Miten hyödyt tilintarkastajasta Optimoi osingonjako - säästä veroissa "Miten hyödyt tilintarkastajasta - säästöjä ja parempaa liiketoimintaa" aiheina mm. nykyisen, monimutkaisen osinkoveromallin rakenne ja veronmaksun optimointi, tilintarkastajan rooli liiketoiminnan kehittäjänä sekä miten hyötyä tilintarkastajan osaamisesta säästöjä etsittäessä. 8:00-8:30 Aamukahvit 8:30-10:00 Alustukset Tervetuloa Tietotilin aamukahvitilaisuuteen Urpo Salo, KHT, Tietotilin toimitusjohtaja Miten hyödyt tilintarkastajasta säästöjä ja parempaa liiketoimintaa Veikko Virkki, KHT, Tietotili Osinkoverotus ja muita verotuksen muutoksia Urpo Salo, KHT, Tietotili Alustuksemme ovat lyhyitä ja olennaiseen keskittyviä. Keskustelu on toivottua ja vapaata läpi tilaisuuden! 9:50 Tilaisuuden yhteenveto, Urpo Salo
Miten hyödyt tilintarkastajasta? -säästöjä ja parempaa liiketoimintaa Veikko Virkki KHT Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Kaiken perusta lakisääteinen pakko Tilintarkastuslaki säätelee tilintarkastusta Koskee yhteisöjä ja säätiöitä Vain KHT ja HTM tilintarkastajat mahdollisia (kunnilla JHTT) Minimirajat tilintarkastukselle: Taseen loppusumma 100.000 Liikevaihto 200.000 Henkilökunta 3 henkeä (2 kolmesta toteutuu) Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Kaiken perusta lakisääteinen pakko Yhtiöjärjestysmääräys voi aiheuttaa tarkastuspakon HTM ei riitä, jos liikevaihto yli 50 milj, tase yli 25 milj ja henkilökunta yli 300 (kaksi kolmesta yli) Konsernissa rajat koskevat konsernin lukuja Tilintarkastusyhteisö, päävastuullinen tarkastaja Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Lakisääteinen tarkastus Lakisääteinen tilintarkastus sisältää tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tarkastuksen Konserneissa myös konsernitilinpäätöksen Tarkastus on lainmukaisuuden valvontaa; tarkoituksena on varmistua että toiminnassa noudatetaan lakia Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tarkastusprosessin kulku Riskien arviointi Suunnitellaan tilintarkastus Suoritetaan riskien arviointi Riskeihin vastaaminen Suunnitellaan muut tarkastustoimenpiteet Suoritetaan muut tarkastustoimenpiteet Raportointi Arvioidaan hankittu evidenssi Laaditaan kertomus Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastajan rooli Jääviyssäännökset huomioitava aina Tarkastajan rooli on osakkeenomistajan edun varmistaminen Roolin hahmottamisen vaikeus pienyhtiössä (johto ja osakkeenomistus samat) Pienyhtiössä rooli laajentuu, koska kirjanpitäjä kaipaa usein neuvontaa Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastaja ja konsultointi Tilintarkastaja ei saa osallistua yhtiön päätöksentekoon Perinteisesti neuvoja esim. verotuksen osalta on voinut antaa, huomioitava rooli kuitenkin Taloushallinnon ohjaus, lainsäädännön tulkinta, kirjanpitäjän tuki Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastajan hyödyntäminen Tarkastaja tuntee asiakasyrityksen talouden