Ympäristönsuojelun kehitys 216 UPM Jokilaakson tehtaat
UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii Jämsänjoen varrella ja Kaipolassa Päijänteen rannalla. Koska tehtaat sijoittuvat asuinalueiden välittömään läheisyyteen ja vesistöjen varrelle, otetaan keskeiset ympäristönäkökohdat erityisen painokkaasti huomioon tehtaiden kaikessa toiminnassa. Tehdasalueilla toimii UPM Paper ENA Oy ja UPM Specialty Papers Oy, jotka molemmat kuuluvat tämän selonteon piiriin. UPM Paper ENA News & Retail -yksikkö tuottaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia Jämsänkoskella sekä luettelo- ja sanomalehtipaperia Kaipolassa ja Magazines, Merchants & Office yksikkö tuottaa päällystettyä aikakauslehtipaperia Kaipolassa. UPM Specialty Papers -tulosyksikkö tuottaa tarra- ja pakkauspapereita Jämsänkoskella. Jämsänkosken aikakauslehtipapereiden pääraaka-aine on kuusikuitupuusta valmistettu hierre ja tarra- ja pakkauspapereiden UPM:n omilta tehtailta tai markkinoilta hankittu sellu. Kaipolassa pääraakaaineita ovat kuusikuitupuu, kotikeräyspaperi ja kuusisahahake. Jokilaakson tehtailla on toiminnassa yhteensä kuusi paperikonetta: kolme Jämsänkoskella ja kolme Kaipolassa. Molempiin tehdasyksiköihin kuuluu kuorimo, kuumahiertämö, vesilaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo. Kaipolassa toimii lisäksi kotikeräyspaperin siistauslaitos. Kummassakin tehdasyksikössä pro- Tuotantokapasiteetti Henkilöstö 848 Tuotteet 1 345 tonnia paperia Paper ENA: UPM Cat, UPM Impresse, UPM Impresse Plus, UPM Max, UPM Max S, UPM Smart, UPM Cote, UPM Ultra, UPM Ultra Silk, UPM Valor, UPM News, UPM Brite, UPM Book, UPM Color, UPM EcoBasic, UPM EcoLite, UPM EcoPrime, UPM Opalite, UPM Opalite Plus PEFC/2-31-8 Sertifikaatit Specialty Papers: UPM Label Papers, UPM Packaging Papers EMAS (EU Eco-Management and Audit Scheme) Ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä ISO 141 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ETJ+ Energiatehokkuusjärjestelmä ISO 91 Laadunhallintajärjestelmä ISO 22 Elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä PEFC puun alkuperän seurantajärjestelmä Programme for the Endorsement of Forest Certification FSC puun alkuperän seurantajärjestelmä Forest Stewardship Council FSC-tuotteista lisää www.fsc.org PEFC-tuotteista lisää www.pefc.org Sertifikaatit löytyvät Certificate Finder -työkalun avulla osoitteesta www.upm.fi/vastuullisuus EU Ecolabel : FI/11/1 EU Ecolabel : FI/37/1 Ympäristömerkit EU-ympäristömerkki 2 Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216
UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Paper ENA ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 19 3 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company www.upm.fi Katsaus vuoteen 216 sessiin tarvittava lämpö ja pieni osa sähköstä tuotetaan omalla voimalaitoksella. Lisäksi lämpöä otetaan talteen hiertämöiltä. Tehtaiden käyttämä vesi saadaan Jämsänkoskella Koski-Keskisestä ja Iso-Ryönistä ja Kaipolassa Päijänteen Tiirinselältä. Tehtaiden käytössä on Vierelän läjitysalue, jonne välivarastoidaan tarvittaessa voimalaitostuhkaa. Tehtaiden ympäristövaikutusten tarkkailun vesistön ja kalatalouden osalta tekee Nab Labs Oy Jyväskylästä. Tarkkailu hoidetaan ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti yhteistyössä Jämsän Vesi liikelaitoksen kanssa. Ilmanlaaduntarkkailu tehdään yhteistyössä Jämsän kaupungin ja Jämsän Aluelämmön kanssa. WITH BIOFORE UPM:n ympäristöselonteko Päivitystiedot 216 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Jokilaakson Ympäristönsuojelun kehitys 216 on UPM:n selluja paperitehtaiden ympäristö selonteon 216 tehdasliite, joka käsittelee vuoden 216 ympäristö suorituskykyä ja tunnuslukuja. Vuosittain