1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika ti 31.10.2017 klo 17.00 20.40 Paikka Läsnä kirkkoneuvoston kokoushuone, Rauhankatu 70 A jäsenet: Kari Yliräisänen kirkkoherra, pj. Janne Kaisanlahti vpj. Pertti Ahokas Ville-Pekka Jokela Raili Kerola Mirja Mäntymäki Kimmo Niukkanen Leena Pernu Asko Peuraniemi poistui klo 20.29 Jukka Vaara Laura Ylinampa varajäsen (Aino Paananen) Terttu Luoma-aho Heikki Salo Antti Jääskeläinen Harriet Urponen Pirkko Rytilahti kirkkovaltuuston pj. kirkkovaltuuston vpj. hallintojohtaja vt. viestintäpäällikkö sihteeri Poissa Aino Paananen jäsen Ennen kokouksen alkua kuultiin johtavaa kanttoria Sari Alakulppia asiakohtaan 10 liittyvästä kirkkomusiikin määräraha-asiasta. 1 asia 134 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Laulettiin virsi 170:1,2,4. Hiljennyttiin kirkkoherra Kari Yliräisäsen johdattelemaan alkuhartauteen ja rukoukseen. Puheenjohtaja Kari Yliräisänen avasi kokouksen ja suoritti nimenhuudon. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 2 asia 135 Pöytäkirjan tarkastajat ja ääntenlaskijat Ehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi valitaan Kimmo Niukkanen ja Leena Pernu. Kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.
2 3 asia 136 Työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus Hyväksytään esityslista työjärjestykseksi. Kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen lisäyksellä, että kohdassa Muut asiat kuullaan tiedote seurakunnan uusituista verkkosivuista ja sairaalasielunhoitajan virkaa hakeneista. 5 asia 138 Koulutussuunnitelma vuodelle 2018 Koulutussuunnitelmaan on koottu varsinaisten koulutustapahtumien lisäksi myös eri työalojen neuvottelupäivät. (LIITE 2). Pastoraalitutkinnoista ja muista yli 10 päivää kestävistä koulutuksista, jotka liittyvät suoraan työntekijän työtehtäviin tai työnantaja katsoo ne muuten työtehtäviä hyödyttäväksi, korvataan matka-, koulutus- ja majoituskuluja enintään 1800 euroa, ellei ole perusteltua syytä korvata kaikkia koulutuskustannuksia. Tällaiseen varsinaiseen koulutukseen osallistumisesta, lukuun ottamatta tutkinto- tai tenttipäiviä, palkalliseksi virkavapaaksi/työlomaksi voidaan lukea enintään 21 työpäivää. Ulkomaiset koulutusmatkat kirkkoneuvosto päättää erillisten anomusten perusteella. Tukholmaan ja Tallinnaan suuntautuvat koulutusmatkat (laivaseminaarit) eivät vaadi erillistä kirkkoneuvoston hyväksyntää. Retriittien osalta hyväksytään työajaksi käytettävän enintään 5 päivää. Yhteistyötoimikunta 16.10.2017 ei nähnyt huomautettavaa koulutussuunnitelmiin. Ehdotus, khra / hntoj Kirkkoneuvosto vahvistaa koulutussuunnitelman vuodelle 2018. Muutettu ehdotus, khra /hntoj Kirkkoneuvosto vahvistaa koulutussuunnitelman vuodelle 2018. Korjataan kohtaan Kanttorit, Kanttoreiden neuvottelupäivät, osallistujat Maie Kuusik, Sanna Peltola, Tarja Alakörkkö ja Sari Alakulppi. Kustannukset yhteensä 1751. Kirkkoneuvosto hyväksyi muutetun päätösehdotuksen.
