, suomi, indonesia VSO 9 zapoteekki, wales, niue... Subjekti edeltää objektia perussanajärjestyksessä noin 96 %:lla maailman kielistä. Verbin paikka vaihtelee. Tarkastellaan lausetta loogisena propositiona. Pekka syö sushia. SYÖ (PEKKA, SUSHI) Sushi syö Pekkaa. SYÖ (SUSHI, PEKKA) Proposition argumenttien PEKKA ja SUSHI järjestys ei ole samantekevä merkityksen kannalta. Verbin sijainti lauseessa Verbin sijainti lauseessa Verbin sijainti ei myöskään ole sattumanvarainen. Lauseen verbi on aina suhteessa argumentteihinsa: Pekka sanoi että Merja syö sushia. *Pekka sanoi syö että Merja sushia. Lisäksi verbin sijaintia rajoittavat muut kieliopilliset tekijät, kuten subjektikongruenssi. Verbin sijainti lauseessa vaihtelee myös niiden kielten välillä joissa on SVO-perussanajärjestys. Aamulla saavat torimummot tarjota silakkaa. Esimerkiksi adverbin sijainti verbin suhteen: Jean a souvent embrassé Marie. Janne on usein suudellut Mariaa. John has often kissed Mary. Ero syntyy lauseessa, jossa ei ole apuverbiä. Jean embrasse souvent Marie. Janne suuteli usein Mariaa. John often kissed Mary. *John kissed often Mary. Saara Huhmarniemi 3

4 Sanajärjestysten vertailua Sanajärjestysten vertailua Japanin prepositiot ovat postpositioita, ne seuraavat nominia. John-ga Mary to kuruma da Kobe ni itta. John-SU Mary with car by Kobe to went John-SU Maryn kanssa auto -lla Kobe -en meni John meni Maryn kanssa Kobeen autolla. Lisäksi prepositiolauseke edeltää verbiä. Tarkastellaan Japanin lausetta: Taroo-ga Hiro-ga Hanako-ni zibun-no syasin-o miseta to omette iru. Taro-SU Hiro-SU Hanako-lle itse-poss kuva-obj näytti että ajattelee on Taro on ajatellut että Hiro näytti kuvan itsestään Hanakolle. Erot suomeen/englantiin: prepositio/postpositiolauseke edeltää verbiä omistettava nomini seuraa omistajaa sivulause edeltää verbiä Sanajärjestysten vertailua Sanajärjestysten vertailua Taroo-ga Hiro-ga Hanako-ni zibun-no syasin-o miseta to omette iru. Taro-SU Hiro-SU Hanako-lle itse-poss kuva-obj näytti että ajattelee on Taro on ajatellut että Hiro näytti kuvan itsestään Hanakolle. Lisää eroja: Konjunktio to (että) seuraa sivulausetta. apuverbi seuraa pääverbiä. Englantiin verrattuna vielä yksi ero: nominilauseke edeltää prepositiota/postpositiota John-ga [Mary to] [kuruma da] [Kobe ni] itta. John-SU went [with Mary] [by car] [to Kobe]. Hiro-ga Hanako-ni [zibun-no syasin-o] miseta. [itse-poss kuva-obj] Hiro-SU Hanako-lle [kuva-n itsestään] näytti. sivulause suhteessa päälauseeseen: Taroo-ga [Hiro-ga Hanako-ni zibun-no syasin-o miseta] to] [omette iru]. Taro-SU [[Hiro näytti Hanako-lle kuvan itsestään] että] ajattelee on Taro [on ajatellut] [että [Hiro näytti Hanako-lle kuvan itsestään]]. Saara Huhmarniemi 4

5 Pääsanaparametri Pääsanaparametri Erot japanin ja toisaalta englannin ja suomen sanajärjestyksissä voidaan yleistää pääsanaparametrin avulla: Joissain kielissä pääsana seuraa aina muita lausekkeen elementtejä (japani, baski, jne.) Joissain kielissä pääsana edeltää aina muita lausekkeen elementtejä (englanti, thai, jne.) esim. John-ga [Mary to] [kuruma da] [Kobe ni] itta. John-SU went [with Mary] [by car] [to Kobe]. Hiro-ga Hanako-ni [zibun-no syasin-o] miseta. [itse-poss kuva-obj] Hiro-SU Hanako-lle [kuva-n itsestään] näytti. Pääsanaparametrin mukaan Japanissa lausekkeen pääsanan ja siihen yhdistyvien elementtien järjestys vaihtuu. Pääsanaparametri Pääsanaparametri T = aikamuoto, johon usein sijoitetaan myös apuverbi (on = T, näyttänyt = V) suomi Japani (sanajärj. säilytetty) Kumpi parametri suomessa? prepositio/postpositiolauseke seuraa verbiä Pekka söi leipää [lähellä nuotiota] sivulause seuraa verbiä Pekka sanoi, että... konjunktio että edeltää sivulausetta apuverbi edeltää pääverbiä Pekka aikoo lähteä. / Pekka aiko-nee lähteä.? Mutta omistettava nomini seuraa omistajaa pekan auto nominilauseke seuraa tai edeltää prepositiota/postpositiota lähellä taloa / talon lähellä / illa-lla? Saara Huhmarniemi 5