laadittavat ympäristö selonteko ja tehdasliitteet muodostavat yhdessä UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta www.upm.fi. Seuraava UPM:n yhteinen EMASselonteko ilmestyy keväällä 218. Vuonna 216 Jokilaakson tehtailla jatkettiin työtä tehtaan toiminnan edelleen kehittämiseksi. Keskeistä kehittämistyössä oli tuotannon kustannustehokkuuden parantaminen ja entistä joustavammat työskentelytavat sekä työturvallisuuskulttuurin edistäminen. Taloudellinen suorituskyky mahdollistaa arvonluonnin koko ympäröivälle yhteisölle. Jämsänkosken maaliskuussa 215 suljetun paperikone 5:n purkutyöt valmistuivat loppuvuonna 216. Viime vuosien muutosten jälkeenkin on Jokilaakson tehtaiden taloudellinen vaikutus paikallisyhteisölle huomattava. Painopapereiden kysyntä maailmanmarkkinoilla laskee edelleen, tarra- ja pakkauspapereiden kysyntä on vakaata. Jokilaakson tehtaiden vuosituotanto oli lähes edellisvuoden tasolla. Kaipolassa aloitettiin mekaanisen massan valmistuksessa kehityshanke, jossa tavoitteena on alentaa energian kulutusta. Keräyspaperin saatavuuden pysyvän heikentymisen vuoksi on siistausmassan tuotantomäärä laskenut ja vastaavasti mekaanisen massan tuotantokapasiteettia lisätään. Vuonna 216 koko UPM:n tapaturmataajuus eli poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli 3,7. Vastaava luku Jokilaakson tehtailla oli 5,6. Vuonna 212, jolloin UPM:ssä aloitettiin konsernin laajuinen Työturvallisuuden ryhtiliike, oli Jokilaakson tehtaiden tapaturmataajuus 11. Tuloksena tehdystä työstä on poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä puolittunut. Vakavien tapaturmien perusteellisen tutkinnan ja tehtyjen selvitysten perusteella on todettu, että oleellisin työturvallisuutta parantava tekijä on riskien arviointi ja työn turvallistaminen ennen työn tai tehtävän aloitusta. Turvallisuuskulttuuri lähtee jokaisen omasta asenteesta. Se ilmenee yksilön tekemisen laatuna, työskentelytapana ja toisen kohtaamisessa. Turvallisuuskulttuuri ei ole sisäsyntyistä, vaan se opitaan työyhteisössä toimimisen kautta. Tämän vuoksi on Jokilaakson tehtailla käynnistetty kolmevuotinen turvallisuusvalmennusohjelma, jonka tavoitteena on voimakkaasti tukea työturvallisuuskulttuurin kehittymistä. Vuonna 216 otettiin UPM:ssä käyttöön kaikille työntekijöille ja urakoitsijoille tarkoitettu globaali One Safety -toimintamalli ja raportointityökalu. One Safety kattaa ympäristön, työterveyden ja -turvallisuuden, tuote- ja prosessiturvallisuuden sekä toimipaikkojen fyysisen turvallisuuden. Uudistuksen tavoitteena on yhtenäistää UPM:n turvallisuus- ja ympäristötoimintaa ja lisätä sitoutumista turvalliseen ja kestävää kehitystä tukevaan työkulttuuriin. Jokilaaksossa One Safety -työkaluun kirjattiin turvallisuutta koskevia kierroksia ja keskusteluja 37 kpl sekä turvallisuuden kehittämiseen liittyviä havaintoja lähes 25 kpl. Kirjauksista 14 oli ympäristöaiheisia havaintoja ja pieniä poikkeamia, jotka käsiteltiin tehtaiden päivittäisissä toiminnoissa One Safety -toimintamallin mukaisesti. Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216 3
Kaatopaikaton toiminta on toteutunut Jokilaaksossa Yksi UPM:n globaaleista tavoitteista vuoteen 23 mennessä on, että minkäänlaista prosessijätettä ei millään UPM:n toimipaikalla viedä kaatopaikalle tai polteta ilman, että energia kerätään talteen. Tavoitteet tukevat Yhdistyneiden Kansakuntien vuodelle 23 asettamia maailmanlaajuisia kestävän kehityksen tavoitteita. Jokilaakson tehtaat on edelläkävijä UPM:n jätteiden määrän vähentämiseen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Prosesseja on kehitetty siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja syntyville jakeille on löydetty hyötykäyttöä ensisijaisesti