3 6 asia 139 Avustusanomukset Kirkkolain 15 luvun 1 :n mukaan seurakunnan varoja saadaan käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Kirkkoneuvosto on myöntänyt käyttövaroistaan seurakuntatyötä tukeville hankkeille avustuksia, jotka käsitellään kaksi kertaa vuodessa. Ehdotus, hntoj Ehdotus myönnettävistä avustuksista tuotiin kokoukseen. (LIITE). Kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen. 7 asia 140 Ehdotus Rovaniemen seurakunnan strategiaksi 2020 -luvulle Kirkkoneuvosto on käsitellyt luonnosta Rovaniemen seurakunnan strategiaksi kokouksissaan 29.8. ja 19.9.2017. Kirkkoneuvoston asettama työryhmä (Yliräisänen, Jääskeläinen, Urponen, Korteniemi) on jatkotyöstänyt strategialuonnosta huomioiden kirkkoneuvoston esittämät näkökohdat oheisessa ehdotuksessa strategiaksi. (LIITE 3). Strategian ensimmäinen luonnos on esitelty seurakunnan koko henkilöstölle yhteistoimintakokouksessa 13.9.2017. Kirkkoneuvoston 19.9. tekemät täsmentävät ehdotukset ja niiden huomiointi on esitelty yhteistyötoimikunnassa 16.10.2017. Aikataulullisesti kirkkoneuvosto on asettanut tavoitteeksi tuoda ehdotus strategiaksi joulukuussa 2017 kokoontuvalle kirkkovaltuustolle. Mikäli kirkkoneuvosto hyväksyy strategiaehdotuksen kokouksessaan 31.10.2017, silloin asia voidaan viedä kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi jo kokoukseen. Ehdotus, khra Kirkkoneuvosto hyväksyy ehdotuksen Rovaniemen seurakunnan strategiaksi ja esittää kirkkovaltuustolle sen vahvistamista. Kirkkoneuvosto hyväksyi ehdotuksen Rovaniemen seurakunnan strategiaksi ja esittää kirkkovaltuustolle sen vahvistamista. luettiin ja pöytäkirja merkittiin tarkastetuksi tämän asiakohdan osalta.
4 8 asia 141 Määräaikaisen seurakuntapastorin viran jatkaminen 31.12.2019 saakka Kirkkovaltuusto on päätöksellään 7.10.2015 44 perustanut määräaikaisen seurakuntapastorin viran ajalle 1.1.-31.12.2016. Oulun hiippakunnan tuomiokapituli täytti viran julkisen ilmoittautumismenettelyn kautta ja antoi 19.2.2016 viranhoitomääräyksen pastori Noora Tikkalalle Rovaniemen seurakunnan määräaikaiseen seurakuntapastorin virkaan ajalle 1.3.-31.12.2016. Kirkkovaltuusto päätti 7.12.2016 jatkaa määräaikaisen pastorin virkaa 31.12.2017 saakka. Tuomiokapituli antoi 17.1.2017 viranhoitomääräyksen Noora Tikkalalle 31.12.2017 saakka. Tällä hetkellä Rovaniemen seurakunnan yhtä seurakuntapastorin virkaa hoidetaan osa-aikaisena: Eeva-Liisa Jääskelä 50 %. Näin ollen pappistyövoiman pysyvä vajaus on tältä osin 0,5 henkilötyövuotta. Vuonna 2018 on näköpiirissä pappistyövoiman tarvetta, kun huomioidaan yhteisen seurakuntatyön kappalaisen eläköityminen. Kesäajan lomakausi myös osaltaan lisää pappistyövoiman tarvetta. Lisäksi on huomioitava, että yksi sairaalasielunhoitajan viroista on suunniteltu täytettäväksi määräaikaisesti kahdeksi vuodeksi (2018-2019) sisäisin järjestelyin. Rovaniemen seurakunta on vuosien varrella panostanut työssä jaksamiseen monilla erilaisilla hankkeilla, mm. meneillään olevalla UUTEhankkeella. On huomioitava, että jaksamisesta huolehditaan myös konkreettisin toimenpitein. Kirkkoneuvoston hyväksymä talousarvioraami sisältää määrärahan määräaikaisen seurakuntapastorin virkaan vuodelle 2018. Suotavaa on, että määräaikaisen pastorin virkaa jatkettaisiin vuosiksi 2018-2019. Ehdotus, khra Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kyseessä olevan seurakuntapastorin viran määräaikaa jatketaan 31.12.2019 saakka. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että määräaikaisen seurakuntapastorin virkaa jatketaan 31.12.2019 saakka. luettiin ja pöytäkirja merkittiin tarkastetuksi tämän asiakohdan osalta.
