Säilyykö järvilohi kalastossamme? Jorma Piironen LUKE Joensuu Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari 23.11.2017 Muonio 1
Esityksen sisältö Oi niitä aikoja. Miksi järvilohella menee heikosti Miten säilytys on tähän asti hoidettu Nykytilanne ja sen ongelmat Joidenkin ongelmien ratkaisuja Ala-Koitajoki ja kärkihankkeet Pielisjoella ja Lieksanjoella 2
Mikä järvilohi? Salmo salar m. sebago (Girard) Atlantin lohen makean veden muoto Kehittynyt merivaelteisista populaatioista, jotka menettivät meriyhteyden maankohoamisen seurauksena viimeisen jääkauden jälkeen noin 5000-10000 vuotta sitten Noin 20/2500 lohipopulaatiosta järvilohia Elinkierto pääpiirteissään samanlainen kuin merilohella Ossi Seppovaara (1962) todisti tieteellisesti järvilohen olemassaolon Paikalliset kalastajat puhuivat alavetisestä eli järvilohesta erotuksena ylävetisestä (kudulle laskeutuva taimen) 3
Oi niitä aikoja. 4
Ala-Koitajoen Pamilonkoski Noin 70 m 3 /s Noin 6 m 3 /s 5
Arvioidut luonnontilaiset poikastuotantoalueet ja vaelluspoikastuotanto Joki MQ, m 3 /s Pinta-ala, ha Vaelluspoikasia/v Pielisjoki 240 177 70000 Ala-Koitajoki 70 70 28000 Lieksanjoki 97 60 36000 yhteensä 307 134000 6
Voimalat ja padot Pielisjoessa ja Ala-Koitajoessa Hiiskosken pato 1955 Kaltimo 1958 Pamilo 1955 Kuurna 1971 Utrankosket 7
Lieksanjoki, voimalat ja padot 1960 1964 Future Missions 8
Miksi järvilohi on nyt äärimmäisen uhanalainen? luontaisesti pieni populaatio kärsinyt jokien ruoppauksista, kanavoinnista, puun uitosta, liiallisesta kalastuksesta vesivoimaloiden rakentaminen 1950- ja 1970-luvuilla tärveli luontaiset lisääntymisalueet ja esti kutunousun populaatiokoko romahti > geneettinen pullonkaula > suurin osa perinnölli- sestä muuntelusta menetetty menetettyjä geenimuotoja ei saa takaisin, vaikka populaatiokoko kasvaa Kuurnan voimala Pielisjoessa 9
Järvilohen nykytila Äärimmäisen uhanalainen => sukupuuton uhka Kokonaan viljelyn ja istutusten varassa Vähän perinnöllistä muuntelua > sukusiitosriski kasvaa, sopeutumiskyky heikkenee Vähän kutukaloja, heikot istutustulokset (poikkeuksiakin on) Kutukalat pienempiä ja nuorempia kuin 1970-80- luvulla Nopeakasvuisimmat ja suurimmiksi kasvavat eli myöhään sukukypsiksi varttuvat lohet joutuvat helpommin pyydetyiksi > alamittasäätelyn ongelma? 10
Jäljellä vähän perinnöllistä muuntelua pitääkö olla huolissaan? 23 eurooppalaisen lohipopulaation mikrosatelliittimuuntelu Tonteri et al (2005) (C.Primmer) Alleleic diversity Observed Heterozygosity 7 6 5 4 3 2 1 0 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Anadromous population Land-locked population Population
Todisteita sisäsiitosheikkoudesta Perinnöllisesti muuntelevammat järvilohet aggressiivisempia kuin ne lajitoverinsa, joiden muuntelun taso alhaisempi (Tiira et al. 2003) Epämuodostuneet viljelylaitoksessa syntyneet poikaset vähemmän muuntelevia kuin normaalit kalat (Tiira et al. 2006)
Järvilohen säilyttäminen täysin riippuvainen emokalanviljelystä ja poikasistutuksista lähes 50 vuotta v:teen 1989 saakka istukkaat Kuurnasta saatujen jälkeläisiä v:sta 1983 alkaen Enonkoskelle on perustettu uusi emokalasto joka vuosi Pielisjoesta ja Lieksanjoesta (v:sta1992) pyydetyistä kutukaloista niiden jälkeläisistä laitosemoja > mäti poikastuotantoon noin 6-7 vuoden sukupolvikierto säilytysistutukset Pielisjokeen ja Lieksanjokeen LUKE: Enonkoski Viljelyvastuu 1980-luvulta alkaen 13
Kuurna, Pielisjoen alin voimalaitos Future Missions 14
Kutuvalmis järvilohi Kuurnasta, Pielisjoesta (4+-6+, noin 3-4 kg) 15
