Ajankohtaista sote-uudistuksesta 23.11.2016 Kuntoutusverkosto Johtaja Anne Knaapi
Aikataulu 6 8/16 11 12/16 2/17 7/17 17-18 1/19 Järjestämislaki ja maakuntalaki julki kommenteille ja lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Järjestämislaki ja maakuntalaki Sotejärjestämislaki ja maakuntalaki voimaan 1.7.2017 Väliaikaishallinto Maakuntavaalit 1.1.2019 järjestämisvastuu maakunnille Valinnanvapaus- ja rahoitus-he lausuntokierrokselle Valinnanvapaus- ja rahoitus-he eduskuntaan Lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika Valinnanvapauden laajentaminen ja monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen
Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen Palveluiden yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet Toimintatapojen muutos Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd.) Kustannustehokkuus Taloudellisen kasvun edistäminen Hallinto on palvelua, jonka tarkoituksena on edistää ihmisten ja yritysten toimintaa. Avoimuus. Asiakaslähtöisyys. Vuorovaikutus.
Järjestäjä vahvistuu Sote-palvelut irti kuntapohjasta Maakunta vahva isäntä
Vastuu yhdelle toimijalle MAAKUNTA järjestää ja rahoittaa sote-palvelut vuoden 2019 alusta vastaa siitä, että palvelut on sovitettu yhteen ja ne toteutetaan lähellä sekä väestön tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti
Tieto kulkee Asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti Palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja Omahoidon tuki - ihmiset voivat edistää myös itse toimintakykyään ja terveyttään
Asiakkaan valinnanvapaus Asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Lähtökohtana peruspalvelujen vahvistaminen ja erilaiset palvelutarpeet. HE lausunnolle 11/2016.
Asukas- ja asiakasosallisuus paranee Maakunnat tarjoavat asukkailleen aktiivisesti osallistumisen keinoja Maakunnan otettava asukkaiden näkemykset huomioon: osallistumismahdollisuudet turvataan lainsäädännössä Osallistumista sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen kannustetaan monin keinoin
asiakasasiakas Terveys- ja hyvinvointihyödyt Palvelukokemukset Asiakaslähtöiset Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet palvelukokonaisuudet Monipuolistuvat sotepalvelumarkkinat Resurssien riittävyys Palvelujärjestelmän vaikuttavuus Uudistuva terveys- ja hyvinvointijohtaminen Anne Knaapi 17.11.2016
Järjestäjä vahvistuu HYTE HYTE Sote-palvelut irti kuntapohjasta Maakunta vahva isäntä
Terveys- ja hyvinvointihyödyt Asiakaslähtöiset Asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet palvelukokonaisuudet järjestöjen rooli ja lisäarvo Palvelujen ja vertaistuen tuottaja Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaja ja osallistumisen väylien tarjoaja
Asiakasnäkökulma isossa kuvassa? Rakenne- ja rahoitusuudistus Toimiva työnja vastuunjako Asiakkaan valinnanvapaus Digitalisaatio Palvelut kuntoon Yhteistyö ja yhteiskehittäminen; maakunta, kunta, järjestöt, yritykset, asukkaat
Tulevia haasteita Tavoitteena asiakaslähtöiset palvelukokonaisuudet Seuranta Terveys- ja hyvinvointivaikutukset painopisteeksi Strategian kirkastaminen Johtamisjärjestelmän kehittäminen Miten hyödynnetään eri tuottajia Palvelusopimukset Kilpailuttaminen Asiakasvalintajärjestelmät Laatumäärittelyt Osaamisen hyödyntämisen optimoivat työn/vastuunjakoratkaisut Toimintaprosessien kehittäminen Palvelujen ekosysteemi? Palveluohjaus, digitalisaatio AKnaapi 11/2016
Järjestöt palveluntuottajina Lähes tuhat järjestöä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja Valtaosalla järjestöistä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa. Lisäksi myytävien palvelujen ja vapaaehtoistoiminnan välimaastoon jää ns. järjestölähtöistä auttamistoimintaa, joustavaa matalan kynnyksen apua kansalaisille (mm. kriisikeskukset, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot ja työttömien päivätoiminta ) Järjestöt ovat monien sairaus- ja vammaryhmien kohdalla alansa asiantuntijoita. Järjestöt toimivat myös sellaisten väestönryhmien kanssa, joita julkinen palvelujärjestelmä ei välttämättä tavoita. Järjestöjen palvelutuotannossa korostuvat järjestöjen kohderyhmänä olevien ihmisten etujen valvominen, asiakaslähtöisyys, palveluiden laatu ja useimmiten palvelutuotannosta saatujen tuottojen palautuminen järjestön toiminnan ja palvelujen kehittämiseen.
Järjestöt palveluntuottajina Järjestöt ovat nostaneet esille huolen palvelujen keskittymisestä suurille yksityisille palveluntuottajille, palvelujen hinnan korostumisen laadun sijaan sekä palveluketjujen katkeamisen. Järjestöt ovat myös kokeneet kilpailuttamisosaamisensa liian vähäiseksi suhteessa vaativiin hankintaprosesseihin. Pienten- ja keskisuurten palveluntuottajien asema on turvattava soteuudistuksessa. Tuotanto ei saa yksipuolistua ja valua vain suurten toimijoiden käsiin. PK-yritysten asemaa helpottaa, jos valinnanvapausuudistuksen ensivaiheessa tuottajat voivat perustaa pienimuotoisia omatiimejä, kuten virkamiesesityksessä ehdotetaan. Näin yksittäisen toimijan palvelutarjotin on rajallisempi ja voidaan välttää palvelutuottajien ketjuttamista. Valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvaustason on oltava samasta palvelusta saman suuruinen kaikille palveluntuottajille. Vain siten palveluntuottajat pystyvät kilpailemaan asiakkaistaan hinnan sijaan laadulla.
