YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Jokilaakson tehtaat

2 UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii Jämsänjoen varrella ja Kaipolassa Päijänteen rannalla. Koska tehtaat sijoittuvat asuinalueiden välittömään läheisyyteen ja vesistöjen varrelle, otetaan keskeiset ympäristönäkökohdat erityisen painokkaasti huomioon niiden kaikessa toiminnassa. Tehdasyksiköt muodostavat kokonaisuuden, jossa Jämsänkoskella SC-tuotantoyksikkö tuottaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia ja Erikoispaperit-tuotantoyksikkö valmistaa tarra- ja pakkauspapereita. Kaipola-tuotantoyksikkö valmistaa päällystettyä aikakauslehtipaperia, luettelopaperia ja sanomalehtipaperia. Jämsänkosken aikakauslehtipapereiden pääraaka-aine on kuusikuitupuusta valmistettu hierre ja erikoispapereiden yhtiön osakkuustehtailta hankittu sellu. Kaipolassa pääraaka-aineita ovat kuusipuusta syntyvä sahahake ja kotikeräyspaperi. Lisäksi käytetään vaihtelevia määriä kuusikuitupuuta. Jokilaakson tehtailla toimii yhteensä seitsemän paperikonetta, niistä neljä Jämsänkoskella ja kolme Kaipolassa. Molempiin tehdasyksiköihin kuuluu kuorimo, kuumahiertämö, vesilaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo. Kaipolassa toimii lisäksi kotikeräyspaperin siistauslaitos. Kummassakin tehdasyksikössä prosessiin tarvittava lämpö ja pieni osa sähköstä tuotetaan omalla voimalaitoksella. Lisäksi lämpöä otetaan talteen hiertämöiltä. Tehtaiden käyttämä vesi saadaan Jämsänkoskella Koski- Keskisestä ja Iso-Ryönistä. Kaipolan tehtaalle vesi johdetaan Arvajankoskesta. Tehtaiden käytössä on Vierelän läjitysalue. Kaipolan Pitkäniemessä välivarastoidaan voimalaitostuhkaa. Tehtaiden ympäristövaikutusten tarkkailun vesistön ja kalatalouden osalta tekee Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Tarkkailu hoidetaan ELY-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti yhteistyössä Jämsän Vesiliikelaitoksen kanssa. Ilmanlaaduntarkkailu tehdään yhteistyössä Jämsän kaupungin ja Jämsän Aluelämmön kanssa. UPM paper and pulp mills Tämä UPM Jokilaakson tehtaat Ympäristönsuojelun kehitys 211 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 211 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 213. Kansikuva: Jenni Tiainen Valokuvat: Olli Levaniemi s. 7, Pekka Rötkönen UPM Jokilaakson tehtaat Tuotantokyky 1 58 tonnia paperia Henkilöstö noin 1 1 SC-tuotantoyksikkö Erikoispaperit-tuotantoyksikkö UPM Max UPM Cat UPM Smart UPM Flex Papers UPM Bag Papers UPM Face Papers UPM Base Papers Kaipola-tuotantoyksikkö UPM News UPM Brite UPM Eco UPM EcoLite UPM Opalite UPM Cote UPM Ultra 2 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211

