YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013 UPM Kymi

2 UPM Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen tuotannollisen tehdasintegraatin, jonka tuotteina ovat päällystämätön ja päällystetty hienopaperi sekä valkaistu koivu- ja havusellu. Kymin palveluksessa oli vuonna 2013 yhteensä noin 600 henkilöä. Paperitehdas jakautuu kahteen tuotantoyksikköön. Paperikone 8 ja päällystyskone muodostavat päällystettyä hienopaperia tuottavan tuotantolinjan, jonka tuotteina on rullina ja arkkeina toimitettava korkealuokkainen painopaperi. Paperikone 9 tuottaa päällystämätöntä hienopaperia rullina ja arkkeina painopaperiksi, lomakkeisiin, kirjekuoriin sekä toimistopapereiksi kopioin- UPM:n Kymin tehdas sijaitsee Kouvolassa, Kymijoen rannalla. tiin ja tulostukseen. Sellutehtaan kahdella kuitulinjalla valmistetaan valkaistua havuja koivusellua. Lisäksi purukeittämöllä keitetään purusellua, joka lisätään koivuselluun. Suurin osa sellusta käytetään omalla paperitehtaalla mutta yhä enenevässä määrin sellua myydään myös ulkopuolisille asiakkaille. Tarvitsemansa lämpöenergian ja suurimman osan sähköenergiasta tuotantolaitokset saavat sellutehtaan energiantuotannosta ja tehdasalueella toimivalta Kymin Voima Oy:n biovoimalaitokselta. Alueella sijaitsee lisäksi Schaefer Kalk Finland Oy:n PCC-laitos. Kymin Voiman biovoimalaitos ja PCC-laitos eivät kuulu tämän selonteon piiriin. UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper Europe and North America ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company Tämä UPM Kymin Ympäristönsuojelun kehitys 2013 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 2013 tehdasliite, joka käsittelee vuoden 2013 ympäristösuorituskykyä ja tunnuslukuja. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS-selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMASselonteko ilmestyy keväällä Paperitehdas Sellutehdas Tuotantokyky t t Tuotanto ja tuotteet Päällystetty ja päällystämätön hienopaperi: UPM Finesse, UPM Fine, UPM PreLaser, UPM PrePersonal, UPM Form, UPM Letter, UPM Office, Future, Yes, KymLux, UPM Digi Laser, UPM Digi Finesse, UPM Jetlabel, UPM Vellum Henkilöstö Koivu- ja mäntysellu: UPM Betula, UPM Conifer Lämpöenergia ja sähkö Tuotannon tähteet Mäntyöljy, tärpätti Vuoden 2013 lopussa Kymin henkilöstömäärä oli noin 600 henkilöä. Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 9001 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS EMAS-ympäristöjärjestelmä PEFC- ja FSC-puunalkuperäketjun hallintajärjestelmät Euroopan Unionin ympäristömerkki UPM Finesse, UPM Fine, UPM PreLaser, UPM PrePersonal, UPM Form, UPM Letter UPM Office, Future, Yes, KymLux UPM Digi Laser, UPM Digi Finesse FI/11/001 PEFC/ Kestävän metsätalouden edistämiseksi PEFC-tuotteista lisää FSC-tuotteista lisää 2