Tarkastajalla on yritysjohtoa laajempi vertailupohja eri yrityksissä Tilintarkastaja voi antaa ohjeistusta talouden järjestämisestä oikein Parhaiden käytäntöjen soveltaminen Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastajan hyödyntäminen Neuvonta ei voi olla toimenpidesuositus, vaan tosiasioiden esittämistä: Kustannussäästöjen löytäminen Rahareikien paikkaaminen Tehokkaiden ja nopeiden työtapojen löytäminen Benchmark muista yrityksistä Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastaja sparraajana Tilintarkastaja saa osallistua keskusteluun sparraajana Kyky tunnistaa riskejä, osa omaa toimenkuvaa Ammatillinen skeptisyys = sinisilmäisyyden vastakohta Tilintarkastaja ei saa olla mukana päättämässä eikä ideoimassa itse liiketoimintaa, silloin vaarantuisi riippumattomuus Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastaja sparraajana Kyky tunnistaa eri toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset Kyky arvioida erilaisten järjestelyiden tasevaikutukset Yrityksen taloudellisten tunnuslukujen kehittymisen arvioiminen Tulevan kehityksen ennakointi toteutumien pohjalta Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastaja ja verotus Tilintarkastaja voi auttaa välttämään veroriskejä ja tunnistamaan verotuksen karikot Veroriskien arviointi on osa normaalia tarkastustyötä, mutta ei yleensä osa raporttia pyydettäessä riskeistä voi saada raportin Verotuksessa voi löytyä myös säästöjä, tarkastaja voi auttaa säästökohtien löytämisessä Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Tilintarkastaja ja taloudellinen suunnittelu Tilintarkastaja voi olla mukana rakentamassa ennusteita Taloudellisessa suunnittelussa tulee hahmottaa tulos- ja tasevaikutukset Yhtiön johto antaa luvut, tarkastajan rooli voi olla tekninen avustaminen Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Yhteenveto Tilintarkastaja on voimavara yritykselle Yrityksen kannattaa hyödyntää tarkastajan osaamista Tarkastaja tuntee asiakasyrityksen Käyttämällä tarkastajan osaamista lakisääteistä tarkastusta laajemmin saadaan kaikki hyöty irti jo muutenkin tehdystä työstä Sähköisen taloushallinnon edelläkävijä
Verotuksen muutokset 2014 Osinkoverotus ja muuta Tietotili Consulting Oy Urpo Salo, KHT Auktorisoitu tilitoimisto ja KHT-yhteisö kansainvälisillä valmiuksilla ja nykyaikaisimmilla järjestelmillä
Verotuksen muutoksia 2014 Edustuskulujen vähennyskelpoisuus Yksityiskohtia muutoksissa Korotetut poisto-oikeudet tuotannollisessa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys Yhteisöverokanta 24,5 % => 20 % (vanha juttu) Osinkoverotus 2014
Edustuskulujen vähennyskelpoisuus Edustuskulut 2014 Nyt: 100 % edustuskuluista vähennyskelvottomia (tuloverotus) 1.1.2015 lähtien: 50 % jälleen vähennyskelpoisia (tuloverotus) Kokonaisuus hieman laajempi Tuloverotus Arvonlisäverotus Verotus saajalla: verotettava etuus, palkka, peitelty osinko?
Tunnista liiketoiminnan menot Markkinointi-, mainonta-, neuvottelu yms. menot Edustusmenot Henkilöstö- tai hallintokulut Elanto- tai muut yksityismenot Perusperiaate: kaikki tulon hankkimisesta aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia
Edustusmenot Nykytila 2014 Tuloverotuksessa 100 % vähennyskelvotonta Arvonlisäverotuksessa 100 % vähennyskelvotonta 1.1.2015 lähtien: Vähennyskelvoton 50% tuloverotuksessa ja 100 % arvonlisäverotuksessa Edustamisen kustannus Euroa Veroton edustuskulu 100,00 Arvonlisävero, ei väh. 24,00 Tulovero väh. Kelv.osuus 31,00 Kokonaiskustannus 155,00 Verokanta 20 % Edustamisen kustannus Euroa Veroton edustuskulu 100,00 Arvonlisävero, ei väh. 24,00 Tulovero väh. Kelv.osuus 15,50 Kokonaiskustannus 139,50 Säästö 2014 => 2015 15,5 Kustannusten säästö % 10 %
Miksi pohdiskelu menolajeista? Markkinointimeno Markkinointimeno Euroa Veroton edustuskulu 100,00 Arvonlisävero 0,00 Tulovero 0,00 Kokonaiskustannus 100,00 Edustusmeno 2014 Edustamisen kustannus Euroa Veroton edustuskulu 100,00 Arvonlisävero, ei väh. 24,00 Tulovero väh. Kelv.osuus 31,00 Kokonaiskustannus 155,00 Lasku 100,- + 24,- ALV 124,- Henkilöstö- tai kokousmeno Henkilöstö- tai kokousmeno Euroa Veroton edustuskulu 100,00 Arvonlisävero 0,00 Tulovero 0,00 Kokonaiskustannus 100,00 Peitelty osinko Peitelty osinko Euroa Veroton meno 100,00 Arvonlisävero, ei väh. 24,00 Tulovero väh. Kelv.osuus 31,00 Kokonaiskustannus 155,00 Ansiotulon vero, esim. 62% 77,50 Veronkorotus, esim. 30% 23,25 Kokonaiskustannus (y+o) 255,75 2,55 kertainen
Edustusmenot Tavanomaisesta vieraanvaraisuudesta tai huomaavaisuudesta aiheutuneita menoja Pyritään liikesuhteiden luomiseen ja entisten säilyttämiseen tai parantamiseen, liiketoiminnan edistämiseen Liikkeestä ulospäin suuntautuvaa Kohdistuu esim. potentiaalisiin tai nykyisiin asiakkaisiin, liiketuttaviin Ei esimerkiksi tilintarkastajaan, henkilökuntaan, tms omalle väelle kohdistuvaa
Ei edustamista Yrityksen omaan henkilöstöön kohdistuvat Koulutustilaisuudet Pikkujoulut Kevät- tai muut juhlat Yleensä kokonaan vähennyskelpoisia Palkkamenoina tai Muina tulonhankkimismenoina Huomaa, pikkujoulut yms. Jopa alkoholin alv on vähennyskelpoista!! (vaatimus: kaikki mukana!)
Ei edustamista Henkilökunnalle merkkipäivän tai pitkäaikaisen palveluksen johdosta annetut lahjat eivät ole edustuslahjoja Tuloverotuksessa vähennyskelpoisia Arvonlisäverotus vähennyskelvottomia (oman käytön verotus) Osakkaiden lahjat ongelmallisia Helposti yksityistä kulutusta => mahdollisesti peitelty osingonjako
Asiakasneuvottelut Vähennyskelpoisia, jos Neuvottelun luonne on esimerkiksi Sopimuksen laatiminen Projekti- tai työmaakokous Myytyjen tuotteiden virheiden korjaaminen Asiakkaan toimituksista sopiminen Huomaa kuitenkin Onko kyse edustamisesta tai yksityisestä kulutuksesta? Selvitys tilaisuuden luonteesta on liitettävä kirjanpitoaineistoon! Jälkikäteen laaditut selvitykset usein huonoja ja saattavat kääntää tulkinnan vastakkaiseksi toivotusta!!
Kokous- ja neuvottelukuluja Selviä ja täysin vähennyskelpoisia Johtoryhmän kokous Hallituksen kokous Yhtiökokous Verotarkastus Tilintarkastus Työmaakokoukset YT neuvottelut Neuvottelut rahoittajien ym. Kanssa Huomaa myös Asiakkaan yhteyshenkilö voi olla myös kokous- ja neuvottelukuluissa Esimerkiksi työmaakokous, luovutus- tai loppukokous Liittyy yrityksen toimintaan oleellisesti
Alkoholi ei välttämättä edustamista KHO 2059/19.6.1996 Samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisissä kokous ja neuvottelutilaisuuksissa järjestettiin tarjoilua sekä omissa tiloissa että ravintolassa. Tarjoiluun sisältyi sekä alkoholia että tupakkaa. Koska kyseessä ei ollut yhtiöiden väliset liikeneuvottelut, tarjoiluun sisältyvät ALV:t saatiin vähentää. Yhtiö sai vähentää kokous- ja neuvottelutilaisuuksissa järjestetystä tavanomaisesta tarjoilusta aiheutuneisiin kustannuksiin sisältyvän AVL 102 :ssä tarkoitettuna verollista liiketoimintaa varten tapahtuvana hankintana! Tilaisuuden luonne on perusteltava huolella! Mikä on tavanomainen tarjoilu. tavanomaiset ruokajuomat
Edustaminen Edustus-, mainos-, markkinointi- vai myynninedistämismenoa? Edustustilaisuus on tietylle henkilöpiirille järjestetty suljettu tilaisuus Suurelle yleisölle järjestetty tilaisuus, esim. messut, eivät ole edustamista Oikeuskäytännön muutos: Oheinen KHO tapaus
KHO 2013:63 A Oy järjesti kustantamiensa oppikirjojen esittelyyn ja markkinointiin ja niiden käyttäjien kouluttamiseen liittyviä tilaisuuksia opettajille arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kutsuja tilaisuuksiin lähetettiin yleensä alueellisesti kouluihin ja kyseisen aineen opettajille. A Oy:llä oli oikeus vähentää niiden tavaroiden ja palveluiden hintaan sisältyvä arvonlisävero, jotka yhtiö oli hankkinut tavanomaista tarjoilua varten yhtiön verollista liiketoimintaa silmällä pitäen järjestetyissä tilaisuuksissa. Tavanomaisella tarjoilulla tarkoitettiin kahvitarjoilua sekä buffet tyyppistä tai tasoltaan vastaavaa lounastarjoilua ruokajuomineen. Tilaisuuden varsinaisen ohjelman jälkeen järjestetyistä illallis- ja cocktailtilaisuuksista aiheutuneet kulut olivat edustuskuluja, joiden osalta yhtiöllä ei ollut vähennysoikeutta.
Vastaavasti KHO 2013:65 Kauppiaspäivät Kokousohjelmaosuuden tarjoilut vähennyskelpoisia kokonaan, buffet lounaat + kahvit ym. Iltaohjelmatilaisuus + aamusaunat tarjoiluineen olivat edustustilaisuuksia. Myös osallistujien yöpymisen kustannukset olivat edustusmenoja Liittyivät iltaohjelmaan
Edustuskulut Uudet KHO:n päätökset muovaavat käsitystä edustuskuluista Keskeistä tilaisuuksien kohderyhmä, järjestämisajankohta sekä tarjoilun vaikutus tilaisuuden tulkintaan edustus- tai muuksi tilaisuudeksi Mikä on tilaisuuden todellinen luonne ja sisältö? Mutta myös Markkinointia voidaan järjestää valikoidulle kohderyhmälle ilman, että tilaisuus olisi edustamista Tilaisuuden järjestämisajankohta ei vaikuta siihen, tulkitaanko tilaisuus edustus- tai muuksi tilaisuudeksi Myös ilta ja viikonlopputilaisuudet voivat olla liiketoimintaan liittyviä tilaisuuksia, joita ei tulkita edustamiseksi
Tilaisuus edustamista vai muuta Ratkaisevia tekijöitä ovat tilaisuuden Tarkoitus Luonne Tilaisuuden ohjelma kuvaa tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta Ohjelma = tosiasiallisesti toteutettu sisältö Jos tilaisuudessa on tarjoilua, tilaisuuden ohjelman pituudella, tarjoilun ajankohdalla ja toiminnallisella liittymisellä tilaisuuden ohjelmaan. Lisäksi tarjoilun sisällöllä on merkitystä harkittaessa tilaisuuden tarkoitusta ja luonnetta. Ei edustamista: Tarjoilun on oltava tavanomaista ja sisältyä ajallisesti ja toiminnallisesti tilaisuuden liiketoimintaosuuteen, tavanomaista huomaavaisuutta Kahvitarjoilut, buffet tyyppiset lounaat ruokajuomineen
Edustamista on: Päätösten mukaan edustamista: Tilaisuuden varsinaisen ohjelman jälkeiset cocktail- tai illallistarjoilut Varsinaisen kokousohjelman jälkeen järjestetyt iltaohjelmatilaisuudet sekä seuraavana päivänä järjestetyt aamusaunat tarjoiluineen Osallistujien yöpymiskustannukset Varsinaiseen ohjelmaan liittymätön eli vapaamuotoinen ohjelma on usein edustamista Huomaa Yrityksen oman henkilökunnan palkkamenot ovat kokonaan vähennyskelpoisia vaikka osallistuvat edustustilaisuuksiin!
Mainos- ja edustuslahjat Mainoslahjat ja edustuslahjat Tavanomaiset mainoslahjat, arvoltaan vähäiset (alle 35 ) Edustuslahja on arvokkaampi ja annetaan harkitusti esimerkiksi merkkipäivälahjaksi Alkoholilahjat aina edustuslahjoja Mainoslahjat laajemmin vähennyskelpoisia tuloverotuksessa kuin arvonlisäverotuksessa ALV: tavaranäytteenä tai tavanomaisena mainoslahjana annetut vähennyskelpoista Mutta esim. yrityksen logolla varustettu solmio, huivi, sateenvarjo, fleecepusero ym. KHO: ei hankittu edustamiseen, mutta koska arvo ei ollut vähäinen, oli yhtiön maksettava oman käytön ALV lahjojen luovuttamisesta (saa vähentää mutta pitää tulouttaa kun lahjoittaa) Myös markkinointitilaisuuksien alkoholitarjoilut yleensä edustamista
Yksityiskohtia.. Tiedotustilaisuudet Yleensä vähennyskelpoisia kokonaan, ei edustamista Sponsorointisopimus Jos tehty tulonhankkimistarkoituksessa, markkinointikuluihin ja 100% vähennyskelpoinen tulo- ja arvonlisäverotuksessa Tarjoilu Vähäinen tarjoilu ei ole edustamista, esim. omassa ruokalassa tarjottu lounas, kahvit ym. Tilintarkastajat Yhtiön hallintoon kuuluva, ei voi muodostaa edustamista
T&K -lisävähennys Oma laki: Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan väliaikaisesta lisävähennyksestä
T&K -lisävähennys Alun perin väliaikainen verovuosille 2013 2015 Voimassa vuoden 2014 loppuun Laki tullut voimaan 1.1.2013 Osakeyhtiöille ja osuuskunnille Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013 2015 annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013 2015 annetun lain (992/2012) nimike, 1 sekä 7 :n 1 ja 2 momentti, seuraavasti: Laki tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä vuosina 2013 ja 2014 1 Soveltamisala Osakeyhtiöllä ja osuuskunnalla on oikeus verovuosina 2013 ja 2014 tehdä elinkeinotoiminnan tulostaan työntekijöilleen maksamiinsa tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkoihin perustuva lisävähennys tässä laissa säädetyllä tavalla. 7 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2014. Lakia sovelletaan verovuosilta 2013 2014 toimitettavissa verotuksissa.
T&K -lisävähennys EVL -tuloista lisävähennys 100% yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan hankkeisiin kohdistuvista palkoista Vähimmäismäärä 15.000 /vuosi Enimmäismäärä 400.000 /vuosi Tehdään vain verotuksessa, veroilmoituksella Luetaan osaksi EVL tappiota, jos sellaista syntyy
T&K -lisävähennys Kaikenkokoisille osakeyhtiöille Tutkimus- ja kehittämistoiminnasta Perustutkimusta, teollista tutkimusta ja kokeellista kehittämistä, jolla systemaattisesti tavoitellaan tiedon lisäämistä tai tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi VH ohje 28.6.2013 Mitkä ovat T&K palkkoja? Muuta Välittömästi tämän työn perusteella maksettuja palkkoja Elinkeinotoimintaa, vain omaan liiketoimintaan liittyvä, hanke aloitettu 1.1.2013 tai sen jälkeen, tehdään veroilmoituksella,
Mielenkiintoista T&K vähennyksestä Tutkimus- ja kehitystoiminta voi kohdistua myös itse liiketoiminnan harjoittamiseen Esimerkiksi Uusien brändien luominen Uuden tuote- tai palvelukonseptin kehittäminen Esim. Yritys käynnistää tutkimuksen, joka käsittää nykyisen tuotantoprosessin teknisten ongelmien analysoinnin sekä vaihtoehtoisten tuotantomenetelmien tutkimisen Tutkimuksesta syntyy raportti, jossa kuvataan tutkittuja ratkaisuja ja niiden vaikutuksia. Tätä toimintaa pidetään tutkimus- ja kehittämistoimintana.
Tuotannollisen korotetut poistot Vuosilta 2013 2015 tuotannollisen toiminnan uudesta kalustosta 2 kertaiset poistot Voimassa 2013 ja 2014 Poistot siten 25 % > 50 % Tai rakennus 4% > 8 %
Pääomatulon vero Yksityishenkilöllä progressiivinen Alle 40.000 pääomatulosta 30 % Yli 40.000 pääomatulolle 32 % Hankintameno-olettama kuten ennen Nyt raja 50.000, uusi 40.000 Verokanta 30 % => 32 % Selite Alle 10 v Yli 10 v Myyntihinta 100 100./. Hankintameno 20 %/40 % -20-40 = Luovutusvoitto 80 60 Pääomatulovero 30 % 24,0 % 18,0 % Pääomatulovero 32 % 25,6 % 19,2 %
Yhteisöverokanta Yhteisöverokanta Alentui 2013=> 2014 24,5 % => 20,0 % Tilikauden muutoksella ei voi spekuloida, kiertosäännös! Sijoittajan kannalta Yhtiön verokanta 24,5 % => 20,0 % Sijoittaja min. 21,0 % => 25,5 % Veronalainen osuus 70 % => 85% Nettovaikutus +/-0
Osinkoverotus, listatut Pääomatuloa 85 % osingoista (2013 70%) Kiristys Selite 2013 2014 Osinko 100 100 Pääomatuloa 70 % / 85 % 70 85 Verovapaa osuus 30 15 Pääomatulovero 30 % 21,0 % 25,5 % Pääomatulovero 32 % 22,4 % 27,2 %
Kokonaisverorasite, listatut Näin koko verorasitus muuttui Eli ei käytännössä muutu lainkaan Selite 2013 2014 Osinko 100 100 Pääomatuloa 70 % / 85 % 70 85 Verovapaa osuus 30 15 Pääomatulovero 30 % 21,0 % 25,5 % Pääomatulovero 32 % 22,4 % 27,2 % Yhtiön voitto ennen veroja 132 125 Tulovero 32 25 Voitto verojen jälkeen 100 100 Verot 53 51 Vero % 40,36 % 40,40 %
Osinkoverotus, ei listattu Nettovaroista laskettu 9 % tuottoprosentti alennettiin 8 %:iin Max 8 % osinko nettovaroista on 25 % pääomatuloa, kuitenkin enintään 150.000 euroon (huojennettu osinkovero) Osinko, joka on 8 % nettovarojen puitteissa, mutta yli 150.000, on 85 %:sti veronalaista pääomatuloa Osinko, joka on yli 8% nettovaroista, on 75 % veronalaista ansiotuloa Alhaisin kokonaisverorasitus nousee 24,5 % => 26,0 %:iin Ylin kokonaisverorasitus noin 58 %
Osinkoverotus, optimi Listaamaton, minimiverot Verotuslaskelma Nettovarat 666.667 Nettovarat 1.000.000 Vuosi 2013 Eurot Vuosi 2014 Eurot Verotettava tulo 79 470 100 000 Yhteisövero 24,5 % 19 470 20,0 % 20 000 Tulos verojen jälkeen 60 000 80 000 Osinko 9%/666 667 60 000 8% / 1 000 000 80 000 Verovapaa maksimi 60 000 25 % pääomatuloa 20 000 Osakkaan vero 0 6 000 0,0 % 7,5 % Kokonaisverorasitus 19 470 26 000 24,5 % 26,0 %
Listaamaton, nettovarat 0 Verotuslaskelma Nettovarat 0 Nettovarat 0 Vuosi 2013 Eurot Vuosi 2014 Eurot Verotettava tulo 100 000 100 000 Yhteisövero 24,5 % 24 500 20,0 % 20 000 Tulos verojen jälkeen 75 500 80 000 Osinko 75 500 80 000 Verovapaa 9%/0 0 Pääomatulo 8% / 0 0 Ansiotuloa 70 % 52 850Ansiotuloa 75 % 60 000 Osakkaan vero 17 758 20 868 23,5 % 26,1 % Kokonaisverorasitus 42 258 40 868 42,3 % 40,9 % Verotus jopa hieman pienempi!
