YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Tervasaari

2 UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ovat kierrätettäviä. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM:n palveluksessa on noin 22 henkilöä. Yhtiöllä on toimintaa 67:ssä ja tuotantolaitoksia 17 maassa. Vuosittainen liikevaihto on yli miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company UPM Tervasaari Tervasaaren tehtaat sijaitsevat Valkeakosken kaupungin keskustassa Mallasveden ja Vanajaveden välisen kanavan alapuolella. Sijainti asutuksen välittömässä läheisyydessä edellyttää ympäristöasioiden huolellista hoitoa ja huomioimista jokapäiväisessä toiminnassa. Tervasaaren tehdasintegraatissa on kolme paperikonetta, joista yksi on BillerudKorsnäs Finland Oy:n omistuksessa, sekä voimalaitos, vesivoimalaitos ja biologinen jäteveden puhdistamo. Lisäksi alueella toimii useita yrityksiä vuokralaisina. Vuokralaisten toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus sisältyy tämän raportin tietoihin. Tervasaaren tehtaiden tarvitsema lämpö tuotetaan omalla voimalaitoksella. Noin viidesosa tarvittavasta sähköstä tuotetaan itse. Lämpöä myydään kaukolämpönä ja höyrynä ulkopuolisille käyttäjille. Tervasaaren tehtaan Suikin teollisuuskaatopaikka on ollut käytössä koko vuoden 212. Vanhan Kalatonlahden teollisuuskaatopaikan sulkemistyötä jatkettiin suunnitelmien mukaan. UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 212 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Tervasaaren Ympäristönsuojelun kehitys 212 on UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 212 tehdasliite, joka käsittelee vuoden 212 ympäristösuorituskykyä ja tunnuslukuja. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMASselonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 214. UPM Tervasaari on vahva tarrapapereiden osaamiskeskus, jossa panostetaan vahvasti nykyisten paperilajien sekä uusien tuotteiden kehittämiseen. Tuotantokyky 29 t/a Henkilöstö 33 Tuotteet Tarran taustapaperi (Base): UPM Brilliant UPM Brilliant light UPM Brilliant pro UPM Brilliant duo UPM Honey UPM Honey light UPM Golden UPM Blue UPM Pacifi c UPM SCK UPM SCK light UPM Topaz duo Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketju FSC Puun alkuperäketju PEFC CoC Sertifi kaatit löytyvät UPM:n internet-sivuilta polkua > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit PEFC/

3 Vuoden 212 ympäristötavoitteiden toteutuminen Vuosi 212 oli Tervasaaren 14. toiminta vuosi. Vuosi oli jälleen kerran hyvin tapahtumarikas. UPM myi pakkauspaperiliike toimintansa, jonka seurauksena Tervasaaren paperikone 7 siirtyi alkaen BillerudKorsnäs Finland Oy:n omistukseen. Kaupalla ei ole vaikutusta ympäristöasioiden hoitamiseen, koska toiminta jatkuu tehdasalueella entisellään, ja PK 7 noudattaa UPM Tervasaaren ympäristöluvan vaatimuksia. Tervasaaressa toteutettiin vuoden aikana lukuisia kehityshankkeita energia- ja tuotantotehokkuuden sekä laadun parantamiseksi. Näistä merkittävin oli PK 8:n uusinnan toinen vaihe vuoden 212 keväällä, jossa uusittiin mm. paperikoneen puristinosaa. Pitkästä investointiseisokista huolimatta vuoden 212 paperituotanto oli edellistä vuotta suurempi. Yksikön energiatehokkuudessa päästiin jälleen eteenpäin. Asetetut tavoitteet saavutettiin sekä polttoaineiden että ostosähkön käytön osalta. Myös lämpö- ja sähköhäviöitä saatiin pienennetyksi merkittävästi. Jätteiden ja syntyvien sivutuotteiden hyötykäytössä otettiin uusia askelia, kun kaikki syntynyt tuhka voitiin hyödyntää. Nokian ja Pinsiön välinen tiehanke toteutettiin hyödyntämällä Tervasaaren lentotuhkaa. Myös Kalatonlahden kaatopaikan sulkemisessa hyödynnettiin energian tuotannossa syntynyttä lentotuhkaa. Tervasaaressa kirjataan järjestelmään kaikki tehtaan ulkopuolelta tulleet ympäris- töön liittyvät ilmoitukset. Vuonna 212 ei saatu yhtään tällaista ilmoitusta. Sen sijaan asiakkaiden tiedustelujen määrä liittyen tuotteiden ja niiden valmistuksen ympäristövaikutuksiin on pysynyt korkealla tasolla. Samoin tuoteturvallisuuteen liittyvät tiedustelut ovat lisääntyneet. Ympäristöviranomaiset ja ulkopuoliset riippumattomat ympäristöasiantuntijat arvioivat toimintaamme. Teemme edelleen aktiivisesti töitä Tervasaaren tehtaan kehittämiseksi, ja tavoitteenamme on toiminnan jatkuva parantaminen. Asetettuihin ympäristötavoitteisiin päästiin jätevesi- ja ilmapäästöjen osalta hyvin, ja päästöt alittivat selvästi myös luparajat. Tervasaaren jätevedenkäsittely on toiminut ilman ongelmia. Ympäristöasioiden hallinnan edelleen parantamiseksi on jatkettu koko yhtiön kattavaa CleanRun-kampanjan sisäänajoa, jossa kaikkia työntekijöitä kannustetaan havainnoimaan ja ennakoimaan ympäristöpoikkeamia ja toimimaan niiden ehkäisemiseksi. Tervasaaren tehdasalueella ei ole sattunut yhtään merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Pentti Putkinen, tehtaanjohtaja Harri Hiltunen, suojelupäällikkö 3