5 Kirkkoneuvosto piti tauon klo 19.02-19.10. 10 asia 143 Veroprosentin määrääminen vuodelle 2018 Kirkkolain 15 luvun 2 :n 3 momentin mukaan kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin. Tuloveroprosentti vahvistetaan lähimpään 0,05 prosenttiyksikköön. Talouden toteutuminen tammi-syyskuun aikana 2017 Rovaniemen seurakunnan tilikauden ylijäämä tammi-syyskuussa on 214.000 (957.000). Verotulot 8,111 M (8,604). Talousarvion mukainen tulos on -142.000. Todellinen tulos vuodenvaihteessa tullee olemaan tuota lukua huonompi. Kirkollisverotulojen ja toimintamenojen kehitys Rovaniemen seurakunnan verotulot vuoden 2017 tammi-syyskuun aikana ovat pudonneet 4,3 %. Kirkkohallitus ennusti valtakunnallisesti verotulojen laskuksi vuodelle 2017 n. 3 %. Oletettua suurempi vähentyminen johtuu pääasiassa siitä, että veronkevennysten vaikutukset veronsaajille ovat olleet ennakoitua voimakkaammat eikä talouden piristyminen ole ainakaan vielä vaikuttanut verotilityksiin. Koko kirkon osalta kirkollisverotulojen lasku vuoden 2009 huippulukemasta on ollut noin seitsemän prosenttia eli keskimäärin prosentin vuodessa. Rovaniemen seurakunnassa kirkollisverotulojen huippuvuosi ajoittui vuoteen 2013, jolloin ne olivat 9,290 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kirkollisverotulot olivat 8,938 miljoonaa euroa. Prosentuaalinen lasku tuona aikana 3,3 % eli n. prosentti vuodessa. Merkillepantavaa kuitenkin on, että suurin kirkollisverotulon pienentymä tuleekin ajoittumaan nyt kuluvalle vuodelle. Seurakunnan toimintamenot ovat vähentyneet vuoden 2015 tasosta n. 400.000 eurolla osittain toteutetun säästöohjelman ansioista ja osittain palkkojen sivukulujen pienentymisen johdosta. Tilanteeseen, jossa kaikki nykyiset toiminnot ja tarvittavat peruskorjausinvestoinnit tulisivat katetuiksi tulorahoituksella, vuosikate tulisi saada n. 700.000 euroa paremmaksi. Vuosikate voi parantua ainoastaan siten, että toimintamenoja karsitaan tai vastaavasti tuloja saadaan kerrytettyä lisää. Tulojen lisääminen maksutuottoja korottamalla kyseisen summan verran ei ole realistista. Vastaavasti menojen raju leikkaaminen vaatisi monen seurakunnallisen toiminnon alas ajamista ja henkilöstömenojen mittavaa karsintaa. Talousarvioon vaikuttavat muutokset Kirkon keskusrahaston perusmaksu pysyy entisellään 7,5 %:ssa laskennallisesta kirkollisverosta. Kirkollisveron perusteella määräytyvää eläkerahastomaksua esitetään korotettavaksi yhdellä prosenttiyksiköllä 5 prosenttiin. Työnantajan eläkemaksua esitetään alennettavaksi 1,8 %- yksiköllä 21,8 %:iin. Työnantajan sairausvakuutusmaksu alenee 1,08 %:sta 0,98 prosenttiin ja työttömyysvakuutusmaksu palkkasummarajaan asti (2,059 M ) 0,8 %:sta 0,7 %:iin ja sen ylittävältä osalta 2,75 %:iin 3,3 %sta. Verohallinnon toimintamenot kaikkinensa alenevat noin 9 %:lla. Vastaava vähennys on tehty verotuskustannuksiin.
