KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Etelä-Savon Energia Oy - Loppuraportti Pöyry Management Consulting Oy 30.6.2011
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 2
TAUSTA Kaukolämmön merkitys Suomen energiajärjestelmässä on perinteisesti tunnustettu korkealle ja sen kannatus on ollut erityisesti yhdistetyn sähkön ja lämmön osalta kiistaton Kaukolämmön toimintaympäristössä on kuitenkin tekijöitä, jotka saattavat muuttaa sen asemaa Suomen energiamarkkinoilla Vuoden 2011 alusta voimaantulleet energiaverojen korotukset, tulevat tuotannon IED investoinnit, tuotantolaitosinvestoinnit ja energiatehokkuutta lisäävät rakennusmääräykset tuovat kustannuspaineita, jotka vaikuttavat kaukolämmön kilpailukykyyn ja sitä kautta mahdollisesti kysyntään Lämpöpumpputeknologia (maa- ja ilmalämpöpumput) kilpailee jo nykyisin kaukolämmön kanssa Kaukolämmön kysyntään heijastuukin epävarmuuksia erityisesti uudisrakentamisen mutta myös olemassa olevaan jo liitettyyn rakennuskantaan liittyen Imagomielessä kaukolämmön asema on jo osittain heikentynyt erityisesti tavallisten kuluttajien suuntaan, joka heijastuu myös epävarmuutena poliittisella tasolla. Tätä taustaa vasten Pöyry on yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiateollisuus ry:n, Etelä- Savon Energian ja muiden kaukolämpöyhtiöiden kanssa käynnistänyt hankkeen, jossa selvitetään mikä on kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa Hanke jakaantuu kahteen osioon: Julkisessa osiossa kaukolämpösektoria arvioidaan kokonaisvaltaisesti koko maan tasolla alueelliset erityispiirteet huomioiden. Yritysraporteissa, osallistuville yrityksille valmistellaan heidän liiketoimintaansa soveltuvat selvitykset, joita on mahdollista hyödyntää suoraan paikallistasolla Tämä selvitys on hankkeessa Etelä-Savon Energialle tehtävä yritysraportointi, jossa on tarkasteltu kaukolämmön kilpailukykyä ja kysyntää paikallistasolla Mikkelissä Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 3
TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä tulevaisuudessa hankkeeseen osallistuvien yritysten kaukolämmön kokonaismyynti (21,0 TWh) edusti 65 % koko Suomen kaukolämpömyynnistä (32,4 TWh) vuonna 2009. Kyseisten yrityksien työssä tarkasteltavien myyntialueiden myynti yhteensä 19,8 TWh (yli 60 % Suomen kokonaismyynnistä). JULKINEN RAPORTTI Työ- ja elinkeinoministeriö Energiateollisuus ry YRITYSRAPORTIT Etelä-Savon Energia Oy Fortum Oyj Helsingin Energia Keravan Energia Oy KSS Lämpö Oy Kuopion Energia Lahti Energia Oy Oulun Energia Pori Energia Oy Tampereen Kaukolämpö Oy Turku Energia Oy Vaasan Sähkö Oy Vantaan Energia Oy Vaasan Sähkö Oy Pori Energia Oy Yritysraportit Tampereen Kaukolämpö Oy Oulun Energia Kuopion Energia Etelä-Savon Energia Oy Lahti Energia Oy Turku Energia Oy KSS Lämpö Oy Keravan Energia Oy Vantaan Energia Oy Helsingin Energia Fortum Oyj - Espoo Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 4
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 5
KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO MIKKELISSÄ Etelä-Savon Energian kaukolämpöverkon kokonaispituus vuonna 2009 oli noin 177 km. Kaukolämmön kokonaishankita vuonan 2009 oli 488,3 GWh Valtaosa lämpöenergiasta tuotetaan Pursialan vastapainevoimalaitoksella polttamalla puuta ja turvetta Voimalaitoksella käytettävän polttoaineen määrä on n. 1,5 TWh Lisäksi lämpöä tuotetaan huippu- ja varalämpökeskuksilla eri puolilla kaupunkia Kuva: Etelä-Savon Energia Tuotannossa käytetyt polttoaineet 2009 Öljy&kivihiili 3 % Kaukolämmön hankinta vuonna 2009 yhteensä 488 GWh Turve 32 % Puupolttoaineet 65 % ET: kl-tilasto 2009, ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 6