4 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen Valkeakosken alapuolisen vesistön alueelta ottamien ja analysoimien näytteiden pohjalta tekemä pintaveden laatuluokitus vuosina 197, 199 ja MAKKARANSELKÄ VALKEA- KOSKI KÄRJEN- NIEMEN- SELKÄ 199 MAKKARANSELKÄ VALKEA- KOSKI KÄRJEN- NIEMEN- SELKÄ 28 MAKKARANSELKÄ VALKEA- KOSKI KÄRJEN- NIEMEN- SELKÄ 5 km RAUTTUNSELKÄ 5 km RAUTTUNSELKÄ 5 km RAUTTUNSELKÄ Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Ei luokiteltu Maanmittauslaitos, lupa nro 544/MML/8 Ilma Vesi Kaupunki-ilman laadun seurantaa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan yhteistyössä Valkeakosken kaupungin ja muiden teollisuuslaitosten kanssa. Vuoden 212 yhteenvetoraporttia ei tätä selontekoa laadittaessa ole vielä käytettävissä. Kuukausiraporttien perusteella terveyskeskuksen mittauspisteessä ei tapahtunut typen oksidien, rikkidioksidin tai hiukkaspitoisuuksien vuorokausiohjearvojen ylityksiä. Syksyllä 212 lopetettiin kaupunki-ilman TRS-mittaukset, koska Avilon Oy:n viskoosituotanto Valkeakoskella päättyi. Tervasaaren puhdistamolle ajettavien jätevesien määrä nousi hieman edellisestä vuodesta. Tätä asiaa selittää osin paperituotannon nousu, mutta paperituotannolle asetettuun veden ominaiskulutustavoitteeseen ei myöskään päästy. Lisäksi puhdistamolle menevän kiintoaineen määrä jäi asetetusta tavoitteesta. Sen sijaan kaikki jätevesipäästöihin liittyvät luparajat alitettiin selvästi. Myös vuodelle 212 asetetut sisäiset ympäristötavoitteet jätevesipäästöjen osalta alitettiin. FOSSIILINEN HIILIDIOKSIDI, CO 2 1 t/a RIKKIDIOKSIDI, SO 2 t/a BOD t/d TYPEN OKSIDIT, NO X t/a HIUKKASET t/a TYPPI, N kg/d Lupa, kuukausikeskiarvo 4

5 Jätteet ja jätehuolto KIINTOAINE, TSS t/d COD t/d FOSFORI, P kg/d Tervasaaren tavoitteena on vähentää kaatopaikalle vietävän jätteen määrää minimoimalla tuotannossa syntyvä jäte sekä kehittämällä jätteiden lajittelua. Tavoitteena on myös löytää uusia hyötykäyttökohtia erityisesti lentotuhkalle. Hyötykäyttöön menevän jätteen osuus syntyvästä jätteestä pystyttiin pitämään korkealla tasolla myös vuonna 212. Yli 9 % syntyneestä jätteestä meni hyötykäyttöön. Tervasaari on ollut mukana Pirkanmaan alueellisessa UUMA-hankkeessa, joka liittyy ympäristöministeriön käynnistämään ja Tekesin (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) organisoimaan Kestävä yhdyskunta -ohjelmaan. Projekti keskittyy metsäteollisuuden lentotuhkan ja kuitusaven hyödyntämisen edistämiseen ja tuotteistamiseen tie-, katu- ja kevyen liikenteen väylien rakennekerroksiin. Uusiomateriaalien käyttäminen säästää luonnon kiviainesvaroja, mutta ei poista kokonaan tarvetta käyttää kiviaineksia. Uusiutumattomia ja vedenhankinnan kannalta tärkeitä soravaroja voidaan tällöin kuitenkin säästää. Vuoden 212 aikana toteutettiin Nokia- Pinsiöntien perusparantaminen, jossa hyödynnettiin soratien alemmassa kerroksessa lentotuhkan ja kuitusaven seosta rakenteessa 2,7 km:n pituisella osuudella. Hyötykäytetty lentotuhkamäärä oli noin kolmannes Tervasaaressa vuosittain muodostuvasta lentotuhkamäärästä. Vuonna 212 Kalatonlahden kaatopaikan sulkemiseen käytettiin leijukattilan pohjatuhkaa sekä lentotuhkaa. Kalatonlahden kaatopaikka suljetaan vaiheittain vuoden 215 loppuun mennessä. Kalatonlahden ja Suikin kaatopaikan suotovedet käsitellään Tervasaaren biologisella jätevedenpuhdistamolla KAATOPAIKALLE SIJOITETTU KIINTEÄ JÄTE BD t/a Rakennusjäte/ maa-aines Tuhkat Siivous- yms. jäte Kuvan luvut on esitetty kuivapainona. Meesa/soodasakka Kuituliete/ Imuautojäte Melu Vuonna 212 suoritettiin Tervasaaren ympäristöluvan määräämät vuosittaiset melumittaukset. Tulokset on raportoitu Valkeakosken ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle. 5