6 (10 asia 143 Veroprosentin määrääminen vuodelle 2018) Lähivuosien investointi- ja rahoitustarve Rahoitustilanteeseen vaikuttaa merkittävästi seurakunnan lähivuosien tarve korjausinvestoinneille. Merkittävimpiä lähivuosien hankkeita ovat vuonna 1979 valmistuneen seurakuntakeskuksen perusparannus (1,5 M ). Samoin vuonna 1957 valmistunut seurakuntakoti on osittain perusparannettu, mutta rakennus kaipaa perusparantamisen loppuun saattamista (0,9 M ) Myös vuonna 1969 valmistuneen Muurolan kappelin osittainen peruskorjaus (0,5 M ) on välttämätöntä suorittaa lähivuosina. Kiinteistöinvestointien tarve vuosina 2018-2023 on kaikkinensa suuruusluokassa 4,7-5,0 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 suunnitellun talousarvion kaltaisella, vielä vahvistamattomalla, vuosikatteella (n. 277.000) investointeja pystytään kuuden lähimmän vuoden aikana rahoittamaan ainoastaan n. 1,5 miljoonaa euroa. Rahoitusvaje investointitarpeeseen on siis 3,2-3,5 miljoonaa euroa. Kirkollisveroprosentin lisäys 0,05 %-yksiköllä kasvattaisi verotuloja vuodessa 360.000 ja kuudessa vuodessa 2,1 miljoonaa euroa eli suurimman osan. Rahoitusvajeen loppuosa eli n.1-1,4 M tulee kattaa joko lainalla, omaisuutta myymällä (esim. kiinteistöyhtiöt) tai veroprosenttia edelleen korottamalla. Mikäli veronkorotus olisi 0,1- yksikköä kasvattaisi se tuloja vuodessa 720.000 ja vuoteen 2023 laskettuna n. 4,3 miljoonaa euroa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vuosien 2018-2023 investointitarpeita sekä vuoteen 2050 lasketut PTS-suunnitelman mukaiset investointitarpeet. Lisäksi taulukossa on kuvattu investointeihin käytettävissä olevan tulorahoituksen osuutta eri veroprosenttivaihtoehdoilla. Mukaan on otettu myös v. 2020 voimaan astuvan mahdollisen Soten aiheuttama muutos valtiovarainministeriön laskelmien perusteella. Taulukossa on huomioitu erikseen sekä vaihtoehto, jossa Soteen kuuluva veroneutraliteetti on huomioitu (Sote + 0,03) että myös vaihtoehto, jossa veroneutraliteettia ei huomioida (Sote +0,08). luvut M 2018 2019 2020 2021 2022 2023 YHT. Investoinnit 0,33 0=krem 1,5 1,4 0,69 0,7 4,62 2018-2023 Investoinnit 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 4,8 PTS 2050 tulorah.1,25 0,27 0,25 0,25 0,2 0,2 0,2 1,37 tulorah.1,30 0,65 0,63 0,63 0,58 0,58 0,58 3,65 tulorah 1,35 1,01 0,99 0,99 0,94 0,94 0,94 5,81 Sote +0,03 0,19 0,19 0,19 0,19 0,76 Sote +0,08 0,56 0,56 0,56 0,56 2,24 Krematoriohanke lainarahalla Krematoriohankkeesta on laadittu selvityksiä useampaan kertaan, viimeksi vuonna 2016. Kirkkovaltuuston talousarvioon vuodelle 2017 myöntämän määrärahan turvin krematorion suunnittelua työstetään parhaillaan. Suunnittelu etenee siten, että kirkkovaltuusto pääsee päättämään vuoden 2018 aikana krematorion rakentamisesta tai sen rakentamatta jättämisestä. Krematoriohankkeessa pääsuunnittelijana
7 (10 asia 143 Veroprosentin määrääminen vuodelle 2018) toimii arkkitehti Jorma Teppo. Tällä hetkellä tutkitaan krematorion sijoitusta Tavivaarassa kahteen vaihtoehtoiseen paikkaan; yhdyskäytävällä liitettäväksi kappelin yhteyteen tai itsenäiseksi erilliseksi rakennukseksi. Krematorion rakentaminen on myös lähivuosien investointisuunnitelmassa. Edellä olevassa laskentataulukossa sitä ei ole otettu huomioon, koska hautatoimen hankkeet tulisi pitää erillään kirkollisveroilla katettavista hankkeista. Virallisessa tilinpidossa hanke täytyy tietenkin huomioida. Krematorion rakennusvaihe on tarkoitus rahoittaa lainarahalla. Krematorion investointi-, lainanhoito- ja käyttökustannukset ovat vuonna 2016 valmistuneen suunnitelman mukaisesti tarkoitus kuolettaa 15 vuodessa asiakkailta perittävillä maksuilla. Vuoden 2018 talousarvio Veroprosentilla 1,25 laadittujen vuoden 2018 talousarvioraamien mukaan vuosikate on 277.000 euroa ja tilikauden alijäämä n. 184.000 euroa. Vuoden 2018 investoinnit kaikkinensa 570.000 (otettu huomioon kaikki sekä htm-investoinnit 180.000 että krematorion suunnittelukustannuksia 60.000 euroa). Investointien tulorahoitusosuus (eli vuosikate) jää noin 423.000 euroa vajaaksi pitkän aikavälin tavoitteesta eli noin 800.000 eurosta. Kirkkoneuvoston talousarvioraami on sarakkeessa E2018. Kirkollisveroennuste on laskettu kolmella vaihtoehdolla eli nykyisellä veroprosentilla 1,25; korotettuna 0,05 %-yksiköllä ja korotettuna 0,1 %- yksiköllä. Toimintakulut 10.160.933 pitää sisällään työalojen ehdotukset paitsi seuraavia raamiylityksiä - diakonia 1055 (johtuu Norvajärven sisäisten kulujen säästön siirrosta ulkoisiin kuluihin - kirkkomusiikki 5899 (ei perusteluja ylitykselle) - kirkkomusiikki 36.648 (ehdotus varhaisiän musiikkikasvatus ohjaajan toimen perustamisesta ja seitsemännen kanttorin viran täyttämisestä) - lähetystyö 970 (kirpputorin kesätyöntekijöiden työajan lisäys 84 %:sta 100 %:iin.)
