TURUN YLIOPISTO VALINTAKOE Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 8.6.2000 Psykologia KYSYMYSLOMAKE Valintakoekirjat: Helkama, Myllyniemi, Liebkind: Johdatus sosiaalipsykologiaan, 2. painos, Oy Edita Ab, 1998; Revonsuo, Lang, Aaltonen (toim.): Mieli ja Aivot, Kognitiivinen neurotiede, luvut 1, 12-17 ja 19-22. Kognitiivisen neurotieteen tutkimusyksikkö, 1996 tai uudempi painos; Holopainen, Pulkkinen: Tilastolliset menetelmät, luvut 1-8, sivut 1-207, 1.-5. painos, Weilin & Göös, Porvoo, 1994 tai uudempi painos. Kokeessa ei saa käyttää laskinta. Tehtävänäsi on arvioida, onko esitetty väite valintakoekirjan perusteella oikein vai väärin. Vastaa kirjoittamalla rasti valitsemaasi kohtaan vastauslomakkeelle. Vastausvaihtoehdot ovat: varmasti oikein oikein en tiedä väärin varmasti väärin Pisteitä saat seuraavasti Väittämä on valintakoekirjan mukaan oikein väärin Sinun valintasi pisteet varmasti oikein +2-2 oikein +1-1 en tiedä 0 0 väärin -1 +1 varmasti väärin -2 +2 01. Erityisesti näköalueiden ja motoristen alueiden solut aktivoituvat REMunivaiheessa. 02. Kädellisellä on neljänlaisia verkkokalvon gangliosoluja: P, M, V ja W. 03. Aivosähköiset hidasaallot kuuluvat tilannesidonnaisiin potentiaaleihin, mutta ovat ajallisesti sidoksissa tapahtumaan joka niitä seuraa. 04. Ideationaalisessa apraksiassa potilaalla on praksioiden tuottamisen häiriö.
2 05. Parietaalialueiden etuosien toiminnat liittyvät liikkeiden ohjelmointiin tarvittavan proprioseptiivisen palautteen vastaanottoon ja taaemmat osat liikkeiden hahmottamiseen suhteessa koko kehoon. 06. MMN tarkoittaa prosessointinegatiivisuutta ja PN poikkeavuusnegatiivisuutta. 07. Toistuvassa ääniärsykkeessä tapahtuva muutos synnyttää MMN:n myös silloin kun ääniin kohdistuu tahaton tarkkaavaisuus mutta ei silloin kun tahaton tarkkaavaisuus kohdistuu näköärsykkeisiin. 08. Tahattomissa ääniärsykkeissä tapahtuvat muutokset synnyttävät MMN:n lisäksi ajoittain nk. orientoitumisreaktiota osoittavia autonomisia ilmiöitä ja usein myös P3a-komponentin. 09. Proseduraalisen muistin toimintaa tutkitaan priming-menetelmällä. 10. Työmuistin kolme osajärjestelmää ovat: keskusyksikkö, fonologinen silmukka ja fonologinen samankaltaisuuden varasto. 11. Vanhenemisen myötä tiedot ja taidot karttuvat koulutuksen ja kokemuksen tukena. 12. Kognitiivisen prosessoinnin eri vaiheet mitataan ARMD (Age-Related Memory Decline) testin avulla. 13. Noin 50%:ssa kaikista dementioista on kyseessä Alzheimerin tauti. 14. N400-komponentti on paljon pienempi semanttisesti sopimattomille kuin sopiville sanoille. 15. N400 on negatiivinen aalto, joka ilmenee noin 300-600 millisekunnin aikaikkunassa stimuluksen alkamishetken jälkeen ja saavuttaa huippukohtansa yleensä 350-450 millisekunnin jälkeen. 16. Jo vastasyntyneen kuulojärjestelmä on niin kehittynyt, että lapsi erottaa helposti äänteille tyypillisiä akustisia piirteitä. 17. Psykolingvistisiä tutkimusmenetelmiä ovat pääasiallisesti olleet dyslektikkojen kielellisen suorituksen arviointi erilaisten vastaanotto- ja tuottotestien avulla sekä normaalipuhujien leksikaalisen päätöksenteon kokeet ja silmänliikekokeet.
