Ratkaisu: Ensimmäinen suunta. Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että. kun x a < δ. Nyt kaikilla j = 1,...

Samankaltaiset tiedostot
Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa

Vastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Vektorianalyysi II (MAT21020), syksy 2018

, on säännöllinen 2-ulotteinen pinta. Määrää T x0 pisteessä x 0 = (0, 1, 1).

Derivaatta: funktion approksimaatio lineaarikuvauksella.

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

Derivaatat lasketaan komponenteittain, esimerkiksi E 1 E 2

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS

Matriisilaskenta, LH4, 2004, ratkaisut 1. Hae seuraavien R 4 :n aliavaruuksien dimensiot, jotka sisältävät vain

Vektorianalyysi II MAT21020

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

f(x 1, x 2 ) = x x 1 k 1 k 2 k 1, k 2 x 2 1, 0 1 f(1, 1)h 1 = h = h 2 1, 1 12 f(1, 1)h 1 h 2

HY / Avoin yliopisto Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II, kesä 2015 Harjoitus 1 Ratkaisut palautettava viimeistään maanantaina klo

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Kuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160

Antti Rasila. Kevät Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto. Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0204 Kevät / 16

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 5: Gradientti ja suunnattu derivaatta. Vektoriarvoiset funktiot. Taylor-approksimaatio.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Insinöörimatematiikka D

Kuva 1: Funktion f tasa-arvokäyriä. Ratkaisu. Suurin kasvunopeus on gradientin suuntaan. 6x 0,2

3.4 Käänteiskuvauslause ja implisiittifunktiolause

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

e int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Insinöörimatematiikka D

JAKSO 2 KANTA JA KOORDINAATIT

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

Topologia I Harjoitus 6, kevät 2010 Ratkaisuehdotus

8. Avoimen kuvauksen lause

2 Funktion derivaatta

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi I, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotukset. I.1. Todista Cauchyn-Schwarzin epäyhtälö

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 4 Maanantai

Ominaisarvoon 4 liittyvät ominaisvektorit ovat yhtälön Ax = 4x eli yhtälöryhmän x 1 + 2x 2 + x 3 = 4x 1 3x 2 + x 3 = 4x 2 5x 2 x 3 = 4x 3.

1. Määritä funktion f : [ 1, 3], f (x)= x 3 3x, suurin ja pienin arvo.

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdoituksia Rami Luisto Sivuja: 5

3.3 Funktion raja-arvo

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Ville Suomala VEKTORIANALYYSIN JATKOKURSSI

DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENTA I.1. Ritva Hurri-Syrjänen/Syksy 1999/Luennot 6. FUNKTION JATKUVUUS

Taustatietoja ja perusteita

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Ratkaisuehdotus 2. kurssikokeeseen

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset

Lineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

Ratkaisuehdotus 2. kurssikoe

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

1 Sisätulo- ja normiavaruudet

MAT21020 Vektorianalyysi II (5op) Syksy 2018

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

Ensi viikon luennot salissa X. Lineaarialgebra (muut ko) p. 1/66

2.6 Funktioiden kuvaajat ja tasa-arvojoukot

Määritelmä 1. Olkoot V ja W lineaariavaruuksia kunnan K yli. Kuvaus L : V. Termejä: Lineaarikuvaus, Lineaarinen kuvaus.

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

Johdatus diskreettiin matematiikkaan (syksy 2009) Harjoitus 3, ratkaisuja Janne Korhonen

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 23.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

Täydellisyysaksiooman kertaus

Algebra I, harjoitus 5,

Ratkaisu: (i) Joukko A X on avoin jos kaikilla x A on olemassa r > 0 siten että B(x, r) A. Joukko B X on suljettu jos komplementti B c on avoin.

Matemaattisen analyysin tukikurssi

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

802320A LINEAARIALGEBRA OSA III

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Insinöörimatematiikka D

Differentiaalimuodot

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

Insinöörimatematiikka D

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Päättelyn voisi aloittaa myös edellisen loppupuolelta ja näyttää kuten alkupuolella, että välttämättä dim W < R 1 R 1

(a) Kyllä. Jokainen lähtöjoukon alkio kuvautuu täsmälleen yhteen maalijoukon alkioon.

Matematiikan tukikurssi

Topologia Syksy 2010 Harjoitus 11

Tähän kirjoitelmaan on poimittu joitakin kurssiin Integraalilaskenta 2 liittyviä, kurssin luentomonistetta [2] täydentäviä asioita.

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 3. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

Matematiikan tukikurssi

USEAN MUUTTUJAN FUNKTIOT II. Kari Ylinen

1. Esitä rekursiivinen määritelmä lukujonolle

Tehtäväsarja I Kerrataan lineaarikuvauksiin liittyviä todistuksia ja lineaarikuvauksen muodostamista. Sarjaan liittyvät Stack-tehtävät: 1 ja 2.