3 Ympäristövuosi 211 Vuonna 211 Jokilaakson tehtailla keskityttiin edelleen toiminnan kannattavuuden parantamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Tehtaiden vuosituotanto oli edellisvuoden tasoa, mutta jäi markkinatilanteen vuoksi kapasiteettia pienemmäksi. Tuotteiden kysynnän vaihtelu maailmanmarkkinoilla jatkui, mikä näkyi konelinjojen joustavana käyntinä. Tehtaat toimivat ympäristölupiensa mukaisesti alittaen niille asetetut päästöjen luparaja-arvot. Tehtailla ei kirjattu yhtään merkittävää ympäristöaiheista poikkeamaa vuoden aikana. Toiminnassa pyrittiin edelleen energiatehokkuuden parantamiseen sekä sisäisen raaka-ainetehokkuuden varmistamiseen. Tuloksia saavutettiin lähinnä Jämsänkoskella: tehtaan käyttämän prosessiveden määrä pieneni ja lämmön talteenotto kasvoi. Koko yhtiössä aloitettiin paperitehtaiden materiaalitehokkuuskampanja, jonka tavoitteena on vähentää jätevesiin joutuvan kiintoaineen määrää sekä prosessiveden kulutusta. Paikallisesti laadittiin toimintasuunnitelma muun muassa kiintoainepäästöjen ja veden kulutuksen pienentämiseksi sekä mittaustarkkuuden parantamiseksi. UPM:n energiansäästökampanjassa jatkettiin energiatehokkaamman hierteenvalmistustekniikan kehitystyötä Kaipolassa. Jämsänkoskella tehostettiin lämmön talteenottoa hiertämöllä. Muissa tunnistetuissa kehittämiskohteissa muun muassa vesien pumppaamisessa ja täyteaineiden annostelussa tehtiin prosessi- ja laitemuutoksia, joilla voidaan alentaa energiankulutusta. Kampanja ja työ jatkuu edelleen vuoden 212 aikana. Kaipolan tehtaan raakaveden hankinnan uusinnan ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen 211. Tehtaan käyttöön laskettiin varalinjaksi tarkoitettu 2,6 kilometrin pituinen putkilinja Päijänteen Tiirinselälle ja uusi pumppaamorakennus valmistui. Päijänteestä saatava vesi on humuspitoista, eikä täytä prosessiveden laatuvaatimuksia ilman puhdistusta. Tehtaan vedenotto jatkuu Arvajankoskelta, kunnes uusinnan toinen vaihe, vedenkäsittelylaitoksen rakentaminen, on saatu toteutettua. Jätteiden hyötykäytön alueella yllettiin tavoitteisiin. Merkittävin jätejae, voimalaitostuhka, onnistuttiin edelleen ohjaamaan hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Tehtaiden visiotavoitteiden mukaisesti huolehdimme ympäristöstämme ja pyrimme hyvään naapuruuteen. Kaikki tehtaille tulleet ympäristöaiheiset yhteydenotot kirjattiin. Ne koskivat puhdistamojen hajuhaittoja ja Kaipolassa koettua meluhaittaa. Jämsänkosken puhdistamon hajuhaitat saatiin pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena entistä paremmin hallintaan. Yhtenä toimenpiteenä hajuhaittojen torjumiseksi aloitettiin nestemäisen hapen syöttö puhdistamolle menevään jäteveteen. Säännöllisessä seurannassa ilmeni vain muutamia pitkäkestoisempia hajujaksoja. Kaipolan puhdistamolla alkoi alkuvuodesta ilmetä hajuongelmia, kun osa uusituista pintailmastuslaitteista jouduttiin tilapäisesti poistamaan käytöstä rakenteellisten ongelmien vuoksi. Laitoksella tehdyt ajotapamuutokset eivät tuoneet pysyvää ratkaisua hajuongelmiin. Jämsänkosken puhdistamoa jo pitkän vaivanneen paisuntalieteongelman syiden selvittämiseksi aloitettiin opinnäytetyö. Paisuntaliete aiheuttaa puhdistamolle häiriöherkkyyttä, mikä poikkeustilanteissa saattaa kasvattaa jäteveden kiintoainepitoisuutta. Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketjun hallinta FSC ja PEFC Chain of Custody (CoC) Ympäristömerkit Euroopan Unionin ympäristömerkki Tuotteet löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua > Vastuullisuus > Ympäristö > Sertifi kaatit ja merkit > Certifi cates Paper Mills > Jämsänkoski, FI/ Kaipola, FI PEFC/ FI/11/1 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 3