3 Ympäristövuosi 2013 Tämä UPM, Kymin Ympäristönsuojelun kehitys 2013 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteon 2013 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMAS -selonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä Vuosi 2013 oli paperituotteiden markkinatilanteen osalta edellistä vuotta heikompi. Paperin tilauskannan heikentyessä jouduttiin myös sellutehdasta ajamaan edellisvuotta alhaisemmalla tuotantotasolla. Sellun ja paperin tuotantomäärät jäivätkin selvästi aiempaa vuotta matalammalle tasolle. Integraatista ulosmyytävän sellun määrä kuitenkin kasvoi edelleen ja oli vuonna 2013 jo 21,6 % sellutehtaan vuosituotannosta. Ympäristösuojelullisista velvoitteista on huolehdittu suunnitelmallisesti ja ympäristöluvan mukaisesti. Tehtaat päästöt alittivat lupaehdot kaikilla osa-alueilla. Ympäristökuormitusta pystyttiin joiltakin osin pienentämään. Integraatin ympäristötavoitteita olivat mm. Clean Run -ohjelman (lisätietoa konsernin raportissa) mukainen toiminta sekä henkilökunnan ympäristötietouden lisääminen ja poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen. Clean Run ohjelma oli osa Kymin normaalia toimintaa vuonna Kaikki poikkeukselliset päästöt kirjattiin Clean Run --työkaluun ja päästöjen syyt pyrittiin selvittämään. Kerran viikossa pidettiin sellu- ja paperitehtaan aamupalavereiden yhteydessä ns. ympäristökatsaus, jossa käytiin syvällisemmin läpi kulloisenkin viikon ympäristöasiat ja -tapahtumat. Syksyllä 2013 pidettiin Kymin henkilökunnalle ympäristökoulutusta. Tällä kertaa koulutuksen aiheena oli jätehuolto. Koulutukseen osallistui n. 40 työnjohdon ja -suunnittelun henkilöä. Vuoden 2013 aikana tuli yksi sidosryhmäpalaute. Palaute koski hajua, kun hajukaasuja pääsi soodakattilan äkillisen sammumisen takia lähiympäristöön. Koivulinjan happivaihe käynnistyi syksyllä Investoinnin tavoitteena oli saavuttaa nykyistä matalampi AOX-kuormitus sellutonnia kohden laskettuna ja näin ollen varmistaa Kymin paperien ympäristöllinen hyväksyttävyys ensisijaisilla markkinoilla. Tämä tavoite saavutettiin investoinnin myötä. Valkaisuun menevän koivumassan kappaluku laski selvästi happivaiheen käyttöönoton jälkeen ja näin ollen myös valkaisussa käytettävän klooridioksidin määrä väheni selvästi aiempien vuosien tasosta. Vuonna 2013 AOX-kuormitus sellutonnia kohden oli hyvin matalalla tasolla ollen vain lähes puolet investointia edeltäneestä AOX tasosta. Vuonna 2013 Kymi aloitti jätteiden hyötykäytön kehitysprojektin ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa. Projektin tavoitteena on yhteistyössä parantaa tehtaan prosessijätteiden hyötykäyttöastetta. Projekti jatkuu myös vuonna tehty ympäristöinvestointi oli jäteveden puhdistamon käyttövarmuuden parantamiseksi tehty varoaltaan takaisinpumppauksen uusinta. Markku Laaksonen, tehtaanjohtaja Päivi Hyvärinen, ympäristöpäällikkö 3

4 Ilma ja melu Ilmapäästöjen osalta luparajat alittuivat kaikilta osin. Kaasumaisten rikkipäästöjen ja hajurikkiyhdisteiden kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta. Rikkipäästöjen nousun aiheutti soodakattilan poikkeava tilanne alkuvuodesta, kun palamisilmapatterit olivat osittain pois käytöstä eli tulipesän lämpötila oli normaalia matalammalla tasolla. Samanaikaisesti vielä natriumsulfaattia otettiin sisään kemikaalikiertoon liian nopealla vauhdilla, jolloin kemikaalikoostumus soodakattilassa oli normaalitilanteesta poikkeava. Hiukkaspäästöt laskivat hieman edellisen vuoden tasosta. NO x -päästöjen kokonaistonnimäärä hieman laski edellisen vuoden tasosta. Tuotettua sellutonnia kohden laskettu NO x - määrä nousi edellisen vuoden tasosta mutta oli kuitenkin selvästi alle luparajan. Kuusankosken keskustassa olevalla kaupungin ympäristöpalveluiden mittausasemalla mitatut TRS-päästöt olivat hyvin matalalla tasolla. TRS-tuntikeskiarvopitoisuudet ylittivät 5 mikrogrammaa/m 3 vain 0,03 % vuoden 2013 tunneista hiilidioksidipäästöt nousivat edellisen vuoden tasosta, koska soodakattilassa jouduttiin polttamaan aiempaa vuotta enemmän maakaasua sellutehtaan huonosta käyntiasteesta johtuen. Lisäksi 2013 hiilidioksidiluvuista ei ole enää uusien päästökauppasääntöjen mukaisesti vähennetty PCC:n sitoutuneen hiilidioksidin määrää. Yli 5 µg/m 3 olevien TRS-tuntikeskiarvopitoisuuksien prosentuaalinen määrä vuosittain SO 2, sekä hajurikkipäästöt rikkidioksidina % vuoden tunneista (* v asti * Sisältää Kymin Voima Oy:n päästöt siltä osin kun Kymi on käyttänyt voimalaitoksen tuottamaa energiaa. 4

