Keurusseudun Luonnonystävät ry Jäsenkirje 1/ 2010
Hyvää alkanutta vuotta Edellinen vuosi, siis 2009, ei ollut luonnonsuojelun kannalta mitenkään hyvä. Varsinkin hallinnon puolella mentiin takapakkia: lopetettiin maakunnalliset ympäristökeskukset ja Metsähallitus, päätettiin rakentaa hotelleja ym. suojelualueille, aloittaa metsästystä etelänkin suojelualueilla jne. Turvetuotanto rynni ennätystehokkaasti luonnontilaisillekin soille, luvattiin lisää ydinvoimaloita, saimaannorpan suojelua ei saatu kuntoon jne. Nykyiselle hallitukselle ei todellakaan voi antaa kovin hyvää arvosanaa aikaansaannoksistaan. Toivottavasti alkanut vuosi on parempi. Ainakin metsien suojelun pitäisi hieman edistyä, sillä Metso-ohjelma pyörähtää vihdoin täydellä teholla käyntiin. Jos jossain vielä on edes pieniä laikkuja vanhoja luonnontilaisen kaltaisia metsiä, ne pitäisi kaikki jotenkin säästää. Jos maanomistaja lähtee suojeluohjelmaan mukaan, hän saa metsästään täyden korvauksen (ja metsä jää silti paikalleen). Metsien suojelu liittyy oleellisesti myös yleismaailmalliseen LUMO-projektiin, eli luonnon monimuotoisuuden pelastamisyritykseen. Suomessakin suurimmassa vaarassa on metsien monimuotoisuus, joskin perinnemaisemat (niityt ym.) ja suot tulevat heti perässä. Uhanalaisten lajien määrät kasvavat kaikkialla maailmassa, eikä kehitys ihan helpolla pysähdy, vaikka tänä vuonna asiaan taas kiinnitetään huomiota. Helpoiten itse kukin voi auttaa uhanalaisia lajeja jättämällä esim. pihapiirissä osan nurmikosta niittämättä, jolloin niittyjen kukat ja perhoset, heinäsirkat ym. löytävät edes pienen elinlaikun. Keurusseudun Luonnonystävät ry täyttää tänä vuonna 35 vuotta. Ehkä otamme jonkin tapahtuman tavallista juhlavammin, mutta pääosin toimimme suunnilleen entiseen tapaan. Edellisen vuoden aikaansaannoksista tässä lehdykässä on selonteko eli toimintakertomus. Monenlaista vuoden aikana tehtiin ja aikaansaatiin, josta parhaat kiitokset kaikille mukana olleille, myös heille, jotka olivat vain kannatusjäsenenä. Meitä jäsenmaksun maksaneita luonnonystäviä oli Keuruun - Multian alueella nyt 193. Toivottavasti kaikki pysyvät tänäkin vuonna mukana toiminnassa ja hengessä, kukin mahdollisuuksiensa mukaan. PS
KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry:n VUOSIKOKOUS perjantaina 26.2.2010 klo 18. MULTIALLA Metsolanhovissa. Sääntömääräisten asioitten lisäksi Jouko Laine esittää digikuvasarjan "Maisemamatka Multialla ja vähän muutakin" Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Yhteislähtö kimppakyydein Keuruun linja-autoasemalta klo 17.30. Ensi kesän kilpailu Viime kesänä kyselimme kesäkisassamme tietoja hyönteisistä ja muista pikkuötököistä. Tänä kesänä etsimme havaintoja hieman erikoisemmista ja harvinaisemmista kasveista. Missä Keuruulla tai Multialla kasvaa esim. vuokkoja, kotkansiipiä, jäkkiä, kaunokkeja, harajuuria, jättiputkea, kämmeköitä, lehmuksia, metsäruusua, ketoneilikoita, kelloja, pukinpartaa, takiaisia, hullukaalia, talvikkeja, rantavehnää, tervaleppää, vaiveroa, vesiruttoa, yövilkkaa, sarjarimpeä tai muuta vastaavaa. Sammalet, sienet, käävät ja jäkälätkin kelpaavat, jos joku niitä tuntee. Kasveista ja muista on olemassa runsaasti hyviä suomenkielisiä oppaita, ja netistä löytyy tietysti vaikka mitä tietoja. Nyt on sopiva aika alkaa tutustua