51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011

PTK 51/2011 vp 51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011 kello 10.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012... 5 Hallituksen esitys HE 59/2011 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2011 kolmanneksi lisätalousarvioksi... 126 Hallituksen esitys HE 38/2011 vp 3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2012 2015... 126 Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2011 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tietoturvallisuuden arviointilaitoksista, viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista sekä viestintähallinnosta annetun lain 2 :n muuttamisesta... 126 Hallituksen esitys HE 45/2011 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta... 126 Hallituksen esitys HE 46/2011 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 47/2011 vp

2 Keskiviikkona 12.10.2011 51 7) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 48/2011 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 49/2011 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta.. 127 Hallituksen esitys HE 50/2011 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 51/2011 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 52/2011 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi... 127 Hallituksen esitys HE 53/2011 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 54/2011 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 :n ja liitteen muuttamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 55/2011 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta... 127 Hallituksen esitys HE 56/2011 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta 128 Hallituksen esitys HE 57/2011 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.. 128 Hallituksen esitys HE 58/2011 vp

51 PTK 51/2011 vp 3 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 60/2011 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 61/2011 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen valuuttarahaston neljättätoista yleistä jäsenosuustarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2 hyväksymisestä sekä valtiontakuusta Suomen Pankille... 128 Hallituksen esitys HE 62/2011 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 63/2011 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta sekä laiksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 64/2011 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 65/2011 vp 24) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 66/2011 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain 69 :n muuttamisesta... 128 Hallituksen esitys HE 67/2011 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kustannuksista ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta... 129 Hallituksen esitys HE 68/2011 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 9 a :n muuttamisesta... 129 Hallituksen esitys HE 69/2011 vp

4 Keskiviikkona 12.10.2011 51 28) Hallituksen esitys eduskunnalle kotoutumisen edistämisestä annetun lain, ulkomaalaislain 91 ja 93 :n sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 7 :n muuttamisesta... 129 Hallituksen esitys HE 73/2011 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi ja laiksi työeläkeotteen antamisesta vuonna 2012... 129 Hallituksen esitys HE 74/2011 vp 30) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta... 130 Hallituksen esitys HE 75/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma (10.01 11.22 ja 16.03 17.43), toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti (11.22 11.59, 13.57 16.03 ja 19.57 21.10) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi (11.59 13.57 ja 17.43 19.57). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 43 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk Markku Eestilä /kok (e) Tarja Filatov /sd (e) Sanni Grahn-Laasonen /kok (e) Lars Erik Gästgivars /r Leena Harkimo /kok (e) Reijo Hongisto /ps (s) Lauri Ihalainen /sd Elsi Katainen /kesk (e) Pia Kauma /kok (e) Krista Kiuru /sd (e) Kimmo Kivelä /ps Anna Kontula /vas (e) Miapetra Kumpula-Natri /sd Merja Kuusisto /sd Merja Kyllönen /vas (e) Annika Lapintie /vas Paula Lehtomäki /kesk (p) Jari Lindström /ps (e) Maria Lohela /ps (s) Silvia Modig /vas (s) Lea Mäkipää /ps (e) Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (e) Lasse Männistö /kok Markku Mäntymaa /kok (e) Elisabeth Nauclér /r (e) Ville Niinistö /vihr (e) Mauri Pekkarinen /kesk Aino-Kaisa Pekonen /vas (s) Leena Rauhala /kd (s) Juha Rehula /kesk (e) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk (e) Kristiina Salonen /sd (e) Mikko Savola /kesk (e) Katja Taimela /sd (e) Maria Tolppanen /ps (e) Reijo Tossavainen /ps (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Raija Vahasalo /kok (e) Anne-Mari Virolainen /kok (e) Erkki Virtanen /vas Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 6 edustajaa: Annika Lapintie /vas (10.40) Miapetra Kumpula-Natri /sd (10.45) Lars Erik Gästgivars /r (10.56) Merja Kuusisto /sd (10.58)

51/1 PTK 51/2011 vp 5 Jyrki Yrttiaho /vr (14.02) Reijo Tossavainen /ps (16.02) Puhemiesneuvoston ehdotukset Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto on 11.10.2011 tehnyt ehdotuksen eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta (PNE 1/2011 vp). PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Työjärjestyksen mukaan asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin 11.10.2011 pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 2) 28) asiasta. Keskustelu jatkui 1 Eero Reijonen /kesk: Arvoisa herra puhemies! Tässä budjetissa näkyy erittäin selvästi se, että hallituspuolueita on kuusi. Kaikki ovat saaneet tähän budjettiin jotakin, eli tämä on tavallaan semmoinen koostumus, jossa velkamäärä kasvaa erittäin korkeaksi eli lisälainanotto. (Matti Saarinen: Vähemmän kuin viime vuonna!) Olen erittäin pettynyt siihen, että budjetti leikkaa erittäin voimakkaasti maaseudun tukielementtejä. Maakunnan kehittämisrahat supistuvat erittäin voimakkaasti, millä on ollut suuri merkitys maakuntien kehittämisen näkökulmasta. Metsä- ja maataloussektorit ovat kaikista suurimpien leikkausten edessä. Kemera-varojen 16 miljoonan pudotus on merkittävän suuri. Petu seikkailee jossakin Brysselissä, eikä ole lainkaan varmaa, palautuuko se sieltä koskaan. Kolmannessa lisätalousarviossa olisi ollut mahdollista siirtää Kemera-varoja tai petusta Kemera-varoihin lisää, mutta valtiovarainministeriö ei hyväksynyt maa- ja metsätalousministeriön ehdotusta. Kemera-varat ovat tältä vuodelta varsin vähissä, ja kun jakovaraa siellä on olemassa, olisi ollut erittäin hyvä, jos tämä siirto olisi toteutettu. Siellä on myös petokorvausten osalta esitetty 1,2 miljoonan euron lisäystä. On kuitenkin niin, että tämä summakin on leikattu kokonaisuudessaan pois. En tiedä, mihinkä tässä ollaan kaiken kaikkiaan menossa näitten petokorvausten osalta. Toki on muistettava, että lainsäädäntöhän mahdollistaa, että niitä maksetaan vain budjetin puitteissa, talousarvion puitteissa, mutta tilanne alkaa olla kestämätön varsinkin tuolla Lapissa. On varsin paljon eräitä periaatteellisia asioita, jotka ihmetyttävät. Aikanaan polttoaineveron palautus oli niin sanottu tuporatkaisu. En tiedä, voiko mikään muu ammattiryhmä hyväksyä sen, että tuporatkaisun linjauksista leikataan. Nyt vaan käy niin, että maatalouden polttoaineveron palautuksen supistaminen voimakkaasti on juuri tämänkaltainen leikkaus. Makeran tulevaisuus on kokonaisuudessaan pimennossa: ei hallitus ole koko kehyskaudelle esittänyt minkäänlaista ratkaisua. Toki on todettava, että varmaan ensi vuonna rahaa vielä jossakin määrin on, mutta tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Myös kansallisten tukien leikkaus on erittäin iso asia. Viime kaudella hyväksyttiin täällä ratkaisu, jossa haja-asutusalueiden jätevesiasetusta muutettiin, ja sinne tuli myös kirjaus, että huolehditaan siitä, että rahaa vesihuoltohankkeisiin riittää. Nyt vaan on käynyt niin, että leikkaus on 10 miljoonaa euroa. En tiedä, kuinka vastataan siihen huutoon, kun nykyisetkin hallituspuolueet vaativat, että sinne on kirjattava, että tehdään koko maata käsittävä viemäröintisuunnitelma ja lähdetään asiaa viemään oikeassa suunnassa eteenpäin. Leikkaukset ovat mittavia. Täällä on kehuttu kovasti sitä, että asuntopolitiikka olisi jotenkin erityisen hyvin hoidettu. Muistelen, että edustaja Viitanen on tästä kantanut huolta pitkäaikaisena asunto- ja ympäristöjaoston jäsenenä. Nyt vaan käy niin, että ne asiat, joita sosiaalidemokraatit viime vaalikaudella pitivät voimakkaasti esillä, ajoivat niitä eteenpäin, ovat nyt voimakkaitten leikkausten kohteena. Asuntojen korjausmäärärahoja leikataan todella