6 Pääsanaparametri Sanajärjestykseen liittyviä ilmiöitä Edellä tarkasteltu esimerkki japanin ja englannin kielestä on paitsi tarkoitusta varten valittu myös idealisoitu. Jos kielessä on tällaisia parametreja, ne vaikuttavat rakenteeseen yhdessä muiden kielen rakennetta muovaavien prosessien kanssa. Tarkastellaan seuraavaksi kieltä, jonka argumenttien sanajärjestys ei riipu lainkaan rakenteesta. athabasca-kieliin kuuluvaa navajo. asdzáán at ééd alkésdisí yeiní a nainen tyttö karkki 3-lle-3obj-3subj-antoi Nainen antoi karkin tytölle. Verbi taipuu argumenttien mukaan: adjunkti-objekti-subjekti-v Verbin argumenit järjestetyvät navajon elollisuushierarkian mukaan, esim: yliluonnollinen > aikuinen ihminen > lapsi > vastasyntynyt > iso eläin > pieni eläin > hyönteinen > eloton Elollisuushierarkia Elollisuushierarkia Elollisuushierarkian mukaan seuraava sanajärjestys on mahdollinen: 'ashkii tse yiztal. poika kivi 3obj-3subj-potkaisi Poika potkaisi kiveä. Sen sijaan hierarkiaa rikkova sanajärjestys ei ole kieliopillinen lause: *dzaaneez 'ashkii yiztal. muuli poika 3obj-3subj-potkaisi Muuli potkaisi poikaa. Elollisuushierarkia voidaan kuitenkin säilyttää vaihtamalla verbin etuliite: Ashkii dzaaneez biztal. poika muuli 3obj-3subj-potkaisi Muuli potkaisi poikaa. Verbin etuliite yi- ilmaisee suurinpiirtein, että lauseen subjekti tulee ennen objektia. Etuliite bi-, että objekti tulee ennen subjektia. Ashkii dzaaneez yiztal. poika muuli 3obj-3subj-potkaisi Poika potkaisi muulia. Saara Huhmarniemi 6

7 Mitä sanajärjestyksen vaihtelu kertoo Kysymyssanan siirtymä Samaa tarkoittavan lauseen sanajärjestys voi vaihdella paljon eri kielten välillä. Taustalla on abstraktimpi ei-lineaarinen tietoesitys. Kielten sanajärjestyksen vaihteluun on useita eri syitä. Osa sanajärjestysilmiöistä voidaan selittää lauseen merkityksen avulla. Monet eroista ovat kuitenkin sattumanvaraisia (pääsanaparametri), kieliopin sisäisiä (adverbin sijainti verbi suhteen ranskassa ja englannissa) tai liittyvät kulttuuriin tai kontekstiin (informaatiosisältö, elollisuushierarkia, tms.). Navajon esimerkki osoittaa, että sanajärjestys ei aina korreloi rakenteen kanssa. Suomen kielessä kysymyssana siirtyy lauseen eteen. Mitä Merja osti X? Toisinaan voidaan käyttää myös useampaa kysymyssanaa, jolloin vain yksi siirtyy Kuka osti mitä? Kuka osti mitä kenellekin? *Kuka mitä X osti X? Lisäksi useissa kielissä kysymyssana ei voi siirtyä toisen yli Kysymyssanan siirtymä Kysymyssanan siirtymä Bulgaria: kaikki kysymyssanat siirtyy Koj kakvo e kupil? kuka mitä on osti ~Kuka osti mitäkin? Koj na kogo kakvo dade? Kuka P kenelle mitä antoi ~Kuka antoi kenelle mitäkin? Japani on wh-in-situ kieli John-wa dare-ni nano-o ageta ka? John kuka mitä antoi Q Mitä John antoi kenelle? Lisäksi on kieliä, joissa on käytössä molemmat strategiat (ranska). Saara Huhmarniemi 7