4 Tehtaan aiheuttaman melun seurannassa aloitettiin kehitystyö yhdessä Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen kanssa. Tavoitteena on tutkia mahdollisia uusia tapoja mallintaa melun leviämistä tehtaiden läheisyydessä. Vuoden aikana on tehty yhteistyötä paikallisen asukasyhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtaiden lähialueiden ympäristöviihtyisyyden kohentamiseksi sekä tuettu paikallista Jämsänjoki virtaa -hanketta. Jämsän seudun luonnonystävät ry teki aloitteen yhtiön Jämsänkosken Iso-Ryönin suojelualueen saamiseksi laajemmin luontoretkikohteeksi. Suurimmalle osalle tehtaiden tuotteista on myönnetty EUympäristömerkin käyttöoikeus. Ympäristömerkki kertoo, että tuote on valmistettu energiaa ja vettä säästäen, jätteen määrä minimoiden sekä uusiutuvia luonnonvaroja ja mahdollisimman vähän luontoa kuormittavia raakaaineita suosien. Vuoden 29 lopussa jätetyt Jämsänkosken tehtaan, Kaipolan tehtaan ja Jämsänkosken tehtaan voimalaitoksen ympäristölupien tarkistushakemukset ovat edelleen aluehallintoviranomaisen käsittelyssä. Osallistumme alueellisten ympäristöohjelmien laadintaan, vesipuitedirektiivin mukaiseen vesistöjen tilakartoitukseen ja toimenpideohjelmien suunnitteluun. Caius Murtola tehtaanjohtaja Eija Pohjonen ympäristö- ja laatupäällikkö Ilma Voimalaitosten päästöt alittivat luparajat. Fossiilisen hiilidioksidin sekä rikin ja typen oksidien kokonaispäästöt laskivat molemmilla tehtailla edellisvuoteen verrattuna. Polttoainetarve pieneni molemmilla voimalaitoksilla. Jämsänkoskella vähentymä oli yli 1 prosenttia. Merkittävä osa siitä saavutettiin hiertämön lämmön talteenottokapasiteetin nostolla, joka toteutettiin osana energiansäästökampanjaa. Biogeenisten polttoaineiden kuoren, lietteiden ja metsäenergian osuus voimalaitoksen polttoaineista oli suurempi ja turpeen vastaavasti pienempi edellisvuoteen verrattuna. Seutukunnalta kerätyn, lajitellun kierrätyspolttoaineen nk. rinnakkaispolttaminen Jämsänkosken tehtaan voimalaitoksella on keskeytyksissä kiristyneiden luparajojen vuoksi. Polttokelpoinen materiaali kuljetetaan seutukunnalta muualle polttoon. Tehtaan ympäristöluvan tarkistushakemuksessa anotaan lupaa jatkaa seutukunnan ympäristötehokkuuden kannalta hyväksi nähtyä rinnakkaispolttamista nykyisiä lupaehtoja lievemmin lupamääräyksin. 4 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211

5 PÄÄSTÖT ILMAAN 7 RIKKIDIOKSIDI, SO 2 t/a Jämsänkoski Kaipola FOSSIILISTEN POLTTOAINEIDEN HIILIDIOKSIDI, CO 2 VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, Jämsänkoski VOIMALAITOKSEN PÄÄKATTILAN OMINAISPÄÄSTÖT, Kaipola RIKKIDIOKSIDI, SO 2 RIKKIDIOKSIDI, SO t/a 5 mg/m 3 (n) 25 mg/mj Jämsänkoski Kaipola Kattila K5 Luparaja Kattila K5 Luparaja TYPEN OKSIDIT, NO 2 TYPEN OKSIDIT, NO 2 TYPEN OKSIDIT, NO 2 7 t/a 5 mg/m 3 (n) 25 mg/mj Jämsänkoski Kaipola Kattila K5 Luparaja Kattila K5 Luparaja 3 HIUKKASET t/a Jämsänkoski Kaipola UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 5