8 TALOUSARVIO 2018 Vaihtoehto 1. Vaihtoehto 2. Vaihtoehto 3. Vero +/- 0 Vero + 0,05 Vero + 0,1 TULOSLASKELMA TP2016 TA2017 E2018 E2018 E2018 Toimintatuotot 1 947 794 1 593 583 1 558 391 1 558 391 1 558 391 Toimintakulut -10 423 909-10 441 246-10 160 933-10 160 933-10 160 933 Toimintakate -8 476 115-8 847 663-8 602 542-8 602 542-8 602 542 Verotulot 10 402 451 10 146 933 9 945 106 10 313 106 10 681 106 Kirkollisvero 9 037 271 8 938 000 8 735 155 9 103 155 9 471 155 Yhteisövero 161 556 0 0 0 0 Valtionkorvaus 1 203 624 1 208 933 1 209 951 1 209 951 1 209 951 Verotuskustannukset -174 378-175 300-156 755-156 755-156 755 Kirkon keskusrahastomaksut -551 556-544 000-540 885-540 885-540 885 Eläkerahastomaksu -367 704-362 000-450 737-450 737-450 737 Korkotuotot 67 013 70 000 60 000 60 000 60 000 Muut rahoitustuotot 891 223 50 000 40 000 40 000 40 000 Korkokulut -212-5 000-5 000-5 000-5 000 Muut rahoituskulut -44 168-12 000-12 000-12 000-12 000 Vuosikate 1 746 554 320 970 277 187 645 187 1 013 187 Poistot -494 400-481 446-480 000-480 000-480 000 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 1 252 154-160 476-202 813 165 187 533 187 Poistoeron vähennys 18 152 17 577 18 152 18 152 18 152 Tilikauden yli-/alijäämä 1 270 306-142 899-184 661 183 339 551 339 RAHOITUSLASKELMA TA2016 TA2017 E2018 E2018 E2018 Vuosikate 1 746 554 320 970 277 187 645 187 1 013 187 Satunnaiset erät Investoinnit -1 346 609-1 088 000-569 000-569 000-569 000 Lainakannan muutos 0 0 0 0 Muut maks.valm. muutokset 139 100 0 0 0 0 Rahavarojen muutos 539 045-767 030-291 813 76 187 444 187
9 (10 asia 143 Veroprosentin määrääminen vuodelle 2018) Kirkollisveroprosenttien ja tuottojen vertailua seurakunnittain Rovaniemen seurakunnan kirkollisveroprosentti on Oulun hiippakunnan alhaisin. Alla olevassa taulukossa on vertailtu Oulun hiippakunnan kaupunkiseurakuntia sekä valtakunnallisesti Rovaniemeä lähinnä samankokoisten seurakuntatalouksien kirkollisveroprosentteja ja sen keskimääräistä tuottoa/seurakunnan jäsen. Seurakunta Veroprosentti Kirkollisverotuotto/jäsen 2016 (vuosi 2015) Koko kirkko 1,37 225 (226) Rovaniemi 1,25 189 (192) Oulu 1,30 202 (204) Kokkola 1,70 246 (251) Kemi 1,40 206 (211) Tornio 1,50 224 (225) Kemijärvi 1,75 243 (246) Hämeenlinna 1,30 216 (218) Lappeenranta 1,35 214 (217) Mikkeli 1,50 223 (228) Salo 1,40 209 (206) Seinäjoki 1,65 255 (262) Vaasa 1,25 215 (217) Vuoden 2016 luvuilla laskettuna Rovaniemellä kirkollisverotuotto/jäsen olisi ollut 197 euroa, jos kirkollisvero olisi ollut 1,30 ja 203 euroa, jos kirkollisvero olisi ollut 1,35. Jos Rovaniemellä kirkollisveron tuotto olisi valtakunnan keskitasoa 225 euroa/seurakuntalainen, tulisi veroprosentin olla (1,47). Kirkollisveroprosentin korotus 0,05 %-yksiköllä lisäisi jäsenen verorasitusta keskimäärin 7,70 euroa seurakuntalaista kohti vuodessa ja 0,64 euroa kuukaudessa. Vastaavasti 0,1 %-yksikön korotus lisäisi verorasitusta 15,40 euroa vuodessa ja 1,28 euroa kuukaudessa. Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto 1. esittää kirkkovaltuustolle, että Rovaniemen seurakunnan veroprosentti vuonna 2018 on 1,30. 2. käsittelee budjetin jatkovalmistelua varten edellä kerrotut määräraha-asiat eli - diakonia 1.055 (johtuu Norvajärven sisäisten kulujen säästön siirrosta ulkoisiin kuluihin) - kirkkomusiikki 5.899 (ei perusteluja ylitykselle. Julistustyön johtokunta käsitellyt budjetin, jonka jälkeen työala on esittänyt uuden määrärahaylityksestä leikatun version) - kirkkomusiikki 36.648 (ehdotus varhaisiän musiikkikasvatus ohjaajan toimen perustamisesta ja seitsemännen kanttorin viran täyttämisestä) - lähetystyö 970 (kirpputorin kesätyöntekijöiden työajan lisäys 84 %:sta 100 %:iin.)
10 (10 asia 143 Veroprosentin määrääminen vuodelle 2018) Kirkkoneuvosto 1.päätti esittää kirkkovaltuustolle, että Rovaniemen seurakunnan veroprosentti vuonna 2018 on 1,30. 2.kuuli johtavaa kanttoria Sari Alakulppia ja hyväksyi jatkovalmisteluun kirkkomusiikkiin ja lähetystyöhön liittyvät kohdat. -kirkkomusiikkiin raamin ylittäviä menoja 1751 (kanttoreiden valtakunnalliset neuvottelupäivät) sekä 36.648 (varhaisiän musiikkikasvatusohjaajan toimen perustamisesta ja seitsemännen kanttorin viran täyttämisestä) -lisäksi hyväksyttiin jatkovalmisteluun 970 euron määrärahan ylitys lähetystyölle kahden kesätyöntekijän työajan lisäämisestä 84 %:sta 100 %:iin) -jatkovalmisteluun ei hyväksytty diakonian 1055 euron ylitystä. luettiin ja pöytäkirja merkittiin tarkastetuksi tämän asiakohdan osalta.
11 11 asia 144 Talouspäällikön viran täyttäminen Seurakunnan säästösuunnitelmassa vuosille 2015-2017 todettiin aikanaan, että taloustoimiston henkilöstömäärä sopeutetaan KiPa:n muutosten edellyttämälle tasolle. Säästösuunnitelmaa laadittaessa oli myös tiedossa, että sen aikainen talouspäällikkö ja yksi toimistosihteeri eläköityvät. Heidän tilalleen ei ole palkattu uutta henkilökuntaa. Ajatuksena oli myös, että tehtävien vähentämisen jälkeen avoimet tehtävät täytetään sisäisin järjestelyin eikä ulkopuolista henkilökuntaa lisätä. Nykyisen vakituisen henkilökunnan (6) lisäksi taloustoimistossa on jouduttu työmäärän vuoksi pitämään yksi kokoaikainen määräaikainen toimistosihteeri jo ennen Kipaan siirtymistä vuonna 2014 ja sellainen henkilö siellä työskentelee edelleen. Kipan ja seurakuntien välisen vastuunjakotaulukon mukaan eri henkilöstö- että taloushallinnon prosesseissa vastuunjako menee karkeasti ottaen siten, että työvaiheista 60 % tehdään seurakunnissa ja 40 % Kipassa. Seurakuntaan on jäänyt varsinaisten työvaiheiden lisäksi myös ylimääräistä tarkastustyötä ja valvontaa, koska seurakunta haluaa varmistua Kipan tekemien työvaiheiden oikeellisuudesta. Seurakunta työnantajana vastaa aina maksujensa ja henkilöstönsä palkkojen oikeellisuudesta. Tämän vuoksi henkilöstömäärää ei ole voitu vähentää siihen, mitä säästösuunnitelmaa laadittaessa oli aiottu. Seurakunnan talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävänkuvia on päivitetty kaksi kertaa Kipaan siirtymiseen jälkeen. Nykyiset tehtävänkuvat ovat siis ajantasaiset. Talouspäällikön tehtävää on entisen viranhaltijan eläköitymisen jälkeen hoitanut vs/vt:na kirjanpitäjä Raija Perkkiö. Hänen nykyinen viranhoitomääräys päättyy 31.1.2018. Tukipalveluiden johtosäännön (hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.5.2014) 11 :n mukaisesti talouspäällikön pääasiallisiin tehtäviin kuuluu lähiesimiestehtävät taloustoimistossa sekä talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen valmisteluvastuu, arkistointi sekä talouteen liittyvät seuranta- ja valvontatehtävät. Saman johtosäännön 10 :n mukaisesti kelpoisuusehtona talouspäällikön virkaan on alalle soveltuva opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Lisäksi viranhaltijan tulee olla perehtynyt kirjanpitoon, talousasioiden tietohallintoon sekä henkilöstöhallintoon. Viranhaltijan siirtämisestä saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen määrätään kirkkolain 6 luvun 38 :ssä. Edellytyksenä siirtämiselle on, että viranhaltijan tulee täyttää kelpoisuusvaatimukset ja virkaa voidaan pitää hänelle sopivana. Lisäksi viranhaltijan asema toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei saa muuttua. Perusteena siirrolle tulee olla toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy. Viranhaltijan varsinainen palkka ei myöskään saa alentua ja hänen tulee antaa siirtoon suostumuksensa.
12 (11 asia 144 Talouspäällikön viran täyttäminen) Merkonomi Raija Perkkiö (s.1963) on ollut Rovaniemen seurakunnassa kirjanpitäjän virassa vuodesta 1984 saakka ja vs/vt. talouspäällikkönä 1.8.2015 lähtien. Hän täyttää viran kelpoisuusehdot ja työhistoriansa perusteella hänen voidaan varmuudella katsoa perehtyneen kirjanpitoon, talousasioiden tietohallintoon sekä henkilöstöhallintoon. Kirkkoneuvosto on vuosina 2015 ja 2016 ennen aiemman viranhoitomääräyksen antamista keskustellut talouspäällikön tehtävän virkanimikkeen muuttamisesta taloussihteeriksi. Tuolloin päätettiin virka täyttää kahdeksi vuoden määräajaksi (1.2.2016-31.1.2018) ja tarkastella asiaa uudelleen vuonna 2017. Talouspäällikön tehtävän täyttäminen sisäisin järjestelyin toteuttaa säästöohjelmassa esitettyjä päämääriä henkilökunnan määrän vähentämisestä. Talouspäällikön tehtävät ovat pysyneet pääasiallisesti samoina kuin ennen Kipa-aikaa. Talouspäällikön pääasialliset tehtävät liittyvät talousarvion ja tilinpäätöksen valmisteluun sekä taloustoimiston lähiesimiestehtäviin sekä talouden seuranta- ja valvontatehtäviin. (LIITE 6). Virkanimikkeen muutokselle talouspäälliköstä taloussihteeriksi ei ole viranhoitoon liittyviä asiallisia syitä. Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto siirtää kirjanpitäjä Raija Perkkiön suostumuksensa mukaisesti talouspäällikön virkaan 1.2.2018 lukien. Kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen.