Kuurnasta, Pielisjoesta saatu järvilohikoiras (5+-6+, noin 5-6 kg) 16
Mädin ja maidin käsittely Kutukalojen lypsyt Kuurnassa Mäti ja maiti Enonkoskelle (noin 120 km) Mädin ja maidin säilytys jäärouheen päällä 0 C:ssa (toimii väh. 2 viikkoa). Maiti tarvitsee happea! 17
Laitoskalastojen perustaminen Matriisihedelmöitykset geneettisen vaihtelun lisäämiseksi > suuri määrä perheitä haudotaan erillään Jokaisesta perheestä otetaan sama määrä jälkeläisiä (spavaiheessa) kasvatettavaan laitoskalastoon > perheiden perinnöllinen vaikutus tasataan 18
Matriisihedelmöitykset ja lohiperheiden mädin haudonta 19
2-3 vuotta laitoskasvatusta 1000-2000 smolttia 1 palaava kutulohi Istutus Kuurnan voimalan alapuolelle 20
Pielisjokeen istutettujen järvilohien vaellusalue Vuoksen vesistössä Ala-Koitajoki Istutuspaikka Kuurnassa 2-4 v järvellä 21 kartta: POK-ELY
Merkitty 8.10.2007 Kuurnassa: 78 cm, 4,98 kg naaras (mätiä 920g) Saatu Paasivedestä 1.6.2008: 78 cm, 3,4 kg (kuva:päivö Hirvonen)
1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 2-v j-lohia, kpl 2-v järvilohien istutukset Pielisjokeen ei tiedossa velvoite valtion kalanviljely muu rahoitus 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 23
kutukaloja, kpl Pielisjoesta saadut järvilohen kutukalat 70 60 naaraat koiraat Istukkaat Enonkosken mädistä 50 40 30 20 10 0 Emokalastot Enonkoskelle 24
Pielisjokeen istutettujen järvilohien palautukset menneet heikompaan suuntaan Istutusvuodet eriä merkittyjä, kpl Palautuksia kpl Pal.vaihteluväli % Keskim. pal.% 1979 1 999 191 19,1 1985-1999 43 18347 1385 0-27 7,5 2000-2004 9 8483 450 2,9-9,8 5,3 2005-2006 9 4999 32 0-2,0 0,8 2008-2009 4 4169 35 0,4-1,5 0,8 2010-2011 10 17581 48 0,3 2012 3 5959 27 0,3-0,5 0,4 Saalis keskim. 59 kg/1000 istukasta, paras 265 kg/1000 ist. 25
Samat 2-v istukkaat (n. 2000 kpl/erä) eri järvissä paikka laitos vuosi K-pit, cm K-paino g Pal. kpl Pal.-% Lieksanjoki K-järvi 2008 20,8 86 17 0,9 Paalasmaa K-järvi 2008 20,5 74 28 1,4 Höytiäinen K-järvi 2008 20,7 82 400 20,1 Pielisjoki K-järvi 2009 18,9 64 27 1,5 Lieksanjoki K-järvi 2009 18,9 64 19 1,0 Höytiäinen K-järvi 2009 18,4 65 235 11,8 Höytiäisen saalis: 307 kg/1000 ist. 2008 ja 178 kg/1000 ist. 2009 26
Järvilohen nykytila - lisää ongelmia suuri mätikuolleisuus muutaman viime vuoden aikana poikasten laatu vaihtelee, heikkenemässä? ärhäkkä vesihome tappoi keväällä 2015-2016 istukkaita useilla laitoksilla ja syksyllä 2016 Enonkosken emokalastoja (vuosiluokat 2011-2013), myös Paltamossa 2016 ja 2017 > istukaspula 2018-2020 27
VESIHOME ja muut vitsaukset? 28
434 palautusta Järvilohi ja kalastus: Suuri haaste kalastusjärjestelyille ja hallinnolle ennen lakiuudistusta: erilaisia säädöksiä villejä ei pystytty erottelemaan alamitat mitä sattui muitakin kaloja tavoitellaan > sivusaalisongelma Pielisjokeen ja Oriveden alueelle v. 2011-2013 istutettujen 2- ja 3-v lohien pyyntipaikat 29
osuus saaliista, % Pielisjokeen ja Oriveden alueelle 2004-2014 istutettujen järvilohien pyydykset (N=850 lohta) 60 50 40 30 20 10 0 ei ilm vapa verkko trooli, nuotta 30
Mitä järvilohen hyväksi voidaan tehdä? Luontainen lisääntyminen ykkösasia! 31
ISYV:n Pamilonkoski päätös 2008, jonka KHO 9.1.2013 vahvisti: velvoitteet Vattenfall Oy:lle juoksutusta Ala-Koitajokeen lisättävä 7 v ajaksi 1.4.-30.9 6 m 3 /s, muu aika 4 m 3 /s selvitettävä: eri juoksutusvaihtoehtojen merkitystä Ala-Koitajoen kalakannoille järvilohen poikastuotannolle ja järvilohikannan ylläpidolle eri juoksutusvaihtoehdoista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia energian tuotannolle seurannat tehtävä yhteistyössä POKELY:n kanssa tehtävä lupavirastolle uusi hakemus juoksutuksen yms. järjestämisestä 6 vuoden kuluessa (29.1.2019) 32
