Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys

Samankaltaiset tiedostot
Suurpetotutkimus/RKTL

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Susien ulostenäytekeräys vuonna Hankkeesta yleisesti. 2. Ulostekeräyksen käytännön toteutus. Luke/Riistakeskus

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

1. Tausta ja aineistot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Vastaus kirjalliseen kysymykseen Luonnonvarakeskuksen toiminnan avoimuudesta

1 of :11

Suurpetokantojen arviointi

Riistalaskennat ja riistantutkimus

SUSIEN DNA- TULOKSIA LOUNAISSUOMESTA

Uusi susikannan hoitosuunnitelma - Valmisteluprosessi ja luonnoksen toimenpiteet

Suurpetotilanne. Luumäki Erkki Kiukas

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

Lumijälkilaskenta

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 27/2018. Susikanta Suomessa maaliskuussa Samuli Heikkinen, Ilpo Kojola, Samu Mäntyniemi ja Katja Holmala

Susikannan hoidosta Suomessa

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Luke LUONNONVARAKESKUS

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Tönäisyjä keksimässä: poikkitieteellisyys suurpetokantojen hallinnassa

Mikä on kansalaisten tekemien havaintojen merkitys ympäristön- ja luonnonvarojen seurannassa vuonna 2022?

Susikonfliktin tausta ja ratkaisut

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, KOLHO rek.nro: info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)

Susiristiriitojen lieventäminen

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

Susikanta Suomessa maaliskuussa 2019

METSÄSTYSKOIRAT SUSIREVIIRILLÄ

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

oma.riistakolmiot.fi - kesälaskennan käyttöohje

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

METSÄSTYSKOIRIEN SUOJAAMINEN SUSILTA TERVETULOA! Tapio Rinne

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne

Avoin data ja Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun tilastointi nykyaikaan I Tuija Sievänen Luonnonvarakeskus

Sukulaisuuden merkitys ilvesnaaraiden elinalueiden sijoittumiselle: Kaakon osa hanke

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

Kannanhoidollisen sudenmetsästyksen jatkuttava Suomessa

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistapäivät Vantaa

Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti

2.3 Vuorovaikutus ja yhteistyö

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Susisovittelijan arki

OTTEITA LUONNOKSESTA SUOMEN SUSIKANNAN HOITOSUUNNITELMAKSI:

oma.riistakolmiot.fi - käyttöohje

YLEISOHJE METSÄSTYSLAIN 41 A :N MUKAISTEN POIKKEUSLUPIEN HAKEMISEEN (KARHU MEHILÄIS- VAHINGOT) (päivitetty )

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 17/0985/1

Kunnan hallintokuntien yhteinen palautejärjestelmä päätöksenteon tukena

VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

Päivitetty KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

oma.riistakolmiot.fi - talvilaskennan käyttöohje

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Tietoa kestäviin valintoihin

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 1213/06.02/2018 ASIA: WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

HIRVIVAARA SUSIALUEELLA PITÄISIKÖ SUSILAUMAN ELINALUEILLA PITÄÄ KESKIMÄÄRÄISTÄ KORKEAMPAA HIRVITIHEYTTÄ Kansalaisten näkemyksiä asiasta

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

YLÄ-LAPIN AIKAISTETTU HIRVIJAHTI - tuloksia vuosilta 2010 ja 2011

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Lataa Susi luonnossa ja kulttuurissa - Leena Vilkka. Lataa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Suurpetotilanne. Lappeenranta Erkki Kiukas

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta

Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Hirvijohtajien koulutus 2011

YLEISTÄ REKISTERÖITYMINEN KIRJAUTUMINEN UNOHTUIKO SALASANASI? ALOITUSSIVU LISÄÄ HAVAINTO...

Yliopistojen julkaisujen avoimuus vuonna 2016

Paikkatiedon hyödyntäminen vesiensuojeluyhdistyksissä

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Kannanhoidollinen sudenpyynti Kuvat Seppo Ronkainen

Transkriptio:

Riistahavainnot.fi-sivusto palvelemassa susikannan arviointia esimerkkinä susien DNA-keräys Samuli Heikkinen Luonnonvarakeskus

Susipuhelimesta Riistahavainnot.fi-palveluun 18.8.2005 21.8.2006 1.9.2011 29.8.2012 2.9.2013 11.2.2014 17.9.2014 16.12.2015 "Susipuhelin" 30.8.2004 SUSIPUHELINTA RKTL:n Susien 10.1.2005 avaa pantaseurantapalvelu DNA-tietoja kokoamat metsästäjille taas muuttaa jatkaa metsästäjille EI suurpetohavainnot JÄRJESTETÄ julkaistaan toimintaansa nettiin susipuhelimen susipuhelimen jää METSÄSTYSKAUDELLA uudistetussa tauolle 20.8.2005 nyt verkossa Riistahavainnot.fiverkkopalvelussa 2006 2007 "Susipuhelin" Susipuhelin aloittaa jatkaa toimintaansa toimintansa ajalla 1.9.2004. 11.1. 28.2.2005.. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos jatkaa kokeiluaan susitutkimuksessa saatavan seurantatiedon hyväksikäytöstä koiriin kohdistuneiden susivahinkojen vähentämiseksi.. Susipuhelimen Riistahavainnot.fi-sivuston etuja etuja vastaamassa Avoinna 24/7 oli henkilö, jonka kanssa saattoi keskustella Tiedon siirto muustakin automaattinen (nopeaa) Susipuhelimen Riistahvainnot.fi-sivuston miinuksia miinuksia Avoinna On kaivattu rajoitetun keskustelukumppania ajan

