Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006
Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten oikeuksista Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä kaikkiaan 40:een yläasteen kouluun tutkimuslomakkeet Kouluissa yksi luokka jokaiselta vuosiluokalta vastasi kyselyyn Kouluista 34 palautti lomakkeet määräaikaan mennessä, yhteensä kyselyyn vastasi 1782 yläasteen oppilasta Tuloksia tarkastellaan kokonaistasolla sekä lisäksi sukupuolen, iän/vuosiluokan ja alueen mukaan Tutkimuksen tilastollinen virheraja on n. + 2,3 %. Tuloksiin saattaa sisältyy tavanomaista enemmän ns. vastausvirhettä vastaajakunnan luonteesta johtuen. Nuoret kouluikäiset vastaajat eivät välttämättä suhtaudu tutkimuksiin aikuisväestön tavoin yhtä vakavasti Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 2
Näkemykset ihmisoikeuksista
Näkemykset ihmisoikeuksista: missä kuullut puhuttavan / kirjoitettavan Missä kaikkialla on kuullut puhuttavan tai kirjoitettavan ihmisoikeuksista? % 20% 40% 60% 80% 100% Radiossa tai televisiossa 76% Koulussa 74% Sanomalehdistä 67% Kotona 34% Jossain muualla 19% Harrastuksissa 6% En missään 1% En osaa sanoa 6% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 4
Näkemykset ihmisoikeuksista: tietämys ihmisoikeuksista Ihmisoikeussopimusten mukaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisolennoille 87% 2% 11% Kaikilla ihmisillä on mielipide- ja sananvapaus 87% 3% 9% Jokaisen ihmisen kuuluu saada valita vapaasti uskontonsa 83% 4% 13% Kaikki ihmiset syntyvät tasaarvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan 81% 6% 12% Valtiolla on oikeus ottaa pois joltakulta ihmisoikeuksia 8% 60% 32% Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille muille paitsi rikollisille 5% 71% 24% Pitää paikkansa Ei pidä En osaa sanoa Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 5
Näkemykset ihmisoikeuksista: ihmisoikeuksia koskevat asenteet Missä määrin samaa tai eri mieltä olet seuraavien väittämien kanssa? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suomessa on liikaa pakolaisia 18% 20% 21% 17% 24% Ihmisoikeudet toteutuvat hyvin, eli ihmisiä kohdellaan tasaarvoisesti eri puolilla maailmaa 5% 22% 38% 29% 7% Naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat kaikkialla maailmassa tasaarvoisesti suhteessa miehiin ja poikiin 10% 15% 28% 32% 16% On tärkeämpää, että suomalainen lapsi jää eloon kuin afrikkalainen lapsi 8% 5% 14% 59% 13% Länsimaalaiset ihmiset ovat arvokkaampia kuin kehitysmaiden ihmiset 5% 8% 11% 65% 12% Rikollisilta (lisäksi että kärsivät rangaistuksen rikoksestaan) pitää ottaa pois ihmisoikeudet 4% 8% 24% 46% 18% Ihmisoikeuksia tulisi voida rajata uskonnon, rodun tai ihonvärin perusteella 5% 4% 11% 67% 13% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 6
Näkemykset ihmisoikeuksista: Huomioita Yläaste-ikäisistä lapsista lähes kaikki on kuullut puhuttavan ainakin jossakin ihmisoikeuksista, useimmat koulussa tai televisiosta/radiosta. Noin kolmannes oppilaista on kuullut niistä myös kotona. Valtaosalla oppilaista on hyvä tietämys ihmisoikeuksista. Jonkin verran epätietoisuutta aiheutti väitteet valtion oikeudesta ottaa ihmisoikeudet joltakin pois sekä ihmisoikeuksien kuulumisesta vain muille kuin rikollisille, aika moni ei osannut ottaa kantaa näihin väitteisiin. Tyttöjen samoin kuin oppilaista vanhimman ikäluokan (15-16 v.) tietämys ihmisoikeuksista on jonkin verran paremmalla tasolla kuin poikien ja nuorimpien oppilaiden. Oppilaista reilun kolmanneksen mielestä Suomessa on liikaa pakolaisia, vastaava osuus on päinvastaista mieltä ja neljännes ei osaa ottaa kantaa asiaan. Reilu neljännes oppilaista katsoo ihmisoikeuksien toteutuvan hyvin eri puolilla maailmaa tai että naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet toteutuvat tasa-arvoisesti suhteessa miehiin ja poikiin. Ihmisoikeuksia koskevissa asenteissa ei ole eroa oppilaan iän tai sukupuolen suhteen. Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 7
Näkemykset lasten oikeuksista