kierrätyksen kautta. Jo viime vuosina on kaatopaikalle toimitettava jätemäärä ollut hyvin vähäinen ja vuoden 216 aikana ei Jokilaakson tehtailta viety jätettä kaatopaikalle enää lainkaan. Kaikki muodostunut jäte on toimitettu hyötykäyttöön joko sellaisenaan tai jatkokäsittelyn kautta. Jakeet, joita tehdas tai muut toimijat eivät voi hyödyntää materiaalina, hyödynnetään energiana. Koska jakeiden kuljettaminen jatkojalostukseen kauas tehtaasta ei ole kannattavaa talouden tai ympäristön kannalta, on paikallisilla yhteistyökumppaneilla suuri rooli tavoitteen saavuttamisessa. Poikkeuksellinen häiriötilanne Kaipolan puhdistamolla Kaipolan tehtaan biologisen puhdistamon jäteveden käsittelyssä oli alkuvuodesta 216 häiriötilanne, joka aiheutti normaalia korkeamman kuormituksen vesistöön. Tammikuussa puhdistetun jäteveden orgaaninen kuormitus sekä helmikuussa puhdistetun jäteveden orgaaninen kuormitus ja ravinnekuormitus ylittivät ympäristöluvan sallimat luparajat. Vesistöön ei missään vaiheessa johdettu puhdistamattomia vesiä. Häiriötilanne oli hyvin poikkeuksellinen tehtaan puhdistamon käyntihistoriassa, joka on alkanut 198- luvun lopulta. Puhdistamon biologinen prosessi on herkkä orgaanisen kuormituksen, lämpötilan, pharvon, ravinne- ja happipitoisuuden vaihteluille. Häiriötilanteen selvityksessä helmikuussa todettiin osan ilmastusaltaiden ilmastinputkista rikkoutuneen. Tämä johti biologisen osan liian niukkaan liuenneen hapen pitoisuuteen, jolloin jäteveden orgaanisen kuormituksen käsittely oli puutteellista. Vikaantuneet ilmastinputket korjattiin maaliskuun alussa ja uusittiin kokonaan toisen tyyppisiksi elokuussa. Vikaantuneet putket oli asennettu kesällä 213. Ne tarkastettiin ja rikkoontuneet vaihdettiin syksyllä 215. Yleisen käyttökokemuksen mukaan ilmastinputkien kunnostusväli on noin viisi vuotta. Rikkoontuneiden putkien heikko laatu ja erittäin lyhyt toimintakunto on reklamoitu toimittajalle. Puhdistamon tehostetun tarkkailun aikana tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta seurattiin ylimääräisillä näytteenotoilla, laboratorioanalyyseillä ja biologisen osan mikrobikannan tutkimuksilla. Häiriöstä palautumisen nopeuttamiseksi tehtaan tuotantoa rajoitettiin, jolloin jätevedenpuhdistamolle johdettava orgaaninen kuormitus pieneni. Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristöviranomainen oli tietoinen tehtaan puhdistamon häiriötilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä. Pidetyssä neuvottelussa sovittiin Keski-Päijänteen vesistötarkkailun lisänäytteenotosta Tiirinselän ja Lehtiselän tarkkailupisteistä helmikuussa. Tarkkailutulosten mukaan luparajat ylittävän jätevesikuormituksen aikana havaittiin lyhytaikaista, normaalia suurempaa hapenkulutusta lähimmässä Tiirinselän tarkkailupisteessä pohjan lähellä. Kyseisen tarkkailupisteen pohjanläheisessä vesikerroksessa happipitoisuus on vaihdellut voimakkaasti vuodesta toiseen, joten nyt mitattu taso ei ollut poikkeavan pieni pitkällä ajanjaksolla tarkasteltuna. Tulosten mukaan myös sameus-, kiintoaine- ja ravinnearvot olivat tavanomaista korkeammat. Vesistötarkkailun ohjelman mukainen näytteenotto toteutetaan maaliskuulta lokakuulle. Happitilanne lähimmässä Tiirinselän tarkkailupisteessä pohjan lähellä palautui normaaliksi maaliskuun alkupuolella, jolloin myös sameusarvo ja ammoniumtypen pitoisuus pienentyivät. Jäteveden vaikutus oli kauempana Lehtiselän tarkkailupisteessä huomattavasti vähäisempi kuin Tiirinselän tarkkailupisteessä. Puhdistamon toiminta normalisoi- tui nopeasti maaliskuun alussa eikä ympäristön pilaantumista tapahtunut. UPM on toimittanut ympäristöviranomaiselle selvityksen häiriötilanteesta korjaavine toimenpiteineen. Säteilyvuoto mittalaitteen