6 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/2 voimakkaasti. Asunto-osakeyhtiöt ovat tässä mukana. Viime kaudella te korotitte suorastaan ääntänne sillä, että tänne on saatava se 10 prosentin avustus asuntojen korjauksiin. Minä olen samaa mieltä. Se oli hyvä asia, ja viime kaudella sitä vietiin eteenpäin. Toinen, energia-avustusten leikkaukset. Todella mittava summa pois. Nämä jos mitkä tuovat työpaikkoja rakennusalalle, estävät harmaata taloutta, joka näyttää myös olevan hallituksen keskiössä, mutta summia on leikattu kovalla kädellä, enkä ymmärrä, miten kotitalousvähennyksen leikkaus tähän teidän tekstiinne, jossa harmaata taloutta torjutaan, kävisi, mutta saattaa olla, että jossakin määrin se siihen soveltuu. On todennäköistä, että rakentamispuolella tulee erittäin vaikea talvi. Tilanne näyttää työllisyyden osalta todella huonolta tällä hetkellä. Suomalaista maaseutua koetellaan monella tapaa. Yksityistiemäärärahojen voimakas leikkaus. Eilen kuuntelin edustaja Sinnemäen puhetta, jossa hän totesi, että yksityistiemäärärahoilla ei ole mitään merkitystä tässä tilanteessa. Sen varmaan ymmärtää, jos ei ole käyttänyt kuin metroa ja raitiovaunua ja on kulkenut täällä Helsingin keskuskatuja. Sen ymmärtää ehkä siitä näkökulmasta, mutta tosiasia on, että yksityistierahat ovat äärettömän tärkeitä eivätkä budjetin kannalta niin mittavia, että niitä olisi tarvinnut lähteä leikkaamaan. Jos mietitään muun muassa puuhuoltoa, elintarvikekuljetuksia, yksityistiet ovat keskeisessä roolissa. Yrittäjyys ja kasvun eväät. Edustaja Tynkkynen käytti eilen illalla hyvin ansiokkaan ja rakentavan puheenvuoron, jossa hän totesi, että kasvun eväät on budjettikirjassa varsin vähäisesti kirjoitettu. Tähän on varmaan helppo yhtyä, kasvun eväät ovat heikot budjettikirjassa. Ei ole nostettu esille yrittäjyyden edellytyksiä, on leikattu voimakkaasti. Ne ovat tulleet jo täällä keskustelussa esille. En halua niitä enää ottaa esille, mutta yksi asia, joka hyvin voimakkaasti liittyy yrittäjyyteen, on yhteisöverokysymys. Pääministeri totesi, että yhteisöveron 1 prosentin lasku panisi investointeja liikkeelle. Minun matematiikallani sitä ei saa lainkaan. Kuvitellaan, että yritys tekee miljoonan euron tuloksen ja siitä maksaa 1 prosentin vähemmän yhteisöveroa. Sen merkitys on kyllä niin pieni, että sillä ei investoida yhtään mitään. Ehkä siihen uuteen halliin saadaan se väestönsuojaovi, kun väestönsuojamääräykset ovat vielä olemassa, mutta mitään muuta sillä ei saa. Se ei lisää investointeja pätkääkään. Eli käytännössä näin pienillä yhteisöveroalennuksilla ei ole mitään merkitystä. On myös keskustelussa korostettu sitä, että pääomavero olisi pelkästään rikkaitten vero. Minä uskon, että salissa on kaikissa poliittisissa ryhmissä metsänomistajia, jotka ovat ehkä perinnön kautta saaneet niitä. Maksavat muuten edelleenkin pääomaveroa metsänmyyntituloista, ja varmaan täällä sitten kaikki ovat myös rikkaita. Näin ajattelen, kun tätä keskustelua olen kuunnellut. Koulutuksesta sanon vaan yhden asian. Kun ammattikorkeakoulun osalta ollaan nyt aloituspaikkoja voimakkaasti leikkaamassa ja hyvällä yhteistyöllä saimme pari kautta sitten rakennusmestarikoulutuksen käyntiin, niin nyt ollaan myös näitä aloituspaikkoja vähentämässä, vaikka vetovoima on ollut erittäin korkea, erittäin korkea, 3 4 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Tunnustusta on annettava muun muassa puhemiehelle. Hän oli keskeisessä roolissa silloin, kun rakennusmestarikoulutus saatiin käyntiin, mutta nyt näyttää siltä, että myös tekniset alat ovat näitten leikkausten edessä, ja se ei ole hyvä asia. Ei todellakaan. Arvoisa puhemies! Puolustuksesta kävimme eilen rapsakan keskustelun, jossa nostimme esille sen, aikooko tämä hallitus ihan aidosti puolustaa koko maata, onko koko Suomi vielä kohteena eli puolustetaanko koko Suomea. Minusta on ollut erinomaista, että myös hallituspuolueitten osalta on tullut arvostelua siitä, että nyt nämä rakenneratkaisut tehdään etukäteen ja jälkikäteen parlamentaarinen seurantaryhmänne kuittaa. Tämä on jotakin uutta, jota ei koskaan varmaan ole turvallisuuspolitiikassa ja puolustuspolitiikassa ollut, mutta nyt ilmeisesti mennään puuhun ikään kuin väärin päin. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen ja edustaja Zyskowicz, sen jälkeen ministerien puheenvuorot. 2 Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja mainitsi nimeni tässä asuntopolitiikan yhteydessä, ja totta, sosialidemokraatit ovat nyt saaneet aikaan tähän hallitukseen ja tähän budjettiin merkittävän parannuksen asuntopolitiikkaan. Nimittäin nyt korkotuen ehtoja korjataan merkittävällä tavalla, niitä

51/1/3 PTK 51/2011 vp 7 parannetaan, ja sen seurauksena syntyy uusia vuokra-asuntoja ihmisille, halvempia koteja. Nythän ongelmana viime kaudella oli, että kyllä näitä välimalleja tehtiin, asuntoja rakennettiin, mutta kovin tuli kalliita, ja nyt nimenomaan tähän hintakysymykseen on kiinnitetty huomiota. Erityisryhmille valtuus säilyi, toisin kuin viime kaudella, jatkuvasti jouduimme eduskunnassa sitä parantamaan. Erityishuomiota on kirjattu hallitusohjelmassa tähän asuinalueen eriytymisen ehkäisyyn, mikä on todella tärkeä asia. Tämä energia-avustus on ongelmallinen. Se on osa sitä, että jokaisesta pääluokasta jotakin säästetään, tässä tapauksessa korjausrahoista. Mutta täytyy huomioida, että hallitusohjelmasta löytyy myös kirjaus siitä, että tällä hetkellä varsin kirjava korjausavustusjärjestelmä katsotaan nyt yhdessä ja sitä kautta kenties tehdään järjestelmää tehokkaammaksi ja paremmaksi. 3 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Reijonen tuntui vastustavan kaikkia budjettiesitykseen sisältyviä säästöjä. Samoin hän torjui veronkiristyksiä. Ainoa rahoitus, jonka hän puheenvuorossa osoitti tasapainottamaan näitä ajatuksiaan, oli se, että perutaan tämä 1 prosenttiyksikön yhteisöverokannan lasku, mikä oli aika yllättävä näkemys keskustalaiselta yrittäjältä. Mutta, edustaja Reijonen, jos näin olette säästöt torjumassa, veronkorotukset torjumassa, niin on pakko kysyä, kun nykyinen budjettiesitys on jo yli 7 miljardia euroa alijäämäinen, kuinka paljon budjetin pitäisi olla teidän mielestänne alijäämäinen, kun kaikki tasapainottamistoimet torjutte. Te olette menestynyt yrittäjä ja olette varmasti tottunut laskemaan tulopuolta ja menopuolta. Voitteko kertoa, miten teidän opeillanne saataisiin valtiontaloutta parempaan tasapainoon, sillä mitä puheenvuorossanne esititte, 7 miljardin alijäämä tuntuu olevan teille liian vähän? Puhemies Eero Heinäluoma: Tähän oli vielä pyydetty vastauspuheenvuoroja, edustaja Saarinen ja sitten edustaja Reijonen, ja sitten ministerin puheenvuoro. 4 Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen jälleen kerran mainitsi, että valtio velkaantuu entistä nopeammin. Jokainen meistä voi budjettikirjasta nähdä, että me velkaannumme, mutta entistä hitaammin. Kehitys on edelleen väärään suuntaan, mutta tämä edustaja Reijosen väite oli väärä. Myöskin yksityisteiden osalta toivoisin, että otettaisiin huomioon se, että viime hallitus hyvinä töinään elvytti voimakkaasti nimenomaan alemman asteisen tieverkon kuntoa. Sinne kymmeniä miljoonia sijoitettiin, ja sen luulisi jossakin myös näkyvän. Edustaja Reijonen, käytitte 1 prosentin esimerkkiä miljoonan euron voitosta. Maksettuaan verot miljoonan euron voitosta yrittäjälle jää investointeihin jatkossa 750 000 euroa, ei sitä pientä palo-ovea, johon te viittasitte. 5 Eero Reijonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on tullut kolme kysymystä, ja toivon, että saan ehkä vähän jatketun ajan. Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro on 1 minuutti. Puhuja: Ensinnäkin keskusta omassa vaihtoehtobudjetissaan lähtee liikkeelle siitä, että se valtion velkaantuminen on pienempi kuin hallituksen esitys. Meidän ryhmäpuheessamme on nostettu ne asiat esille, millä säästöjä haetaan. Omassa puheenvuorossani en halua toistaa, mitä jo ryhmäpuheenvuorossa tuli. (Ben Zyskowicz: Kertokaa muutama!) Lähtökohtaisesti tiedän hyvinkin tarkkaan sen, että asuntopolitiikassa tietysti korkovähennys on hyvä asia, mutta kun pitäisi saada myös uusia hankkeita oikeasti liikkeelle, ja nyt kun teillä on tämä niin sanottu uusi välimalli, takausvälimalli, niin tämän vuoden osalta ja ensi vuoden osalta näyttää siltä, että tämä ei sittenkään vedä kovin hyvin. Ongelmat ovat edelleen olemassa siinä, että tontteja ei tahdo saada, kohtuuhintaisia tontteja. Teillä on nyt aikaa näyttää, miten te laskette asumisen hintaa, kun edelleenkin tonttien osalta on suuria ongelmia, byrokratia kasvaa, uusia määräyksiä tulee koko ajan. Ei tämä asuntopolitiikan eteenpäinvieminen ole niin kovin helppo asia. (Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!) Edustaja Saariselle sanoisin näin, että yksityisteiden osalta, ja mitä viime vaalikaudella panostettiin puukuljetusten toimivuuteen, nehän toivat kasvua Suomeen ja niillä pystyttiin ihmi-