Suden kannanhoitosuunnitelma päivittyi 2015 Suunnitelmassa linjattiin mm. asioita, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti suden kanta-arvion tekemiseen, ajoittumiseen ja tulosten raportointiin. Lisätään vuorovaikutusta ja avoimuutta eri toimijoiden välillä. palautteen parantaminen ja palautetilaisuuksien järjestäminen tiedottamisen parantaminen julkaistaan vuosittain aineisto, johon tuotettu kanta-arvio perustuu Nykyiset seurantamenetelmät jatkaa, - uuttakin kokeillaan. seuranta perustuu suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimitaan pannoitettujen susien GPS-seuranta kokeillaan ja kehitetään suden DNA:han pohjautuva kannan-arviointi

Riistahavainnot.fi Riistahavainnot.fi-sivuille on pyritty kokoamaan suurpetojen kannan-arviointiin, levittäytymiseen ja kantojen hoitoon liittyviä dokumentteja. Mahdollisuuksien mukaan asioita esitetään paikkatietoon liitettynä. Tarkoitus on tuoda havaintotietoa helposti ymmärrettävässä muodossa kiinnostuneille. Havaintotiedon karttapalvelu GPS merkittyjen susien liikkumistietoa Suurpetohavaintotietoa Aiemmin seurannassa olleiden GPS-susien reviirialueita DNA seuranta suden DNA:han pohjautuva kannan-arviointi Tutkimus ja seuranta tietoa seurannoista, staattisia karttoja eläinten levittäytymisestä, aineistoa kanta-arviosta Tulevaisuus

DNA:han perustuva seuranta 1 (Suomalaisten susien yksilötietokanta) Hanke pyrkii osaltaan toteuttamaan mm. yhteisellä konkreettisella tekemisellä, reviirinkohtaisella lähestymistavalla ja tiedon avoimuudella hoitosuunnitelmassa asetettuja yhteisiä tavoitteita Kolmivuotinen valtakunnallinen yhteishanke Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus Organisoituu kentällä petoyhdyshenkilöiden kautta Seuranta perustuu sudesta saadun näytteen yksilökohtaiseen DNA määritykseen. Metsästetyt sudet (Luke) Muutoin kuolleet sudet (Evira) Pannoitetut sudet (Luke) kartoitettavien reviirien sudet: Ulostenäytekeräyksen aineisto (petoyhdyshenkilöt+muut)

DNA:han perustuva seuranta 2 (Suomalaisten susien yksilötietokanta) DNA-analyysit tullaan tekemään Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa Analyysiajot tehdään isommissa näyte-erissä (ei yksi näyte kerrallaan); tavoite arviolta 4-5 kertaa vuodessa Mitä analysoidaan? Laji (susi, koirasusi, koira, ei voi määrittää) Yksilö (yksilöllinen tunnistaminen) Sukupuoli (ulosteaineisto; muusta aineistosta tunnetaan) Jokainen analysoitu näyte näkyy kartalla; symbolia (ruutua) napauttamalla tulee lisätiedot näkyville (keräyspäivämäärä, keräystunnus, analyysipäivämäärä, tulostiedot)

Keräystilanne 1. Kärsämäki 15.1.2016 Alueella yksi lauma vuonna 2014 1. Kärsämäki Tavoiteltu näytemäärä on 35 ulostetta 2. Perho Näytteitä kerätty 4 kpl 2. Perho Alueella kaksi laumaa vuonna 2014 Näytteitä Tavoiteltu kerätty näytemäärä 0 kpl on 70 ulostetta 3. 3. Alavus Alavus Näytteitä Alueella yksi kerätty lauma 5 kpl vuonna 2014 4. Tohmajärvi Tavoiteltu näytemäärä on 35 ulostetta 4. Tohmajärvi Näytteitä kerätty 45 kpl 5. Juupajoki Alueella mahdollisesti kaksi laumaa 2015 Näytteitä Tavoiteltu kerätty näytemäärä 5 kpl on 70 ulostetta 6. 5. Heinola Juupajoki Näytteitä Alueella yksi kerätty lauma 0 kpl vuonna 2014 7. Pyhäjärven Tavoiteltu seutu näytemäärä on 35 ulostetta 6. Heinola Näytteitä kerätty 102 kpl 8. Tenhola Alueella yksi lauma vuonna 2014 Näytteitä Tavoiteltu kerätty näytemäärä 49 kpl on 35 ulostetta 7. Pyhäjärven seutu Tavoite Alueella yhteensä kolme laumaa 415 näytettä vuonna 2014 Kerätty Tavoiteltu yhteensä näytemäärä 210 näytettä on 100 ulostetta 8. Tenhola Alueella yksi lauma vuonna 2014 Tavoiteltu näytemäärä on 35 ulostetta. Tavoite yhteensä 415 näytettä

Yhteistyötä Avoimuutta Mitä voidaan saavuttaa? Reviirikohtaisesti tarkempaa tietoa Riittävän kattavalla ulostenäytekeräyksellä selviää melko tarkasti reviirillä elävien yksilöiden yksilömäärä seuranta-aikana Yksilöiden liikkumisesta ja kohtaloista mahdollisesti lisätietoa Valtakunnallisesti tarkempaa tietoa erityisesti alueilla, joissa ei asusta pannoitettuja susia Kolmen vuoden hankkeen aikana aineistoa kertyy todennäköisesti myös eri yksilöiden välisten sukulaisuuksien tai vaeltaneiden yksilöiden lähtöpaikan selvittämiseksi

Kiitos! Luke, Suurpetoseuranta Luke, Suurpetotutkimus Luke, Tietokeskus Riistakeskus