3 18. Stem Allomorph/Inflectional Decomposition- eli SAID-mallin kokeet vastaavat kysymykseen miten suomenkielinen tuottaa ja vastaanottaa kielensä monimorfeemisia muotoja. 19. Fiksaation kohdistaminen sanan loppuosaan on optimaalista sanan tunnistamisen kannalta. 20. Mielen filosofia tutkii mm. sitä onko ihmisen tahto edeltävien tekijöiden määrämä vai onko se vapaa. 21. Popperin mukaan koe voi falsifioida hypoteesin ja lisäksi osoittaa sen oikeaksi. 22. Riippumaton muuttuja kokeellisessa tutkimuksessa tarkoittaa kokeenjohtajasta riippumatonta muuttujaa. 23. Kvasikokeellinen on esimerkiksi tutkimus, jossa on verrattu kotiopetuksen ja autokouluopetuksen valinneiden turvallisuutta ajokortin saannin jälkeisenä aikana. 24. Tilannevihjeet ja tulkinta vaikuttavat skeeman viriämiseen Brewerin & Cranon (1994) informaationkäsittelyn mallissa. 25. Attribuution peruserhe on länsimaissa lapsilla harvinainen, mutta lisääntyy iän myötä. 26. Implisiittisen persoonallisuudenteorian keskeinen merkitys yksilölle on siinä, että se helpottaa toisten henkilöiden havaitsemista johdonmukaisina kokonaisuuksina. 27. Rotterin kontrolliodotusta kartoittava mittari mittaa yksilön yleisiä odotuksia sen suhteen, missä määrin tapahtumat aiheutuvat hänen omista teoistaan tai ulkoisista tekijöistä. 28. Yliperusteluefektiksi kutsutaan ilmiötä, jossa henkilö pyrkii perustelemaan toimintaansa runsaasti ja toistuvasti. 29. Dissonanssiteoria korostaa ihmistä olentona, joka pyrkii löytämään perustelun toiminnalleen ja valinnoilleen.
30. Asenteenmuutoksen informaationkäsittelyn todennäköisyyden mallin mukaan pysyvä bumerangiefekti syntyy, kun viestin argumentit koetaan heikoiksi ja viestin kanta on aikaisemmin vallinneen asenteen vastainen. 4 31. Rosenbergin (1979) mukaan minäkäsitys sisältää kaikki ihmisen itseensä kohdistamat ajatukset ja tunteet. 32. Gibbonsin (1990) mukaan minätietoisuuden lisääntyminen aktivoi minäskeeman. 33. Julkisesti minätietoiset ihmiset ovat johdonmukaisempia asenteissaan ja käyttäytymisessään kuin henkilökohtaisesti minätietoiset ihmiset. 34. Sosiaalinen konstruktionismi katsoo, että maailma rakennetaan mielessä. Siten sosiaalisuuden muotoja ei johdetakaan yksilön motiiveista. 35. Ns. vierastilanteessa tutkitaan lapsen kiintymistä hänelle ennestään outoon ihmiseen. 36. Salmivallin (1995) tutkimuksessa todettiin, että koulukiusaajien lukumäärä on noin puolet uhrien puolustajien lukumäärästä. 37. Keskusteluanalyysi ja diskurssianalyysi tarkoittavat samaa asiaa. 38. Ryhmäajattelulle on ominaista konformisuus ja omaksutun linjan vastaisten käsitysten hyljeksintä. 39. Ns. symbolisessa rasismissa halutaan kieltää etnisten vähemmistöjen omien tunnusten kuten heidän kulttuurilleen ominaisen vaatetuksen käyttö. 40. Fyysisissä suorituksissa ryhmän tulos on huomattavasti heikompi kuin yksilöiden suoritusten summa. 41. Luokitteluasteikolliselle muuttujalle laskutoimitukset eivät ole mielekkäitä. 42. Jos ikämuuttuja on luokitettu ja luokan 25-29 vuotta prosenttinen kertymäfrekvenssi on 66 %, on havaintomatriisissa enintään 29-vuotiaita henkilöitä 66 %. 43. Keskiarvo sopii hyvin vinojen jakaumien sijaintiluvuksi.