kuljetuksen aikana Säteilyturvakeskus tiedotti maaliskuussa 216, että Helsingissä havaittu Cesium- 137 -isotoopin lähde oli UPM:n käytössä ollut ja loppusijoitettavaksi toimitettu mittalaite. Säteilyvuodon aiheuttanut mittalaite oli ollut käytössä Jämsänkosken tehtaan hiertämöllä. Mittalaite irrotettiin hiertämön purkutöiden yhteydessä minkä jälkeen se siirrettiin Kaipolan tehtaalla olevaan suljettuun säteilylähdevarastoon. Säteilylähteiden käsittelyssä noudatetaan tarkkoja työohjeita. UPM luovutti laitteet ulkoisen yrityksen kuljetettavaksi maaliskuun alussa. Säteilyturvakeskuksen mittausryhmä kävi varmistamassa UPM Kaipolan ja Jämsänkosken tilojen puhtauden. Mittauksissa UPM:n tiloista ei löytynyt mitään merkkejä Cesium-kontaminaatiosta ja tilat todettiin puhtaiksi. Palautetta lähiasukkailta Tehdyistä toimenpiteistä huolimatta olemme saaneet palautetta molempien tehtaiden lähiasukkailta puhdistamojen aiheuttamista hajuhaitoista. Kaipolassa toteutettiin pitkä kokeiluhanke, jossa puhdistamon toimintaa tuettiin hyvän mikrobikannan lisäämisellä. Kokeilu oli metsäteollisuuden jätevesille uusi ja sen tiedetään estävän hyvin hajunmuodostusta yhdyskuntajätevesiviemäreissä. Haasteeksi tiedettiin, että metsäteollisuuden jätevesien koostumus vaihtelee lukuisista eri tuotantotilanteista johtuen eikä tähän asti ole ollut olemassa yksittäistä keinoa poistaa hajuhaittaa kokonaan. Hajun muodostumiseen vaikuttavat kemialliset ilmiöt tunnetaan ja niitä on tutkittu metsäteollisuudessa ja mm. korkeakouluopiskelijoiden lopputöinä sekä yhteistyössä UPM:n tutkimuslaitoksen kanssa. Tähänastisten selvitysten perusteella tehokkaimmaksi tavaksi torjua hajua on osoittautunut jäteveden hapettaminen. Tämä tapa on ollut molemmilla tehtailla käytössä jo vuosia. Tehtaiden hajuhaittojen poisto on edelleen yksi tärkeimmistä tavoitteista. Molemmilla 4 Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216
tehtailla jatketaan edelleen hajuhaitan torjuntaan liittyviä kokeita ja etsitään uusia ratkaisuja. Asiakaskyselyt ja ulkoiset arvioinnit Tuotteisiin liittyvät ympäristöaiheiset asiakaskyselyt koskivat pääosin tuoteturvallisuutta, puuraaka-aineen alkuperää ja metsien sertifiointia sekä ympäristömerkkien käyttöä. Tuoteturvallisuus on erityisen keskeinen tarra- ja pakkauspapereissa, joita käytetään elintarviketeollisuuden pakkauksissa. Tarrapapereille hankitut elintarvikekontaktimateriaalitodistukset takaavat, että tuotteet täyttävät Saksan BfR suosituksen no XXXVI ja USA:n FDA säännöksen 21 CFR, osat 17-189. Jämsänkosken Specialty Papers -yksikössä sertifiointiauditoitiin syksyllä ISO 22 -sertifikaatti. Sertifikaatti takaa, että ollessamme osa elintarvikeketjua toimintamme on vaatimusten mukaista. Tuotteissamme käytetyt raaka-aineet ovat soveltuvia elintarvikeloppukäyttöön ja prosessimme ja tuotteemme täyttävät puhtausvaatimukset. Käytetyt raaka-aineet sekä lopputuotteemme ovat aina jäljitettävissä. Viranomaiset ja ulkopuoliset riippumattomat ympäristöasiantuntijat arvioivat toimintaamme. Syksyllä toteutetussa ulkoisessa ISO 141 ympäristöjärjestelmän, ISO 91 laatujärjestelmän ja ETJ+ energiatehokkuusjärjestelmän määräaikaissertifiointi auditoinnissa todettiin yksi lievä poikkeama. Poikkeama ei koskenut ympäristöasioiden hallintaa. Se liittyi ilmoitusten käsittelyyn kahdessa eri järjestelmässä, mikä aiheutui One Safety -järjestelmän käyttöönoton ajoittumisesta kesken raportointikautta. turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat huomioon ottaen on mahdollista. Kaipolassa toteutettiin helmikuussa UPM:n sisäinen energia-auditointi, jonka ideoita toteutetaan tuotanto-osastoilla mahdollisuuksien mukaan. Vastuullisuustavoitteet kannustavat eteenpäin UPM on asettanut tavoitteet