Näkemykset lasten oikeuksista: missä kuullut puhuttavan / kirjoitettavan Missä kaikkialla olet kuullut puhuttavan tai kirjoitettavan lapsen oikeuksista? % 20% 40% 60% 80% 100% Koulussa 67% Radiossa tai televisiossa 66% Sanomalehdistä 57% Kotona 33% Jossain muualla 20% Harrastuksissa 6% En osaa sanoa 12% En missään 4% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 9
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Kuinka paljon katsot tietäväsi lapsen oikeuksista? % 20% 40% 60% 80% Paljon 4% Jonkin verran 53% Hyvin vähän 19% Olen vain kuullut mainittavan 10% En tiedä yhtään mitään 4% En osaa sanoa 10% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 10
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Missä lapsen oikeudet on käsityksesi mukaan määritelty? % 20% 40% 60% 80% YK:n (Yhdistyneiden kansakuntien) laeissa 42% EU:n Euroopan Unionin laeissa 41% Suomen laeissa 37% Ei missään vaikka niistä puhutaankin 3% En osaa sanoa 31% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 11
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Tietämys lasten oikeuksista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % K11. Vammaisella lapsella on lain mukaan samat oikeudet kuin muillakin lapsilla 80% 7% 13% K12. Pakolaislapsilla on lain mukaan samat oikeudet kuin muillakin lapsilla 56% 15% 29% K8. Lapsella on erityisoikeuksia verrattuna aikuiseen 36% 30% 34% Kyllä Ei En osaa sanoa Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 12
Näkemykset lasten oikeuksista: tietämys lasten oikeuksista Koskevatko lapsen oikeudet % 20% 40% 60% 80% 100% Kaikkia alle 18 -vuotiaita maailmassa 75% Ainoastaan eurooppalaisia lapsia 4% Ainoastaan suomalaisia lapsia 2% Kaikkia alle 10-vuotiaita lapsia 4% En osaa sanoa 16% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 13
Näkemykset lasten oikeuksista: Milloin lasten oikeudet toteutuvat Täytyykö seuraavien asioiden pitää paikkansa, että lasten oikeudet toteutuisivat? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lasta suojellaan väkivallalta 87% 5% 8% Kaikki lapset pääsevät kouluun 83% 11% 6% Lasta pitää kuulla häntä koskevassa päätöksenteossa 83% 4% 13% Lasten tulee olla tietoisia heidän oikeuksistaan 80% 5% 15% Kaikessa päätöksenteossa pitää huomioida päätösten vaikutukset lapsiin 77% 5% 18% Lapsella pitää olla käytettävissään omaa rahaa 38% 37% 25% Jokaisella lapsella on oma huone 14% 70% 16% Kyllä Ei En osaa sanoa Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 14
Näkemykset lasten oikeuksista: Huomioita Reilu puolet oppilaista katsoo tietävänsä ainakin jonkin verran lasten oikeuksista. Kolmannes tietää vain vähän, ei lainkaan tai on vain kuullut mainittavan. Tietämys lasten oikeuksista vaihtelee; vammaisen lapsen yhtäläisistä oikeuksista tietää 80 % vastanneista. Sen sijaan vain 56 % oppilaista sanoo pakolaislapsille kuuluvan lain mukaan samat oikeudet kuin muillekin lapsille. Tyttöjen tietämys on myös tässä suhteen selvästi poikia parempi. Oppilaista vähintään neljä viidestä on sitä mieltä, että lasten oikeudet toteutuvat kun lasta suojellaan väkivallalta, kaikki lapset pääsevät kouluun, lasta kuullaan häntä koskevassa päätöksenteossa ja lapset ovat tietoisia oikeuksistaan. Käytettävään raha lasten oikeuksien ehtona jakaa mielipiteet: reilu kolmannes katsoo, että lapsilla pitää olla omaa rahaa käytettävissä, reilu kolmannes on päinvastaista mieltä ja neljännes ei osaa ottaa kantaa asiaan. Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 15
Näkemykset lasten kurittamisesta
Näkemykset lasten kurittamisesta: mitä laki sallii? Mitä seuraavista kurittamisen muodoista Suomen laki käsityksesi mukaan sallii? 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tukistamisen 37% 44% 19% Piiskan tai selkäsaunan 16% 67% 17% Tönimisen ja ravistelun 15% 66% 19% Läimäisyn 9% 73% 18% Kyllä Ei En osaa sanoa Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 17
Näkemykset lasten kurittamisesta: lasten kurittamisen hyväksyminen Mitä mieltä olet siitä, että lasta kasvatetaan ruumiillisesti kurittamalla? % 20% 40% 60% 80% Lasta saa mielestäni kurittaa 8% Lasta saa mielestäni lievästi kurittaa esim. tukistamalla 49% Lasta ei pidä koskaan kurittaa 30% En osaa sanoa 13% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 18