8 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/6 siä työllistämään. Ne olivat oikeita toimia, ja olisin toivonut, että tätä olisi jatkettu. Puhemies Eero Heinäluoma: No niin, keskustelu vielä jatkuu tämän viikon aikana tästäkin aiheesta, ja nyt mennään ministeripuheenvuoroihin. Ministeri Gustafsson, 5 minuuttia. 6 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ensimmäinen budjetti on osaamisen ja tasa-arvon budjetti. Hallituksen tavoitteena on parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua, varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja edistää kaikkien kansalaisten tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia. Vaikeassakin taloustilanteessa koulutukseen kohdistetaan merkittäviä määrärahalisäyksiä. Kun muistetaan, että viime vuonna yliopistojen pääomittamiseen ja maksuvalmiuden parantamiseen kohdistuivat lähes 290 miljoonan euron kertaluontoiset erät, nousevat koko hallinnonalan resurssit tulevana vuonna noin 220 miljoonaan euroon. Yleissivistävän koulutuksen resurssit nousevat ensi vuonna 56 miljoonaa eli 6 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa lähes 33 miljoonaa, lähes 5 prosenttia. Yliopistojen toimintamenoja lisätään tulevana vuonna 66 miljoonaa euroa eli lähes 4 prosenttia. Ammattikorkeakoulusektorilla resurssilisäys on yli 19 miljoonaa eli yli 4,5 prosenttia. Tässä taloustilanteessa nämä panostukset ovat huomattavia. Ne kertovat hallituksen uskosta koulutukseen ja halusta panostaa siihen. Arvoisa puhemies! Vaikeassakin taloustilanteessa perusopetus ja peruskoulu ovat tämän hallituksen erityisessä suojeluksessa, ja niiden kehittäminen on opetusministerin ja hallituksen silmäterä. Perusopetuksen laadun parantamiseksi hallitus tekee määrärahalisäyksiä koko vaalikauden ajan. Vuonna 2015 laadun parantamiseen tarkoitettu lisäresurssi nousee 34,6 miljoonaan euroon. Koko vaalikauden ajan määrärahoja painotetaan koulutuksen laadun kannalta keskeisiin kohteisiin. Tästä on hyvä esimerkki voimakkaat panostukset opetusryhmien pienentämiseen. Ensi vuoden budjettiin esitämme 50,5 miljoonan euron panostusta tähän tarkoitukseen. Se on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tämän vuoden budjetissa ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liian monet nuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa ollen uhassa syrjäytyä niin työmarkkinoilta kuin täysivaltaisesta kansalaisuudestakin. Ikäluokkien pienentyessä voimakkaasti sekä toisella asteella että korkea-asteella hallitus parantaa määrätietoisesti koulutuksen saatavuutta vähentämällä aloituspaikkojen tarjontaa olennaisesti vähemmän kuin ikäluokat pienenevät. Näin peruskoulun päättänyt nuori pääsee todellakin koulutukseen ja meillä on tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa. Arvoisa puhemies! Koko suomalaisen korkeakoululaitoksen pitää olla nykyistä laadukkaampi ja tehokkaampi, jotta pystymme menestymään maailmassa, jossa jokainen kynnelle kykenevä kansakunta on ottanut osaamisen kehittämisen painopisteekseen. Viime hallituskaudella uudistettiin yliopistolaitos. Tällä hallituskaudella tullaan uudistamaan ammattikorkeakoululaitos. Ammattikorkeakoulujen asema ja autonomia tulevat uudistuksessa vahvistumaan ja mahdollistamaan korkeakoulujen nykyistäkin määrätietoisemman kehitystyön. Sekä laatutavoitteiden että säästötavoitteiden toteuttaminen edellyttää määrätietoista rakenteellista kehittämistä koko korkeakoululaitoksessa. Meidän täytyy varmistaa, että koulutusta annetaan aloilla ja alueilla, joilla sitä tarvitaan. Samalla meidän pitää varmistaa, että koulutusta antavat yksiköt ovat kaikkialla maassa riittävän vahvoja turvaamaan koulutuksen korkean laadun. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus uskoo osaamiseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon. Ensi vuodelle tehtävät määrärahalisäykset ja koko vaalikauden aikana tehtävien säästöjen ja määrärahalisäysten kohdentaminen osoittavat tämän hallituksen voimakasta sitoutumista osaamisen luomiseen, koulutuksen laatuun sekä koulutuksen saattamiseen kaikkien nuorten ulottuville. Uskon myös, että tämä eduskunta pitää näitä tavoitteita tärkeinä ja arvokkaina. Minuutilleen. Puhemies Eero Heinäluoma: Kiitoksia, ministeri! 7 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! Kun on kaksi päivää seurannut keskustelua tuolta ministeriaitiosta, niin muutama huomio alkuun. Edestä on saanut katsoa, kun Soinin kädet heiluvat, mutta ääni on ollut kauppakamarin ääni.

51/1/7 PTK 51/2011 vp 9 Nimittäin Soinin puheissa toistuvat kauppakamarin laskelmat siitä, että tehtäisiin miljardin euron tasavero. Nyt tiedetään, kenen äänellä perussuomalaiset puhuvat. Perussuomalaiset puhuvat kauppakamarin äänellä. Tosiasiassa tuloerot kapenevat. Ihmettelen, että kun me puolustamme, hallitus puolustaa, köyhiä korottamalla työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla, ja päälle tulee 20 euroa indeksitarkastusta, niin perussuomalaiset haluavat puolustaa armeijalla köyhiä. (Välihuutoja) Edustaja Kiviniemi on kovasti täällä puhunut siitä, että korotetaan nimenomaan työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Niin teemme! Kahdeksan vuotta oli keskusta hallituksessa, eikä senttiäkään tullut tasokorotusta työttömille. Nyt tulee 100 euroa. Edellisen kerran tuli tasokorotus kymmenen vuotta sitten. (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Myös kulttuuri, urheilu ja nuoriso tuntuvat kiinnostavan teitä huutokuorosta nähden. Taiteeseen ja kulttuuriin tulee ensi vuoden budjetissa prosentti lisää, erityisesti veikkausvoittomäärärahojen taso nousee, ja se, että Turun kulttuuripääkaupunkihanke on tänä vuonna ensi vuonna ei enää ole tuo väljyyttä sinne. Valitettavasti joudumme säästämään tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ja kulttuuripuolikaan ei kaikilta osin välttänyt säästöjä, vaan orkestereille, museoille ja teattereille tehdään valtionosuuksiin tarkistuksia, pieniä säästöjä. Se on valitettavaa, mutta jos jostain kulttuurin puolelta täytyi säästää, niin pitää muistaa, että nämä alat ovat saaneet viimeisen neljän vuoden aikana noin 80 prosenttia lisää määrärahoja, joten ajattelimme, että siellä, kun jostain pitää säästää, ehkä pienimmät ongelmat syntyvät. Vielä kun muistetaan se, että indeksikorotukset tulevat kuitenkin näille alueille, niin säästö ei ole niin suuri tämän vuoden tasoon kuin budjetissa lukee. Mutta totta kai kulttuurin puolella on kehitettävää. Esimerkiksi Sanastolle maksettavia lainauskorvauksia korotetaan, mutta ei riittävästi, ja jos eduskunta katsoo, niin olisi hienoa, että sinne tulisi lisää rahaa. Toinen on se, että järjestöjen avustuksia on jonkun verran jouduttu pienentämään. Mutta oleellista on nähdä se, että vaikeinakin aikoina pitää tukea kulttuuria. Kulttuuri ei ole menoerä, kulttuuri luo hyvinvointia, kulttuuri luo iloa, ja sitä tarvitaan nimenomaan heikkoinakin aikoina. Meidän pitää tukea pienituloisia taiteilijoita, kulttuurintekijöitä. Apurahat ovat juuri sen vuoksi, ja sen vuoksi on tärkeä puolustaa sitä, että meillä on apurahajärjestelmä. Vaikka jotkut ajattelevat, että kunnollista kulttuuria ja taidetta ei ole tehty vuosien 1880 1910 jälkeen, niin voin kertoa teille, että sen jälkeen on tehty hienoa taidetta, ja tehdään tulevaisuudessakin. Meidän pitää tukea myös tulevia korkeakulttuureita. Se ei ole kansakunta, jolla ei ole taidetta, kulttuuria ja urheilua. Urheilun puolella budjetti kasvaa noin 2 prosenttia. On paljon puhuttu siitä, että urheilu on kriisissä, suomalainen urheilu ei menesty. No, jalkapallon osalta näin voi sanoa. Ruotsi ja Tanska pääsivät EM-kisoihin, Viro pääsi jatkokarsintoihin, Norja jäi maalieron päähän jatkokarsinnoista, Suomi ei päässyt. Tästä ennen muuta syytän tietysti Palloliiton puheenjohtajaa, (Eduskunnasta: Oho!) kun ministerin ansiota sen sijaan on se, että koripallossa ja lentopallossa me pärjäsimme. Eikö se niin mene, että puheenjohtajan vika on tappiot, ministeri ottaa menestyksen niskoilleen. Mutta jos katsotaan urheilua kokonaisuudessaan, ei meillä niin huonosti mene. Ehkä perinteisissä lajeissa ei pärjätä, mutta uusissa ja joukkuelajeissa pärjäämme entistä paremmin. On tärkeää kuitenkin, että emme panosta vain huippu-urheiluun, vaan ennen muuta ruohonjuuritasolle lasten ja nuorten urheilumahdollisuuksiin, liikuntamahdollisuuksiin. Taataan, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastukseen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Pitää nähdä myös, että urheilu on merkittävä, kotouttava keino maahanmuuttajille. Nuorison osalta voidaan tyytyväisyydellä todeta, että budjetti kasvaa tähän vuoteen verrattuna 7 prosenttia. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sai kaikki tarvitsemansa rahat budjettiriihessä. Siihen todella panostetaan, että nuoret eivät syrjäydy. Aivan lopuksi: Tasa-arvosta vastaavana ministerinä minusta on tärkeätä, että edistämme samapalkkaisuutta. Hallitus on sitoutunut siihen, ja on samapalkkaisuustyöryhmä. Nyt kun käydään palkkaneuvotteluita, niin yksi keino samapalkkaisuuden edistämiseen on samapalkkaisuuserät ja pienipalkkaerät samalla tavalla kuin euromääräiset korotukset, kun ne tasaavat tuloeroja.

