KIRJALLINEN KYSYMYS 349/2003 vp Työttömyysturvan muuttaminen nykyistä kannustavammaksi Eduskunnan puhemiehelle Lähtökohtaisesti kaikissa tilanteissa lainsäädäntöä tehtäessä ja tulkintoja annettaessa pitää olla se ajatus, että työnteko on palkitsevampaa kuin joutenolo. Työttömyysturvalain tulkinnoissa on tullut esiin yksi epäkohta, joka on ristiriidassa tämän kannustavuusajatuksen kanssa. Eikä kyse ole suorastaan siitä, mitä laissa tai asetuksissa on kirjoitettu, vaan käsitykseni mukaan kyse on tulkinnasta. Eräässä esimerkkitapauksessa teollisuuslaitoksen siirryttyä jatkuvasta kolmivuorokäynnistä keskeytyvään kolmivuoroon oli sovittu, ettei henkilöstöä irtisanota, vaan tilapäiseksi uskottu notkahdus hoidetaan lomauttamalla henkilöstöä vuorotellen. Yksilön kohdalla lomautuskierto hoidettiin siten, että reilun kuukauden välein henkilö oli viikon, joissakin tapauksissa kaksikin viikkoa, pakkolomautettuna, joilta viikoilta hän sai ansiosidonnaista työttömyysturvaa viideltä päivältä viikossa sen jälkeen, kun karenssiaika tuli täyteen. Kannustavuusloukkuongelma on tullut esiin siinä tilanteessa, kun työnantajalle onkin tullut tarve pyytää lomautusviikolla ollut henkilö yhdeksi päiväksi ko. viikolla työhön vaikkapa perjantaiksi (yleisimmin näin kuulema käy, kun tuote halutaan saada ennen viikonloppua markkinoille). Silloin työttömyyskassa onkin tulkinnut työttömyysturvan laskennan menevän sovitellun päivärahakaavan piiriin, jolloin henkilö ei siltä kuukaudelta saa yhtään työttömyyskorvausta, vaikka hän onkin joutunut olemaan työttömänä lomautusviikon neljä päivää. Kuitenkin kyseisessä tapauksessa on selkeästi kyse lomautuksen keskeyttämisestä. Eihän asiaa tulisi silloin missään tapauksessa viedä sovitellun päivärahalaskennan piiriin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksen tiedossa ollut perusteluosassa kuvatun kaltaisia työttömyysturvalain tulkintaongelmia, joilla ei ole työntekoon kannustavaa vaikutusta ja aikooko hallitus antaa välittömästi selkeän tulkinnan siitä, että tapauksissa, joissa henkilö pyydetään pakkolomautusviikolla työhön, työ katsotaan lomautuksen keskeytykseksi, jolloin hänellä on oikeus työttömyysturvaan kyseisen viikon pakkolomautuspäiviltä, eikä työttömyysturvaa viedä sovitteluun niin kuin nyt mielestäni virheellisesti on joissakin tapauksissa viety ja asiaa tulkittu? Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 2003 Esa Lahtela /sd Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 349/2003 vp: Onko hallituksen tiedossa ollut perusteluosassa kuvatun kaltaisia työttömyysturvalain tulkintaongelmia, joilla ei ole työntekoon kannustavaa vaikutusta ja aikooko hallitus antaa välittömästi selkeän tulkinnan siitä, että tapauksissa, joissa henkilö pyydetään pakkolomautusviikolla työhön, työ katsotaan lomautuksen keskeytykseksi, jolloin hänellä on oikeus työttömyysturvaan kyseisen viikon pakkolomautuspäiviltä, eikä työttömyysturvaa viedä sovitteluun niin kuin nyt mielestäni virheellisesti on joissakin tapauksissa viety ja asiaa tulkittu? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Vuoden 2003 alusta voimassa olleen työttömyysturvalain mukaan soviteltuun ansiopäivärahaan on oikeus henkilöllä, jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta. Henkilöllä ei ole oikeutta soviteltuun ansiopäivärahaan, jos hänen työaikansa lomautustapauksessa kalenteriviikon tarkastelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Hallituksen esityksessä todetaan, että soviteltuun etuuteen oikeuttavaa lomautusta ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että työaikaa on voitu lyhentää joko päivittäistä tai viikoittaista työaikaa vähentämällä. Näin ollen jos työnhakijan kokoaikainen lomautus kestää yhdenjaksoisesti vähintään kalenteriviikon, hänelle maksettaisiin täysi työttömyysetuus. Sosiaali- ja terveysministeriön työttömyyskassoille antamassa työttömyysturvalain soveltamisohjeessa