KAUKOLÄMMÖN MYYNTI MIKKELISSÄ Kaukolämmön liityntäteho 2009 asiakastyypeittäin Kaukolämmitetyn kerrosalan osuus koko rakennuskannasta on noin 50 %. Vuonna 2009 kaukolämpöä myytiin 444,5 GWh, mikä oli noin 90 GWh enemmän kuin vuonna 2008. Vuonna 2009 asuintalot vastasivat 44 % kaukolämmön myynnistä, teollisuusasiakkaat 19 % ja muut asiakkaat 38 %. Vuonna 2009 asuintaloasiakkaat vastasivat 42 % kaukolämmön liityntätehosta, teollisuusasiakkaat 16 % ja muut asiakkaat 43 %. Etelä-Savon Energian myymästä energiasta yli 60 % on tuotettu uusiutuvilla polttoaineilla ESE:llä oli vuonna 2009 yhteensä 2 032 kaukolämpöasiakasta Muut asiakkaat 109,5 MW Kaukolämmön myynti 2009 asiakastyypeittäin Muut asiakkaat 167,2 GWh Teollisuusasiakkaat 39,9 MW Kaukolämmön yhteenlaskettu liityntätäteho 2009 256,8 MW Asuintaloasiakkaat 107,4 MW Kaukolämmön kokonaismyynti 2009 444,5 GWh Asuintaloasiakkaat 194,0 GWh Teollisuusasiakkaat 83,3 GWh ET: kl-tilasto 2009, ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 7
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 8
KAUKOLÄMPÖSEKTORIN MUUTOSTEKIJÖITÄ SUOMESSA Ulkoisia muutostekijöitä Sisäisiä muutostekijöitä Ilmastonmuutos Päästöjen vähentäminen ja uusiutuva energia Energiatehokkuus Päästökauppa ja päästöoikeuksien määrä Polttoaineidenhinta- ja kustannusvaihtelut Energiasektorin sääntely IED -investoinnit Ennätysmyynti 35,8 TWh vuonna 2010 Myynti säilyy vahvana myös lähitulevaisuudessa Lämmitysmarkkinoiden markkinaosuus säilynyt noin 50 prosentissa Uudiskohteet 55 % (lämmitetty rakennustilavuus) Kerrostalot yli 95% Uudet omakotitalot 15 % Kilpailukyky heikentynyt veroratkaisujen myötä Asema silti vahva tiiviisti rakennettavilla alueilla Asiantuntijat tunnistavat kaukolämmön yhteistuotannon hyvät puolet kuluttajien silmissä maine heikentynyt Maalämpö kasvattanut suosiotaan ja se mielletään moderniksi ratkaisuksi Yksittäisiä verkosta irtaantumisia Tuotantoinvestoinnit Omistajapolitiikka Uudet asuinalueet tuovat kasvua Hybridijärjestelmät Kilpailun lisääntyminen tuo muutostarvetta Hinnoittelu Teollisuustuotannon jatkuvuus Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 9
EU ON PÄÄTTÄNYT JATKAA PÄÄSTÖKAUPPAA MYÖS KIOTO- KAUDEN JÄLKEEN Kolmatta päästökauppakautta leimaavat tiukentuneet jakoperusteet ja huutokauppamenettely Maakohtaisista päästöoikeuksista luovutaan, tilalle koko EU:n käsittävä yläraja päästöoikeuksille, jotka allokoidaan laitoksille Päästöoikeudet jaetaan tuotteiden vertailuarvojen perusteella Komissio määrittää vuosittain korjauskertoimen jolla ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien määrä sovitetaan vastaamaan jaettavissa olevaa määrää Sähköntuottajat hankkivat kaikki päästöoikeutensa huutokaupalla Asteittain aleneva ilmaisjako lämmöntuotannolle Energiaintensiiviselle teollisuudelle ilmaisia päästöoikeuksia 5 % päästöoikeuksista varataan uusille toimijoille Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 1990-2009 Päästöoikeuksien hinnan kehitys /t CO2 40 35 30 25 20 15 10 5 0 10 20 30 40 50 10 20 30 40 50 10 20 30 40 50 10 20 30 40 50 10 20 30 40 50 10 20 30 40 50 10 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 10
KAUKOLÄMMÖN PÄÄSTÖOIKEUDET Kaukolämpö on oikeutettu ilmaisiin päästöoikeuksiin. Ilmaisjako on asteittain aleneva: 80 % päästöoikeuksista jaetaan ilmaiseksi vuonna 2013. Ilmaisen jaon määrä alenee lineaarisesti ollen 30 % vuonna 2020 ja loppuen kokonaan vuonna 2027 Kaukolämmön benchmark-arvona käytetään 0,0623 oikeutta/gj kl (=0,22428 t/mwh kl ). Tämä vastaa maakaasulla 90 %:n hyötysuhteella tuotettua lämpöä. Yhteistuotannossa tapahtuvassa kaukolämmön tuotannossa päästöoikeuksien määrää vähennetään lineaarisesti 1,74 % vuosittain eikä sille käytetä korjauskerrointa Olemassa olevat opt-in laitokset tulevat sisältymään jatkossakin PK-järjestelmään. Myös kaikki tällaiseen KL-verkkoon rakennettavat uudet laitokset sisältyvät järjestelmään. 30.4.2010 päästökauppaan kuulumattomat olemassa olevat alle 20 MW:n laitokset eivät enää tule päästökaupan piiriin, vaikka samaan KLverkkoon tultaisiin jatkossa liittämään myös polttoaineteholtaan yli 20 MW:n laitos. Yli 20 MW:n laitos luonnollisesti kuuluu päästökaupan piiriin. Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 11
UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN KÄYTÖN LISÄÄMINEN 38 PROSENTTIIN ON MERKITTÄVÄ HAASTE SUOMELLE Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa ohjaa EU:n tavoitteet vuodelle 2020 Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite on työja elinkeinoministeriön (TEM) marraskuussa 2009 tekemien skenaarioiden perusteella entistä haastavampi Metsäteollisuuden tuotannon vähenemä pienentää myös uusiutuvien hyötykäyttöä Alkuperäisillä ilmasto- ja energiastrategian toimilla päästään 34 %:iin Tavoitteisiin pääseminen edellyttää voimakasta uusiutuvien energialähteiden lisähyödyntämistä sekä onnistumista energiansäästötoimenpiteissä Syöttötariffin käyttöönotto metsähakkeelle, tuulivoimalle, biokaasulle ja pienimuotoiselle puun sähkön ja lämmön yhteistuotannolle vuoden 2011 keväällä Muuttuva sähköntuotannontuki metsähakkeelle Pienpuun energiatuki TWh 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Uusiutuvien energialähteiden tavoite 2005 2020, Velvoitepaketti Muut uusiutuvat Nestemäiset biopolttoaineet Vesivoima Tuulivoima Muu bioenergia (sis. mustalipeä) Metsäteollisuuden sivutuotteet Metsähake Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 12
ENERGIATEHOKKUUS ON EU-TASOLLA KÄYNNISTYSVAIHEESSA EU:n asettamat vaatimukset Lähtökohtana Suomelle on 9 % säästötavoite 2016 mennessä Välitavoitteet asetettu vuosille 2010 ja 2013, jolloin toteutumista seurataan Toimenpidesuunnitelmassa keskeisessä roolissa ovat vapaaehtoiset sopimukset, joiden vaikuttavuutta seurataan muutaman vuoden välein Julkisen sektorin suunnannäyttäjä- ja edelläkävijän rooli on myös nostettu esille, mikä on yksi direktiiviin päälinjoja. Toimet ovat normatiivisia tai ohjeistuspainotteisia Säästösopimukset ja tavoitteet Standardit mm. rakentamisessa Katselmukset Energia-avustukset Merkinnät Verotus Suomen lähestyminen energiatehokkuuteen Energialähteen muutokset esim. lämmityksessä Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 13
RAKENNUSMÄÄRÄYKSET 2012 (30.3.2011) Määräykset tulevat voimaan 1.7.2012 Määräykset koskevat vain uudisrakentamista Määräyksiä uusiutuvan energian osuuteen sekä korjausrakentamiseen tulossa 2015 mennessä Rakennusten kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja (E-luku) kwh/m 2 E-luku lasketaan standardikäytöllä ja se sisältää myös kiinteistön sähkönkulutuksen E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto E-luku laskee yhteen kaikki ostoenergiat yhdeksi tunnusluvuksi relevanteilla energiamuotojen kertoimilla painotettuna Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksissa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Kertoimet heijastelevat primäärienergian kulutusta ja energiamuodon hiilidioksidipäästöjä Tulevaisuudessa määräykset kiristyvät entisestään, sillä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti vuodesta 2021 alkaen uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia Ominaislämmönkulutu s, kwh/m2 Rakennuksen kokonaisenergian kulutus Pientalo A netto <120 m2 204 120 m 2 < A netto < 150 m 2 372-1,4* A netto 150 m 2 A netto 600 m 2 173-0,07* A netto A netto >600 m 2 130 Rivi- ja ketjutalo 150 Asuinkerrostalot 130 Toimistorakennus 170 Liikerakennus 240 Majoitusliikerakennus 240 Opetusrakennus ja 170 päiväkoti Liikuntahalli 170 Sairaala 450 Muut rakennukset ja tilapäisrakennukset E-luku on laskettava, mutta sille ei ole vaatimusta Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 14