10 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/8 Nämä sen lisäksi, mitä hallitus jo omalla politiikallaan tekee. Puhemies Eero Heinäluoma: Jos ministeripuheenvuorot herättävät tarvetta vastauspuheenvuoroihin, niin niitä saa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. 8 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kulttuuri- ja urheiluministerille haluaisin esittää kysymyksen. Peruspäiväraha, perusturva, tämä 100 euroa, se ei todellakaan ole se, mitä ihmiselle jää käteen. Mutta nyt kun puhumme teidän alanne asioista, niin haluan, että huomioitte, että on muitakin lajeja kuin jalkapallo, vaikka se on erittäin suosittua ja maailman suosituin laji. Suomalaiset ovat pärjänneet myös muissa lajeissa, muun muassa voimalajeissa kautta vuosikymmenien, ja niistä yleensä ei puhuta. Mutta kysymys: Lasten, nuorten ja kaikenikäisten liikunta on erittäin vähäistä tarpeeseen nähden. Se aiheuttaa yhteiskunnalle suuria menoeriä tulevaisuudessa. Paineita liikuntatuntien lisäämiseen kouluihin on, ja ne ovat suuria. Mikä on ministerin ajatus tästä: Onko lähitulevaisuudessa teidän mielestänne tarvetta lisätä liikuntatunteja ihan lapsista nuoriin ja vähän jokaiselle, joka koulussa on? On sitten minkä ikäinen tahansa, niin tämä tarve on suuri, koska (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) koululiikunta on liian vähäistä tänä päivänä. 9 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tiivistettynä voisi sanoa, että tämä hallitus aliarvioi Suomen eri alueiden osaamista ja siellä tehtävää koulutustyötä. Siitä ovat osoituksena ne isot leikkaukset, jotka on tehty eri koulutusaloilla opiskelupaikkojen suhteen. Esimerkiksi luonnonvara-ala, joka nyt tuntuisi, että alueilla se hallitaan hyvin, niin se vedetään eteläiseen Suomeen. Täytyy vaan ihmetellä tätä asiaa. Sitten mitä tulee tasa-arvoon, minkä ministeri Gustafsson mainitsi: Puutun tässä yhteydessä vapaaseen sivistystyöhön. Vapaa sivistystyöhän tarjoaa opetusta ja koulutusta sellaisille henkilöryhmille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kouluttautua alueilla. Nyt tästä koulutusalasta nimenomaan etupainotteisesti leikataan vuosittain miljoonia ja taas miljoonia. Se tarkoittaa tämän koulutusjärjestelmän alasajoa ja siten epätasa-arvoista koulutustarjontaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Miten ministeri vastaa näihin kysymyksiin? 10 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Opetusministeri Gustafsson, te jäätte varmasti aikakirjoihin, kun tarkastellaan ammattikorkeakoulutusta ja aloituspaikkojen supistusta. Valtakunnassa toteutetaan todella kova leikkaus: 38,1 prosenttia esimerkiksi Kemi-Torniosta, ja sitä rataa kun tullaan tänne etelään, niin ollaankin sitten suurin piirtein nollassa. Eli kysymys kuuluu: miksi näin menetellään? Tämä ei voi perustua siihen yksistään, että sanotaan, että aloituspaikkoja on liikaa. Esimerkiksi Kuopiossa toimivassa Savonia-ammattikorkeakoulussa hakumäärät lisääntyivät 11 prosentilla. Kysymys kuuluu myös siltä osin: onko teidän tarkoitus sitten olla lopettamassa esimerkiksi Varkaudessa ja Iisalmessa toimivat yksiköt? Me maakunnassa ja näillä alueilla yritämme puolustaa, jotta siellä pystytään myös koulutusta antamaan. Mutta miten vaikeaan tilanteeseen te asetatte nämä koulut, koska ne joutuvat sitten talouden puitteissa arvioimaan, missä ne toimintarajat käytännössä kulkevat? 11 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kokoomukselle oli erittäin tärkeää, että tämä Perusopetus paremmaksi, Pophanke etenee. Peruskouluun pitää panostaa. Peruskoulu on lähipalvelu. Toisen asteen koulutus pitää olla sillä tavalla saavutettavissa, että koulutuspaikkoja pitää siirtää sinne, missä on työvoimatarve, missä on toisen asteen koulutuksen ikäisiä oppilaita. Se on hyvä, että rakenteellista uudistusta tehdään, mutta korkeakoulu ei ole lähipalvelu. On erittäin tärkeää, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi laadukas korkeakoulu, mutta se tilanne, että joka niemessä ja notkelmassa jotakuinkin on niitä filiaaleja, joiden laatu ei ole riittävän hyvä, on mahdoton. Niinpä on erittäin tärkeää, että ammattikorkeakouluverkostoa kootaan, aivan kuten nyt ministeri on tässä sanonut. Täällä on käytetty sellaisia puheenvuoroja ammattikorkeakouluista, että toivon, että ministeri kertoisi, miten tämä ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen aiotaan tehdä. Kun siinä on aika isot taloudelliset haasteet, on erittäin tärkeää, että se tehdään taiten, niin että jokainen ammattikorkeakoulu on laadukas. Tästä toi-

51/1/12 PTK 51/2011 vp 11 von erityisesti ministeriltä puheenvuoroja. Koulutusaloja täytyy totta kai sen mukaan koota, minkä verran meillä on ikäluokkaa ja minkälaisia työvoimatarpeita meillä on. Ei voi olla niin, että jokaisessa ammattikorkeakoulussa opetetaan sitä, mitä on aikojen alusta opetettu. Eletään ajassa. 12 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on ehdottoman tärkeätä, että kansallisestikin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa aluekehitys ja elinkeinokehitys ovat nyt hyvin ratkaisevasti kiinni, osaamme panostaa oikeaan koulutukseen, turvaamme keskeisen strategisen energiateollisuuden ja vientiteollisuuden yrittäjälähtöisen koulutuksen. Tämä tulee olemaan nyt hyvin ratkaiseva meidän selviytymisessämme. Toinen asia on sitten, että varmasti joudutaan arvioimaan koulutuspaikkoja laadullisesti, ja myös alueellisesti. Tältä osin on vaan tärkeätä, ettei alueellisesti anneta myöskään tapahtua sellaista tarpeetonta. Siellähän se keskittämisen peikko pahinta on, siellä alueilla. Siellä halutaan voimakkaasti keskittää siihen yhteen yksikköön. Monesti niistä toimivista teollisuuteen kytkeytyvistä koulutuspaikoista, joita teollisuuden ja esimerkiksi juuri metsä- ja energiateollisuuden osalta on, hyvin herkästi ajatellaan, että kun nyt on vähennettävä, niin pannaan kaikki siihen yhteen maakuntakeskukseen. Tässä on myöskin suuri vaara, jota täytyy ministeriön myös seurata, ettei tapahdu tällaista vääränlaista vinoutumista. Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro, edustaja Pietarinen. Anteeksi: Jääskeläinen, Pietari Jääskeläinen. 13 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): Kiitoksia, ihan hyvä nimitys sekin on. Hallitus lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta teot puhuvat toista. Suuruuden romantiikka on vallannut hallituksen paitsi tosiasiassa näissä kuntien pakkoliitoksissa myös kouluverkostoa koskevissa kysymyksissä. Naiivisti oletetaan, että mitä suurempia yksiköitä, sitä tehokkaampaa. Liipaisimella on esimerkiksi kouluverkosto. Lukioverkon turvaaminen, ei leikkaaminen, on koko Suomen tasapainoisen kehittämisen kannalta erinomaisen tärkeää. Kysyn arvoisalta opetusministeriltä: Eikö olekin niin, että jos lukio häviää paikkakunnalta, ei peruskoulun yläasteelle saada enää päteviä aineenopettajia, koska opetustunnit eivät riitä virkojen muodostamiseen? Eikö olekin niin, että jos lukio häviää, se vaikuttaa monen perheen kotipaikkakuntapäätökseen eli osaltaan ruokkii hyvinkin elinvoimaisten alueiden autioitumista? Eikö olekin niin, että jos lukio menetetään, sitä on hyvin vaikeaa saada takaisin? Miksi te, fiksu opetusministeri Gustafsson, ajatte väärää keskittämispolitiikkaa? 14 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Gustafssonille hyvin täsmällisestä, tärkeitä lukuja paljon sisältäneestä puheenvuorosta. Haluaisin tähän yhteyteen liittää nyt myöskin kysymyksen kädentaidoista. Nythän tämä perusopetuksen tuntijakosuunnitelma on tietysti tekeillä kädentaidoista. Ne ovat tärkeä asia myöskin oppilaille, ja siihen liittyy myöskin tämä arvokasvatuskysymys, joka hallitusohjelmaan on kirjattu. Mikä arvio ministerillä on tämän aikataulusta, miten nopeasti nämä uudet tunnit saamme, ja mikä niitten budjettivaikutus tulee olemaan? 15 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Suomi on pärjännyt Pisa-tutkimuksissa aina loistavasti, ja yhdeksi syyksi siihen on arveltu sitä, että meillä oppilaiden ja koulujen väliset oppimiserot ovat hyvin pienet. Nyt kuitenkin viime vuosina on tullut hälyttäviä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että myös Suomessa koulujen ja alueiden väliset oppimiserot ovat alkaneet kasvaa. Voi arvella, että Suomi ei jatkossa enää Pisa-tutkimuksissa hyvin menesty, ellei tähän erittäin huolestuttavaan kehitykseen Suomessa puututa. Ministeri Gustafsson onkin tuonut esille hyvin ansiokkaasti sen, että esimerkiksi alhaisen koulutuksen periytyvyys on huolestuttava asia, johon Suomessa pitäisi voimakkaasti puuttua. Mutta kysyn teiltä, ollaanko opetusministeriössä puuttumassa tähän oppimiserojen kasvuun. Ollaanko esimerkiksi tekemässä tällä hallituskaudella sellaista selvitystä, jossa tutkittaisiin ne eri syyt, jotka johtavat siihen, mistä oppimiserot johtuvat, ja miten politiikan eri alueilla voitaisiin näihin oppimiseroihin tarttua? Viime kaudellahan tehtiin sivistysvaliokunnassa esimerkiksi selvitys siitä, millä eri keinoilla (Puhemies: Mi-