todetaan, että jos lomautus toteutetaan siten, että henkilö on kokonaan työttömänä yhdenjaksoisesti kokonaisen kalenteriviikon, kyseessä on kokoaikainen lomautus ja henkilöllä on oikeus täyteen työttömyyspäivärahaan lomautuksen ajalta. Kalenteriviikolla tarkoitetaan jaksoa maanantaista sunnuntaihin. Soveltamisohjeissa on todettu erikseen tilapäisen työhön kutsumisen vaikutuksesta kokoaikaisen lomautuksen aikana. Jos kokoaikaisesti lomautettu henkilö lomautusaikana tekee töitä omalle työantajalleen kokoaikaisesti vähintään viikon ajan, henkilölle maksetaan täyttä työttömyyspäivärahaa työskentelyn alkamiseen ja työskentelyn jälkeen. Kokoaikatyön ajalta henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Jos kokoaikaisesti lomautettu henkilö alkaa tehdä työtä omalle työnantajalleen siten, että hän työskentelee osapäivä- tai osaviikkotyössä, hänen lomautuksensa muuttuu kokoaikaisesta lomautuksesta lomautukseksi, jossa päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty. Näissä tilanteissa työttömyyspäiväraha sovitellaan. Ministeriön soveltamisohjeet on laadittu tietoisena kirjallisessa kysymyksessä esitetystä käytännön tilanteesta ja soveltamisohjeet on laadittu työttömyysturvalain säännökset huomioon ottaen. Henkilö katsotaan kokoaikaisesti lomautetuksi kun hän on ollut lomautettuna vähintään kalenteriviikon. Henkilö on sovitellun ansiopäivärahan piirissä, jos edellä mainittu vaatimus ei 2
Ministerin vastaus KK 349/2003 vp Esa Lahtela /sd täyty. Työnantajan kutsuessa kokonaan lomautetun henkilön työhön muuttuu lomautuksen luonne. Lomautuksen kokoaikaisuus muuttuu osapäivä- tai osaviikkolomautukseksi, jos henkilö tekee osa-aikatyötä tai satunnaisia työpäiviä työnantajalleen lomautuksen aikana. Jos henkilö työskentelee kokoaikaisesti omalle työnantajalleen vähintään kalenteriviikon, hän ei ole sovitellun ansiopäivärahan saajien piirissä. Hänelle maksetaan tällöin kokonaan työttömän päivärahaa ajalta ennen ja jälkeen kokoaikatyön. Työttömyysetuudella korvataan työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Työttömyysturvalain sovittelua koskevat säännökset ja niiden soveltamisesta annetut ohjeet kohtelevat sovitellun työttömyyspäivärahan saajia samojen periaatteiden mukaisesti. Sovitellun työttömyyspäivärahan taso määräytyy samojen säännösten perusteella huolimatta siitä, onko työttömyyden syynä lomauttaminen, osa-aikatyö tai jokin muu soviteltuun työttömyyspäivärahaan oikeuttava työttömyyden laji. Ministeriö seuraa oikeuskäytäntöä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin, mikäli työttömyysturvalaki ja siitä annettu ohje eivät kohtele tilapäisesti työhön kutsuttuja kokoaikaisesti lomautettuja henkilöitä tasapuolisesti muiden sovitellun työttömyyspäivärahan saajien kanssa. Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2003 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd undertecknade skriftliga spörsmål SS 349/2003 rd: Har regeringen känt till sådana problem med tolkningen av lagen om utkomstskydd för arbetslösa som det som beskrivs i motiveringen och som inte uppmuntrar till arbete, och har regeringen för avsikt att genast komma med en klar tolkning som säger att i fall där en person ombeds komma i arbete under en vecka då han eller hon är tvångspermitterad anses arbetet avbryta permitteringen, varvid han eller hon har rätt till utkomstskydd för arbetslösa för de dagar då han eller hon varit tvångspermitterad under den aktuella veckan och utkomstskyddet för arbetslösa inte blir föremål för jämkning, något som nu har förekommit i vissa fall och som jag anser vara ett felaktigt förfarande och en felaktig tolkning? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Enligt den lag om utkomstskydd för arbetslösa som trädde i kraft vid ingången av 2003 har rätt till jämkad inkomstrelaterad dagpenning den vars arbetstid per dag eller per vecka har förkortats på grund av permittering. En person har inte rätt till jämkad inkomstrelaterad dagpenning, om hans eller hennes arbetstid vid en permittering under en granskningsperiod om en kalendervecka överstiger 75 % av den inom branschen tillämpade maximiarbetstiden för arbetstagare i heltidsarbete. I regeringens proposition säger man att det föreslås att det preciseras vilka permitteringar som ger rätt till jämkade förmåner så att arbetstiden har kunnat förkortas genom att antingen den dagliga arbetstiden eller arbetstiden per vecka har minskats. Sålunda, om den arbetssökande är permitterad på heltid minst en kalendervecka utan avbrott, betalas han eller hon full arbetslöshetsförmån. I den anvisning om tillämpning av lagen om utkomstskydd för arbetslösa som social- och hälsovårdsministeriet har gett arbetslöshetskassorna konstateras att om en permittering genomförs så att personen i fråga är helt och hållet arbetslös en hel kalendervecka utan avbrott, är det fråga om permittering på heltid och personen i fråga har rätt till full arbetslöshetsdagpenning för permitteringstiden. Med kalendervecka avses en period från måndag till söndag. I tillämpningsanvisningarna konstateras särskilt hur en tillfällig kallelse i arbete påverkar en permittering på heltid. Om en heltidspermitterad person under permitteringstiden utför heltidsarbete åt den egna arbetsgivaren under minst en vecka, betalas personen i fråga full arbetslöshetsdagpenning tills arbetet börjar och efter arbetet. Under tiden för heltidsarbetet har personen i fråga inte rätt till arbetslöshetsdagpenning. Om en person som är permitterad på heltid börjar arbeta åt den egna arbetsgivaren så att han eller hon är i arbete en del av dagen eller veckan, förändras permitteringen från en heltidspermittering till en sådan permittering som beror på att arbetstiden per dag eller per vecka har förkortats. I dessa situationer jämkas arbetslöshetsdagpenningen. När ministeriets tillämpningsanvisningar utarbetades var man medveten om den praktiska situation som beskrivs i det skriftliga spörsmålet och tillämpningsanvisningarna har utarbetats 4
Ministerns svar KK 349/2003 vp Esa Lahtela /sd med beaktande av bestämmelserna i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. En person betraktas som permitterad på heltid när han eller hon har varit permitterad minst en kalendervecka. En person omfattas av jämkad inkomstrelaterad dagpenning, om ovan nämnda krav inte uppfylls. När arbetsgivaren kallar en heltidspermitterad person i arbete, förändras permitteringens art. En permittering på heltid ändras till en permittering som beror på att arbetstiden per dag eller per vecka är förkortad, om personen i fråga utför deltidsarbete eller tillfälliga arbetsdagar åt sin arbetsgivare under permitteringen. Om en person arbetar på heltid åt sin arbetsgivare i minst en kalendervecka, hör han eller hon inte till dem som får jämkad inkomstrelaterad dagpenning. Han eller hon betalas då dagpenning för helt arbetslösa för tiden före och efter heltidsarbetet. Arbetslöshetsförmånen skall ersätta de ekonomiska förluster som arbetslösheten orsakar. Bestämmelserna om jämkning i lagen om utkomstskydd för arbetslösa och anvisningarna om hur de skall tillämpas behandlar alla mottagare av jämkad arbetslöshetsdagpenning enligt samma principer. Nivån på den jämkade arbetslöshetsdagpeningen bestäms enligt samma bestämmelser oberoende av om orsaken till arbetslösheten är permittering, deltidsarbete eller någon annan sorts arbetslöshet som ger rätt till jämkad arbetslöshetsdagpenning. Ministeriet följer rättspraxis och vidtar vid behov åtgärder om lagen om utkomstskydd för arbetslösa och anvisningarna om den inte behandlar personer som är permitterade på heltid och tillfälligt kallas i arbete på samma sätt som andra mottagare av jämkad arbetslöshetsdagpenning. Helsingfors den 16 oktober 2003 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5