6 Jätteet Jätteiden määrä Jokilaakson tehtailla laski edelleen, vaikka tuotantomäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Tehtaat ovat muutaman vuoden ajan onnistuneet ohjaamaan hyötykäyttöön kaikki tuotannossa syntyneet jätteensä. Suurin jätejae molemmissa tehdasyksiköissä oli voimalaitostuhka. Vuoden 211 aikana syntynyt tuhka yli 5 tonnia saatiin hyötykäyttöön sataprosenttisesti. Lisäksi pystyttiin ohjaamaan maanrakennuskäyttöön jo aiemmin läjitettyä tuhkaa noin 3 tonnia. Suurin osa tuhkasta hyödynnettiin maanparannuksessa pääosin pelloilla ja metsissä sekä biojätteen kompostoinnin tukiaineena. Lisäksi tuhkaa käytettiin maanrakennuksessa muun muassa Himosvuori Oy:n rinteissä sekä erilaisissa piha- ja tierakenteissa. Merkittäviä tuhkan hyötykäyttökohteita olivat myös kaksi metsäautoteiden perusparannushanketta. Toinen niistä toteutettiin UPM:n alueella Jämsässä ja toinen yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa Karstulassa. Tuhkarakenteiden ominaisuuksia ja ympäristövaikutuksia seurataan näissä kohteissa useiden vuosien ajan. Elintarviketurvallisuusvirasto on antanut hyväksynnän Jokilaakson tehtaiden tuhkan käytölle maataloudessa. Tuhkan on todettu soveltuvan hyvin maanparannukseen sekä pelloilla että metsässä. Kalsiumin osuus tuhkassa on korkea ja se sisältää myös kasveille tärkeitä hivenaineita kuten magnesiumia ja kaliumia. Tuhka täyttää lannoitevalmistelain vaatimukset ja sen ominaisuuksia seurataan vuosittain. Kotikeräyspaperin käsittelyssä syntyvä rumpurejekti sisältää pääasiassa muovia ja puukuituja. Kaikki Kaipolan rumpurejekti ohjattiin kierrätyspolttoaineen valmistuksen raaka-aineeksi paikalliselle jätehuoltoyritykselle. Hyötykäyttöön menneistä muista jätejakeista suurin osa oli maanrakennukseen ohjattua kuorijätettä. Muita jakeita olivat muun muassa metallijäte, voimalaitoskattilan pohjahiekka ja energiajäte. Tehtaiden ongelmajätteistä suurimman osan muodostavat jäteöljyt, jotka toimitetaan regenerointilaitoksille hyötykäyttöön. PROSESSIJÄTTEET JÄMSÄNKOSKI 1 kuivat./a KAIPOLA 1 kuivat./a Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka hyötykäyttö Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka kaatopaikalle Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka hyötykäyttö Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka kaatopaikalle 6 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211

7 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 7

8 Vesi Paperinvalmistuksessa käytetyn veden määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Prosessiveden käyttö tuotettua paperitonnia kohden laski lievästi ja on sekä tavoitteen että parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellyttämällä tasolla. Tehtaiden jätevesikuormitus oli luparajojen mukainen. Tehtailla on ympäristöluvassansa päästörajat jäteveden kemialliselle hapenkulutukselle (COD) ja fosforille. Kaipolan jätevesikuormitus oli edellisvuoden tasoa. Jämsänkosken kuormitus lisääntyi erityisesti kemiallisen hapenkulutuksen ja kiintoaineen osalta. Jämsänkosken kuormitusta nosti elokuussa 211 syntynyt puhdistamon häiriötilanne. VR:n juna vaurioitti tuolloin kaapeliyhteyksiä tehtaalla, mikä aiheutti katkoksen puhdistamon ilmastuksen toimintaan. Häiriö näkyi kohonneina kiintoaine- ja COD-päästöinä erityisesti elo- ja syyskuussa. Myös vuositason kuormitusluvut kasvoivat. Sekä kemiallisen hapenkulutuksen että fosforin osalta tehtaiden jätevesikuormitus on parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) edellyttämällä tasolla. 8 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211

9 JÄTEVESIKUORMITUS, JÄMSÄNKOSKI JÄTEVESIKUORMITUS, KAIPOLA KEMIALLINEN HAPENKULUTUS KEMIALLINEN HAPENKULUTUS Luparaja Luparaja FOSFORI FOSFORI Luparaja Luparaja TYPPI 25 TYPPI KIINTOAINE KIINTOAINE 2, 2, 1,6 1,6 1,2 1,2,8,8,4, UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 9