12 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/16 nuutti!) voidaan vähentää nuorten syrjäytymistä, ja monet niistä keinoista, joita valiokunta esitti, pistettiin viime kaudella täytäntöön. 16 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, mihin ministeri Arhinmäki lopetti. Hän muisti onneksi tasa-arvoasiat. Kysyin tätä eilen puolustusministeriltä, entiseltä tasa-arvoministeriltä, mutta en saanut vastausta. Puolustusvoimien ruokahuoltoa ollaan yhtiöittämässä, ja se tarkoittaa sitä, että matalapalkkaisten naisten palkka alenee 200 400 euroa, elikkä kyseessä on hyvin raju leikkaus. Aiotteko te tasa-arvoministerinä aktivoitua tässä asiassa? Ministeri Gustafssonille: Te tiedätte hyvin kun tiedän, että teihin on oltu yhteydessä Kemi- Tornio-alueelta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rajuista oppilasmääräleikkauksista, ja se kummastuttaa. Haluankin kuulla tarkemmat perusteet sille. Lapissa laajemminkin on hyvin paljon koulutustarpeita ja ne tarpeet tulevat kasvamaan, koska Lapissa on myöskin hyvin vahvoja kasvualoja. Nämä leikkaukset saattavat kyllä pahimmillaan syödä tulevan kasvun eväitä tuolla alueella. 17 Juha Väätäinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä en ole lainkaan huolestunut huippu-urheilun osuudesta. Olen sen 40 vuotta sitten hoitanut. Mutta kysyisin tähän liittyen myöskin Gustafssonilta liikuntatuntien määrästä kouluissa. Ranska ja Espanja ovat palanneet päivittäiseen liikuntatuntiin jo kymmenen vuotta sitten. Liikuntahan on paras sosiaalinen tapa kasvattaa lapsia, olkoon urheilumuoto mikä tahansa. Toisaalta kysyn myöskin urheiluministeriltä: Te olette ohjaamassa miljoona euroa maahanmuuttajien liikuntaan. Miten saatte tämän tiedon niille maahanmuuttajille, että tämä on käytettävissä? Teillähän on hyvä puhelahja, mutta tätä kannattaisi harrastaa. Siellä kansalaistoiminnan puolella minun mielestäni on liian vähän. Rakentamisesta pois ja kansalaistoimintaan lisää. 18 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministerit ovat varmasti haastavan vastuun edessä tämän budjetin kanssa, mutta siitä huolimatta täältä löytyy suuria asioita, suuria uudistuksia, joita voidaan toteuttaa. Koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tämänkin budjetin lähtökohtana erittäin hyvin. Eli jokaiselle taataan mahdollisuus tasavertaiseen, laadukkaaseen opetukseen varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta ja perusopetuksessa tullaan huomioimaan kriteerinä myös tämä toimintaympäristöjen haasteellisuus. Se on erittäin merkittävä uudistus myös rahoituksen osalta. Varhaiskasvatuslakia on kovasti odotettu ja nyt vihdoin sitä ollaan edistämässä ja myös hallinnon siirto on toteutumassa, elikkä tässä ollaan menossa vahvasti eteenpäin. Tämä ryhmäkokorahamäärä on tietysti aivan valtaisa, 50,5 miljoonaa, joka on hyvin tärkeä koulutussektorilla, elikkä me pystymme turvaamaan laadukasta opetusta yhä paremmin. Olisin halunnut kysyä tästä nuorten syrjäytymisen ehkäisystä yhteiskuntatakuun osalta: (Puhemies: Nyt tulee minuutti täyteen!) Minkälaisia toimenpiteitä on jo tähän mennessä aloitettu? Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Nylander, ja sen jälkeen ministeri Gustafssonin vastaus. 19 Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on pelätty, että koulutuspaikkoja häviää alueilta. Hallituksen tavoitteenahan on vahvistaa niitä rakenteita, joilla pystytään turvaamaan palveluiden saatavuutta. Esimerkiksi lukioverkostoa ja lukiokoulutusta ollaan uudistamassa, ja hallitusohjelmassahan lukee, että alueellinen saatavuus turvataan. Kysymys kuuluu, miten ministeriössä on hahmoteltu tätä. Tarvitaan varmasti uusia opetusmenetelmiä, uusia yhteistyöverkostoja, jotta tämä saavutetaan, mutta onko ministeriössä pohdittu tätä, minkälaisia mahdollisuuksia tämä kirjaus tuo mukanaan? Toinen asia on, että päivähoito ja varhaiskasvatus on siirtymässä kokonaisuudessaan opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Tämä on hyvä ja oikeansuuntainen ratkaisu. Nähdään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kokonaisuutena, mikä on tietysti omiaan tukemaan lasta ja perhettä. Suurin osa kunnista on jo siirtänyt päivähoidon sivistystoimelle, mutta lainsäädäntö ja laki kuitenkin sallivat, että kunnat valitsevat hallinnonalan. (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) Tuleeko hallitus muuttamaan lakia, ja jos näin on laita, millä aikataululla, niin että varmistetaan, että kunnissa myös siirretään päivähoito ja var-

51/1/20 PTK 51/2011 vp 13 haiskasvatus kokonaisuudessaan sivistystoimelle, jotta se vastaa tätä kansallista tahtotilaa? Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt ministeri Gustafsson 2 minuuttia, ja sen jälkeen ministeri Arhinmäki. 20 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Tässä nousi kaksi tärkeää asiaa esille, ja kaikki muutkin ovat tärkeitä. Aloitan nyt tästä lukioverkosta, lukiotilanteesta. Meillä on tällä hetkellä Suomessa 395 lukiota, niin sanottuja pieniä lukioita on satakunta. Monilla niin sanotuilla pienillä lukioilla on omilla alueillaan erittäin tärkeä sivistystehtävä alueellisesti ja paikallisesti. Kun on keskustelussa ollut esillä paljon tämä niin sanottu pienten lukioitten lisä, jolla on turvattu alueellisesti tärkeä sivistysverkko, niin ei ministeriössä olla enkä minä ole poistamassa sillä tavalla pienten lukioitten lisää, että tarkoitus olisi jotenkin poistaa kaikki pienet lukiot, ei lainkaan. (Keskustan ryhmästä: Millä tavalla sitten?) Tämä tullaan harkitsemaan hyvin tarkkaan, kun lukion rahoituslakiuudistusta tehdään, että se on koulutuksellisesti ja sivistyksellisesti ja myöskin alueellisesti tasa-arvoinen, mutta se ei varmasti tarkoita sitä, että kaikki niin sanotut pienet lukiot voivat säilyä. Pidän tärkeänä, että pienet lukiot tekevät yhteistyötä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten kanssa ja näin yhteisten opettajien, toimitilojen ja muitten kautta voidaan saada säästöä. Ammattikorkeakoulujen kohdalta: Nyt on lähtenyt 5. päivä lokakuuta ammattikorkeakouluille tällainen opetus- ja kulttuuriministeriön palautekirje, joka pitää sisällään ammattikorkeakoulukohtaisesti erilaisia toimenpidesuosituksia. Se pitää sisällään myöskin koulutusohjelmien määrällistä karsintaa. Kuitenkin nämä karsinnat perustuvat hyvin tarkkoihin selvityksiin, tutkimuksiin ja muihin, esimerkiksi siihen, että meillä on kerta kaikkiaan ylikoulutettu liikaa nuoria työttömäksi kulttuuri- ja viestintäalalla, eräillä muillakin, ja on myöskin nuorten etu, että itse asiassa tähän ongelmaan tartutaan. Ammattikorkeakoulut antavat ensi vuoden helmikuuhun mennessä palautteen ministeriöön, ja jo nyt tiedän, että sieltä löytyy varmaan semmoisia kipukohtia, jotka on syytä sitten ministeriössä kevättalvella arvioida. Se palaute on huolellisesti ja hyvin tehty, olen lukenut, tunnistan kaikki ne asiat, mutta ymmärrän sen, että ei kaikki viisaus voi olla opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tämä tehdään aitona vuorovaikutuspuheluna, keskusteluna, ja se tulee vaikuttamaan myöskin käytännössä sitten. Mutta tätä noin 2 000 aloituspaikan vähentämistä on esittänyt muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erittäin laaja tutkimus ja selvitys, sitä ei ole mistään ulkopuolelta vedetty. Lopuksi sanon, puhemies, ehkä tärkeimmän asian ammattikorkeakouluihin liittyen. Kun erityisesti nyt keskustan ja perussuomalaisten taholta on annettu ymmärtää, että tähän esitykseen sisältyy joku alueellista eriarvoisuutta lisäävä elementti, se ei pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan esimerkiksi Lapin kohdalta tällä hetkellä 19 21-vuotiaita kohtaan aloituspaikkoja ammattikorkeassa ja tiedekorkeakouluissa on 70,3 prosentille ikäluokasta, vuonna 2016 meidän esityksen mukaan on 73,6:lle, eli se nuorten kohdalta paranee. Pohjois-Karjalan kohdalta tämä parannus on peräti 11,6 prosenttiyksikköä: nousee 86 prosentista 97 prosenttiin, kun valtakunnallinen keskiarvoluku vuonna 2016 on 67,4. Taustalla on yksinkertaisesti se, että ikäluokat vähenevät merkittävästi. Lapissa korkea-asteen kohdalta tämä ikäluokka supistuu 15 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 14 prosenttia. Mutta nuorten kannalta aloituspaikkoja on enemmän kuin oli aiemmin. Tässä tämä hallitus parantaa nuorten lähtökohtia päästä niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkea-asteen4 koulutukseenkin. Toivon keskustapuolueelta kohtuullisuutta ja rehellisyyttä. 21 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa totesi, että tästä 100 euron tasokorotuksesta ei jää 100:aa euroa käteen. No, me nyt alennamme työmarkkinatuella olevien perusvähennyksen nostolla heidän verotustaan. Kun ajatellaan, että tulee 100 euroa plus 20 euroa, niin aika tavalla se on 100 euroa, jos ei ole pysyvästi toimeentulotuen varassa. Se menee aika tarkalleen siihen 100 euroon tämän indeksikorotuksen myötä. Kysymys siitä, että pitää tukea muitakin urheilulajeja kuin jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, yleisurheilua, on ihan oikea huomio. Meidän pitää tasaisesti katsoa, että lajeja tasa-arvoisesti tuetaan, ja nähdä myös, että uusia lajeja nousee nuorten parissa koko ajan. Ajatellaan vaikka lumilautailua, johon muutama vuosi sitten suhtauduttiin siten, että onko se urheilua ollenkaan, ja

