Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Samankaltaiset tiedostot
Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Hakkuumahdollisuusarviot

MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään

Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön

Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu)

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Kuortaneen ajantasaistushanke

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Metsäsuunnittelupäivän tavoitteet

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

Demo/NettiMELA. METSÄNTUTKIMUSLAITOS SKOGSFORSKNINGSINSTITUTET FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE

Metsänomistajien päätöksenteko ja suunnittelupalvelutarpeet

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet yksityismetsänomistajien metsänomistajuuspuheessa: eväitä päätöstuen ja neuvonnan kehittämiseen

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

CoPack Yhteistoiminnallisen suunnittelun tukimateriaalipaketti kouluttajille ja suunnittelijoille

MESTA-sovelluksen käyttö alueellisissa metsäohjelmissa. Ylläpitäjän ohje

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Suomen metsävarat

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Hollannin malli ja sen soveltuvuus metsäalan politiikkaan

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Helmikuusta 2007 alkaen Suomen metsätaloutta

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Metsään peruskurssi. Sisältö

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Puumarkkinoiden toimivuus ja kehittämiskohteet. Puumarkkinatyöryhmän kokous (2/2012) Eero Mikkola, Metla

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Muutostunnistus ilmakuvilta

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratietolähteet

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Paperiteollisuuden työtaistelutoimet pitivät puumassa- ja paperitehtaat kiinni suurimman osan toukokuuta, ja se heijastui myös hakkuisiin.

Metsätietojen standardointi

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kaavojen metsätalousvaikutusten

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsänhoitosuositukset

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari Hämeenlinna

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Transkriptio:

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tuula Nuutinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa, Tikkurila 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnittelu/ Järjestäjä: Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman (MSU) http://www.metla.fi/ohjelma/msu/ Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

PIKAGALLUP 2

Kysymys 1: Metsäsuunnittelu tarkoittaa A. metsäkeskusten suunnittelijoiden metsikkötiedon keruuta ja metsiköittäisiä toimenpideehdotuksia. 3

metsiköt Kysymys 1: Metsäsuunnittelu tarkoittaa ohjaus: metsäaluetason tavoite ja rajoitteet 2 1 3 4 5 6 7 10 9 8 metsikkö-metsäalueoptimi B. metsien käyttöä ja hoitoa koskevan päätöksenteon tukemista, jossa yhdistetään päätösvaihtoehtoja ja niiden seurauksia kuvaava informaatio tavoitteisiin. aika simuloitu- valittu - käsittely-kehitysvaihtoehto 4 Esimerkkejä eri suunnittelutilanteista ja -tehtävistä: Yksityismetsien Tilakohtainen metsäsuunnittelu Puukaupan suunnittelu Hakkuu- ja hoitotöiden suunnittelu Yhtiöiden metsien Strateginen suunnittelu (esim. metsänhoidon linjaukset) Vuosittainen hakkuusuunnite ja sitä vastaavat metsiköittäiset toimenpide-ehdotukset Valtion (metsähallitus) metsien Luonnonvarasuunnittelu (Alue-ekologinen suunnittelu) Toimenpidesuunnittelu Kaikkia omistajaryhmiä koskevat metsä- ja suojeluohjelmat

Myös vastaus A. on oikein, JOS metsänomistaja tekee itse päätökset: 1. Suomessa metsikkötason toimenpiteistä päättää ja päätöksen seurauksista kantaa vastuun metsänomistaja ja 2. vaihtoehtoja metsikkötasolla on lisätty (Tapion Hyvän metsänhoidon suositukset 2006), jolloin 3. metsikkötiedoista ei voi päätellä toimenpideehdotusta ilman tietoa metsänomistajan arvoista, tavoitteista ja tarpeista, jotka voivat muuttua samoin kuin metsänomistajakin. 5

Metsäsuunnittelun ulkoisia muutostekijöitä Globalisoitunut markkinatalous Kilpailu ja taloustietoisuus Ilmastonmuutos Jatkuva muutos ja epävarmuus Yhteiskunnan moniarvoistuminen Ekosysteemituotteet ja -palvelut Kansainväliset sitoumukset Valvonta ja hallinnointi 6

Metsäsuunnittelun sisäisiä muutostekijöitä Suunnittelu on osa arkista päätöksentekoa usein toistuvaa/jatkuvaa; edellyttää ajantasaista tietoa suunnittelukohteesta ja ympäristöstä kokonaisvaltaista (erilaiset arvot, erilaiset arvoketjut) alisteinen valvonnalle ja hallinnoinnille 7

PIKAGALLUP 8

Kysymys 2: Metlan Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman (MSU) tehtävä on A. Kehittää keskitetty metsävaratietojärjestelmä, joka tuottaa kaukokartoituksella hankittuun tietoon perustuen metsiköittäisiä toimenpideehdotuksia, jotka vastaavat yhteiskunnan asettamia tavoitteita (=hakkuusuunnitetta) 9