10 Ympäristötunnusluvut 211 Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu konsernitasoisina lukuina UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 211. Tuotantokapasiteetti Paperi 1 58 t Raaka-aineet Puu Sellu Keräyspaperi Täyte- ja päällysteaineet Prosessikemikaalit Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista. Energia Päästöt ilmaan Biogeeniset ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Hiukkaset Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit, NO 2 Fossiilinen hiilidioksidi CO 2 Biogeeniset 73 %, fossiiliset 27 % Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista. 3,2 t 341 t 65 t t Raakavesi Prosessi- ja jäähdytysvedet 26 8 m³ Päästöt veteen Jäähdytysvedet Jätevedet Kemiallinen hapenkulutus, COD Biologinen hapenkulutus, BOD 7 Fosfori Typpi 8 3 m³ 18 5 m³ 4 33 t 135 t 6,4 t 13 t Jätteet kuivana Prosessijätteet josta tuhkaa lietteitä siistaamon rumpurejektiä kuorijätettä maanrakennukseen josta hyötykäyttöön Ongelmajätteet josta kierrätettävää jäteöljyä 65 8 t 52 7 t 37 t 1 t 6 4 t 1 % 23 t 58 % Tehdasalueen koko Jämsänkoski ja Kaipola 12 ha 1 UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211

11 Kehittämiskohteita 212 Energiansäästökampanjan jatkaminen Materiaalitehokkuuden parantaminen veden käyttöä ja kiintoainehäviöitä vähentämällä Kaipolan raakaveden hankinnan uusinta, vaiheen 2 suunnittelu Kaipolan puhdistamon hajuhaittojen torjunta Tuotannon sivutuotteiden hyötykäytön monipuolistaminen Ympäristölupien tarkistusprosessin loppuunsaattaminen VAHVISTAMISPÄÄTÖS Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM Jokilaakson tehtaiden ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 211 raportin ja UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 211 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että UPM Jokilaakson tehtaiden ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 211 raportti ja UPM Jokilaakson tehtaita koskevat tiedot UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteossa 211 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. Ympäristöpäämäärien saavuttaminen 211 Tehtaiden vision 211 mukainen ympäristöpäämäärien saavuttaminen 1. Veden käytön vähentäminen prosessiveden käyttö/tuotettu paperitonni väheni (12,9), tavoite alle 13 m 3 /t 2. Energiatalouden parantaminen sähkön kulutus/tuotettu paperitonni kasvoi lievästi (2,18), tavoite alle 2,1 MWh/tp 3. Kiintoainehäviöiden vähentäminen paperikoneiden kiintoainehäviöt/tuotettu paperitonni kasvoivat molemmilla tehtailla (27,9), tavoite alle 2 kg/tp 4. Jätteen hyötykäytön varmistaminen voimalaitostuhka saatiin hyötykäyttöön sataprosenttisesti siistaamon rumpurejekti hyötykäyttöön sataprosenttisesti 5. Huolehdimme ympäristöstämme Jämsänkosken jätevedenpuhdistamon häiriötilanteiden syiden selvitystyö nestemäisen hapen käyttöönotto hajuhaittojen ehkäisemiseksi Jämsänkosken puhdistamolla meluntarkkailun kehittämishanke aloitettu UPM JOKILAAKSON TEHTAAT, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS

12 UPM-Kymmene Oyj Jokilaakson tehtaat Puh Jämsänkoski Tiilikantie 17/PL Jämsänkoski Kaipola Tehtaankatu Kaipola Lisätietoja info.jamsa@upm.com Pia Siirola-Kourunen Ympäristöpäällikkö Puh pia.siirola-kourunen@upm.com Pekka Rantala Ympäristöinsinööri Puh pekka.a.rantala@upm.com Merja Tiittanen Viestintäpäällikkö Puh merja.tiittanen@upm.com 6/212