14 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/22 tällä hetkellä taitaa olla meidän menestynein olympialaji. Tällä hetkellä esimerkiksi BMXpyöräily on ensimmäistä kertaa tulossa olympialajiksi. Mietitään sitten jotain skeittausta, onko kukaan nähnyt tuettavan skeittaajaa? Onko se kulttuuria, nuorisotyötä vaiko urheilua? Se on varmaan kaikkea tätä parkour eli tarvitaan näitä. Toinen tärkeä huomio on se, että naisten ja miesten välinen, tyttöjen ja poikien välinen tasaarvo liikunnassa pitää hyvin tarkkaan olla, että tuetaan tasaisesti näitä. Lasten ja nuorten liikunta. Tässä uudessa tuntikehyksessä on tarkoitus lisätä liikuntatunteja. Mutta oleellista on se kulttuuri kouluissa, liikkumisen kulttuuri, ja se, että esimerkiksi pihat ovat sellaisessa kunnossa, että ne innostavat välitunneilla liikkumaan. Myös esimerkiksi lähiökenttien rakentaminen koulujen pihoille, jotta voi harrastaa liikuntaa myös kouluajan ulkopuolella esimerkiksi kerhotoiminnan osalta, on hirveän tärkeätä, koska meidän lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, jopa ne lapset ja nuoret, jotka osallistuvat ohjattuun seuratoimintaan. Edustaja Juha Väätäinen sanoi, että ei tarvita enää huippu-urheilua, kun hän on kunniakkaasti sitä edustanut silloin 1970 1980-luvun taitteessa. Edustaja Väätäinen oli silloin varmaan esikuva monelle, joka innostui juoksemaan. Tänä päivänäkin tarvitaan huippu-urheilua siihen, että on esikuvia, jotka innostavat nimenomaan lapsia ja nuoria liikkumaan. Huippu-urheilussa pitää nähdä tämä puoli. Tarvitaan myös rakentamista, koska kyllä liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa. Enää ei riitä se, että puuhun kiivetään tai soratiellä juostaan, vaan tarvitaan ihan kunnollisia harrastusmahdollisuuksia. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, joka saadaan nimenomaan yhteiskuntaan kotoutettua hyvin liikunnan kautta ja jolle saadaan informaatio maahanmuuttajajärjestöjen kautta. Tasa-arvon osalta edustaja Mustajärvi kysyi yhtiöittämisestä. Monesti pohditaan yhtiöittämisen ja ulkoistamisen hyötyjä ja monesti niitä on ihan perustellusti epäilty. Hyötyä ei voi tulla siitä, että palkkoja lasketaan. Tasa-arvoministerin vahva näkökulma on se, että naisvaltaisten alojen palkoista pitää pitää huolta. Edustaja Peltonen kysyi siitä, mihin nuorisotakuurahoja käytetään. Ennen muuta nyt tänä vuonna niitä käytetään minun sektorillani etsivään nuorisotyöhön, jolla pyritään välttämään, ettei yksikään nuori syrjäytyisi, ja siihen, että meillä on työpajatoiminta kunnossa, että on paikka, jonne ohjata, mutta 2013 astuu voimaan. Ministeri Ihalainen tuli tänne, jonka vastuulla tämä ennen muuta on. Meillä oli aloitusseminaari, jossa olivat ministeri Ihalainen, ministeri Gustafsson, ministeri Guzenina-Richardson ja minä, eli siinä on todella voimakkaasti nyt koko hallitus sitoutunut sen eteenpäinviemiseen. Työryhmä nyt pohtii niitä keinoja. Ensi vuoden alkupuolella tulee tarkempaa tietoa. 22 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä edustaja Sarkomaa totesi, niin luonnollisesti koulutuspaikat tulisi alueilla jakaa ikäluokan koon perusteella sekä elinkeinoelämän tarpeitten perusteella. Ne kai ne ovat ne tärkeimmät kriteerit. Nyt näyttää kuitenkin siltä, kun tilastoja katsoo, että esimerkiksi kesussa ja ministerilinjauksissa, puhumattakaan Vattin suosituksista tai Opetushallituksen suosituksista, näin ei ole tapahtunut. Tästä seuraa myös se kuuluisa nuorisotakuuproblematiikka elikkä kysymys siitä, että kun opiskelijapaikkoja annetaan vähemmän nuorisoikäluokan kokoon suhteutettuna ja sitten puhutaan, että nuorisotakuun kautta työllistetään, niin tänne jää kuitenkin nuorisoikäluokka, joka ei takuuvarmasti pääse kumpaankaan putkeen. Kysymys kuuluu, mitä näille aiotaan tehdä, aiotaanko nämä nuoret antaa kuntien hoidettavaksi ja kuinka pitkäksi aikaa ja onko rahoitus tähän varattu valmiiksi. Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Gustafsson, ja nyt 2 minuuttia on sitten ehdoton. 23 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Pahoittelen sitä, että en kerinnyt kaikille vastaamaan äskeisen puheenvuoron lyhyyden johdosta, mutta lupaan vastata kaikille, kun saan aikaa. Mutta tähän edustaja Kerolan kysymykseen nyt. Kun tarkastellaan toiselle asteelle siirtyvää ikäluokkaa, niin vuoteen 2015 tämä ikäluokka supistuu noin 8 000 nuorella. Minulla on tässä edessäni nyt tutkimus, joka kertoo sen, että ikäluokalle 2009 Pohjois-Suomessa 82 prosentille oli aloituspaikka. Nyt ministeriön ehdotuksen mukaan ikäluokkasuhde paranee niin, että 84 prosentilla on mahdollisuus saada ammatillisen koulutuksen aloituspaikka ja tämän päälle tule-

51/1/24 PTK 51/2011 vp 15 vat vielä paikalliset lukion aloituspaikat. Itä-Suomenkin kohdalta tämä tilanne paranee. Ikäluokkasuhde nousee 80:stä 83:een. Myönnän sen, että olen jonkun verran siirtänyt ja olemme ministeriössä siirtäneet aloituspaikkoja pääkaupunkiseudulle, suurmetropolialueelle, jolla dramaattisen paljon nuoria on jäänyt ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. (Välihuutoja) Mutta se luku vielä suurmetropolialueellakin, kun maan keskiarvo ikäluokkasuhteessa on 75, jää 67:ään 2009 ja nousee 79:ään eli jää merkittävästi vielä jälkeen Lapista ja Itä-Suomesta. Sen takia kiistän jyrkästi, että hallitus olisi jotenkin heikentämässä alueellisesta tasa-arvonäkökulmasta ikäluokan pääsemistä ammatilliseen koulutukseen. 24 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Jos voisi julistamalla muuttaa nämä koulutusleikkaukset tuloiksi tai aloituspaikkojen leikkaukset lisäyksiksi, ministeri Gustafsson, te onnistuisitte siinä. Minä onnittelen teitä. Te onnistuisitte siinä, jos ne voisi julistamalla muuttaa, mutta kun ei voi. Faktat ovat faktoja. Se on arvovalinta ja ideologinen valinta, että keskitätte koulutusta, keskitätte ammattikorkeakoulutusta, vetovoimaisia yksiköitä, hyvin työllistäviä. Tiedättekö, mitä ammattikorkeakoulut tällä hetkellä miettivät? Ne miettivät, mitä ne tekevät tulevaisuutensa suhteen, miten ne joutuvat keskittämään sen johdosta, miten te olette ideologisen valinnan tehnyt. Tämä tasa-arvokäsitys teillä on kovin erikoinen. Te sanotte hallitusohjelmassa, että alueellinen saatavuus turvataan, jokaiseen maakuntaan korkeakoulu., maailman osaavin kansa. Tämäkö toteutetaan leikkauksilla, 300 miljoonan euron leikkauksilla, aloituspaikkojen leikkauksilla, ajamalla alueellinen koulutus alas? Se kuulostaa varsin erikoiselta, vähän niin kuin rööki hampaissa tekisi tupakanvastaista valistuskampanjaa. (Puhemies: Nyt aika on täynnä!) Hyvin erikoista ja ristiriitaista, ministeri Gustafsson! 25 Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustajille Rajamäki, Nylander ja Sarkomaa tiedoksi, että kysyntä ja tarjonta eivät todellakaan kohtaa tuolla Pohjois-Pohjanmaalla, missä keskellä luonnonvaroja luonnonvara-alan koulutuspaikat lopetetaan ammattikorkeakoulusta, kuten myös todella huolestuttavaa on tämä Kemi-Tornio-alueen leikkaaminen. Ikäluokka pienenee 15 prosenttia, mutta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua leikataan 40 prosenttia. Minusta siinä on sangen suuri ero. Tasa-arvo ei toteudu. Mitä tulee tähän metropolialueen vetovoimaisuuteen, niin budjettikirjan tilastot osoittavat, että ammattikorkeakoulujen läpäisy on ollut hyvä kautta maan. Kyllä meillä on ollut ammattikorkeakouluissa vetovoimaa koko Suomessa, minkä osoittaa myöskin pelikehittelyn huippuosaaminen Kajaanissa, metropolialueelta katsottuna syrjässä, mutta todella huipputyötä. 26 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tarvitsee myöntää, etten ole tästä löytänyt sitä kohtaa, mikä koskee perussuomalaisia, mutta tarvitseehan sen siellä olla, koska ministeri oikein sen linjapuheeseensa otti, joten missä kohtaa se oikein siellä on? Mutta ymmärrän ministeri Arhinmäen kommenttia, kyllähän se korpeaa, kun joutuu vastoin vaalilupauksiansa toimimaan hallituksessa. Koulutuspuoleen. Te ilmoitatte, että panostatte koulutukseen. Mihin nämä rahat menevät, koska kuitenkin aloituspaikat vähenevät? 27 Outi Mäkelä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Taideyliopistojen yhteistyö ja yhdistäminen on ollut aikamoinen jumppa tässä vuosien varrella, ja nyt hallitusneuvottelujen jälkeen on kuultu vähän ristiriitaisia viestejä siitä, miten yhdistämishankkeessa edetään. Olisin nyt kuullut mielelläni opetusministeriltä, mikä on tämän päivän tilanne. Nuorisoministeriltä kysyisin, kun edellinen nuorisoministeri ei jostain syystä ehtinyt tuoda tänne suuren salin käsittelyyn lapsi- ja nuorisopoliittista ajankohtaiskeskustelua, voisiko edellisellä kaudella Allianssin nuorisoystävällisimmäksi kansanedustajaksi tunnustama nykyinen nuorisoministeri mahdollisesti tehdä sellaisen lupauksen, että tässä salissa päästäisiin käymään ajankohtaista nuorisopoliittista keskustelua. 28 Esko Kiviranta /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuksien myöntämisvaltuudet putoavat ensi vuoden budjettiesityksessä melkein nollaan. Summa oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä 86,5 miljoonaa euroa, tänä vuonna talousarviossa 36 miljoonaa euroa ja nyt 5 miljoonaa euroa. Pettymys on suuri niissä kunnissa, joi-