Kysymys 2: Metlan Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelman (MSU) tehtävä on A. Kehittää keskitetty metsävaratietojärjestelmä, joka tuottaa kaukokartoituksella hankittuun tietoon perustuen metsiköittäisiä toimenpideehdotuksia, jotka vastaavat yhteiskunnan asettamia tavoitteita (=hakkuusuunnitetta) 10

Vastaus A. EI ole oikein, koska 1. Suomessa metsikkötason toimenpiteistä päättää ja päätöksen seurauksista kantaa vastuun metsänomistaja, 2. Metla on valtion sektoritutkimuslaitos, ei metsänomistaja. Valtiokin tekee päätöksiä vain valtion (Metsähallituksen) hallinnassa olevista metsiköistä. ja lisäksi 3. Yleisesti ollaan siirtymässä yhden organisaation hallinnoimista keskitetyistä tietojärjestelmistä kerroksellisiin palvelumalleihin (vrt. Kansallinen paikkatietostrategia), jotka perustuvat reaaliaikaisiin toimintojärjestelmiin, joissa kukin organisaatio kerää ja ylläpitää omassa toiminnassaan tarvitsemiaan/tuottamiaan tietoja ja tietoverkkoihin, joissa tietoja haetaan ja yhdistetään ns. meta-tietojen avulla ja käyttöoikeuksien/valtuutusten mukaisesti. 11

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU) on käytännössä Metsäsuunnittelun sekä sen eri tilanteisssa ja tehtävissä tarvittavien tietojärjestelmien toimija- ja tutkijaverkosto (MSU) Kaukokartoitus Käyttöliittymät Verkkotuotteet ja -palvelut 12 Sähköiset palvelut Reaaliaikaiset toimintojärjestelmät

MSU:n tutkimus- ja kehittämiskohteita ovat mm. toimintomallit, joissa yhdistetään tapauskohtaisesti (tietotarpeet, maksuvalmius/käyttöoikeudet, ) ja kustannustehokkaasti organisaatioiden omat metsävaratietojärjestelmät, muiden toimijoiden metsäaineistot sekä tieto- ja viestintäteknologian sovellukset metsäsuunnittelun tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen metsänomistajille asiakaslähtöisesti ja markkinatalouden pelisäännöillä. 13

MSU:n tarkoituksena on edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja parantaa näin tutkimus- ja kehitystyön kustannustehokkuutta kahdella painopistealueella: alueellisissa seuranta-, suunnittelu- ja edistämistehtävissä sekä niissä tarvittavan alueellisen (tilastollisen) metsävaratiedon ylläpidossa kehittämiskohteita ovat esimerkiksi kansallisten, alueellisten ja paikallisten metsäohjelmien laadintaprosessit sekä niissä tarvittavat vaihtoehtolaskelmat ja vaikutusanalyysit. metsänomistajien metsänhoidon ja puukaupan suunnittelun päätöstuessa ja siinä tarvittavan (paikannetun) metsikkötiedon jatkuvassa ylläpidossa. kehittämiskohteita on metsäkeskusten, metsänhoitoyhdistysten ja muiden metsänomistajille palveluita tarjoavien sovelluksissa. 14

Metlan rahoittama MSU-koordinaatio tukee verkoston vuorovaikutteisia toimintamuotoja kuten keskustelua ajankohtaisista asioista (ohjausryhmätyöskentely, teemaseminaarit, synteesit), hankkeita koskevien tietojen löytämiseen (hankeportaali, uutiskirjeet/tiedotteet) sekä tietojen jalostamiseen eri kohderyhmien tarpeisiin (kokeilu- ja demonstraatiohankkeet, kohderyhmille räätälöidyt tapahtumat ja lehtiartikkelit). 15

Lisätietoja: http://www.metla.fi/ohjelma/msu Kuortane: http://www.metla.fi/tapahtumat/2007/metsasuunnitteluseminaari Tikkurila: http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnittelu Käyttöliittymät Tikkurila Kuortane Kaukokartoitus Verkkotuotteet ja -palvelut 16 Sähköiset palvelut Reaaliaikaiset toimintojärjestelmät

Ohjelma 13.30 Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa tilaisuuden avaus Tuula Nuutinen 13.45 Metlasta tuotteita ja palveluita erilaisiin metsäsuunnittelun tehtäviin ja työvaiheisiin MELA Tulospalvelu, Aimo Anola-Pukkila Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä, Leena Kärkkäinen Mesta, Teppo Hujala LocalMELA - automaattisesti mukautuvan laskennan prototyyppi Reetta Lempinen 15.00 Kahvi 15.30 Metsäsuunnittelun tuotteiden ja palveluiden markkinat Suomessa? Pekka Hyvönen 15.45 Yleiskeskustelu 16.15 Tilaisuuden päättäminen 17