luonnon hienoon monimuotoisuuteen kasvipuolella. PS Raita vuoden laji Raita on paju, joka voi kasvaa myös isoksi puuksi. Kun kesällä 2001 etsimme Keuruun suurimpia puita, koko kisan paksuimmaksi ylsi Pihlajaveden Könttärinmäellä kasvanut raita. Sen ympärysmitta oli peräti 465 cm. Seuraavaksi suurimmat kasvoivat puuarkiston mukaan Pihlajaveden Kaakkomäellä ja Kokinmäellä, Liukon Pänkäläisellä, Kettulassa ja Valkelahdessa. Iso, mieluummin hieman lahovikainen raita (tai haapa), on metsän ylivoimaisesti arvokkain puu, luonnonsuojelun kannalta. Niissä tykkäävät elää ne sadat uhanalaiset lajit, jotka kutakuinkin ovat Keurusseudunkin metsistä hävinneet. Pääosa näistä harvinaisista lajeista on
hyönteisiä (kovakuoriaisia, perhosia ym.), sieniä (mm. kääpiä) ja jäkäliä, mutta joukossa on myös kotiloita, nisäkkäitä, lintuja jne. Ja usein nämä viihtyvät juuri raidalla. Yksi esimerkki on melko harvinainen vanhojen metsien suosija nimeltään raidankeuhkojäkälä, joka elää vain raidalla tai haavalla. Talousmetsissä raita on niin harvinainen puu, että jokainen yksilö tulisi säästää. Pellonlaidoilla ja tienvarsilla niitä on hieman enemmän, mutta sielläkään ne eivät pääse kasvamaan isoiksi. Pieninäkin ne ovat hyödyllisiä, mm. jäniksen ja hirven mieluisinta ravintoa. Keväällä kukkiva raidat, niin kuin muutkin pajut, ovat huipputärkeitä mehiläisille, kimalaisille ja kaikille kevään hyönteisille, mm. nokkos-, sitruuna- ja neitoperhosille. PS LUMO2010 - Luonnon monimuotoisuuden vuosi 2010 Vuosi 2010 on luonnon monimuotoisuusvuosi. Suomen Luonnonsuojeluliiton sivuilta www.sll.fi löytyy lisää tietoa mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa. Helmikuussa LUMOn teemana on lähiluonto. Se on teemana myös Luonto- ja ympäristöviikolla kirjastoissa 15.-20.2. City-ketut Ketut ovat asettuneet Keuruun taajamiin, eli keskustaan ja Haapamäelle. Puolikesyjä on pyörinyt monella taholla. Haapamäen pihaketut ilmeisesti syntyivät Niemelän talon pihapiirissä, ladon alla, ja tottuivat alun alkaen ihmisiin. Metsien myyräpula voi olla osasyynä kettujen pysymiseen taajamissa. Samasta syystä myös kärppiä ja lumikoita on pyörinyt pihoilla, jopa pöllöjä. Haapamäellä viirupöllö nappasi pulun ruokintapaikalta keskellä päivää. Keuruun keskustassa on liikkunut myös melko rohkea saukko (jopa poikue?). Kävi kuulemma haistelemassa K-Järvituulen ovellakin, että josko uskaltaisi luikahtaa kalatiskille. Sinänsä näistä pikkupedoista ei liene mitään haittaa, vaikka lähellä liikkuvatkin. Ei kai mikään estä niitä vähän ruokkimastakin. Suuressa maailmassahan ainakin city-ketut ovat jo pitkä perinne. Esim. Lontoossa niitä on paljon. PS
Pihlajaveden Pitkäläntie tammikuussa 2010. Kuva Jouko Pihlainen
KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVÄT ry. TOIMINTAKERTOMUS v. 2009 Hallitus ja toimihenkilöt v. 2009 Puheenjohtaja Pertti Sulkava Varapuheenjohtaja Hely Ikäheimonen Hallituksen jäsenet Tapani Asunta, Ari Aalto, Kari Lamminpää, Jouko Laine ja Juhani Kiltinen Hallituksen varajäsenet Risto Sulkava, Raimo Kekälinen ja Merja Perämäki Sihteeri Jouko Pihlainen Taloudenhoitaja Pertti Ikäheimonen Tilintarkastajat Aulis Pajusaari ja Esa Lintula Varatilintarkastajat Kyösti Vehmaskoski ja Eila Kelloniemi Hallitus on kokoontunut 8 kertaa kuluneen vuoden aikana. Jäsenkirjeitä jäsenille on lähetetty kaksi. Yhdistyksemme nettisivut ovat nyt ohjelmoituna Suomen Luonnonsuojeluliiton ja sen Keski-Suomen piirin sivuston alle. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin 15.2.2009 ravintola Mirjamissa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi Jouko Laine piti kuvaesityksen Multian luonnosta. Syyskokous oli 15.10.2009 ravintola Mirjamissa. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2010 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin toimihenkilöt vuodelle 2010. Yhdistyksen puheenjohtajaksi Pertti Sulkava. Hallituksen jäseniksi Hely Ikäheimonen, Kari Lamminpää, Juhani Kiltinen, Ari Aalto, Jouko Laine ja Tapani Asunta, hallituksen varajäseniksi Raimo Kekälinen, Matti Aalto ja Henna Soini. Tilintarkastajiksi Aulis Pajusaari ja Esa Lintula, varatilintarkastajiksi Sirkka Lehikoinen ja Risto Koho. Vuoden 2010 jäsenmaksuksi päätettiin valtakunnallisen suosituksen mukainen eli 28 euroa varsinaisilta ja perhejäseniltä 10 euroa. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan jäsenkirjeellä tai paikallislehdessä sekä mahdollisesti myös Luonnonsuojelija -lehdessä. Kokouksen päätteeksi Pertti Sulkava kertoi kuvien kera luonnonsuojeluharrastuksestaan vuosikymmenien varrelta.
Toiminta ja yhteistyö v. 2009 Toimintamme on ollut aktiivista. Olemme järjestäneet 26 retkeä, joihin osallistui 308 osanottajaa. Keväinen linja-autoretki suuntautui Porin Reposaareen ja Yyterin rannoille, syysretki Pohjois-Keuruun ja Multian kauneimmille luontokohteille. Kesäretki puolestaan tehtiin Kaskisten Sälgrundin saarelle. Lisäksi olemme olleet mukana koulujen retkillä oppaina. Riihon lastenleiri toteutettiin 16. 19.7. Lapsia oli mukana 28 ja ohjaajia 7. Matti Aallon vetämällä nuorten polkupyörävaelluksella 22. 24.5. oli viisi osallistujaa. Haapamäen vaihtotori sai uuden paikan, kuuden huoneiston rivitalon, jossa toiminta käynnistyi vilkkaasti. Keväällä peruskorjattiin Pihlajaveden Valkeajärven Heinä-Valkeisen lintutorni. Kesän kisana, Suur-Keuruu- lehden kanssa, olivat erilaiset hyönteiset ja muut selkärangattomat. Ketoja on hoidettu Haapamäen asemalla, Hylkysen purolla, Niemelänjärvellä, Porinradan varressa, Pohjalan museotalolla, Hirvikylän niityllä ja Vuorelan kedolla. VR rahoitti niittyjen hoitotöitä edellisvuoden malliin. KeLy:n työryhmä suoritti työn Matti Aallon johdolla. Työapua ketojen hoitoon saatiin myös Lapetyöryhmältä. Hirvon ja Heinäsen hirvenkellokasvustot saatiin suojeltua sopimuksella tienpitäjien kanssa. Osallistuimme Keuruulla keväällä nuukuusviikon tapahtumaan ja "Hyvän elämän eväskori" -messuille sekä syksyllä järjestöjen joulumyyjäisiin. Järjestimme taas suositun luontoillan Keurusselän Seuran kanssa Keuruun kotiseutumuseolla. Olemme seuranneet aktiivisesti maakuntakaavaa sekä Keuruun ja Multian yleis- ja asemakaavoitusta. Edustajamme on osallistunut työryhmässä Keuruun seurakunnan metsänhoitosuunnitelman laadintaan ja seurantaan. Taistelumme muiden valittajien kanssa Asunnan Lempaatsuosta ja muista luonnontilaisista soista jatkuu. Keski-Suomen luonnonsuojelupiirissä olemme vahvasti edustettuna. Piirin puheenjohtajana 2009 toimi Matti Aalto, hallituksen jäsenenä toimii Pertti Sulkava sekä varajäsenenä Jouko Pihlainen. Risto Sulkava on toiminut Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana. Lintujen ja ympäristön suojelu on ollut vahvasti toiminnassamme mukana. Mm. kuukkelien, koskikarojen, petolintujen, saukkojen, metsäsopulien, sammakoitten ja perhosten tutkimus ja seuranta on kuulunut ohjelmiimme. Lintujen seurannassa yhteistyömme Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen kanssa on ollut tiivistä. Linnuista ja luonnosta olemme kirjoittaneet runsaasti paikallislehdessä. Joulun alla myimme noin 800
kappaletta Ari Aallon ottamista kuvista tehtyjä postikortteja. Jäsenmäärämme laski muutamalla ja on nyt 193. Yhdistyksen taloudessa toimintavuosi 2009 oli ylijäämäinen (765,58 e), ja muutenkin yhdistyksen taloudellinen tilanne on varsin hyvä. Toiminnoista vastaavina v.2009 olivat: Kaavatyöryhmä: Pertti Ikäheimonen, Pertti Sulkava ja Jouko Pihlainen Metsät: Ari Aalto Retket: Jouko Pihlainen Tiedotus: Kari Lamminpää Kotisivut: Matti Aalto Jäsenkirjeet: Maija Salo Kierrätyskeskus: Raija Sulkava Nuoriso: Merja Perämäki Niityt: Tapani Asunta Multia: Raimo Kekälinen Jouko Pihlainen, sihteeri Kurkiniemen orava. Kuva Esko Salo
Oravat Sekä liito-oravien että tavallisten oravien määrät ovat Suomen metsissä vähentyneet romahdusmaisesti, joka tapauksessa alle puoleen jostain 1950- luvun tilanteesta. Kumpikaan niistä ei voi elää hakkuuaukoilla. Vasta noin 30- vuotiaat havupuut alkavat tuottaa oravalle käpyjä ruoaksi, mutta liito-orava ei pärjää metsässä vielä silloinkaan. Se tarvitsee elääkseen varttuneita ja tiheitä sekametsiä. Ravinnokseen se käyttää enimmäkseen lehtipuiden lehtiä, talvella lepän ja koivun norkkoja. Molemmat oravalajit ovat nykyään löytäneet parhaat turvapaikkansa kyliltä, pihoilta, puistoista ja taajamien laitametsistä. Orava osaa tehokkaasti hyödyntää lintulautoja. Liito-oravaa voi ruokkia enintään lepän norkoilla, mutta senkin parhaat elinpaikat ovat nykyään kylillä, jossa on usein isopuisia puistoja tai sekametsiä ja linnunpönttöjä pesäpaikoiksi. Niinpä Keuruun keskustassakin liitureita löytyy kylän molemmista päistä. Pohjoisessa Kurkiniemen-Matalasalmen seudulla on pitkään ollut melko hyvinvoipa ja lisääntyvä populaatio, josta nuoria on silloin tällöin vaeltanut Vanhan kirkon puistoon saakka. Myös etelän puolella, Lapinmäen suunnalla, on liito-oravia liikkunut, ja sielläkin taisi jo olla poikaspesä. Tämä esiintymä jatkuu sitten etelään päin Jaakonsuon suunnalle. Mutta hakkuut ovat uhkana näillekin esiintymille. Kurkisaaren suuntaan on tulossa laajat metsäoperaatiot, joissa liitureille ollaan kyllä jättämässä pieniä turva-alueita, mutta nähtäväksi jää, miten kanta kaventuneissa elintiloissa selviää. Myös Lapinmäen-Jaakonsuon suunnalla on tehty hakkuita, joita on nyttemmin kyllä vähän keskeytettykin. Tällä suunnalla on tyypillinen eturistiriita: ihmiset haluavat harvaa ja läpinäkyvää metsää, liito-oravat ei. Äskettäin huomasimme, että vuosien tauon jälkeen liito-oravat ovat palanneet myös Haapamäelle, Heikintien varteen, ja on niitä Multiallakin. Siellä keskustan kaavoituksessa säästettiin oma tontti myös liito-oraville. Hyvä niin. PS