16 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/29 den peruskoulun peruskorjaus- tai laajentamishanke on jo yltänyt opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan mutta valtionosuudelle ei ole vielä myöntämisvaltuutta. Kysymys on usein niin sanotuista homekoulutapauksista. Näin yhtäkkinen muutos on yksittäisen kunnan kannalta kohtuuton. Kysynkin ministeri Gustafssonilta: Olisiko tähän saatavissa muutosta ja hiukan ohjelmallisuutta, että ainakin jo vireillä olevat tapaukset voitaisiin hoitaa? 29 Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää opetusministeriä ja koko hallitusta siitä, että opetusryhmien pienentämisen operaatio jatkuu edelleen ja yhä suuremmalla summalla. Se on tärkeää, että perusopetuksesta pidetään huolta jatkossakin ja ryhmäkoot pienenevät entisestään. Kysyisin kuitenkin, miten käy niille kunnille, jotka ovat tätä rahaa aikaisempina vuosina saaneet mutta eivät ole sitä välttämättä käyttäneet siihen, mihin se on tarkoitettu. Seurataanko tilannetta ja tullaanko heiltä mahdollisesti perimään näitä rahoja takaisin? Sitten keskustalaisille ja etenkin edustaja Kerolalle muistutus siitä, että kyllä viime kaudella, muutama vuosi sitten, te teitte aluepolitiikkaa: te lakkautitte Kajaanista opettajankoulutuslaitoksen. (Välihuutoja) Jos olisin keskustalainen tässä eduskunnassa, olisin nyt kyllä aivan hiljaa tästä alueellistamispolitiikasta. 30 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Mitä tuohon opettajankoulutukseen liittyy, niin nyt täytyy katsoa vuoden takaiseen aikaan ja miettiä, missä ne sylttytehtaan ovet oikein sijaitsevat, ja täytyy sanoa vielä tähän sekin, että opetusministeri on tehnyt tämän ratkaisunsa kohdallaan ja mietimme, mistä lähtökohdista. Nyt kuitenkin kesussa todetaan vastoin aikaisempia vuosia, että opettajien kouluttamista tulee lisätä, tarve on havaittu heti. Mitä tästä opimme? Liian äkkinäisiä käänteitä ei pidä tehdä koulutuspolitiikassa. (Pauliina Viitamies: Pääministeripuolue!) Viitamies kun totesikin, että tehdään poliittisia päätöksiä, niin niitä ei pidä tehdä vaan ne täytyy tehdä todella alueellisten tarpeiden mukaan. 31 Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulut ovat kyllä tiedostaneet kehittämistarpeet ja kehittäneet toimintaansa, yhteistyötä niin, että opetuksen laatu voidaan turvata. Lapissa on kehitetty korkeakoulukonserniyhteistyötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Rovaniemen ja Lapin yliopiston kanssa. Maakunnassa on todellakin käytetty luovuutta ja tehty viisaita suunnitelmia tulevaisuuden koulutusjärjestelmäksi. Mutta nyt jääkylmä suihku pohjoisen ihmisenä tekee melkein mieli sanoa, että kylmempi kuin Jäämeren aallot pyyhkäisee ja yllättäen sieltä Tampereen suunnasta, arvoisa ministeri. Se pyyhkii yhden osan kertarysäyksellä pois tuosta korkeakouluyhteistyökuviosta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aloituspaikkaleikkaus, tuo 40 prosenttia, tarkoittaa käytännössä tuon yksikön alasajoa. Tämä koetaan alueella voimakkaana viestinä hallituksen koulutusvihamielisyydestä. Kun samaan aikaan edustaja Kivirannan esiin nostamat rakentamisvaltuudet loppuvat, niin mihinkä näin julma leikkaaminen koulutuspuolella, arvoisa ministeri, perustuu? 32 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Meillä Etelä- Pohjanmaalla nämä esitykset korkeakoulujen paikkojen osalta olivat erittäin raskaat. Se on sillä lailla hyvin erikoista, että kun meillä on hajautettu korkeakoulumalli, niin se on nimenomaan meidän maakuntamme toive ollut, että se on sellainen, ja se on ihan siellä maakuntavaltuuston tasolla aivan viime keväänä testattu, että se yhä edelleen on se meidän kantamme. Mihin se perustuu? Se perustuu siihen, että meillä on paljon pieniä yrityksiä, meillä on paljon nyrkkipajoja, ja meidän kaltainen maakunta tarvitsee tämäntyyppisen korkeakouluverkoston. En millään jaksa uskoa, että te haluatte viedä meiltä nämä 120 paikkaa. Onko teillä jotenkin ideana tässä se, että tämä on nyt se teidän ensimmäinen tarjouksenne ja se teidän todellinen tarjouksenne on siinä, että te haluatte keskittää nämä paikat maakuntakeskukseen? Onko se se todellinen viimeinen tarjous? Sitten mitä huippu-urheiluun tulee, meillä on yksi laji, jossa me olemme varmasti maailman parhaita siellä katsomot pullistelevat, voi olla katsomossa enemmän porukkaa kuin kunnassa

51/1/33 PTK 51/2011 vp 17 jäseniä eli pesäpallo. Siihen pitää tulla panostuksia, Suomen kansallislaji. Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Pelkonen, ja sen jälkeen ministeri Gustafsson, 2 minuuttia. 33 Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu eli se, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan koulutus-, kuntoutus- ym. paikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta, on äärimmäisen tärkeä ja hatunnoston arvoinen teko ja monelle nuorelle varmasti lottovoitto, mutta tähän liittyen kuitenkin pari tarkentavaa kysymystä. Alle 30-vuotiaista työttömistä nuorista moni on jo ikävä kyllä syrjäytynyt ja moniongelmainen, ja heille ei riitä se, että heille vaan tarjotaan työpaikkaa, vaan he tarvitsevat kädestä pitäen opastusta ja henkilökohtaista apua. Eli miten tämä hoidetaan? Toinen asia: Tässähän ei ole minkäänlaista vastaanottopakkoa näitä tarjottavia toimenpiteitä kohtaan. Eli miten ne nuoret, jotka sitten jatkavat mieluummin toimeentulotuen uraputkessa? Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Gustafsson, 2 minuuttia. 34 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Jatkan edelliseltä kierrokselta. Edustaja Jouko Jääskeläinen kysyi taito- ja taideaineiden, kädentaitojen perään. Pidän tässä nyt tehtävässä tuntijakouudistuksessa kenties kaikkein tärkeimpänä asiana, oikeasti, että taito- ja taideaineitten asema lisääntyy. Se pitää sisällään myöskin kädentaidot. Pidän tärkeänä myöskin tämän arvokasvatuksen aseman vahvistamista koko peruskoulussa: missä määrin se toteutuu tuntijaolla, missä määrin sitten ikään kuin tämmöisellä opetussuunnitelmatasoisella vahvistamisella. Mutta minusta meidän lapset ja nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat vahvemman arvokasvatusperustan. Sitten edustaja Alanko-Kahiluoto peräsi mielestäni tärkeitä koulutuksen syvärakenteeseen liittyviä kysymyksiä periytyvyyden suhteen. Vuoden päästä syksyllä hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle tullaan antamaan valtioneuvoston esitys koulutuksen tasa-arvo-ohjelmaksi. Itse asiassa sen elementit ovat nyt pääosin sisällä lausunnolla olevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, ja sen yhteydessä ja sisällä on tarkoitus sitten käydä tarkemmin kiinni muun muassa siihen, mitä tämän koulutuksen periytyvyysongelman ratkaisemiseksi voidaan tehdä. Siitähän periaatteessa on tutkimuksia ja tietoa olemassa, mutta on tärkeää, että siihen käydään kiinni. Sitten, edustaja Puumala, täällä ei oikein istunut merkittävän keskustapuolueen sivistyspoliittisen vaikuttajan suuhun tällainen lähestymistapa. Siis ei pidä nyt vähätellä sitä, että hallitusohjelmassa ja kesussa on vahvat painotukset siihen, minkä takia me tähtäämme kuitenkin näissäkin oloissa yhdeksi maailman osaavimmaksi kansaksi. Kaikilla koulutuksen tasoilla on vahvat elementit lisätä koulutuksen laatua. Se koskee niin peruskoulua, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta kuin myös ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Minulla ei ole aikaa käydä niitä koulutustasokohtaisesti lävitse, mutta siellä on muun muassa tarkoitus tällaisiin rahoitusjärjestelmäuudistuksiin sisällyttää vahva laadun parantamisen ja kehittämisen elementti, ja voin vakuuttaa, että vaikka nämä säästöt eivät ole mukavia ja ne tuottavat joissakin yksiköissä varmaan ongelmiakin, tuskaakin, niin se ei tähän isoon kokonaislinjaan ja tahtotilaan vaikuta. Esimerkki: Jos joku pieni lukio lakkautuu tai tekee yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa, tulee laajempi opetustarjotin sille nuorelle, niin hänen mahdollisuutensa ihmisenä ja kansalaisena parantaa omaa osaamisensa ja ammattisivistyksensä tasoa paranee. Mahdollisuudet kasvavat, mitä esimerkiksi se pieni lukio tai hyvin pieni ammatillinen keskiasteen yksikkö voi antaa. Eli yhteistyöllä syntyy nuoren kannalta parempaa opetuksen laatua. Tämä sama esimerkki voidaan kytkeä ammattikorkeakouluihin. Minä olen ollut synnyttämässä 1990-luvulla Suomeen ammattikorkeakoulujärjestelmää ja minä tulen huolehtimaan siitä, ja kun jo nyt on ammattikorkeakoulujen synergiayhteistyökonsortioita olemassa, niin (Puhemies: Nyt alkaa aika olemaan täynnä!) ne voivat kehittyä ja kasvaa. En ole yhtään ammattikorkeakoulua lakkauttamassa. Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Ruohonen-Lerner poissa, edustaja Oinonen poissa, edustaja Tuupainen paikalla.