ja mittarit taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön vastuullisuuden osa-alueille. Ympäristövastuu kattaa kestävän kehityksen mukaiset tuotteet, ilmaston, veden ja metsien käytön sekä jätteiden vähentämisen. Osa tavoitteista on jatkuvia ja osa ulotettiin vuoteen 23. UPM-tavoitteet on sisällytetty Jokilaakson tehtaiden visioon 217. Kaipolan puhdistamon alkuvuoden merkittävä häiriö on käsitelty systemaattisesti ja korjaavien toimenpiteiden toteutumista on seurattu säännöllisesti. UPM ohjeiden mukaisesti merkittävistä häiriöistä jaetaan tietoa muille tehtaille. Yksiselitteinen ja pysyvä tavoite molemmilla tehtailla ja voimalaitoksilla on, että ympäristöluparajojen ylityksiä ei tapahdu. Kaipolan tehdas jätti ympäristöluvan tarkistushakemuksen loppuvuonna 215. Ympäristöluvan tarkistaminen perustui syksyllä 214 julkaistun massan, kartongin ja paperinvalmistuksen BAT-päätelmien voimaantuloon sekä melua koskevan lupamääräyksen täsmentämiseen. Kaipolan lupapäätös on annettu helmikuussa 217 ja valitusaika päättyi maaliskuussa 217. Kaipolan tehtaan ja voimalaitoksen yhteinen ympäristönsuojelun tarkkailusuunnitelma hyväksyttiin syyskuussa 216. Tarkkailusuunnitelmassa kuvataan ympäristölupapäätöksen käyttö- ja päästötarkkailun määräysten toteuttaminen ja raportointi. Jämsänkosken paperitehdas sai ympäristölupapäätöksen loppuvuonna 216. Päätöksestä on valitettu eikä se ole lainvoimainen. Ympäristölupahakemus jätettiin, koska ympäristölupa oli tarpeen tarkistaa vastaamaan tehtaan toiminnoissa tapahtuneita muutoksia, BAT-päätelmiä ja uutta ympäristönsuojelulakia. Hakemukseen sisältyi myös tehdasalueen maaperän- ja pohjaveden perustilaselvitys. Jämsänkoskella sijaitsevan Vierelän läjitysalueen ympäristöluvan tarkistushakemus jätettiin syyskuussa 214 Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon käsittelyyn. Hakemuksesta ei ole vielä saatu päätöstä. Energiatehokkuus korostuu entisestään UPM on allekirjoittanut uuden energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimuksen vuosille 217 225 sekä asettanut uuden jatkuvan tavoitteen parantaa energiatehokkuutta 1 % vuosittain. Jokilaakson tehtaat raportoivat vuosittain Motivanseurantajärjestelmään edellisen vuoden energiankäytöstä ja siihen liittyvistä tehostamistoimista. Tehtaalla pyritään energiatehokkaan teknologian käyttöönottoon kun se teknisesti, taloudellisesti sekä terveys-, Pia Siirola-Kourunen, ympäristöpäällikkö Antti Hermonen, tehtaanjohtaja Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216 5
Ilma Voimalaitosten päästöt alittivat luparajat. Fossiilisen hiilidioksidin kokonaispäästöt vähenivät hieman Kaipolan voimalaitoksella, Jämsänkoskella päästöt nousivat lievästi edellisen vuoden tasosta. Metsäenergian varastot olivat edelleen varsin alhaisella tasolla edellisiin vuosiin verrattuna, joten turvetta käytettiin hieman enemmän. Muut päästöt pysyivät edellisen vuoden tasolla. Kaipolan voimalaitoksella otettiin käyttöön polton ohjausta varten uusi säätömalli, jonka ansiosta palaminen on typenoksidi- ja hiilimonoksidipäästöjen hallinnan sekä kattilan kokonaishyötysuhteen kannalta paremmalla tasolla aikaisempiin säätöratkaisuihin verrattuna. Polttoainetarpeessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kummallakaan voimalaitoksella. Hiilidioksidi (fossiilinen), CO 2 Rikkidioksidi, SO 2 1 t/a t/a 25 7 6 2 5 15 4 1 3 2 5 1 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Jämsänkoski Kaipola Jämsänkoski Kaipola Typen oksidit, NO X Hiukkaset t/a t/a 7 3 6 25 5 2 4 15 3 2 1 1 5 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Jämsänkoski Kaipola Jämsänkoski Kaipola Biopolttoaineiden metsäenergian, kuoren ja lietteiden käyttö pysyi edellisen vuoden tasolla. Niiden osuus oli koko polttoainemäärästä noin 7 %. Öljyn osuus jäi molemmilla laitoksilla alle 2 prosenttiin. 