Karteesinen tulo. Olkoot A = {1, 2, 3, 5} ja B = {a, b, c}. Näiden karteesista tuloa A B voidaan havainnollistaa kuvalla 1 / 21

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Insinöörimatematiikka D

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

802320A LINEAARIALGEBRA OSA II

Tehtäväsarja I Tehtävät 1-5 perustuvat monisteen kappaleisiin ja tehtävä 6 kappaleeseen 2.8.

Transkriptio:

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotukset 11 Osoita, että vektorifunktio f = (f 1,, f m ): R n R m, on jatkuva, jos ja vain jos jokainen komponenttifunktio f j : R n R, j = 1,, m, om jatkuva Ratkaisu: Ensimmäinen suunta Olkoon f : R n R m jatkuva eli kaikilla ε > 0 on olemassa sellainen δ > 0, että f(x) f(a) < ε, kun x a < δ Nyt kaikilla j = 1,, m f j (x) f j (a) ( m (f i (x) f i (a)) 2) 1/2 = (f 1 (x) f 1 (a),, f m (x) f m (a)) = f(x) f(a) < ε Eli jokainen komponenttifunktio f j jatkuva on jatkuva kun vektorifunktio f on Toinen suunta Olkoot komponenttifunktiot f j jatkuvia kaikilla j = 1,, m Nyt on olemassa sellainen δ, että f j (x) f j (a) < ε/ m kaikilla j = 1,, m, kun x a < δ Nyt f(x) f(a) = ( m (f i (x) f i (a)) 2) 1/2 < ( m ( ε ) 2) 1/2 ( ε 2 ) 1/2 = m = ε m m Eli vektorifunktio f on jatkuva, kun jokainen komponenttifunktio f j on jatkuva 12 Etsi affiini kuvaus T : R 2 R 3, joka kuvaa avaruuden R 2 tasoksi { y R 3 y = (x 1 + x 2 5, x 2, x 1 3x 2 1), (x 1, x 2 ) R 2} Ratkaisu: Funktio T : R 2 R 3 on affiini eli se voidaan kirjoittaa muodossa b 1 a 11 a 12 ( ) x1 T (x 1, x 2 ) = b 2 + a 21 a 22 x b 3 a 31 a 2 32 1

Kirjoitetaan yhtälöryhmä b 1 + a 11 x 1 + a 12 x 2 = 5 + x 1 + 1x 2, b 2 + a 21 x 1 + a 22 x 2 = 0 + 0x 1 1x 2, b 3 + a 31 x 1 + a 32 x 2 = 1 + 1x 1 3x 2, josta saadaan 5 1 ( ) x1 T (x 1, x 2 ) = 0 + 0 1 x 1 1 3 2 13 Osoita, että vektorifunktio f : R 2 R 2, (x 1, x 2 ) (x 1 + x 2, 2x 2 ) on differentioituva pisteessä x 0 ja etsi derivaatta Df(x 0 ) Ratkaisu: Kuvaus f on lineaarinen: sen matriisi on mat(f) = 1 1 0 2 Ei ole sen vaikeampaa osoittaa minkä tahansa lineaarikuvauksen differentioituvuus, joten olkoon T : R n R m lineaarinen ja x 0 R m mielivaltainen Määritelmän mukaan kuvaus T on differentioituva pisteessä x 0, mikäli löytyy sellaiset lineaarikuvaus L: R n R m funktio ( virhefunktio ) ε: R n R, jolle pätee ε(x) 0 kun x 0 että kaikilla h R n pätee kaava T (x 0 + h) = T (x 0 ) + L(h) + h ε(h), jota myös differentiaalikehitelmäksi kutsutaan: tällöin määritellään DT (x 0 ) = L Koska kuvaus T on lineaarinen, niin pätee T (x 0 + h) = T (x 0 ) + T (h) kaikilla h R n Tästä nähdään, että valitsemalla L = T, joka on lineaarinen ε 0, jolle pätee ε(h) 0 kun h 0 2

niin kaikilla h R n pätee T (x 0 + h) = T (x 0 ) + T (h) = T (x 0 ) + L(h) = T (x 0 ) + L(h) + h 0 = T (x 0 ) + L(h) + h ε(h) Siten differentiaalikehitelmä on voimassa missä tahansa pisteessä x 0 R n (joka oli mielivaltainen), ja derivaatta DT (x 0 ) on lineaarikuvaus T itse Siispä tehtävän kysymykseen vastaten, funktio f on lineaarisena differentioituva kaikilla x 0 R 2, ja Df(x 0 ) = f 1 (1) Osoita, että differentioituva kuvaus on jatkuva (2) Osoita, että differentioituvien funktioiden summafunktio on myös differentioituva Ratkaisu: (1) Olkoon G R n avoin: kiinnitetään piste a G ja oletetaan, että f : G R m on differentioituva pisteessä a Tämä tarkoittaa, että on olemassa lineaarikuvaus L: R n R m ja virhefunktio η : G R jolle pätee η(h) 0 kun h 0, joilla differentiaalikehitelmä on voimassa, eli f(a + h) = f(a) + L(h) + h η(h) kaikilla h R n, joilla a + h G Halutaan osoittaa, että funktio f on jatkuva pisteessä a, eli että kaikilla ε > 0 löytyy δ > 0, jolla epäyhtälö x a < δ takaa, että f(x) f(a) < ε Oletetaan sitä varten, että ε > 0 Koska joukko G on avoin ja a G, on olemassa luku δ G jolla a + h G kaikilla sellaisilla h R n, joilla a h < δ G Toiseksi, koska lineaarikuvaus L on jatkuva, erityisesti pisteessä 0, on olemassa luku δ L > 0, jolla epäyhtälöstä h 0 = h < δ 1 seuraa, että L(h) L(0) = L(h) < ε/2 Olkoon lisäksi δ η sellainen luku, että epäyhtälöstä h 0 = h < δ η seuraa η(h) < ε/2 Valitaan nyt δ = min {δ G, δ L, δ η, 1} ja oletetaan, että x a < δ Merkitään x a = h (eli x = a + h) jolloin a + h G, h < δ L, h < δ η ja h < 1, ja ylläolevat arviot ovat voimassa 3

