1. Maakunnan tehtävät hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja maakuntien kunnille tarjoama asiantuntijatuki Karoliina Luukkainen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän pj Niina Jalo, ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän pj Anri Niskala, osallisuusalatyöryhmän pj Ville Nieminen, Kuntaliitto Anna Toni, TEM Jenni Tähkävuori, Turun hyvinvointitoimiala
Arkiympäristö KUNTA Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tarpeeseen vaikuttaminen MAAKUNTA/ SOTE Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
*Maakunnan hyte-tehtävät: järjestäjän työkirja http://alueuudistus.fi/jarjestamisen-kasikirja Lähde: STM
Maakunnan hyte-tehtävät 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen strateginen johtaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen johtamisen toteuttaminen sekä vastuuhenkilö päätösten ennakkoarvioinnin käytännöt koordinaatio poikkihallinnollisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteuttamiseksi hyvinvointikertomustyön käytännöt alueellisen yhteistyön toteuttaminen (esim. yhteistyöpooli) 2) Maakuntien kunnille tarjoaman tuen järjestäminen ja toteuttaminen selvittää tuen sisällölliset tarpeet yhteistyössä kuntien kanssa ottaen huomioon poikkihallinnollisen näkökulman ja hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta. sopii tuen toteuttamisen koordinaatiosta sekä osoittaa siihen riittävät resurssit 3) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien järjestäminen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita määrittelee maakuntastrategian mukaiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet toimenpiteet sotepalvelustrategiassa ja palvelulupauksessa. määrittelee sopimuksiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät ja rahoitusperusteisiin kannusteet. vahvistaa asiakasosallisuutta palveluiden suunnittelussa, toimeenpanossa ja palautteen keräämisessä 4) Yhdyspintapalveluiden järjestäminen tunnistaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa keskeiset kohderyhmät, haavoittuvat ryhmät ja yhdyspintapalvelut sekä sopii yhteistyöstä ja työnjaosta sisällyttää yhdyspintapalveluiden arvioinnin ja seurannan osaksi toiminnan seurantaa sekä alueellista hyvinvointikertomustyötä. tekee yhteistyökumppanien kanssa yhteistyösopimukset yhdyspintapalvelujen toteuttamiseksi
Osallisuusrakenteet alueella ja kunnassa sekä asukkaiden osallistumismahdollisuudet Anri Niskala, osallisuusalatyöryhmän pj Anna Toni, TEM
Työpaja: 1. Osallisuusrakenteet alueella 2. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet
1. Osallisuusrakenteet alueella Maakunnassa tulee suunnitella se, millaisia osallistumiskeinoja ja -menetelmiä sekä rakenteita maakunnassa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön ja mitkä ovat maakunnan osallistumista ja vaikuttamista koskevat strategiset tavoitteet. Valmistelu on hyvä kytkeä maakuntastrategian valmistelun yhteyteen. Strategiaa voidaan tarvittaessa toimeenpanna yksityiskohtaisemman osallisuusohjelman tai -suunnitelman avulla. Mitä rakenteita tarvitaan? Miten varmistetaan, että osallisuus tulee osaksi kaikkea tekemistä, eikä jää irralliseksi elementiksi? http://alueuudistus.fi/tiekartta/tuki-osallistumiseen-ja-vaaleihin
2. Asukkaiden osallistumismahdollisuudet Konkreettiset toimenpiteet, miten alueen asukkaat, asiakkaat ja muut sidosryhmät saisivat osallisuuden kokemuksen ja mahdollisuuden vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa. Keitä pitää kuunnella?