IE-DIREKTIIVI KIRISTÄÄ MERKITTÄVÄSTI NO x -, SO 2 -JA HIUKKASPÄÄSTÖRAJOJA IED korvaa mm. suurten polttolaitosten direktiivin (LCP) ja jätteenpolttodirektiivin (WID). Päästöraja-arvoina sovelletaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisia päästötasoja, joista voidaan erityistapauksissa poiketa, mutta direktiivissä esitettyä takarajaa (LCP: liite V) ei saa ylittää. Nämä takarajankin mukaiset päästötasot ovat selvästi nykyisiä LCP-rajoja tiukemmat. DL (1.1.2014) sitoutuminen määräaikaispoikkeukseen Komission esitys IE-direktiiviksi 2007 2008 2009 Direktiivin voimaantulo 6.1.2011 DL (1.1.2013) kansallinen siirtymäsuunnitelma Määräaikaispoikkeus (käyttöaika 17 500 h aikavälillä 1.1.2016 31.12.2023) Kansallinen siirtymäsuunnitelma vanhoille laitoksille** 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2 vuotta Nykyiset/uudet laitokset 7.1.2013* Direktiivi kansalliseen lainsäädäntöön 7.1.2013 mennessä Uudet päästörajat voimaan nykyisille laitoksille Siirtymäaika kaukolämpölaitoksille ( 200MW pa )** aikavälillä 1.1.2016 31.12.2022 * Laitoksille, joille on myönnetty lupa ennen 7.1.2013, sovelletaan IED päästörajoja nykyisille laitoksille (tai lupahakemus jätetty ennen 7.1.2013 ja laitoksen toiminta käynnistyy viimeistään 7.1.2014). Muutoin sovelletaan IED päästörajoja uusille laitoksille, jotka ovat tiukempia ja tulevat siis voimaan 7.1.2013. ** Polttolaitokset joille myönnetty lupa ennen 27.11.2002, tai joiden lupahakemus toimitettu ennen em. ajankohtaa ja laitos aloittanut toimintansa 27.11.2003 mennessä Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 15
POLTTOAINEIDEN VEROT LÄMMÖNTUOTANNOSSA Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi joulukuussa 2010 1.1.2011 lähtien polttoaineita verotetaan energiasisällön ja hiilidioksidipäästöjen mukaan. Samalla joillain polttoaineella olleesta erityiskohtelusta luovuttiin (kaasu) tai erityiskohtelua lievennettiin (turve). Polttoaineiden verojen taso nousi selvästi, maakaasun ja turpeen veronkorotukset toteutetaan porrastetusti vuoteen 2015 mennessä. Puupolttoaineille ei kohdistu lämmöntuotannon veroa Vain lämmöntuotannon polttoaineet ovat veronalaisia, sähköntuotannon polttoaineet ovat verottomia 2010 Verot alkaen 1.1. 2011 Muutos verot Energia- CO2-vero Huoltovarsisältövero Yhteensä 2010 -> CHP* LK muusmaksu CHP* LK CHP* LK /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh /MWh Maakaasu 2011-2012 3,0 6,1 9,0 4,0 6,9 2013-2014 2,1 5,5 3,0 5,9 0,08 8,6 11,5 6,5 9,4 2015-7,7 10,8 13,7 8,7 11,6 POR 5,9 7,7 4,3 8,5 0,25 12,2 16,4 6,3 10,5 POK 8,7 10,4 4,0 8,0 0,35 14,7 18,7 6,0 10,0 Hiili 7,3 7,7 5,1 10,2 0,17 13,0 18,1 5,7 10,8 Turve 2011-2012 1,9 1,9 2013-2014 2015-0 2,9 3,9 2,9 3,9 Puu 0 0 0,0 Sähkövero (veroluokka I) 8,8 17,0 8,2 * Yhteistuotannossa (CHP) hiilidioksidikomponentti on 50% lämpökeskusten (LK) verosta Taulukon verot ovat polttoaine-mwh:a kohden. Verollisen polttoaineen määrä on erillisessä lämmöntuotannossa koko laitoksen polttoainemäärä ja CHP-tuotannossa 90 % lämmöntuotantoon käytetyn polttoaineen määrästä. Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 16
HYBRIDIJÄRJESTELMÄT Kaukolämmön rinnalle on tullut joissain kohteissa rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä pienentäen kaukolämpökuormaa Ruotsissa on asennettu jonkin verran rinnakkaisia lämmitysjärjestelmiä ja siellä on myös selvitetty näiden vaikutusta kaukolämpökuormaan* Olemassa olevaa kaukolämpöjärjestelmää saatetaan täydentää esimerkiksi ilmalämpöpumpulla (jolloin hankintaperusteena saattaa olla ensisijaisesti kesäaikainen viilennys) tai aurinkolämpöjärjestelmällä Kaukolämpöä saatetaan myös haluta turvaamaan esimerkiksi lämpöpumppuratkaisuihin perustuvaa järjestelmää vara- tai huipunaikaiseen kulutukseen Muutospaineita KL hinnoitteluun Hybridijärjestelmien lisääntyminen pienentäisi kaukolämmön peruskuormaa mutta säilyttäisi nykyiset kulutuspiikit ja tehon tarpeen lähes ennallaan Maalämpö kaukolämpökohteessa* *Lähde: Svensk Fjärrvärme. Fjärrvärmen i framtiden behovet. 2009 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 17