5 VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, Jämsänkoski Rikkidioksidi, SO 2 mg/m 3 (n) 5 VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, Kaipola Rikkidioksidi, SO 2 mg/m 3 (n) Jämsän kaupunkialueen keskimääräinen ilmanlaatu on hiukkasmittauksissa todettu pääosin hyväksi. Kevään katupölyaikaan ilmanlaatu on hiukkasmittauksissa tyydyttävä. Merkittävimmät hengitettävien hiukkasten päästölähteet ovat liikenne, kiinteistökohtainen lämmitys ja erilaiset hajapäästöt. Teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiukkaspäästöt ovat tarkkailun mukaan hyvin vähäiset. 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Typen oksidit, NO X mg/m 3 (n) 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Typen oksidit, NO X mg/m 3 (n) Jämsän alueen typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Keskusta-alueen mitatut typpidioksidin pitoisuudet ovat alle ohjearvojen. 5 4 3 2 5 4 3 2 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt ympäristöluvan edellyttämän tarkkailusuunnitelman Kaipolan voimalaitoksen osalta. 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja 6 Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216
Vesi UPM:n ympäristöperiaatteiden mukaisesti tehtaat käyttävät vettä vastuullisesti. Tavoitteena on minimoida toiminnan vaikutukset paikallisiin vesistöihin. Keski-Päijänteen yhteistarkkailussa on todettu, että suurin osa tarkkailualueen ravinnekuormasta kertyy maa- ja metsätalouden hajakuormituksesta. Yhteistarkkailutulosten 215 mukaan Kaipolan jätevesien osuus tarkkailualueen fosforikuormasta oli 7 % ja typpikuormasta 2 %. Vastaavasti Jämsänkosken jätevesien osuus tarkkailualueen fosforikuormasta oli 8 % ja typpikuormasta 2 %. Tarkkailualueen veden laatu ei rajoita vaateliaiden kalalajien esiintymistä. Paperinvalmistuksessa käytettävän prosessiveden määrä tuotettua paperitonnia kohden pysyi edellisen vuoden tasolla. Prosessiveden käyttö oli tavoitteen mukainen ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT ref 214) edellyttämällä tasolla. Kaipolan tehtaan jätevesikuormitus nousi edellisvuoteen verrattuna orgaanisen kuormituksen, kiintoaineen ja ravinnekuormituksen osalta. Puhdistamon toivuttua alkuvuoden häiriöstä oli puhdistetun jäteveden kuormitus vesistöön edellisvuoden tasoa. Häiriön takia puhdistamon käyttötarkkailu oli erityisessä seurannassa koko vuoden. Kaipolan tehtaan ympäristöluvassa on kuukausitason päästörajat jäteveden kemialliselle hapenkulutukselle (COD), fosforille ja typelle. Lisäksi kemialliselle hapenkulutukselle (COD) on vuositason päästöraja sekä tavoitearvot fosforille ja typelle. Jämsänkosken tehtaan jätevesikuormitus oli ympäristöluvan sallimien luparajojen mukainen. Jämsänkosken tehtaan ympäristöluvassa on päästörajat jäteveden kemialliselle hapenkulutukselle (COD) ja fosforille. Jämsänkosken tehtaan jätevesikuormitus laski edellisvuoteen verrattuna kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen, fosforin ja typen osalta. JÄMSÄNKOSKI Kemiallinen hapenkulutus, COD t/d 15 12 9 6 3 Kiintoaine, TSS t/d 2,5 2, 1,5 1,,5 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Fosfori, P kg/d Typpi, N kg/d 25 2 15 1 5 25 2 15 1 5 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Luparaja Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216 7
KAIPOLA Kemiallinen hapenkulutus, COD t/d Kiintoaine, TSS t/d 15 12 9 6 3 2,5 2, 1,5 1,,5 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Fosfori, P kg/d Typpi, N kg/d 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Luparaja Kaipolan voimalaitoksen energiantuotannosta 75 % tuotetaan biopolttoaineella.