Osallisuus ilmenee: Päätösvaltana omassa elämässä, mahdollisuutena säädellä olemisiaan ja tekemisiään sekä ymmärrettävänä, hallittavana ja ennakoitavana toimintaympäristönä. Vaikuttamisen prosesseissa, joissa pystyy vaikuttamaan itsen ulkopuolelle esimerkiksi ryhmissä, palveluissa, asuinympäristössä tai laajemmin yhteiskunnassa. Paikallisesti, kun pystyy panostamaan yhteiseen hyvään, osallistumaan merkityksellisyyden luomiseen ja kokemiseen sekä liittymään vastavuoroisiin sosiaalisiin suhteisiin. Lähde: Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. THL
Maakuntien kunnille tarjoama hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijatuki Karoliina Luukkainen, Hyte-työryhmän pj Ville Nieminen, Kuntaliitto
Kuntien tarpeet maakunnalta (kuntakierros) Osaaminen Pienissä kunnissa hallinnollista/suunnitteluresurssia hyvin vähän. Työpanos on asiakastyössä. Ei ole resurssia, aikaa tai osaamista kehittää uusia malleja. Jo kehitettyjen hyvien käytänteiden käyttöönotossa voidaan kuitenkin olla hyvin ketteriä. Maakunta voisi kehittää ja levittää hyviä käytänteitä ja koordinoida yhteisiä kehittämishankkeita. Maakunta tukisi kuntia osallistumalla omarahoitusosuuteen sekä hoitamalla työlään hankehallinnoinnin. Tarvitaan koulutusta hyte-asioihin kuntiin jäävälle henkilöstölle sekä luottamusmiehille. Uhkakuva: Hyte ydinosaaminen ja suorat asiakaskontaktit/kosketuspinta ja sitä kautta osaaminen häviävät kunnista (ikäihmisten ja työikäisten osalta) SoTen myötä. SoTe-uudistus imee kaikki valmisteluresurssit eikä kuntien hyte-roolin pohdintaan ja uuden toimintakulttuurin luomiseen kunnassa ole panostettu. Hyvinvointikertomusten laadintaan tarvitaan asiantuntijatukea. Resurssit Tarvitaan valmista hyvinvointitietoa ja analyysiä (informaatio-ohjaus) sekä vaikuttavuuden arviointia. Ei ole osaamista eikä resurssia hyvinvointitiedon hankkimiseen tai analysointiin. Varsinkin työikäisten ja ikäihmisten osalta kunnissa ei ole tietopohjaa (lapsista ja nuorista kokemuspohjaista tietoa löytyy koulujen ja varhaiskasvatuksen kautta). Maakunta tarvitsee kuntakohtaista tietoa ja kunnat vertailutietoa. Datalouhinnan kautta eväitä palveluiden kohdentamiseen. Rahoitusinstrumentti maakunnan ja kuntien väliin on ehdoton. Kuntien resurssit vähenevät selvästi, joten maakunnan panostusta tarvitaan. Vaikka tietoa olisi, ei ole resurssia toimia sen mukaisesti. Maakunta ei voi olla virasto ja odottaa, että joku muu toimeenpanee asiat, vaan tarvitaan paikallista läsnäoloa; maakunnan työntekijöitä tekemään hyte-työtä kunnissa ja kuntien kanssa. Esim. osana matalan kynnyksen asiakaspalvelupisteitä (perhetalot jne.). Yhteistyö Maakunnassa on oltava selkeästi nimetyt henkilöt vastaamassa hyte-asioista. Tätä kautta täytyy tulla aktiivisesti tietoa, yhteydenpitoa ja kontaktointia kuntien suuntaan. Yhteistyön koordinointi oltava maakunnan vastuulla. Kunnilla on oltava vastaavasti selvät vastuutahot ja kokonaisvastuullinen hytestä kunnan sisällä. Yhteisten palveluketjujen koordinointi maakunnan kautta (SoTe+ kulttuuri ja liikunta). Asiakkuuksien hallinnan kehittäminen hyte näkökulmasta. Kuntien välisen yhteistyön lisääminen hyte-asioissa (myös esim. pienten erityisryhmien palveluiden osalta). Vahva ohjaus maakunnalta kuntien suuntaan. Mitä kuntien odotetaan tekevän ja millä priorisoinnilla? Aito yhteistyöhenki ja arvostava asenne! Diskuteeraava toimintakulttuuri ja vuorovaikutuksen johtaminen.
Ehkäisevä päihdetyö osana maakunnan tehtäviä ja kuntien asiantuntijatukea Niina Jalo, Ehkäisevän päihdetyön alatyöryhmän pj Jenni Tähkävuori, Turun hyvinvointitoimiala
Maakuntien tehtävät ehkäisevässä päihdetyössä (1.1.2020-) Maakunta ohjaa alueensa ehkäisevää päihdetyötä suunnittelee ja kehittää sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa tukee alueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015, 4 ) Ehkäisevä päihdetyö kuuluu maakunnassa osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja johtamista (ml. alueellinen HVK). Sisältönä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa: miniinterventio & tupakasta vieroitus, viestintä, asiantuntijatuki kunnille! Alkoholilupahallinto ja tupakkavalvonta kumppaneiksi maakunnissa: Pakka! Lähde: Ehkäisevän päihdetyön tehtävät maakunnassa: Tiedä ja toimi -kortti 29.8.2017 Markkula 13
Työpajatyöskentely Mitä maakunnan tarjoamaa konkreettista tukea kunnat, järjestöt ja sote-keskukset kaipaavat, jotta ehkäisevää päihdetyötä voidaan toteuttaa?
Työskentelyn ohjeet Valitse piste, jonka aihe kiinnostaa eniten/jossa sinulla on eniten osaamista Jakaudutaan pisteille (fläppitaulut): Kierros 1 (30 min) Lyhyt esittäytymiskierros, kuka olet mistä tulet? Fasilitaattorit kertovat konkreettisen kysymyksen johon haetaan vastauksia/josta keskustellaan Jokainen kirjaa itse post it-lapuille vastauksia/kommentteja Yhteinen keskustelu asiasta ja lappujen läpikäynti Kierrokset 2 ja 3 (15min) Kommentoidaan, keskustellaan ja tehdään lisäyksiä edellisen kierroksen tuotoksiin