6 Ympäristötunnusluvut 212 Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa. Tuotantokapasiteetti* Paperi 29 t Raaka-aineet Sellu ja kemikaalit Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista Energia Päästöt ilmaan Biogeeniset ja fossiliset polttoaineet Ostoenergia Hiukkaset Rikkidioksidi SO 2 Typen oksidit NO 2 Fossiilinen CO 2 Biogeeniset 4,3 %, fossiiliset 59,7 % Tiedot UPM-konsernin ympäristöraportista 9,6 t 153 t 396 t t Raakavesi Prosessi- ja jäähdytysvedet m 3 Päästöt veteen Kaatopaikkajätteet** Jätteet hyötykäyttöön** Vaarallinen jäte Puhtaat jäähdytysvedet Prosessijätevedet BOD 7 COD cr Kiintoaine Fosfori, P Typpi, N Maa- ja kiviaines Purkujätteet Siivousjäte Kuituliete Muut Metallijäte ym. Tuhkat Energiajäte Maa- ja kiviaines Muut m m t 66 t 16 t,9 t t 41 t 12 t 994 t 13 t 129 t t t 1 62 t 2 74 t 39 t 193 t Hyötykäyttöä varten välivarastoitu jäte Kuituliete t Tehdasalueen koko 73 ha * Luku ei sisällä BillerudKorsnäs Finland Oy:n paperituotantokapasiteettia. ** Kaatopaikkajätteitä ja jätteiden hyötykäyttöä koskevat luvut on esitetty märkäpainona. Tehdasalueella toimivien vuokralaisten toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus sisältyy tämän raportin tietoihin. 6

7 Ympäristötavoitteet vuodelle 213 TAVOITTEET JA MITTARIT AIKATAULU OSASTOJEN VASTUU Jätevesipäästöt vesistöön (kk ka) COD < 2 t/d BOD 7 <,5 t/d N < 5 kg/d P < 5 kg/d Päästöt ilmaan; leijukattila NO X < 3 mg/m 3 (n) SO 2 < 2 mg/m 3 (n) Hiukkaset < 3 mg/m 3 (n) Veden kulutuksen, kiintoainehäviöiden ja kiinteän jätteen määrän vähentäminen veden kulutus 8,2 m 3 /t kiintoainehaviö,62 %:a kaatopaikalle vietävän jätteen määrä < 4 t/a sekä jätteen lajittelun tehostaminen sivutuotteiden, erityisesti tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksien lisääminen; lentotuhkan hyötykäyttötavoite %:a Energiatehokkuuden parantaminen sähkö ja lämpöhäviöiden pienentäminen entisen sellutehtaantilojen alueilla: Sähköhäviöt 4 MWh/a ( %) Lämpöhäviöt 25 MWh/a ( %) Paperituotanto Energiatuotanto Paperi- ja energiatuotanto Energiatuotanto VAHVISTAMISPÄÄTÖS REG.NO. FI - 58 Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM, Tervasaaren ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportin ja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 212 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että UPM Tervasaaren ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportti ja UPM Tervasaarta koskevat tiedot UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212 täyttävät EU:n EMASasetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. 7

8 UPM Tervasaari PL Valkeakoski puh faksi Lisätietoja: Harri Hiltunen Suojelupäällikkö Puh harri.o.hiltunen@upm.com Tuulikki Moisio Tiedottaja Puh tuulikki.moisio@upm.com UPM Fine, 14 g/m 2. Painettu 6/213.