Yhteishankinnat Yhteishankintojen palvelukeskuksen olisi tarkoitus rajoittua sote-palveluja tukevaan toimintaan (tavaroihin, tarvikkeisiin, ict-palveluihin jne.) - maakuntalakiluonnoksesta se ei käy yksiselitteisesti ilmi. Yhteishankintayksikön tehtäviin kuuluu tuottaa yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja maakunnille. SOSTE suhtautuu varauksellisesti siihen mahdollisuuteen, että ko. yksikkö tekisi myös sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä hankintoja palvelulaitokselle tai sen yhtiöille. - Hankintoja tehtäessä olisi huomioitava hinnan ohella palvelun laatu, paikallisuus, jatkuvuus ja riittävä erityisasiantuntemus, jos on kyse pienistä asiakasryhmistä. Maakunnilla on tähän tehtävään parempi paikallisasiantuntemus kuin valtakunnallisella yhteishankintojen palvelukeskuksella.
Digitalisaatio Eri potilas- ja asiakastietojärjestelmien tulee keskustella keskenään ja niitä tulee yhtenäistää hallitusti siten, ettei potilas- tai asiakasturvallisuus missään kohtaa vaarannu. Potilas- ja asiakastietojen tulee olla ajan tasalla ja palvella asiakkaan kokonaisvaltaista palveluntarpeen arviointia. Kun järjestöt ovat osa palveluketjua, niillä on oltava käytössään tarpeelliset tiedot sekä tietojärjestelmät. Potilas- ja asiakastietojen liikkuminen eri palveluntuottajien välillä on tehtävä mahdollisimman helpoksi. Pieniä ja keskisuuria toimijoita onkin tuettava uusien tietojärjestelmien käyttöönotossa. Myös tietoa järjestöjen tarjoamasta palvelusta tulee löytyä maakunnan sähköisistä palveluhakemistoista. Uusia sähköisiä palvelumuotoja tulee kehittää unohtamatta kuitenkaan erityisryhmiä tai ihmisen tarvetta tulla kohdatuksi kasvotusten. Erityisesti verkkopalveluiden saavutettavuus on varmistettava kaikissa digitalisaatiohankkeissa. Tämä koskettaa erityisesti iäkkäitä ihmisiä sekä näkö- ja kuulovammaisia sekä niitä ihmisryhmiä, joilla sähköisten palvelujen käyttö on haastavaa terveydellisistä tai muista syistä. Palveluiden toteuttaminen esteettömästi mahdollistaa kaikille palveluja tarvitseville palvelujen piiriin pääsyn ja mahdollisuuden käyttää niitä toimintakyvyn tai terveyden sitä estämättä. Pankkitunnusten pitäisi olla kaikkien oikeus.
Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön Valinnanvapauden tarkoituksena tulee olla erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen ja sen avulla on turvattava nykyistä nopeampi hoitoon ja hoivaan pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus on turvattava yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla. Varmistettava, että valinnanvapaus toteutuu koko maassa. Valinnanvapautta määriteltäessä kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten se nopeuttaa hoitoon ja hoivaan pääsyä ja lisää yhdenvertaisuutta sekä saa aikaan tervettä kilpailua tuottajien kesken palvelujen laadun parantamiseksi. Tarkkaan määriteltävä, missä sosiaali- ja terveyspalveluissa valinnanvapaus on mahdollinen. Valinnanvapausjärjestelmä on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan. Verkostojen ja kumppanuuksien luominen on tehtävä mahdollisimman helpoksi lainsäädännöllä.
Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön STM:n virkamiesesityksen mukaan (10.10.2016) valinnanvapausuudistuksessa edettäisiin vaiheittaan. Ensimmäisessä vaiheessa asiakas voisi valita suoraan palveluntuottajan, omatiimin, joka tarjoaa kertaluonteista tai toistuvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen neuvontaa, ohjausta ja vastaanottopalveluita. Ensimmäisessä vaiheessa otettaisiin lisäksi käyttöön asiakasseteli, jolla parannetaan säännöllisten kotiin annettavien palvelujen saatavuutta. Tietyille laajemmin palveluita tarvitseville otettaisiin käyttöön henkilökohtainen budjetti. Toisessa vaiheessa valinnanvapauden palveluvalikoima laajenisi. Tällöin mahdollisesti voitaisiin perustaa laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveyskeskuksia.
Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön SOSTE kannattaa esitystä valinnanvapausuudistuksen vaiheistamisesta. Laatuun perustuvan kilpailun varmistamiseksi valinnanvapauden piiriin tulevien palveluiden korvaustason on oltava samasta palvelusta saman suuruinen kaikille palveluntuottajille. SOSTE suhtautuu erittäin myönteisesti ehdotukseen ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetointi. Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi.
Valinnanvapausuudistuksessa ihminen keskiöön Valinnanvapauden onnistumiseksi tarvitaan erityisesti palveluketjujen ja tiedon integraatiota. Olennaista sujuvien palvelu- ja hoitoketjujen turvaamiseksi sekä kokonaisvaltaisen hoito- ja hoivavastuun ottamiseksi asiakkaasta palveluiden ja palveluntuottajien vaihtuessa. Irrallisten palvelutapahtumien sijaan valinnanvapautta laajennettaessa on turvattava asiakaslähtöiset kokonaisuudet. Erityisesti paljon palveluja käyttävän kansalaisen palvelukokonaisuuden on oltava hyvin suunniteltu ja koordinoitu. Pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Palveluohjaus on turvattava etenkin niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät paljon palveluja ja jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa.