Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 1 / 1 5214/00.01.03/2012 154 Espoon liikenneonnettomuusraportti ja katsaus pitkäaikaiseen liikenneturvallisuustyöhön Valmistelijat / lisätiedot: Saarinen Tuomo, puh. (09) 816 25234 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi raportin "Espoon liikenneonnettomuudet 2011", liitteet ja selostuksen. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 1 Espoon liikenneonnettomuudet 2011 2 Loukkaantuneet ja kuolleet 100 000 henkilöä kohden, keskiarvo vuosilta 2006-2010 3 Mopojen liikenneonnettomuuksien ja mopojen määrän suhteellinen kehitys Espoossa vuosina 2000-2011 4 Henkilövahinko-onnettomuudet Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla tammikuusta-lokakuuhun vuonna 2012 Espoon tie- ja katuverkon turvallisuustasoa seurataan ind5 -luvun avulla. Ind5 -luvulla tarkastellaan henkilövahinkoihin ja omaisuusvahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien suhdetta kasaumapisteissä. Vuoden 2007 ind5 -luvussa tarkastelujaksona on vuodet 2003-2007 ja vuoden 2011 luvussa tarkastelujaksona ovat vuodet 2007-2011. Ind5 -tarkastelussa henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on 1 ja omaisuusvahinkoon johtaneiden onnettomuuksien kerroin on 0,2. Nämä kaksi summaa lasketaan yhteen ja jaetaan viidellä. Näin saatu luku on viiden vuoden keskiarvo. Seitsemässä pahimmassa onnettomuuskasaumapisteessä loukkaantumiseen johtaneiden onnettomuuksien määrä vuosina 2007-2011 oli yhteensä 20 ja omaisuusvahinkoja 130. Vuosina 2006-2010 vastaavat luvut olivat 12 kpl ja 166 kpl. Espoon pahin onnettomuuskasaumapiste on Espoontien ja Kirskupakan liittymä - Ikean liittymä. Liittymän korjaussuunnittelu on alkamassa. Ikean liittymää Turunväylän suunnasta lähestyville moottoriajoneuvoille rakennetaan oma kaista ja tällöin kääntyville autoille sekä kevyelle
Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 2 / 2 liikenteelle saadaan omat vaiheet valo-ohjatussa liittymässä. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuonna 2013. Espoon kaupungilla on valmistunut toimenpiteitä muihin onnettomuuskasaumapisteisiin. Näitä ovat Kehä I - Turuntien ramppi, Kehä I (mt 101) - Everstinkadun liittymä, Turunväylä (vt 1) Laajalahden kohta, Kehä I - Kutsuntatien liittymä ja Länsiväylällä Piispansillan liittymä. Piispansillan suunnittelu on työn alla. Esimerkiksi Kehä I:llä välillä Turunväylä - Helsingin raja liikenneonnettomuuksia tapahtui 30 vuonna 2010 ja 15 vuonna 2011. Em. takia ind5 -luku muuttuu toteutettujen toimenpiteiden jälkeen hitaasti mutta varmasti. Vuonna 2011 Espoossa tapahtui kaikkiaan 818 poliisiin ilmoittamaa liikenneonnettomuutta. Niissä kuoli 6 ja loukkaantui 205 ihmistä. Asukaslukuun suhteutettuna Espoossa tapahtuu noin 45 % vähemmän liikenneonnettomuuksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia tapahtuu Espoossa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Niitä tapahtuu - 35 % vähemmän. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kasvu alkoi syksyllä 2010 ja se taittui maalis- huhtikuussa 2012. Vuonna 2012 ennakkotietojen mukaan henkilövahinko-onnettomuuksien määrä kuukausina 1-10 on 22 % pienempi kuin vuonna 2011. Henkilövahinko-onnettomuuksissa mukana olleille mopoikäisille ja juuri ajokortin saaneille nuorille tapahtuu enemmän henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia kuin kokeneille tienkäyttäjille. Viisitoistavuotiaan loukkaantumisriski on nelinkertainen ja 18-vuotiaan autoilijan loukkaantumisriski on kaksinkertainen verrattaessa ikäluokan osuuteen väestöstä. IND5- tarkastelu 2007-2011 Tässä kappaleessa tarkastellaan ind 5 -luvun muutosta vuosina 2007-2011. Espoon Ind5 -luvut perustuvat viiden vuoden ajanjaksoon. Ind 5 -luvun - kasvu yksittäisessä kasaumapisteessä osoittaa selvästi tarvetta parantaa ko. liittymän turvallisuutta - lukuarvon pienetessä tehdyt toimet ovat onnistuneita. - Seuraavassa tarkastelussa ind 5 -luku on yhtä suuri tai suurempi kuin yksi (x>=1) vuosina 2007-2011. Listauksessa on kunkin vuoden ind5 -luku (kpl), suurin ind -luku ja sen osoite. Viimeisenä on maininta Kehä I:lle sijoittuvien kasaumapisteiden määrästä yhteensä.
Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 3 / 3 Vuosi kpl suurin ind5 kasaumapiste Kehä I kpl 2007 7 1,48 Kuitinmäentien ja Finnoontien liittymä 6 6 2008 9 1,76 Kehä I 6 2009 10 1,80 Kehä I 4 2010 11 1,76 Säterinkadun ja Kehä I:n liittymä 4 2011 13 1,76 Kiskupakan ja Espoontien liittymä 5 Vuonna 2007 Espoon turvattomin liittymä oli Kuitinmäen ja Finnoontien liittymä. Liittymään rakennettu kaksikerroksinen kiertoliittymä otettiin käyttöön syyskuussa 2006 ja sen jälkeen liittymässä on vuosina 2007-2011 tapahtunut 17 omaisuusvahinko-onnettomuutta ja yksi henkilövahinko-onnettomuus. Vuonna 2006 ind5 arvo oli 2,04, joka tarkoittaa yhtä kuolemaan johtanutta ja 8 henkilövahinkoon johtanutta ja 6 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta. Kehä I:lle sijoittuvien onnettomuuksien määrä tulee lähivuosina laskemaan parannustoimenpiteiden myötä. Pitkäaikainen liikenneturvallisuustyö kannattaa Espoon on kaupunki, jonka alueen asukasmäärä on kasvanut 50 vuodessa 300 prosenttia. Espoossa on pitänyt rakentaa lähes kaikki alusta alkaen lukuun ottamatta vanhat tiet ja keskukset. Jatkuva rakentaminen uusine katuine ja lähiöineen on koitunut asukkaiden eduksi ja lisännyt turvallisuutta, koska yhtenäistä kaupunkimattoa ei ole Espoossa toteutettu. 1960-luvulta alkaen kauppalassa toteutettiin jalankulun (jk) ja pyöräilyn (pp) raitteja rakentamisen yhteydessä. Samanaikaisesti tehtiin eritasoratkaisuja ja valo-ohjattuja suojateitä. Espoon kaupunkirakenteen ja paikallisten kauppakeskusten rakentaminen (mm. Leppävaaran Maxi, Matinkylän pienehkö ostoskeskus) ei kilpaillut Helsingin niemen kaupallisten palvelujen kanssa. 1970-luvulta 2010-luvulle on Espoossa rakennettu lähiöitä ja omakotialueita kunkin ajankohdan suunnitteluperiaatteiden mukaan. Esim. 1980-luvun loppupuolella Vanha Mankkaantie rakennettiin uudestaan jk- ja pp- raittien osalta. 1990-luvun puolivälissä Mankkaantie ja Koivumankkaantie uudistettiin useine hidasteineen. Toimenpiteiden jälkeen jk- ja pp- onnettomuuksien määrä on lähes nolla. Samoin 1990-luvun loppuvuosina Matinkyläntien 12 m leveää pääkatuverkkoa kavennettiin (myös istutuksin) vastaamaan 40 km/h:n liikenneympäristöä.
Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 4 / 4 Espoo - liikenneonnettomuudet HSL:n alueella Helsingin seudun liikenteen (HSL) liikenneturvallisuusstrategiassa 2020 on taulukko henkilövahingoista v. 2006 2010. Tässä tarkastelussa Espoo kokonaisuutena on erinomaisesti toisella sijalla Kauniaisten jälkeen (vrt. Liite 2, Taulukko 1, Kuolleet ja loukkaantuneet 100 000 henkilöä kohden, keskiarvo vuosilta 2006 2010, koko maa, Uusimaa, HLJ-alue, Pääkaupunkiseutu, Kehyskunnat). Helsinki sijoittuu tarkastelussa kokonaisuutena hyvin (vrt. liite). Jos Helsingin niemi rajattaisiin tarkastelun ulkopuolelle, niin tulos muuttuisi oleellisesti paremmaksi Helsingin osalta. Siltä osin Helsinki sijoittuisi hyvinkin lähelle Espoon tulosta. Viime aikoina on puhuttu paljon mopo-onnettomuuksien määrän kasvusta. Mopo-onnettomuuksien ja mopojen määrää vuosina 2000-2011 on selvitetty erikseen. Mopojen liikenneonnettomuuksien ja mopojen määrän suhteellinen kehitys Espoossa vuosina 2000-2011 käy ilmi liitteistä. Mopojen määrä yli nelinkertaistui Espoossa vuosina 2000-2011 (vuonna 2000 1820 kpl -> vuonna 2011 7704 mopoa). Vastaavana ajanjaksona mopo-onnettomuuksien määrä on kasvanut 1,8 -kertaiseksi (15 -> 28 mopo-onnettomuutta). Espoossa mopo-onnettomuuksien määrä kasvoi mopojen määrän kasvun myötä vuosina 2000-2008 2,5 -kertaiseksi (15 -> 38 mopoonnettomuutta). Espoon poliisi aloitti v. 2008 kouluissa valistuskampanjan mopoilun turvallisuudesta ja se voi olla keskeinen syy mopo-onnettomuuksien määrän kasvun taittumiseen. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä on kuluvan vuoden aikana (tammikuusta lokakuuhun) vähentynyt edelliseen vuoteen nähden -22 %. Helsingissä vastaavana aikana määrä on vähentynyt -3 % ja Vantaalla -6 %. Vuoden 2012 tilanne on ennakkotieto, vuosi 2011 ja vuosien 2008-2010 keskiarvot ovat toteutuneita henkilövahinkoonnettomuuksia. Myönteistä tässä tarkastelussa on henkilövahinkoonnettomuuksien väheneminen Helsingin, Vantaan ja Espoon alueella, jonka toivotaan jatkuvan vastaisuudessakin. Tiedoksi
Tekninen lautakunta 18.12.2012 Sivu 5 / 5