5 Jätteet Vuoden 2013 kokonaisjätemäärä oli noin tonnia, josta kaatopaikalle (kunnallinen + Lamminmäki) loppusijoitettiin noin tonnia Lamminmäen kaatopaikalle sijoitettiin tonnia jätettä kuiva-aineena, eli loppusijoitettavan jätteen määrä väheni yli 10 % edellisestä vuodesta. Varsinkin kaatopaikalle läjitettävän soodasakan määrä väheni edellisestä vuodesta, koska soodasakkaa poltettiin koeajona Kymin Voiman kattilassa n tonnia. Tämä talteenottoprosessissa syntyvä soodasakka oli kuitenkin edelleen suurin Lamminmäen kaatopaikalle läjitetty jätejae. Soodasakalle ei ole löydetty jatkuvaa hyötykäyttöratkaisua. Merkittävänä tavoitteena on kuitenkin edelleen tulevaisuudessa löytää pysyviä hyötykäyttökohteita myös soodasakalle. Vuonna 2013 tuhkaa on toimitettu hyötykäyttöön tonnia. Kuten edellisinäkin vuosina bioenergian tuotannosta syntynyttä tuhkaa on toimitettu rakeistukseen ja edelleen metsälevityksenä UPM:n omistamiin metsiin. Näin on pyritty palauttamaan puun mukana tehtaalle tulleita hivenaineita takaisin metsään. Muita tuhkan hyötykäyttökohteita 2013 olivat mm. maanrakentaminen. Lisäksi vuonna 2013 tuhkaa on varastoitu Kymin tehdasalueelle. Välivarastoitu tuhka on tarkoitus käyttää meluvalli- ja maanrakentamiseen toimitettiin myös kuori- ja puujätettä hyötykäyttöön lähes tonnia. Hyötykäyttökohteita olivat mm. maisemointi ja kaatopaikan peittorakenteet. ** Sisältää Kymin käyttämää energiaa vastaavan määrän Kymin Voima Oy:n tuhkasta Kuiva-aineena Kymillä järjestettiin keväällä 2013 kriisinhallinnan ja viestinnän koulutusta. Tehdaspalokunnan rooli mahdollisten onnettomuuksien ehkäisyssä ja hallinnassa on keskeinen. Tehdaspalokunta harjoittelee säännöllisesti eri onnettomuustilanteiden varalta. 5