5 44. Pearsonin korrelaatiokerrointa voidaan käyttää, kun tutkitaan sukupuolen yhteyttä sosiaalisen kyvykkyyden mittariin (arvoalue 0-50, 0 täysin negatiivinen ja 50 täysin positiivinen ääripää). 45. Tehdään yksinkertainen regressiomalli, jossa selittävänä muuttujana on ikä (arvoalue 18-65) ja selitettävä muuttuja sosiaalinen kyvykkyys (arvoalue 0-50). Regressiosuoran yhtälö on seuraava: sosiaalinen kyvykkyys=2.0 + 1.3*ikä. Yksi ikävuosi lisää 1.3 yksikköä arvoa regressiomallin mukaan. sosiaalisen kyvykkyyden 46. Jos edellä olevan regressiomallin selityskerroin on 44 %, sosiaalisen kyvykkyyden vaihtelusta 44 % johtuu muista syistä ja 56 % liittyy ikään. 47. Ennen regressiomallin tekemistä on järkevää piirtää hajontakuvio, josta nähdään mahdollisen yhteyden voimakkuus, muoto ja suunta. 48. Regressiosuoran kulmakertoimen perusteella iän ja sosiaalisen kyvykkyyden välillä on negatiivinen korrelaatio. 49. Edellä olleeseen regressiomalliin tuodaan mukaan kaksi muuta selittäjää: bruttopalkka (arvoalue 10000-22000) sekä työvuodet (arvoalue 0-50). Jos työvuosien t-arvo on 2.9, bruttopalkan t-arvo on 1.00 ja iän t-arvo 3.7, ainoastaan bruttopalkka ei ole tilastollisesti merkitsevä selittäjä. 50. Jos havaintoaineistosta on laskettu sosiaaliselle kyvykkyydelle otoskeskiarvo 35.0 ja 95 % luottamusväli on [32.0,38.0], on havaintoaineisto sopusoinnussa seuraavan väitteen kanssa: sosiaalisen kyvykkyyden keskiarvo populaatiossa on 34.0. 51. Jos miesten sosiaalisen kyvykkyyden otoskeskiarvo on 31.5 ja naisten otoskeskiarvo on 39 ja kahden riippumattoman otoksen t-testin t-arvo on 2.7 (95 % kriittinen arvo 2.11), aineiston perusteella voi väittää naisten sosiaalisen kyvykkyyden keskiarvon olevan korkeampi kuin miesten keskiarvo. 52. Kahden riippumattoman otoksen t-testi ei oleta, että sosiaalisen kyvykkyyden jakauma olisi normaalijakauma miesten ja naisten populaatioissa. 53. Jos kysymyksen 51 tilanteessa testataan vaihtoehtoista hypoteesia: naiset ovat sosiaalisesti kyvykkäämpiä kuin miehet, käytetään yksisuuntaista testiä. 54. Jos naisten ja miesten otoskeskiarvojen ero on 7.5 ja 95 % luottamusväli erolle [5.0,10.0], voidaan todeta, että ryhmien keskiarvojen ero suurella todennäköisyydellä on alle 5.0. 55. Jos pylväsdiagrammia käytetään kuvaamaan aikasarjaa, ei pylväitä yleensä eroteta toisistaan. 56. Jos sosiaalisen kyvykkyyden variaatiokerroin on 0.35 ja iän variaatiokerroin on 0.30, on iän suhteellinen hajonta suurempaa kuin sosiaalisen kyvykkyyden.
6 57. Klassisessa todennäköisyydessä varman tapahtuman todennäköisyys on 0. 58. Tasaisessa kiintiöinnissä jokaisesta ositteesta poimitaan yhtä monta tilastoyksikköä. 59. Normaalijakauma on tyypillinen diskreetin satunnaismuuttujan todennäköisyysjakauma. 60. Diskreetti satunnaismuuttuja voi tietyllä välillä saada minkä arvon tahansa.