8 Morfologia ja kielet Polysynteettinen kieli: eräs eskimokieli Suomi: paljon taivutusmuotoja, syntaksi näkyy morfologiassa. Englanti: vain vähän taivutusta, kiinteä sanajärjestys. Luokka I: Isoloivat kielet ei juuri lainkaan taivutusta (kiina, vietnami). Luokka IV: Polysynteettiset kielet paljon sidonnaisia morfeemeja, jopa niin että sanan ja lauseen kategoria hämärtyy (grönlanti). Angyarpaliyugngayugnarquqllu Angyar -pa -li -yugnga -yugnar -quq -llu vene iso tehdä pystyä luultavasti 3sg.ind.trans. myös "Hän pystyy luultavasti myös tekemään isoja laivoja." Angutem neraa neqa Angut-em ner-aa neqa mies-rel.sg syödä-3sg.ind.trans. kala "(Se) mies syö kalaa." Polysynteettisten kielten ominaisuuksia Isoloiva kieli: kiina Objekti liitetään usein verbin vartaloon. Morfeemien järjestyksellä sanan sisällä ei ole yleensä merkitystä. Sanojen määrä on potentiaalisesti ääretön, kuten lauseiden määrä esim. suomessa. Muita kyseisen eskimokielen ominaisuuksia: nominit: 7 sijamuotoa ja possessiivisuffiksit verbiin voidaan merkitä: transitiivisuus/intransitiivisuus, subjektin (tai objektin) persoona ja luku, modaliteetti kysymyslauseissa kysymyssana aloittaa lauseen... Esitysteknisistä syistä kiinan esimerkit ovat vain viitteellisiä eivätkä oikeita sanoja. xià ma rù che zhong laskeutua hevonen mennä vaunut keskellä "Hän laskeutui hevosen selästä ja meni vaunuihin." song xià wèn tóng zi mänty alla kysyä poika dimin. "Männyn alla kysyin poikaa." zhu rén li ér ti sika mies nousta ja itkeä "Se sika nousi ylös (kuin) mies ja itki." Saara Huhmarniemi 8

9 Mandariinin kiina: ominaisuuksia Suomi Samaa morfeemia voidaan käyttää eri syntaktisissa funktioissa. Nominit: monikkomuotoa ja aikamuotoa ei merkitä määresanat, jotka osoittavat ajankohtaa, lukumäärää, modusta esineiden lukumäärää ilmaistaan numeraalilla, mittasanalla ja pääsanalla. Verbit Oma verbi passiiville, partikkeli perf. aspektille Aikamuodossa käytetään aikasanoja tai perf. aspektia. Olla-verbille eri sanat käyttötarkoituksesta riippuen. Sanajärjestys on tärkeä, sillä objekteja ei eroteta subjekteista muulla tavalla. Semanttiset sijat, kuten lokatiivi tai instrumentiaali merkitään prepositiolla tai siirtämällä verbiä lauseessa. Kysymyslauseissa kysymyssana pysyy paikallaan. Luokka II: agglutinoivat kielet Suomi on välimuoto, nk. agglutinoiva kieli Paljon morfeemeja. Morfeemirajat ovat kuitenkin selkeitä ja näkyvissä. Morfeemit ovat lisäksi selvästi joko itsenäisiä (sanat) tai esiintyvät aina johonkin toiseen sanaan tai morfeemiin liittyneinä. Luokka III: fuusioivat kielet Morfeemit sulautuvat keskenään eikä rajoja ole helppo erottaa. Esim. go went, goose geese. Kielten morfologia Kielten muuttuminen Kaksi parametria: synteesi kuinka paljon sanoissa on morfeemeja (vrt. grönlanti ja kiina) fuusio miten paljon morfeemit sulautuvat yhteen ja muuttuvat yhdistyessään Kielet ovat jatkuvassa muutoksessa: Esimerkiksi: muuttuvat isoloivista agglutinoiviksi minkä jälkeen morfeemirajat häviävät ja fuusioisuus lisääntyy niin että kieli palaa jälleen isoloivaksi l Cantebury tales sanat see, tooth, make, open lausuttiin kuten kirjoitetaan: see, tooth, maaken, oopen Kielet muuttuvat äänteet säännönmukaistuminen vs. epäsäännölliset muodot sanojen lainailu rakenteiden lainailu? Saara Huhmarniemi 9

10 Kielten muutos Sijamuotojärjestelmät Eri kielten osa-alueet vuorovaikuttavat: Fonologiset muutokset voivat johtaa morfologisiin ja syntaktisiin muutoksiin Leksikaaliset muutokset (lainailu) fonologisiin Esimerkiksi jos taivutusumuodot vähitellen katoavat fonologisen muutoksen seurauksena, se vaikuttaa syntaksiin Maailman kielissä on käytössä kaksi sijamuotojärjestelmää objektille ja subjektille. nominatiivi/akkusatiivi ergatiivi/absolutiivi Avain on verbin argumenttien määrässä: nom/acc: transitiivi- ja intransitiiviverbien subjektit on merkitty nominatiivilla. erg/abs: intransitiiviverbin subjekti merkitään samalla sijalla kuin transitiiviverbin objekti: absolutiivi. Ergatiivilla merkitään transitiiviverbin subjektia. Ergatiivi: esim. Baski Tehtävä emakume-ak gizon-a ikus-ten d-u nainen-sing.erg mies+sing.abs nähdä-habit. 3.abs-trans.aux "Nainen näkee miestä." gizon-a kale-an d-a-go mies-sing.abs tie-sing.loc 3.abs-pres-olla "Mies on tiellä." Ergatiivi: transitiiviverbin subjekti Absolutiivi: intransitiiviverbin subjekti, transitiiviverbin objekti. Oletetaan suomeen ergatiivisuus. Merkitse sijamuodot näihin lauseisiin: Pekka rakastaa Merjaa. Pekka nukkuu sikeästi. Pekka juoksee. Pekka söi leivän. Hänet nähtiin. Saara Huhmarniemi 10