Soveltamalla differentiaalikehitelmän kaavaa pisteessä h saadaan f(x) = f(a + h) = f(a) + L(h) + h η(h) ja sijoitetaan se lausekkeeseen f(x) f(a), jolloin saadaan epäyhtälöketju f(x) f(a) = f(a) + L(h) + h η(h) f(a) = L(h) + h η(h) L(h) + h η(h) ε/2 + 1 ε/2 = ε Tämä osoittaa, että funktio f on jatkuva pisteessä a Lopuksi, jos funktio on differentioituva, se on määritelmän mukaan differentioituva joka pisteessä, jolloin ylläolevan mukaan se on jatkuva joka pisteessä, eli se on jatkuva, kuten haluttiin osoittaa (2) Olkoon G R n avoin: kiinnitetään piste a R n ja oletetaan, että funktiot f 1, f 2 : G R m ovat differentioituvia pisteessä a Taas määritelmän mukaan löytyy lineaarikuvaukset L k : R n R m ja virhefunktiot ε k : G R joilla ε k (h) 0 kun h 0, joilla pätee differentiaalikehitelmä f k (a + h) = f k (a) + L k (h) + h ε(h) kaikilla h R n, joilla a + h G, missä k = 1, 2 Olkoon f = f 1 + f 2 (eli f on funktio, jonka arvo pisteessä x on f(x) = f 1 (x) + f 2 (x), funktioiden f 1 ja f 2 summafunktio), jolloin halutaan osoittaa, että myös f on differentioituva pisteessä a Määritellään sitä varten L: R n R m, L = L 1 + L 2 ja ε: G R, ε = ε 1 + ε 2 Tällöin L on lineaarinen ja ε(h) 0, kun h 0 Täytyy enää näyttää, että differentiaalikehitelmä on näillä valinnoilla voimassa pisteessä a: oletetaan tätä varten, että h R n on sellainen, että a + h G Tällöin f(a + h) = f 1 (a + h) + f 2 (a + h) = ( f 1 (a) + L 1 (h) + h ε 1 (h) ) + ( f 2 (a) + L 2 (h) + h ε 2 (h) ) = ( f 1 (a) + f 2 (a) ) + ( L 1 (h) + L 2 (h) ) + h ( ε 1 (h) + ε 2 (h) ) = f(a) + L(h) + h ε(h)

eli myös summafunktio f on differentioituva pisteessä a Lopuksi, jos finktiot f 1 ja f 2 ovat differentioituvia, ne ovat differentioituvia joka pisteessä, jolloin ylläolevan nojalla myös niiden summafunktio on, eli summafunktio on differentioituva, kuten haluttiin näyttää 15 Olkoon f : R R 2, x (x, x 2 ) Kuvaus f on differentioituva pisteessä x 0 = 2 ja Df(2) L(R, R 2 ) ja 1 mat(df(2)) = Olkoon g : R 2 R 2 lineaarikuvaus, jolle mat(g) = 2 1 0 1 Etsi yhdistetty kuvaus g f ja etsi sen derivaatta pisteessä x 0 = 2 Ratkaisu: Koska 2 1 x1 2x1 + x = 2, 0 1 x 2 x 2 niin funktiolle g saadaan kaava g(x 1, x 2 ) = (2x 1 +x 2, x 2 ) kaikilla (x 1, x 2 ) R 2 Siten yhdistetyksi kuvaukseksi saadaan (g f)(x) = g(f(x)) = g(x, x 2 ) = (2x + x 2, x 2 ) Tehtävän 3 nojalla g on derivoituva kaikkialla ja Dg(y) = g kaikilla y R 2, eli 2 1 mat(dg(y)) = mat(g) = 0 1 Yhdistetyn funktion g f : R R 2 derivaatta pisteessä x = 2 on ketjusäännön nojalla muotoa: D(g f)(2) = Dg(f(2)) Df(2) eli derivaatan D(g f)(2) matriisiksi saadaan mat(d(g f)(2)) = mat(dg(f(2))) mat(df(2)) = 2 1 1 0 1 = 6 5