Jätteet Jätteiden määrä Jokilaakson tehtailla oli lievästi edellistä vuotta suurempi. Jämsänkoskella varsinaisen prosessijätteen määrä laski, mutta osa paperikone 5:n purkamisen yhteydessä syntynyttä hyötykäyttöön ohjattua romumetallia näkyy prosessijätteiden vuosiraportoinnissa. Suurin jätejae molemmissa tehdasyksiköissä on voimalaitostuhka. Tuhkan määrä oli hieman alhaisempi kuin edellisenä vuotena. Keräyspaperin alhaisempi käyttö alensi Kaipolassa syntyvän tuhkan määrää. Kaikki syntyvä tuhka ohjattiin hyötykäyttöön. Merkittävä osa tuhkasta hyödynnettiin maanparannuksessa pääosin viljelyspelloilla. Kalsiumin osuus tuhkassa on korkea ja se sisältää myös kasveille tärkeitä hivenaineita kuten magnesiumia ja kaliumia. Tuhka täyttää lannoitevalmistelain vaatimukset ja Evira valvoo tuhkan laatua säännöllisesti. Toinen merkittävä hyötykäyttökohde on ollut maanrakennuskäyttö metsäautoteiden perusparannuksessa. Tuhkaa käytetään tierungossa lisäämään tien kantavuutta ja roudankestävyyttä. Tuhka korvaa kiviaineksia. Tuhkan lisäksi merkittävimmät jätejakeet olivat energiapuun mukana kulkeutuva maa-aines ja keräyspaperin käsittelyssä syntyvä rumpurejekti. Pääasiassa muovia ja puukuituja sisältävä rumpurejekti toimitettiin edellisvuosien tapaan kierrätyspolttoaineen raaka-aineeksi paikalliselle jätehuoltoyritykselle. Maa-ainekset seulottiin ja ohjattiin hyötykäyttöön Himoksen alueella. Seulonnassa eroteltava puuaines ohjattiin polttoon Kaipolan voimalaitokselle. Tehtaiden jäteöljyt toimitettiin regenerointilaitoksille hyötykäyttöön. Tehtailla syntyvä jäte lajitellaan huolellisesti eri jakeisiin ja jakeet hyödynnetään raaka-aineena tai energiana. Öljyt, metallit, muovit, paperit ja pahvit toimitetaan uusiokäyttöön. Vaaralliset jätteet toimitetaan käsiteltäväksi EKOKEM Oy:lle Riihimäelle, jossa ne puhdistetaan eri menetelmin. Kierrätykseen kelpaamattomat puujätteet, muovit sekä paperi- ja pahvijätteet ohjataan kierrätyspolttoaineen valmistukseen ja toimitetaan esimerkiksi UPM Rauman voimalaitokselle poltettavaksi. Prosessijätteet, Jämsänkoski kuivat./a 1 8 6 4 2 Prosessijätteet, Kaipola kuivat./a 1 8 6 4 2 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka kaatopaikalle Muut jätteet kaatopaikalle Metallit hyötykäyttöön Tuhka hyötykäyttö Maa-aines hyötykäyttö Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka kaatopaikalle Muut jätteet kaatopaikalle Metallit hyötykäyttöön Tuhka hyötykäyttö Maa-aines hyötykäyttö Muut jätteet hyötykäyttö Rumpurejekti hyötykäyttö Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216 9