Maailman tila Amerikkalainen Worldwatch-instituutti on taas julkaissut jokavuotisen katsauksensa maailman tilaan. Tällä kertaa se varoittaa maailman ihmisiä tuhlaamasta luonnonvaroja. Mitkään hallitusten ym. päätökset ja toimet eivät pelasta elämää maapallolla, elleivät ihmiset muuta elintapojaan. Mm tuhlailu pikaruokaan, pullotettuun veteen, autoihin, kertakäyttöisiin paperituotteisiin ja lemmikkieläimiin tulisi lopettaa. Tietysti kannattaa myös muistaa, että perimmäinen syy kaikkiin maailman ongelmiin on liika ihmisten määrä. Meitä on kohta 10 miljardia. Yksikin miljardi olisi jo liikaa. PS Julkinen liikenne Ilmastonmuutoksen ym. huonojen asioiden torjumiseksi olisi suotavaa käyttää julkista liikennettä. Esim. Keuruulta ei kannata Jyväskylään lähteä omalla autolla, sillä linja-auto ja junayhteyksiä on sinne päin varsin taajaan. Yhteyksiä on myös Mänttään, Tampereelle, Virroille ja Multialle. Junalla pääsee helposti vaikka Lappiin tai Helsinkiin. Haapamäeltäkin pääsee monta kertaa päivässä moneen suuntaan. Junia tulee ja lähtee kolmesti päivässä kolmeen suuntaan. Linja-autoyhteyksiäkin on moneen suuntaan, mutta niiden aikatauluja ei tiedä kukaan (ainakin 3 eri liikennöitsijää). Lisäksi kulkee näitä asioimistakseja vähän joka kylällä. Olisi hyvinkin paikallaan, että jokin taho tekisi vuosittain yhteenvetopaperin, jossa olisi kaikki yhteydet selvästi näkyvissä. PS Soiden luontopalvelut Luonnontilaiset suot ovat yllättävän monessa suhteessa tärkeitä ja hyödyllisiä myös meille ihmisille. Soiden eläimille ja kasveille ne ovat tietysti elinehto. Useimmat niistä ei voi muualla elää. Suot ovat tärkeitä metsästyksen ja riistan kannalta. Riekot elävät lähinnä vain soilla ja niiden liepeillä. Teeret soivat suolla, mutta riistaeläimistä myös metso, jänis ja hirvi viihtyvät soilla ja niiden korpilaiteilla, jotka ovat myös pyylle sopivaa elinympäristöä. Ja sitten suot tarjoavat marjoja: lakkoja ja karpaloita, miksei juolukoitakin ja joskus variksenmarjoja. Suot tasaavat tulvia. Vesi valuu ojittamattomalta suolta hyvin hitaasti, jolloin tulvat estyvät ja vettä riittää lähipuroihin ympäri vuoden melko tasaisesti. Ilmastonmuutoksen uhatessa suot ovat huippuhyödyllisiä. Luonnontilaiseen suohon on vuosituhansien kuluessa kertynyt valtavat määrät ilmasta peräisin olevaa hiiltä (hiilidioksidia) ja se pysyy siellä, jopa sitä
sitoutuu hiljalleen lisää. Mutta jos suo ojitetaan, turve alkaa lahota eli palaa ja hiilidioksidi nousee jälleen ilmaan aiheuttamaan ilmaston lämpiämistä. PS Multian pönttötalkoissa tehtyjä pönttöjä. Kuva Matti Aalto Pikkutietoja Nyt alkaa olla aika tarkastaa linnunpöntöt. Uusia linnunpönttöjä (5 e/kpl) voi kysellä Sulkavilta tai Pihlaiselta. Kirjastoissa vietetään 15.- 20.2.2010 luonto- ja ympäristöviikkoa. Sieltä löytyy monenlaista tietoa ja materiaalia, myös mukaan otettavaksi. Poiketkaahan katsomaan. Vaihtotori on edelleen avoinna lauantaisin klo 10-12 Haapamäellä, vanhainkoti Metsätähden luona, Lääkärintien yläpäässä. Lisätietoja Raija Sulkavalta, puh. 040-5448310. 35-vuotisen toimintamme kunniaksi julkaisemme loppuvuodesta Keurusseudun luonto 6 lehden. Se on ilmestynyt viiden vuoden välein. Lehteen voi ehdottaa juttuaiheita, tai tarjota itse luontoon liittyviä tarinoita, runoja, kuvia ym. Entä löytyisikö lehden talouspuolelle sponsoreita? Löytyisikö esim. jokin yritys, joka lähtisi tukemaan julkaisua mainoksella? Yhdistyksemme ottaa mielellään vastaan kaikenlaisia lahjoituksia, ja ne voi myös korvamerkitä, esim. lehden julkaisemiseen. Tilimme numero on 476210-2153100.