KAUKOLÄMMÖN SÄÄNTELY Kaukolämpötoiminnassa on joitain luonnollisen monopolin piirteitä Lämmitystavan valinnalle ja vaihdolle ei kuitenkaan ole periaatteellisia esteitä Kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvontaan ei ole erillistä lainsäädäntöä Kilpailuvirasto valvoo kilpailunrajoituslain perusteella lämmitysmarkkinoita ja kaukolämpötoimintaa Kuluttajansuojalaki ja Kuluttajavirasto määrittelee yleiset periaatteet kuluttajan asemasta Vuoden 2009 alusta maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin säännös, jonka perusteella uudisrakennuksille voidaan useissa tapauksissa määrätä asemakaavassa liittymisvelvoite kaukolämpöverkkoon Liittymisvelvoitteella voidaan poistaa muilta lämmitysmuodoilta tulevaa kilpailupainetta Liittymisvelvoitteeseen liittyy velvollisuus seurata hintatason kohtuullisuutta Kilpailuvirasto tutkii parhaillaan kaukolämpöyhtiöiden hinnoittelua Selvityksen ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli muodostaa näkemys siitä, onko yritysten hinnoittelua tutkittava yksityiskohtaisemmin mahdollisena määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä Alan kannattavuutta arvioitiin vertaamalla yrityksiin sitoutuneen pääoman tuottoa pääoman keskikustannukseen Selvityksen tuloksia on julkaistu yleistasolla (1.3.2011), mutta yritystason tuloksia ei ole vielä julkaistu eikä selvitystyön tulosten perusteella ei voida vielä arvioida mitä se yritystasolla vaikuttaa hinnoitteluun Kilpailuvirasto on todennut, että kaukolämpöalan kannattavuus on korkea suhteessa liiketoiminnan riskiin Selvitystyön perusteella Kilpailuvirasto arvioinee onko tarvetta siirtyä kaukolämmön hinnoittelun yksityiskohtaisempaan sääntelyyn On mahdollista, että kaukolämpötoimintaan tulee myöhemmin uusia säädöksiä liittyen hinnoitteluun ja jo nyt sähköverkkotoiminnassa olemassa olevaa sääntelyä liittyen mm. toteutuneen kulutuksen mukaiseen laskutukseen (esim. etäluettavat mittarit) ja keskeytyskorvauksien maksaminen kaukolämmön toimituksen häiriötilanteissa Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 18
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 19
TYÖN SKENAARIOT Kaukolämmön nykytila Toimintaympäristönmuutos 2010 Skenaariot päästöoikeuden, sähkön, polttoaineiden hintatasosta sekä vero ja tukipolitiikka Rakentamismääräykset Nykytila Kaukolämmön kilpailukyky Kaukolämmön kysyntä Skenaario BAU Skenaario BAU Skenaario BAU Skenaario korkea Skenaario maltillinen Skenaario tiukentuneet 2010 2020 2030 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 20
KILPAILUKYKYTARKASTELU Kilpailukykytarkastelu perustuu vertailuun Etelä-Savon Energian kaukolämmön hinnan ja vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kesken vuosina 2010, 2020 ja 2030 arvio kuinka paljon eri lämmitystapojen kilpailukyky muuttuu suhteessa kaukolämpöön tulevaisuudessa Työssä on muodostettu skenaariot polttoaineiden, sähkön ja päästöoikeuden hinnoille sekä veroille tarkasteluvuosina Kaukolämmön hintaa on arvioitu muuttuvien tuotantokustannusten muutoksella ja tulevien investointien vaikutuksella Etelä-Savon Energian tuotantorakenne vuosille 2020 ja 2030 Kilpailevien lämmitysmuotojen analysointi Pöyryn laskentamalleilla 2010 2020 2030 KILPAILUKYKY Skenaario 1 Skenaario 2 Päästöoikeuden hinta /t CO2 15 20 35 50 Sähkön hinta /MWh 50 50 63 80 Kivihiili /MWh 11 10 10 15 POR /MWh 35 36 38 50 POK /MWh 55 60 65 80 Maakaasu /MWh 28 33 35 40 Turve /MWh 10 12 13 15 Puu /MWh 18 21 23 25 Pelletin kuluttajahinta (ALV 23%) /MWh 44 52 57 62 Sähkön kuluttajahinta * /MWh 111 122 140 173 Verot 2010 tot. nykyinen nykyinen 1,5* nykyinen *sisältää siirto- ja huoltovarmuusmaksun sekä verot Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 21
KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOS LASKENTAOLETUKSET MUUTTUVILLE KUSTANNUKSILLE 100 % Kaukolämmön polttoainejakauman on oletettu pysyvän melko vakaana Puupolttoaineiden osuuden on odotettu kasvavan hieman Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon osuus kaukolämmön tuotannosta pysyy tarkasteluajanjaksolla muuttumattomana Ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien on oletettu vähenevän asteittain vuoteen 2027 Yhteistuotannon osuus lämmöntuotannosta, % Kaukolämpötuotannon polttoainejakauma, % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 2010 2020 2030, sken 1 2030, sken 2 Puu Turve POR Kivihiili HOB CHP 0 % 2010 2020 2030, sken 1 2030, sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 22
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 1. Tuotantokustannusten kehittyminen 2. Uudiskohteet 3. Olemassa oleva rakennuskanta 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 23
KAUKOLÄMMÖN MUUTTUVIEN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOS (REAALI) - MIKKELI Kaukolämmön muuttuvat tuotantokustannukset (reaali) nousevat 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja reilu 60 % (skenaario 1) tai 90 % (skenaario 2) vuoteen 2030. Suurin kustannustekijä lähivuosina on lämmöntuotannon polttoaineiden hinnannousu. Myös ilmaiseksi jaettavien päästöoikeuksien asteittainen väheneminen aiheuttaa kustannuspaineita jo ennen vuotta 2020, mutta myös sen jälkeen. Lisäksi lämmöntuotannon polttoaineverojen kiristyminen nostaa kustannuksia. Lämmöntuotannon muuttuvat tuotantokustannukset, /MWh 60 50 40 30 20 10 0 Polttoaineverot Päästöoikeudet Polttoainekustannus + 40% + 62% + 92% 2010 2020 2030, sken 1 2030, sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 24
KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOS LASKENTAOLETUKSET MUUTTUVILLE KUSTANNUKSILLE Tarkastelussa on huomioitu verkoston rakentamiseen ja saneeraukseen sekä lämpökeskuksiin liittyvät investoinnit Kumulatiiviset investoinnit tarkastelujaksolla ovat n. 28 MEUR Tarkastelujaksoon ei sisälly suurempia voimalaitoshankkeita Tarkastelun alussa kaukolämpöliiketoiminnolle on kohdistettu velkoja n. 18 MEUR Tuloksen ja osinkojen on oletettu kasvavan 3,0 % vuodessa Osingonmaksuvaatimus on alussa 1,4 MEUR, mikä on 2/3 emoyhtiölle kohdistetuista osingoista Kaukolämpöliiketoiminnalle kohdistetut investoinnit v. 2011 2030 MEUR 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Kaukolämpöverkoto Lämpölaitokset Muut investoinnit Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 25
KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOON KOHDISTUVIEN PÄÄOMAKUSTANNUSTEN MUUTOS Pääomakustannusten aiheuttama kustannuspaine on tarkastelun alkuvuosina n. 10 EUR/MWh Kustannuspaine johtuu lähinnä tuloksen ja osinkojen kasvutavoitteista, ei suuresta investointitarpeesta Tarkastelujakson loppupuolella kustannuspaine on n. 14,0 EUR/MWh Pääomakulujen aiheuttama kustannuspaine v. 2011 2030 EUR/MWh 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2011 2013 2015 2017 2019 2021 2023 2025 2027 2029 Poistot Rahoituskulut Verot Osingonmaksu Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 26
KAUKOLÄMMÖN REAALISTEN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOSPAINE (MUUTTUVAT + PÄÄOMAKUSTANNUKSET) Kaukolämmön reaalisiin tuotantokustannuksiin kohdistuu vajaan 30 % nousupaine vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja reilu 50 % (skenaario 1) tai 70 % (skenaario 2) vuoteen 2030. Lämmöntuotannon kustannustekijöiden muutos, /MWh 80 60 40 20 0 Kiinteät pääomakulut Muuttuvat kustannukset 10,5 20,3 + 29% 11,3 28,5 + 52% 13,7 33,0 + 71% 13,7 39,0 2010 2020* 2030, sken 1* 2030, sken 2* *Vuosien 2020 ja 2030 pääomakulut laskettu viiden edeltävän vuoden keskiarvona Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 27
KAUKOLÄMMÖN TUOTANTOKUSTANNUSTEN MUUTOKSEN VAIKUTUS KAUKOLÄMMÖN REAALIHINNASSA MIKKELI (muutokset energiamaksuun) Muuttuvien- ja kiinteiden kustannusten kasvu kohdistaa kaukolämmön hintaan 20 % korotuspaineen vuoden 2010 tilanteesta vuoteen 2020. Tästä osa toteutui jo vuonna 2011. Vuoteen 2030 korotuspaine reilu 30 % (skenaario 1) tai noin 45 % (skenaario 2) vuoden 2010 tilanteesta 100 Muutos kaukolämmön myyntihinnassa (sis ALV 23%), /MWh 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Pientalo (30 MWh/a) Rivitalo / Pieni kerrostalo (290 MWh/a) Suuri kerrostalo (1140 MWh/a) +19 % +18% Muutos vuoteen 2010: +20% +6 % +5 % +6 % +33 % +32% +35% +46 % +45% +48% 0 2010 (1.7) 2011 (1.1) 2020 2030, sken 1 2030, sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 28
SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Kaukolämmön nykytila Mikkelissä 3. Toimintaympäristön muutos 4. Kaukolämmön kilpailukyky 1. Tuotantokustannusten kehittyminen 2. Uudiskohteet 3. Olemassa oleva rakennuskanta 5. Kaukolämmön kysyntä 6. Primäärienergia ja CO 2 -päästöt 7. Johtopäätökset Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 29
VAIHTOEHTOISTEN LÄMMÖNTUOTANTOMUOTOJEN KILPAILUKYKY -LASKENTATARKASTELUT Kilpailevat lämmöntuotantomuodot Maalämpö Ilmavesi-lämpöpumppu Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaasulämmitys Pellettilämmitys Tehtävät laskelmat Tuotantokustannus sisältäen investoinnin, muuttuvat ja kiinteät käyttökustannukset Uudiskohteet vertailu kaukolämpöön Olemassa olevan lämmitysmuodon vaihtamisen kannattavuusarvio saneeraus vaiheessa kun lämmönvaihtimen uusinta ajankohtainen Tarkastelutyypit: Pientalo, 200 m2 Kerrostalo, 6700 m2 (80 asuntoa) Toimistotalo, 6700 m2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 30
LÄHTÖTIEDOT LÄMMÖNOMINAISKULUTUS UUDISKOHTEISSA 2012, 2020 ja 2030 Uudisrakennusten kilpailukykylaskelman perusoletuksena on se, että lämmitystaparatkaisu määrittää talon ominaislämmönkulutuksen Mallissa on huomioitu vuonna 2012 voimaan astuvien rakennusmääräysten myötä käyttöön otettava energialukuihin ja primäärienergiakertoimiin perustuva rakennus- ja lämmitysjärjestelmäkohtainen laskentamenetelmä lämmön ominaiskulutuksille. Menetelmästä seuraa yksilölliset rakennustyyppi- ja lämmitysjärjestelmäkohtaiset ylärajat lämmönkulutukseen. Vuonna 2010 uudisrakennusten ominaisenergiankulutus tilojen lämmitykseen pien- ja kerrostaloissa on arvioitu olevan noin 85 kwh/m2 sekä toimistotaloissa noin 60 kwh/m2 Lisäksi kaikissa kohteissa ja skenaarioissa lämmin käyttövesi pysyy vakiona 35 kwh/m2 Vuonna 2020 ja 2030 on uudisrakennukset oletettu rakennettavan kaukolämpökohteissa passiivienergiatasolle Muiden lämmitysmuotojen ominaislämmönkulutukset määräytyvät primäärienergiakertoimilla painotettuna suhteessa tähän tasoon kwh/m2 kwh/m2 80 70 60 50 40 30 20 10 0 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ominaisenergiankulutus tilojen lämmitykseen pientalossa kwh/m2 Maalämpö Maalämpö Matalaenergiataso Passiivienergiataso Sähkö Ominaisenergiankulutus tilojen lämmitykseen kerrostalossa kwh/m2 Sähkö IVLP*** IVLP*** Pelletti Matalaenergiataso Passiivienergiataso Pelletti Öljy Öljy Maakaasu Kerrostalo 2012* Kerrostalo 2020/2030** Maakaasu Kaukolämpö Kaukolämpö Pientalo 2012* Pientalo 2020/2030** * Sähkölämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän ** Sähkö-, öljy- ja maakaasulämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän *** Ilmavesilämpöpumppu * Sähkölämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän ** Sähkö-, öljy- ja maakaasulämmitys sisältää osittaisen aurinkolämpöjärjestelmän *** Ilmavesilämpöpumppu Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 31