Listaamaton, nettovarat 500.000 Verotuslaskelma Nettovarat 500 000 Nettovarat 500 000 Vuosi 2013 Eurot Vuosi 2014 Eurot Verotettava tulo 100 000 100 000 Yhteisövero 24,5 % 24 500 20,0 % 20 000 Tulos verojen jälkeen 75 500 80 000 Osinko 75 500 80 000 Verovapaa 9%/500 000 45 000Pääomatulo 8% / 500 000 40 000 Veronalaista 25 % pääomatulona 10 000 Vero 30 % 3 000 Ansiotuloa 70 % 21 350Ansiotuloa 75 % 30 000 Vero edellisestä 5 046Vero edellisestä 8 183 Kokonaisverorasitus 29 546 31 183 29,5 % 31,2 % Kokonaan verovapaa poistuu, ansiotuloksi menee suurempi osa
Päätelmiä Riittävällä nettovarallisuudella vuoden 2014 järjestelmällä päästään alhaisempaan kokonaisverorasitukseen Edellyttää suurta nettovarallisuutta Täysimääräisen hyödyn saa kun nettovaroja on 1.875.000/osakas Silloin 150.000 osinko on 8 % nettovaroista/osakas Tämän jälkeen nettovarallisuus ei enää alenna verotusta Vertailulaskelma: nettovarat 1.875.000 Osinko n. 168.000 verorasitus 2013 noin 33,7% 2014 26,0%
Vertailuja Vuonna 2013 Kokonaisverokannalla 24,5 % saa osakas käteensä maksimi 60.000 Vuonna 2014 Saa samalla 24,5 % kokonaisverokannalla osakas käteensä 138.750 euroa eli 2,3 kertaisen määrän Nettovarallisuuden optimi Ennen 667.000 euroa, nyt uudessa 1.875.000 euroa
Osakaslainat 2013 loppuun mahdoton tilanne Osakaslainan nosto johtaa pääomatulon veroon Veron saa vähentää pääomatulojen verosta, mutta ennen ei pienestä yhtiöstä ollut mahdollista saada pääomatuloa (kaikki oli ansiotuloa tai verovapaata tuloa) Muuttui 1.1.2014 lähtien Jatkossa osingoista on osa aina pääomatuloa, jolloin osakaslainan pääomatuloveroa pääsee vähentämään Tältä osin tilanne parantui!
SVOP sijoitus Lisäämällä nettovarallisuutta voi alentaa osinkojen verotusta. Esim. SVOP sijoitus 100.000 Nettovarat + 100.000 Osinkoja 8 % = 8.000 lisää, mistä veroa 25 % *8.000 * 30 % = 600 Mikä muutoin voisi olla 75 % * 50 % * 8.000 = 3.000, osingon verot pienenevät 2.400 eli 37,5 % => 7,5 % Osakkaan ei kannata pitää lainaa yhtiölleen, vaan kirjata laina SVOPiin
Yhteystiedot Tietotili Consulting Oy Tietotili Audit Oy Mannerheimintie 105 00280 Helsinki www.tietotili.fi 09 7253 0800 myynti@tietotili.fi 22.2.2015 55