6 Vesi Biologinen puhdistamo toimi hyvin. Puhdistamon toimintatehokkuutta kuvaavat reduktiotasot olivat biologisen hapenkulutuksen suhteen 99 % ja kemiallisen 75 %. Kiintoainereduktio oli 94 %. Jätevesikuormitus jokeen alitti kaikilta parametreiltään ympäristöluvan raja-arvot koko vuoden ajan. Jätevesimäärä pysyi lähes edellisten vuosien tasolla. COD- ja AOXkuormitukset (t/d) laskivat selkeästi edellistä vuotta matalammalle tasolle. Kuormitusten laskun aiheutti syksyllä 2012 käyttöön otettu koivulinjan happivaihe, jonka myötä valkaisuun menevän massan kappaluku ja näin ollen myös valkaisussa käytettävä klooridioksidimäärä laski aiempaa matalammalle tasolle. Lisäksi myös koivulinjan pesua on saatu parannettua pesuvaiheen ajoa optimoimalla. Koivulinjan happivaiheinvestoinnin yhteydessä koivulinjalle lisättiin myös yksi uusi pesuvaihe. Typpi - ja fosforikuormitus pysyi edellisen vuoden tasolla. Paperitehtaan kiintoainehäviö pysyi edellisvuoden tasolla. Toteutunut kiintoainehäviö oli 1,0 %. Tavoitteena on tulevaisuudessa vähentää paperitehtaalta puhdistamolle tulevaa kiintoainekuormitusta nykyisestä tasosta. Kymillä käytettiin vuonna 2013 vettä yhteensä 74,7 milj. m 3 ; lukuun sisältyvät sekä jätevedet että jäähdytysvedet. Veden kulutus kasvoi edellisestä vuodesta vaikka tuotantomäärät jäivätkin edellisvuotta matalammalle tasolle. Jäteveden ominaiskulutus tuotettua paperitonnia kohti pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Sellutehtaan vedenkulutus sen sijaan kasvoi edellisen vuoden tasosta, koska raakavettä jouduttiin ajamaan kesällä puhdistamolle lämpötilan hallinnan takia. Tehtaan sisäisiä tavoiteita, jotka olivat <10 m 3 paperitonnia kohti ja < 45 m³ sellutonnia kohti, ei saavutettu. Saavutettu tulos on kuitenkin paperitehtaan osalta alle BAT-referenssin (Best Available Techniques) ylemmän päästörajan. Sellutehtaan osalta BAT-referenssin päästöraja ylitettiin niukasti. Yleisesti voidaan todeta, että sellu- ja paperitehtaan jätevesien päästöarvot olivat vuoden 2013 aikana, sellutehtaan käyttämää vesimäärää lukuun ottamatta, joko BAT-referenssin mukaisia tai pienempiä. Luparaja, kuukausikeskiarvo Luparaja, vuosikeskiarvo 6

7 Jäteveden tutkimus kuuluu Kymin paperi- ja sellulaboratorion päivittäisiin tehtäviin. Kuvassa laborantti Marjo Henner-Niemi mittaa biokemiallista hapenkulutusta jätevedestä. 7

8 Ympäristötunnusluvut 2013 Taulukossa esitetyt ympäristötunnusluvut perustuvat UPM, Kymin tehtaan sellun ja paperin kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa Tuotantokyky Raaka-aineet Energia Päästöt ilmaan Rikki SO 2 Päällystetty ja päällystämätön hienopaperi Sellu Puu Ostosellu Kemikaalit Biopolttoaineet Fossiiliset polttoaineet Typen oksidit Hiilidioksidi (fossiilinen) Hiukkaset t t Katso UPM-konsernin ympäristöraportti biopolttoaineet 86 % fossiiliset 14 % (Sis. maakaasun, jota käytetään kuivaukseen paperikoneella) 106 t (SO 2 sekä hajurikkipäästöt rikkidioksidina) t t 13 t Vedenotto Prosessi- ja jäähdytysvesi m³ Päästöt veteen Jätteet kaatopaikalle (kuiva-aineena) Jätteet hyötykäyttöön (kuiva-aineena) Hyötykäyttöä varten välivarastoitu jäte (kuiva-aineena) Vaaralliset jätteet Tehdasalue Jätevesi COD Cr BOD 7 AOX Fosfori Typpi Tuhka Soodasakka Sekalainen jäte Talousjäte Tuhka Soodasakka Metalli Jätepaperi- ja pahvi Polttokelpoinen jäte Betonijäte Kuori- ja puujäte Talousjäte Tuhka m³ t 74,0 t 56,2 t 3,8 t 100,4 t 145 t t 557 t 22 t t t 240 t t 154 t 43 t t 4 t t 84 t 250 ha Luvut sisältävät Kymin Voima Oy:n jätteet ja päästöt siltä osin, kun Kymi on käyttänyt voimalaitoksen tuottamaa energiaa. 8