13 12 asia 145 Taloustoimiston toimistosihteerin tehtävän vakinaistaminen Edellisessä asiakohdassa kerrottiin, että taloustoimistossa on ollut yksi määräaikainen toimistosihteeri vuodesta 2014 lähtien. Kirkkoneuvosto käsitteli edellisen kerran taloustoimiston henkilöstöjärjestelyitä kokouksessaan 22.11.2016 157. Tuolloin hallintojohtaja valtuutettiin palkkaamaan yhden vuoden määräajaksi taloustoimistoon työsuhteinen toimistosihteeri avoimen haun perusteella. Tehtävä laitettiin avoimeen hakuun ja valituksi tuli merkonomi Raija Ranta. Seurakuntien talous- ja palkanlaskennan tehtäviä hoidetaan Kipassa ja siihen kuuluminen on kirkkolain perusteella pakollista. Kipan ja seurakuntien välinen palvelusopimus on standardimuotoinen, mikä tarkoittaa sitä, että vastuunjako seurakunnan ja Kipan välillä on samanlainen kaikkialla Suomessa. Kuitenkin erityisesti suuret seurakuntataloudet ovat saaneet järjestellä asioita hieman toisin, jotta kokonaistaloudellisesti kustannusten nousua on voitu edes jollain tavoin hillitä. Asian yhteiseksi koordinoimiseksi suuret seurakuntataloudet ovat perustaneet yhteistyössä Kipan kanssa oman asiakas- ja yhteistyöryhmän, jonka tavoitteena on nimenomaan suurten seurakuntatalouksien kannalta katsottuna prosessien läpikäynti, säästöjen aikaansaaminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen, päällekkäisyyksien ja aukkokohtien karsinta sekä taloushallintoohjelmisto SAP:n sekä palkanlaskentaohjelmisto Populuksen suorakäyttömahdollisuuksien lisääminen. Yhteistyöryhmää johtaa hallintojohtaja Timo Korhonen Kuopion seurakuntayhtymästä. Työryhmä aloitti työnsä elokuussa 2017 ja sieltä saatujen raporttien perusteella kehittämisen haasteellisin kohta liittyy SAP:iin, joka on maailmanlaajuinen järjestelmä. Siihen tehtävät järjestelmämuutokset ovat todella kalliita, mikä tuo oman haasteensa kehitystyölle. Tämän vuoksi näköpiirissä ei ole, että Kipan kehityksessä olisi tapahtumassa isoja muutoksia nopealla aikataululla. Rovaniemen seurakunnan täytyy kuitenkin huolehtia, että sillä on riittävä henkilöstö, jotta pakollista lakimääräisistä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävistä voidaan suoriutua. Edellä kerrotun vuoksi määräaikaisen toimistosihteerin tehtävää esitetään nyt vakinaistettavaksi tai vaihtoehtoisesti jatkettavaksi kahdella vuodella. Vakinaistamista puoltaa, että taloustoimistossa on tapahtumassa lisää eläköitymisiä viimeistään vuonna 2020. Ehdotus, hntoj Kirkkoneuvosto palkkaa merkonomi Raija Rannan taloustoimistoon toimistosihteeriksi toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.1.2018 alkaen. Tehtävän vaativuus 402 ja peruspalkka 1983,60. Tehtävänkuva liitteenä. (LIITE 7). Kirkkoneuvosto hyväksyi päätösehdotuksen. Asko Peuraniemi poistui tämän asian käsittelyn jälkeen klo 20.29.
14 13 asia 146 Pöytäkirjat Seuraavat pöytäkirjat ovat nähtävillä kokouksessa: hauta- ja kiinteistötoimen johtokunta 13.9., julistustyön johtokunta 26.9., kasvatustyön johtokunta 19.9. ja 27.9., palvelutyön johtokunta 2.10., ITyhteistyöalueen johtokunta 13.9., Korkalovaara-Ounasjoen alueneuvosto 21.9., Keskikaupungin alueneuvosto 25.9., hautaustoimen päällikkö 39, 41, johtava diakonianviranhaltija 42, lapsityön pastori 38-41, nuorisopastori 41, kiinteistöpäällikkö 41, hallintojohtaja 38-42, johtava kanttori 42, kirkkoherra 38-42, tietohallintopäällikkö 39, vt. talouspäällikkö 38-41. Ehdotus, khra Kirkkoneuvosto merkitsee edellä mainitut pöytäkirjat tiedokseen. Kirkkoneuvosto merkitsi tiedokseen. 14 asia 147 Muut asiat Vt. tiedotuspäällikkö Harriet Urponen kertoi Rovaniemen seurakunnan uusituista verkkosivuista. Kirkkoherra Kari Yliräisänen tiedotti sairaalasielunhoitajan virkaa hakeneet. 15 asia 148 Seuraava kokous Seuraava kirkkoneuvoston kokous pidetään 14.11.2017 klo 8.30-16.00 ja kirkkovaltuuston kokous pidetään klo 18.00. 16 asia 149 Muutoksenhakuohje ja pöytäkirjan nähtävilläolo Puheenjohtaja antoi pöytäkirjan liitteen mukaisen muutoksenhakuohjeen. Tämä pöytäkirja on julkisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa Rauhankatu 70:ssä 9.11.-11.12.2017. Nähtävilläolosta ilmoitetaan 1.11.- 11.12. kirkkoherranviraston ilmoitustaululla. 17 asia 150 Kokouksen päättäminen ja päätösrukous Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 20.40. Laulettiin iltavirsi 563.
15 Kokouksen puolesta Kari Yliräisänen puheenjohtaja Pirkko Rytilahti sihteeri Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. Kimmo Niukkanen Leena Pernu