LÄHTÖTIEDOT INVESTOINNIT PIENTALOT Lämmitysjärjestelmistä on tehty vertailukelpoisia lisäämällä investointikustannuksiin eristämisestä sekä energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat kustannukset Vuoden 2012 rakennusmääräykset eivät edellytä uusiutuvan osuutta rakennuksen energiakäytössä Sähkölämmityksen kohdalla jäisi ominaisenergiankulutus kuitenkin epärealistisen alhaiseksi ilman uusiutuviin perustuvaa rinnakkaisjärjestelmää jo vuonna 2012 Vuonna 2020 on uusiutuvan velvoite oletettu olevan voimassa sähkö- sekä fossiilisiin polttoaineisiin perustuvissa lämmitysjärjestelmissä [ ] [ ] 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset pientaloille 2012 0 Maalämpö Maalämpö Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset pientaloille 2020/2030 Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Pelletti Pelletti Öljy Vesikiertoisuus Uusiutuvien velvoite Energiatehokkuus Lämmitysjäjrestelmä Maakaasu Öljy Kaukolämpö ESE Maakaasu Kaukolämpö ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 32
LÄHTÖTIEDOT INVESTOINNIT KERROSTALOT 800 000 700 000 600 000 500 000 Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset kerrostaloille 2012 Uusiutuvien velvoite Vesikiertoisuus Energiatehokkuus Lämmitysjäjrestelmä Kuten pientaloissa, nousee kerrostalojen merkittävimmäksi yksittäiseksi investointikustannukseksi energiatehokkuuden parantaminen Kaukolämpökohteissa lämmitysjärjestelmäkustannukset koostuvat liityntämaksusta sekä lämmönjakokeskuksesta Liityntämaksuna on laskelmissa käytetty Etelä-Savon Energian vuoden 2011 hinnoittelun tilaustehoperusteista liityntämaksukaavaa Toimistorakennusten investointikustannukset noudattelevat kerrostalojen kustannuksia [ ] [ ] 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Eri lämmitysmuotojen investointikustannukset kerrostaloille 2020/2030 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Maalämpö Maalämpö Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Pelletti Sähkö Ilma-vesilämpöpumppu Pelletti Öljy Maakaasu Kaukolämpö ESE Öljy Maakaasu Kaukolämpö ESE Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 33
ENERGIANKULUTUS JA -KUSTANNUS UUDESSA KAUKOLÄMMITETYSSÄ KERROSTALOSSA (Etelä-Savon Energia) Uusien rakennuksien ostoenergian väheneminen lisääntyneen energiatehokkuuden myötä vähentää vuotuista energiakustannusta vuodesta 2010 vuoteen 2020 huolimatta kohonneista energiahinnoista. Vuoden 2020 jälkeen ei rakennusten energiatehokkuuden ole oletettu parantuvan, jolloin energiakustannusten nousun määrittelee ostoenergian hintakehitys Energiankulutus ja -kustannus kerrostaloissa (Mikkeli) 70 000 60 000 Energiamaksu Tehomaksu Energia 1200 1000 Energiakustannus [ /a] 50 000 40 000 30 000 20 000 800 600 400 [MWh/a] 10 000 200 0 Olemassa oleva 2010 2010 2020 2030 sken1 2030 sken12 0 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 34
ENERGIAKUSTANNUKSET PIENTALOT (EI SISÄLLÄ INVESTOINTIA EIKÄ YLLÄPITOKUSTANNUKSIA) Sähköä lämmitykseen hyödyntävien järjestelmien energiakustannukset muodostuvat uusissa rakennusmääräyksissä sovellettavan laskentamenetelmän myötä yhtä suuriksi Sähköä hyödyntäville järjestelmille on asetettu yhtä suuret ostosähkön määrät. Käytännössä suoraan sähköön perustuvassa lämmitysratkaisussa on eristystä lisättävä siten, että ostosähkön kulutus jää maalämpöratkaisun tasolle. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvilla rinnakkaisjärjestelmillä on mahdollista vähentää eristyksen tarvetta (mahdollistaa suuremman lämmönkulutuksen). Pientalokohteissa kaukolämmön (Mikkeli) kilpailukyky energiakustannusten valossa paranee maalämpöön nähden, kustannuseron kaventuessa noin 30 % tasolta 20 % tasolle vuoteen 2020 ja 10 % tasolle vuoteen 2030 (skenaario 2) Energiakustannus, /a 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 Energiankustannus pientaloissa Maalämpö Ilma-Vesilämpöpumppu Suora sähkölämmitys Pellettilämmitys Öljylämmitys Kaasulämmitys Kaukolämpö ESE Kaukolämpö keskiarvo 500 0 Uusi 2010 Uusi 2020 Uusi 2030 Sken 1 Uusi 2030 Sken 2 Etelä-Savon Energia Oy / 52A14971.A.17 35