Ympäristötunnusluvut 216 Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa. Tuotantokapasiteetti Paperi 1 345 t Raaka-aineet Energia Päästöt ilmaan Puu Keräyspaperi Sellu Täyte- ja päällysteaineet Prosessikemikaalit Biopolttoaineet ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Hiukkaset Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO 2 Fossiilinen hiilidioksidi, CO 2 Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista. Biopolttoaineet 71 %, fossiiliset 29 % Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista 2,3 t 39 t 572 t 158 691 t Veden käyttö Prosessi- ja jäähdytysvedet 22 3 m 3 Päästöt veteen Jätteet Jäähdytysvedet Jätevedet Kemiallinen hapenkulutus, COD Biologinen hapenkulutus, BOD 7 Fosfori, P Typpi, N Kaatopaikalle loppusijoitukseen Hyötykäyttöön tuhka siistaamon rumpurejekti maa-aines metallit muut 7 264 m 3 14 766 m 3 3 773 t 286 t 7, t 78 t t 56 14 t* 42 875 t 1 115 t 4 334 t 5 841 t 1 849 t Jokilaaksossa valmistettuja painopapereita käytetään laajasti muun muassa erilaisissa aikakauslehdissä, tuoteluetteloissa ja mainospainotuotteissa. Vaarallinen jäte** josta kierrätettävää jäteöljyä 171 t 72 % Tehdasalueen koko Jämsänkoski ja Kaipola 12 ha * kuiva t/a ** ongelmajätteen nimike on muuttunut vaaralliseksi jätteeksi 1 Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216
Vuoden 216 tavoitteiden toteutuminen Tavoite Saavutettu Kommentti Kaipolan puhdistamon käyttövarmuuden parantaminen Ei 1 kpl luokan 3 poikkeamia ja 1 kpl luokan 4 poikkeamia Kaipolan vesihuollon kehittäminen Kyllä Lämmennyt jäähdytysvesi hyödynnetään tehokkaasti erityisesti talvella kemiallisesti puhdistetun veden valmistuksessa Jämsänkosken rikkidioksidin käyttö valkaisussa lopetettu Kyllä Tehtaalla ei varastoida pysyvästi rikkidioksidia Jokilaakson kaatopaikkajätettä vähennetty 6:stä 4:een t/a Kyllä Kaatopaikalle ei toimitettu lainkaan jätettä Ympäristötavoitteet vuodelle 217 Tavoite ja mittari JOK kpl luokan 3 5 ympäristöpoikkeamia Kaipolan puhdistamon käyttövarmuuden parantaminen Hajuhaittojen torjunta Pitkäniemen kaatopaikalle läjitetyn tuhkan hyötykäyttö, korvaa kiviainesta maanrakentamisessa Osastojen vastuu Nopea reagointi poikkeamatilanteisiin Kehityshankkeen suunnitelman mukainen toteutus Suunnitelman mukaisen koeohjelman toteutus Maanrakennuskohteet selvitetty Ympäristöselonteon päivitystietojen vahvistamispäätös REG.NO. FI - 58 Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut ympäristöjärjestelmän ja sekä UPM Jokilaakson tehtaiden Ympäristönsuojelunkehitys 216 raportin päivitystiedot ja UPM Jokilaakson tehtaita koskevat tiedot UPM:n ympäristönselonteon 215 tietoihin liittyvät päivitystiedot 216. Tarkastuksen perusteella on todettu 217-4-7, että ympäristöjärjestelmä, tämä UPM Jokilaakson tehtaiden Ympäristönsuojelun kehitys -raportin päivitystiedot ja UPM Jokilaakson tehtaita koskevat päivitystiedot UPM:n ympäristöselonteossa täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 1221/29 vaatimukset. Upm Jokilaakson tehtaat, Ympäristönsuojelun kehitys 216 11
UPM Paper ENA Oy UPM Specialty Papers Oy Jokilaakson tehtaat Puh. 241 6161 Jämsänkoski Tiilikantie 17/PL 35 4231 Jämsänkoski Kaipola Tehtaankatu 1 4222 Kaipola Lisätietoja info.jamsa@upm.com Pia Siirola-Kourunen Ympäristöpäällikkö Puh. 241 67556 pia.siirola-kourunen@upm.com www.upm.fi Pekka Rantala Ympäristöinsinööri Puh. 241 67567 pekka.a.rantala@upm.com 5/217