Näkemykset lasten kurittamisesta: kurittamista koskevat asenteet Mitä mieltä olet seuraavista lapsen kurittamista koskevista väitteistä 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kurittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa 35% 29% 15% 7% 14% Kurittaminen heikentää lapsen itsetuntoa ja itseluottamusta 29% 32% 13% 7% 19% Kurittamisesta seuraa se, että lapsi alkaa ratkoa erimielisyyksiä väkivalloin 26% 38% 12% 6% 18% Kurittaminen on tehokas keino jos mikään muu ei auta lapsen kasvattamisessa 13% 29% 24% 24% 9% Kurittaminen auttaa lasta sopeutumaan elämän vastoinkäymisiin 9% 23% 24% 27% 17% Lapsi oppii nopeammin kurittamalla 6% 14% 27% 41% 12% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 19
Näkemykset lasten kurittamisesta: Huomioita Oppilaista reilu kolmannes arvelee tukistamisen ja noin joka kuudennes piiskaamisen tai selkäsaunan sekä tönimisen ja ravistelun olevan lain mukaan sallittua. Läimäisyn näkee sallittuna vain noin joka kymmenes oppilaista. Pojat arvioivat tyttöjä useammin em. kurituskeinojen olevan laissa sallittuja. Samoin 12-13 vuotiaista selvästi useampi arvioi niiden olevan laissa sallittuja verrattuna vanhempiin oppilaisiin. Lasten lievän kurittamisen sallisi lähes puolet oppilaista. Hieman alle kolmannes ei sallisi lainkaan ruumiillista kurittamista. Pojat ovat kurittamisen suhteen tyttöjä hieman sallivampia. Oppilaista selvä enemmistö arvioi, että kurittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä lapsen kasvattamisessa, sen heikentävän lapsen itsetuntoa ja luottamusta sekä lapsen kurittamisen seurauksena alkavan herkemmin ratkoa erimielisyyksiä väkivalloin. Väitteet kurittamisesta tehokkaana keinona lapsen kasvatuksessa ja sen vaikutuksesta lapsen sopeutumisessa elämän vastoinkäymisiin jakaa oppilaiden mielipiteet. Sen sijaan selvä vähemmistö oppilaista allekirjoittaa väitteen, että lapsi oppisi nopeammin kurittamalla. Myös lasten kurittamista koskevissa asenteissa poikien tulos eroaa aika selvästi tyttöjen vastaavasta. Pojat arvioivat tyttöjä useammin kurittamisen olevan tehokas keino lapsen kasvattamisessa ja oppimisessa. Vastaavasti tytöt arvioivat selvästi poikia useammin kurittamisesta olevan enemmän haittaa kuin hyötyä kasvatuksessa sekä sen heikentävän myös lasten itsetuntoa ja luottamusta. Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 20
Yhteenveto
Yhteenveto Näkemykset ihmisoikeuksista Lähes jokainen oppilas on ainakin joskus kuullut puhuttavan ihmisoikeuksista ja tietämys ihmisoikeuksista onkin melko hyvällä tasolla varsinkin tyttöjen keskuudessa. Näkemykset lasten oikeuksista Reilu puolet oppilaista katsoo tietävänsä ainakin jonkin verran lasten oikeuksista. Tietämys niistä kuitenkin vaihtelee ja tässäkin tyttöjen tietämyksen taso on jonkin verran poikia parempi. Näkemykset lasten kurittamisesta Oppilaista lähes puolet sallisi lasten lievän kurittamisen, kolmannes ei sallisi lainkaan ruumiillista kurittamista. Pojat ovat kurittamisen suhteen tyttöjä hieman sallivampia. Asenteissa oppilaista selvä enemmistö arvioi, että kurittamisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä ja sen heikentävän lapsen itsetuntoa. Selvä vähemmistö oppilaista allekirjoittaa väitteen, että lapsi oppisi nopeammin kurittamalla. Pojat suhtautuvat kurittamisen tehokkuuteen ja hyötyyn kasvatuskeinona tyttöjä myönteisemmin. Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 22
Vastaajakunnan taustat
Vastaajakunnan taustat Taustatiedot / sukupuoli, ikä ja vuosiluokka 0 20 40 60 80 SUKUPUOLI Poika Tyttö 49% 48% IKÄ 12 vuotta 5% 13 vuotta 14 vuotta 15 vuotta 28% 31% 32% 16 vuotta 1% VUOSILUOKKA Vuosiluokalla 7 Vuosiluokalla 8 Vuosiluokalla 9 32% 32% 33% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 24
Vastaajakunnan taustat Taustatiedot / Suuralueet ja kuntaryhmä 0 20 40 60 SUURALUEET Uusimaa 19% Etelä-Suomi 24% Itä-Suomi 15% Länsi-Suomi 26% Pohjois-Suomi 16% KUNTARYHMÄ Pääkaupunkiseutu 13% Kaupunkimainen kunta 31% Taajaan asuttu kunta 29% Maaseutumainen kunta 26% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 25
Vastaajakunnan taustat Taustatiedot / Maakunta % 5% 10% 15% 20% 25% 30% Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi 5% 3% 2% 3% 3% 3% 5% 3% 3% 4% 3% 7% 7% 7% 6% 9% 9% 19% Lasten oikeudet 2006 (tutkimus nro 70975) 26