KEURUSSEUDUN LUONNONYSTÄVIEN RETKET 2010 HELMI- HUHTIKUU: - la 20.2. tai su 21.2. klo 8-16 koskikarahiihto Kotala-Karansalmi ja Mämmikoski-Liesjärvi (SSLTY). Ilmoittautuminen *** - la 6.3. klo 18.30- Pöllöretki * - su 11.4. klo 9.00- Joutsenretki* - pe 16.4. klo 18.00- Koskiretki. Multia Palsankoski* - la 17.4. klo 5.00-13.00 Lintujen kevätmuuton havainnointia Riihossa ja Manniskylällä.(SSLTY). Ilmoittaudu * - pe 23.4. klo 18.00- Suurien puitten retki. Kukkamon koivu ja Leveäniemen mänty * - pe 30.4. klo 18.00- Lintutorniretki. Valkeajärven Heinä-Valkeinen * Pieni varpuspöllö on tiaisten kauhu. Kuva Roope Ruokonen
TOUKOKUU: - su 2.5. klo 8.00-16.00 Susivaellus Limpsingin rotko - Huhkojärvi. *** Ilmoittaudu. - pe 7.5. klo 18.00- Suoretki. Multia, Nikara, Köpinneva. *** - la 8.5. klo 5.00.-13.00 "Tornien taisto" Lintutornien välinen lajikisa * (SSLTY) Ilmoittaudu. - pe 14.5. klo 18.00- "Valkeisretki" Multian Valkeisperän Valkeiselle* - la 15.5. klo 7.00-18.00 Kevätretki linja-autolla Ruoveden Helvetinjärven kansallispuistoon. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. Hintaan 10 e - pe 21.5. klo 18.00- Vanhan metsän retki Raiskiin** - la 22.5. klo 18.00- Luonnon monimuotoisuuspäivä. Vesiluontoretki Ketveleen lintutornille* - pe 28.5. klo 18.00- Taivaanrantojen tiirailua Koivumäenperän Oravanmäeltä** KESÄ- HEINÄKUU: - pe 4.6. klo 18.00- Lähiluontoretki Manniskylän Elämäistenjoelle** - la 5.6. klo 23.00- Yölaulajalinturetki* - su 13.6. klo 12.00- Luonnonkukkaretki Pohjoisjärven Virkaperälle* - ke-to 30.6-1.7 klo 20.00-aamuun Kesäyön retki Pohjoisjärven Isolle Virkamäelle*** Uinti ja makkaranpaisto Asuntajärvellä. - la 10.7. klo 7.00-18.00 Kesäretki Kuhmoisten Kelveneen saareen.*** Omakustannushintaan. Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. - ma 19.7. klo 18.00. Luontoilta Keuruun kotiseutumuseolla. Paikalliset asiantuntijat vastaavat paikallisiin luontokysymyksiin. - la 31.7. klo 15.00 Sieniretki** ELO-SYYSKUU: - pe 27.8 klo 22.00 Lepakkoretki Pihlajavedelle* - la 4.9 klo 6.00-13.00 Lintutornikisa* (SSLTY) Ilmoittaudu. - la 11.9. klo 6.00-13.00 Lintujen syysmuuton havainnointia (SSLTY) ilmoittaudu. - su 12.9. klo 12.00- Jokamiespäivän lähiretket. Lähdöt: Keuruu linjaautoasema (Kiviniemi luonnonsuojelualue)**, Haapamäki Suoja (Ristakoski)* ja Multia tori (Rympsylä)**. - la 25.9. klo 8.00-16.00 Syysretki mahd. Petäjäveden luontokohteille. Mm Teerijärvensuon luontopolku ja Karikkoselän meteoriittikraatteri.** Ilmoittaudu viikkoa ennen ja varmista lähtö. - su 26.9. klo 18.00- Geodiversiteettiretki Yltiän drumliiniharjuille Keurusseudun kivipiirin kanssa**