9 Kymin paperin ja sellun tuotantoprosessien tarvitsema raakavesi saadaan Kymijoesta. Kymillä käytettiin vuonna 2013 vettä yhteensä 74,7 milj. m 3. Kuvassa syksyinen jokimaisema. (Kuva: Kymijoen kuvapankki) 9

10 Ympäristötavoitteiden 2013 toteutuminen TAVOITE SAAVUTETTU KOMMENTIT Integraatin tavoitteet Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen On Ei yhtään luparajan ylitystä. -luokka 3-5, 0 kpl Jätteen hyötykäyttöosuuden kasvattaminen Ei Toteuma n. 21 %. -tavoite hyötykäyttöprosentin lisääminen 30 % vuoden 2012 tasosta Sellutehtaan tavoitteet Vedenkäytön vähentäminen <45 m3/ts Ei Ei toteutunut. Mm. puhdistamon lämpötilan hallinnan takia on jouduttu ajamaan puhdistamolle raakavettä. Sellutehtaalta jätevesilaitokselle tuleva COD < 80 t/d On Toteutui. Kuitulinjan pesujen optimointi Kappahajonnan pienentäminen AOX kuormitus lähtevässä jakeessa < 0,17 kg/t On AOX-kuormitus alle tavoitteen. Keittokappaa ei ole vielä pystytty nostamaan. Paperitehtaan tavoitteet Vedenkäytön vähentäminen <10 m 3 /tp Ei Ei toteutunut. Epätasainen paperikoneiden ajo heikon tilauskannan takia. Kiintoainehäviö <10 kg/tp Ei Ei toteutunut. Epätasainen paperikoneiden ajo heikon tilauskannan takia. 10

11 Vuoden 2014 tavoitteet TAVOITTEET JA MITTARI AIKATAULU OSASTOJEN VASTUU 0 kpl luokan 3-5 päästöjä 2014 Puhdistamon tasainen ajo. Ilmapäästöjen hallinta. Clean Run ohjelman tehokas käyttö ja tiedonkulku Sisäisten hälytysrajojen kalibrointi ja ilmoitusten käsittely aamupalavereissa. Clean Run -ilmoitusten käsittelyaika < 3kk Jätteen hyötykäytön kasvattaminen 2014 Yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa -tavoite: hyötykäyttöprosentin lisääminen 20 % vuoden 2013 tasosta Jätteiden lajittelun tehostaminen Hyötykäyttökohteen löytäminen soodasakalle 2014 Uusintakoeajo Kymin Voimalla tai jokin muu hyötykäyttökohde Vedenkäytön vähentäminen 2014 Sellutehdas <45 m 3 /ts Riittävän jäähdytyskapasiteetin varmistaminen ja valkaisulinjojen vedenkulutuksen vähentäminen Paperitehdas < 10 m 3 /tp Kiintoainehäviöiden vähentäminen 2014 Paperitehdas <10 kg/tp AOX-kuormitus lähtevässä jakeessa < 0,17 kg/t 2014 Koivulinjan keittokapan noston jälkeen. VAHVISTAMISPÄÄTÖS Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-0001) tarkastanut UPM Kymin ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 2013 raportin ja UPM:n paperija sellutehtaiden ympäristöselonteon 2013 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että UPM Kymin ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 2013 raportti ja UPM Kymiä koskevat tiedot UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöselonteossa 2013 täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) No 1221/2009 vaatimukset. 11

12 UPM Kymi Selluntie Kuusankoski Puh Lisätietoja info.kymi@upm.com Päivi Hyvärinen Ympäristöpäällikkö Puh paivi.hyvarinen@upm.com Teija Ahola Ympäristöteknikko Puh teija.s.ahola@upm.com Irma Niemi Viestintäpäällikkö Puh irma.niemi@upm.com UPM Fine, 140 g/m 2.