Vattenfallin ja POK-ELYn seurantaohjelma ja Luke (RKTL)-vetoinen seuranta- ja tutkimushanke 2013-2019, johon liittyy myös koski- ja kutusoraikkokunnostuksia Itä-Suomen yliopisto (Tuuliaisen säätiö) Pielisjoen kalastusalue/enonkylän osakaskunta P-K:n kalatalouskeskus Ilosaarirock 33
Kutulohi Hiiskosken padon alapuolelle 34
Mitä Ala-Koitajoella voidaan saavuttaa? tavoitteena järvilohen luontainen lisääntyminen mutta ihmisen tukemana > emokalojen kuljetus Kuurnasta, smolttien kuljetus Kuurnan alapuolelle? emokalakasvatus villeistä jokipoikasista mahdollisesti nykyistä elinkelpoisempi lohikanta, josta tuottavampia istukkaita luontainen poikastuotanto ei tule riittämään kalastettavaksi > kalastettavat lohet tuotettava viljelemällä 35
Miten eteenpäin luvassa parempaa? säilyminen varmistettava luontaisella elinkierrolla tarvitaan lisää kutukaloja tarvitaan lisää kutukoskia ja poikasten kasvuympäristöjä > kunnostukset, nousuesteet? uuden kalastuslain toivotut vaikutukset kalastuksen ongelmiin lisää täsmäratkaisuja hallituksen kärkihankkeet: LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen 2016-2018 mm. Pielisjoki - Ala-Koitajoki ja Lieksanjoki pilottikohteina 36
Uusi laki 2016 alkaen: evällinen JL rauhoitettu > rasvaevästä tunnistuskeino kalastajille - eväleikatulla lohella 60 cm alamitta, saaliskiintiö, rajoitettu kalastusaika (rauhoitus 1.6.-31.8. pääreitillä) 37
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Laskennallinen paluu, % Kutulohia, kpl Yhtä kutulohta varten on tarvittu noin 1500 (850-2000) vaelluspoikasta arvio kutulohista 2017-2019? 0,14 25 % 4+, 50% 5+ ja 25% 6+ 100 90 0,12 80 0,10 70 0,08 60 50 0,06 40 0,04 30 0,02 20 0,00 istutusvuosiluokka 10 0 38
lohia, kpl Pielisjoesta saadut kutulohet 2000-2017 300 250 naarat koiraat 200 150 100 50 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 39
Mitä kutulohien määrän nousu voisi merkitä? Siirrot patojen yläpuolisille kutualueille Ala- Koitajoessa ja Lieksanjoessa Luonnontuotannon elpyminen > jokipoikasten käyttö laitoskalastojen perustamisessa Luonnonkierron läpikäyneiden emojen mädin käyttö poikasistutusten tarpeisiin > elinkelpoisemmat istukkaat? Asteittainen luopuminen laitoskalastoista kannan säilyttämisistutuksia varten Ja rahaa säästyisi. 40
Monia konkreettisia toimia on käynnistetty Ala-Koitajoen kunnostukset ja kutulohien siirrot käynnissä lisävesityksen ansiosta kutupaikat kelpaavat, poikasia syntyy Uusi tilannearvio 2019 jälkeen lisävesityksen jatko? Pielisjoen Kuurnan kärkihanke tulvakanavan vesitys ja lisääntymisalue suunnitteilla Lieksanjoen kärkihanke Pankajärven yläpuolisen Lieksanjoen koskikunnostukset ja kutulohien ja taimenten ylisiirrot käynnistetty Tutkimushanke järvilohen elinvoimaisuuden parantamismahdollisuuksista risteyttämällä (Tornionjoen, Nevajoen lohi, Hiitolanjoen lohi?) käynnistetty 41
Entiset lisääntymisalueet palautettavissa tuottaviksi kunnostuksilla Ala-Koitajoelle kutu- ja poikasalueita 2014-2017 8 koskialueella Lieksanjoella vastaavia kunnostuksia 2010-2017 3-4 koskialueella 42
Pielisjoen kärkihankesuunnitelma Kuurnassa lupaprosessi käynnissä 43
Merkkejä elinkelpoisuudesta: Järvilohi 10,805 kg; 98 cm; ikä 2.5+ Täkyraksi 7.8.2008 Etelä-Saimaa Kuva: Jussi Honkanen 44
Janne Mertanen: järvilohi 10,2 kg Suvasvesi 27.11.2013 Kuva: Janne Mertanen 45
Jussi ja Ville Makkonen: järvilohi 10,2 kg Puruvesi juhannus 2015 Kuva: Jussi ja Ville Makkonen 46
Kiitos! 47