- pe 8.10. klo 18.30- Hiljan päivän retki johonkin erämaahan jossa kuunnellaan hiljaisuutta puoli tuntia* Lähdöt Suojalta ja Keuruun linjaautoasemalta. - la 30.10. klo 10.00-12.00 Vesilintujen muuton tarkkailua Kaukasesta. Lämmintä ylle. SSLTY= Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. LISÄTIEDOT RETKISTÄ: Jouko Pihlainen 040-8431709 ja Pertti Sulkava 050-5637297 Retkien vaativuusaste merkitty tähdillä. *=helppo, **=normaalikuntoisille, ***=vaativa. TERVETULOA MUKAAN KOKEMAAN JA OPPIMAAN LUONTOA. Luontoleirejä lapsille ja nuorille LASTEN LUONTOLEIRI 7-12-vuotiaille (alakouluikäiset) järjestetään tuttuun tapaan Riihon leirikeskuksessa 9.-12.7.2010 (pe-ma). Leirin hinta on 80 / leiriläinen. Jos samasta perheestä osallistuu useampia lapsia, seuraavilta hinta on 60. Leirille mahtuu 25 ensimmäistä ilmoittautujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Matti Aalto aallonmatti@hotmail.com 040 5743645 tai Henna Soini hennasoini@msn.com 050 4021471. NUORTEN RETKILUONTOLEIRI 13-17-vuotiaille (yläkouluun siirtyvistä ylöspäin) järjestetään entiseen tapaan, mutta todennäköisesti heinäkuussa (3 päivää, pe-su, ajankohta vielä avoin). Seuraa nettisivuja tai kysele keväämmällä lisätietoja. Leiri toteutetaan pyöräilyvaelluksena Helvetinjärven kansallispuistoon. Yövymme teltoissa. Leppoisan retkeilyn lomassa tutustutaan kansallispuistoon ja matkan luontokohteisiin osallistujien kiinnostuksen mukaan. Leirin hinta on 0, mutta eväiden oston jokainen kustantaa itse. Kaikkia retkeilyvarusteita polkupyöristä alkaen saa tarvittaessa lainaksi. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Matti Aalto aallonmatti@hotmail.com 040 5743645. OHJAAJAKSI LUONTOLEIRILLE? Olisiko sinulla halukkuutta tulla ohjaajaksi lasten luontoleirille? Ohjaaja ei tarvitse erityisiä luontoon liittyviä taitoja, vaikka ne eduksi ovatkin. Riittää, kun osaa toimia lasten kanssa ja sehän onnistuu varmasti esim. leiriläisen vanhemmilta. Ohjaajat ovat perinteisesti toimineet ruokapalkalla, mahdolliset kulut korvataan. Kysy lisätietoja Matti Aallolta aallonmatti@hotmail.com 040 5743645.
Turva "Olen ruvennu pelkäks tuvan asukkaks. Mää makkan tuvan puusängys, kirjotan ajatuksian ruakpöyrä ääres, siin samas, misä leikkan lehrist hyvi jutui, puhun tyäpuhelui, kuarin appelsiinei. Luulen, et täl hetkel viän maailmast naaraskarhun talvikolon verran tila. Muu talo o vilposenas, vaan tuva muuris pala valkkia. Simmottos on ennenki pruukattu: ei koko huusholli tart kylminpin aikoin lämmysenäs pittä." - Heli Laaksonen (Kotiliesi 2 / 2010) Metsistä sanottua Luonnon pitää pysyä erämaana, koska se sanoo, mitä me olemme ja mitä meidän tulee olla. - Zacharias Topelius Salomaa on tehty, jotta siellä ei asuttais, jotta siellä Jumala yksin olla sais. - Aaro Hellaakoski Jokainen metsä on Jumalan puisto, pudonnut lehti eletty elämä. - Sylvi Kekkonen Semmoista se nyt on maamme luonto. Missä ei kuolema, siinä kuoleman tuomio. Se metsä, josta runoilijat ovat laulaneet, jolle muusikot hymninsä virittäneet, on menneisyyttä. Valtamaat on nykyään puhki ja poikki riistetty ja raiskattu. - I.K.Inha Huolista raskas-mielisenä menee ihminen mielellään metsään kuuntelemaan lintuin laulua. Siellä kewenee hänen mielensä, sillä ilomieliset linnut laulawat uutta toiwoa hänen murheelliselle sydämellensä. - Zacharias Topelius