18 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/35 35 Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Entisenä reviisorina ja tilintarkastajana tykkäisin, että poliittista rehellisyyttä tulisi enemmän tähän saliin. Ministeri Arhinmäki: Vuosi sitten tässä salissa, kun tämän vuoden budjettia valmisteltiin, te vaaditte talousarvioon valtionosuuksien lisäämistä 731 miljoonaa euroa, josta 450 miljoonaa euroa kohdistuisi sosiaali- ja terveyspuolelle. Aika voimakas takinkääntö oli, kun nyt hallituksessa olette vähentämässä valtionosuuksia kunnille 631 miljoonaa euroa. Takinkäännön hinta on 1,7 miljardia. Kysymys kuuluu: Eivätkö tämän kaltaiset valtionosuuden vähentämiset peruskunnille aiheuta myöskin kulttuuripuolella vähennyksiä, muun muassa teatterissa ja orkesterissa? Eivätkö tämän kaltaiset vähennykset aiheuta myöskin sitä, että peruskunnat, niin kuin kotikylässäni Jyväskylässä, eivät pysty pitämään määräaikaisia toimia, virkoja, vaan ne joudutaan päättämään siinä vaiheessa, kun sopimus raukeaa? Tämä valtionosuuksien vähentäminen tälläkin tavalla lisää eriarvoisuutta kunnassa ja vähentää sitä teidän mainitsemaanne työllisyyttä. 36 Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutama vuosi sitten toteutettiin yliopistojen palkkauudistus, ja sen seurauksena yliopistojen työntekijöiden, tutkijoiden ja opettajien kannalta yliopistot tulivat entistä heikommiksi työpaikoiksi. Toistuvat henkilökohtaisten suorituskykyjen arvioinnit ja palkkaneuvottelut ilman todellista budjettivaraa palkkojen korottamiseksi ovat huonontaneet työilmapiiriä ja ovat omiaan lisäämään henkilökunnan välistä eripuraa. Nyttemmin yliopistoissa suoritettu varainkeräys ja valtion maksama lisätuki vääristivät edelleen maakunnan yliopistojen kilpailukykyä. Ministeri Gustafssonilta kysyisin: Tarjotaanko laadukasta opetusta tulevaisuudessa ainoastaan Aalto-yliopistossa? 37 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä ei ole oikein, että kolmannes Kemi-Tornion aloituspaikoista loppuu, neljännes Keski-Pohjanmaan aloituspaikoista loppuu, viidesosa Etelä- Karjalan aloituspaikoista loppuu jne. Teidän mielestänne se on oikeudenmukaista, meidän mielestämme se ei ole oikeudenmukaista. Opetusministeri Gustafsson, ammattikorkeakouluilla on koulutuksen lisäksi myös elinkeinoelämän kehittämistehtävä. Yhdessä alueen yritysten kanssa ne antavat merkittävän tuotekehityspanoksen tulevaisuuden mahdollisuuksien etsimiseksi ja samalla tarjoavat opiskelijoille käytännönläheistä mahdollisuutta perehtyä työelämään. Tämä on erittäin tärkeä asia maakuntien elinvoiman kannalta. Oletteko valinneet hajota ja hallitse -taktiikan, koska tänä vuonna kouraisette ammattikorkeakouluilta? Onko ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna lukioiden, ammattiopistojen ja yliopistojen vuoro? 38 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus on osaamisessa ja nimenomaan korkeatasoisessa osaamisessa. Meidän täytyy varmistaa se, että meidän koulutuksemme on laadukasta, että meillä on pätevät opettajat ja tasokasta koulutusta. Koulutuspolitiikkaa ei voi ohjata seinien ehdoilla eikä sitä voi myöskään ohjata yksistään aluepolitiikan ehdoilla. Ne ovat tärkeitä näkökulmia, mutta, keskusta hyvä, häntä ei voi heiluttaa koiraa tässä elintärkeässä asiassa. Minä kiitän ministeri Gustafssonia. Jos kuuntelitte tarkkaan, koulutuspaikat lisääntyvät. Ne lisääntyvät, koska nuorisoikäluokat pienenevät mutta aloituspaikkoja pienennetään tätä vähemmän. Siis koulutustarjonta kasvaa. Tämä on erittäin tärkeää. Tästä täytyy kiittää tätä hallitusta, joka on koulutusmyönteinen hallitus. Ja nyt, kun eri alueilla optimoidaan sitä, minne aloituspaikkoja suunnataan, niitä täytyy suunnata sinne, missä nuorisoikäluokat ovat suuria. Ne ovat suuria suurmetropolialueella, mutta ne ovat suuria myös pohjoisen metropolialueella Pohjois-Pohjanmaalla, ja hallitus varmasti huomioi tämän, kun jatkossa aloituspaikkoja allokoidaan alueille. 39 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Edustaja Tuppurainen ja ministeri Gustafsson, ymmärrättehän te, että te nyt ohjaatte hallitukselta kovimmat leikkaukset juuri tähän ammattikorkeakoulukenttään. Siis minä olen istunut aika monessa kriisikokouksessa viime päivinä sattuneesta syystä: 120 miljoonaa euroa ja 2 200 aloituspaikkaa. Se ei yksinkertaisesti onnistu näiltä ammattikorkeakouluilta, ei näiltä hienoilta, hyviltä etelän ammattikorkeakouluiltakaan.

51/1/40 PTK 51/2011 vp 19 Tässä ei ole mitään visiota nyt teillä siitä, miten jatkossa ihan oikeasti nämä tulevat ammattilaiset turvataan kaikkialle Suomeen. Nämä leikkaukset ovat vastoin teidän omia periaatteitanne. OKM on linjannut, että koulutusta kootaan vahvoihin kokonaisuuksiin ja nämä aloituspaikkaleikkaukset suhteutetaan tuloksiin. Ei näin käy esimerkiksi Jyväskylässä. Te jätätte kulttuurin koulutusta hajalleen pieniin pieniin yksiköihin ympäri maata ja leikkaatte kokonaisen vahvan kulttuurikoulutuksen kokonaan Jyväskylästä, joka on ollut 14 toimintavuoden ajan yksi parhaista suomalaisista ammattikorkeakouluista. Tulokset ja mittarit ovat olemassa, katsokaa sieltä. Eli tämä on täysin epäloogista. (Puhemies: Minuutti, arvoisa edustaja, on täynnä!) Te sattumanvaraisesti roiskitte ja leikkaatte, ja tällä tavalla syntyy erittäin kummallista koulutuspolitiikkaa. Ja vielä yksi asia... Puhemies Eero Heinäluoma: Hetkinen, edustaja, nyt puheenvuoro on edustaja Heinosella. Olkaa hyvä. 40 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafssonille pitää antaa kiitosta siitä, että Perusopetus paremmaksi -hanketta jatketaan ja luokkakokoja halutaan perusopetuksessa pienentää, ja myös siitä, että nyt otamme käyttöön nuorisotakuun, ja ministeri Arhinmäkeä siitä, että urheiluun ja liikuntaan panostetaan tässäkin tilanteessa erittäin paljon rahaa. Toivotaan, että Arhinmäki pysyy siellä omalla pelikentällään. Siellä riittää paljon työtä. Kysyisin ministeri Gustafssonilta vuotta, koska varhaiskasvatuslaki tulee voimaan. Ette kyselytunnilla siihen vastannut. Minkä vuoden alusta uusi varhaiskasvatuslaki on voimassa? Sitten ammattikorkeisiin lyhyesti. Toivon, että tässä ammattikorkeakoulu-uudistuksessa vetovoima on se kuvaaja, jolla näitä uudistuksia tehdään. Nyt tuossa esityksessänne se ei kyllä parhaalla mahdollisella tavalla myöskään täällä eteläisessä Suomessa toteudu. Aivan lopuksi opettajankoulutukseen. Yliopiston autonomiastahan siinä oli kyse, niin kuin täällä keskustastakin todettiin, ja nyt tämänkin opetusministerin aikana näyttää siltä, että Tampere lopettaa yhden opettajankoulutuslaitoksen Suomesta. 41 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on huomioitavaa se, että periaatteellisesti ammattikorkeakoulu-uudistus on tärkeä ja kannatettava. Mutta olisin kyllä tästä ammattikorkeakoulu-uudistamistavasta nyt ministeriltä kysynyt, kun kentälle on tullut tämä viesti aloituspaikkojen karsinnasta ja se on aika kivulias viesti siitä näkökulmasta, että se leikkaa monessa ammattikorkeakoulussa juuri niitä osaamisen ja kehittämisen kärkiä, jotka seudullisesti on nähty tärkeiksi ja merkittäviksi ja jotka ovat koulutusaloina seudullisesti olleet menestystekijöitä. Täällä mainittiin jo Jyväskylän musiikki, Saimia-ammattikorkeakoulu, ja esimerkiksi omassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussamme olemme Kouvolan seudulla panostaneet viestintään monia vuosia myös rakentaen ja osaamista keräten. Miten näette tämän seudullisten menestystekijöiden karsinnan vaikuttavan jatkossa? Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Torniainen, siis edustaja Torniainen poissa, sitten edustaja Kalli. 42 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ministeri Gustafsson, te muistutitte meitä keskustalaisia rehellisyydestä, mikä on hyvä asia. Olen tottunut tässä salissa siihen, että puheet ja teot eivät välttämättä aina kohtaa, mutta aina olen luottanut siihen, että mitä on kirjoitettu, se pitää. Tasan vuosi sitten teidän edustamanne eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtobudjetin, jossa se esitti huolestuneisuuden osaamisesta ja tulevaisuuden investoinneista ja priorisoi homekoulut ja ammattikorkeakoulut, ja esititte 350 miljoonaa euroa enemmän kuin siinä budjetissa, jolla tämä vuosi on eletty. Tämä toimenpideohjelma lopettaa esimerkiksi maan parhaimman taidekoulun Kankaanpäästä. Kysynkin teiltä, olitteko te silloin rehellinen, kun teitte tätä, vai olitteko lepsu hallitusneuvotteluissa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen ministeri Gustafssonin ja ministeri Arhinmäen vastauspuheenvuorot, ja sen jälkeen palattaisiin puhujalistaan. Vai onko halua jatkaa? (Välihuutoja) Siinä tapauksessa jatketaan, mutta sitä

20 Keskiviikkona 12.10.2011 51/1/43 ennen kuullaan ministeri Gustafssonin puheenvuoro. Ja onko niin, että ministeri Arhinmäki vastaa myöhemmin? Näin varmaan. Ministeri Gustafsson nyt, ja tämän jälkeen debatti jatkuu vielä jonkun aikaa, mutta toisen puhemiehen johdolla. Ministeri Gustafsson, olkaa hyvä. 43 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen kohdalta alleviivaan ja korostan sitä, että arvostan ja pidän itse erittäin tärkeänä sitä paikallista osaamista ja profiloitumista, niin kuin täällä joku teistä peräsi tätä ammattikorkeakoulujen alueellista tehtävää, joka liittyy työllisyyden parantamiseen ja innovaatioiden, soveltavan tutkimuksen yhdistämiseen sen alueen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä on minusta erittäin tärkeä asia nyt, ja voin vakuuttaa teille, että kun ammattikorkeakoulujen omistajatahoilta, hallituksilta, tulee helmikuussa palaute opetus- ja kulttuuriministeriöön, pidän erittäin tärkeänä asiana myöskin omakohtaisesti perehtyä siihen, miten nämä vaikuttavat alueelliseen työllisyystilanteeseen ja tulevaisuuteen. Itse painotan kovin tätä teollisuuden, tekniikan osaamista, mitenkään nyt vähättelemättä kulttuuriakaan. Se nyt on vaan jouduttu toteamaan näin, että ei voida lähteä juustohöylällä vähentämään kaikilta ammattikorkeakouluilta kulttuuritarjontaa, vaan on sitten ministeriössä päädytty vähän kohdennetumpiin vähennyksiin, mutta nekin, totta kai, nyt sitten arvioidaan tämän prosessin aikana. Mutta olen tietysti ministerinä sitoutunut ammattikorkeakoulujen säästötavoitteeseen valtion kohdalta, mutta joudumme sitten katsomaan, mitä alueellisia ja paikallisia siirtoja ja järjestelyjä voidaan tehdä. Korostan sitä, että ei tämä tietysti voi olla mikään kiveen hakattu esitys, joka nyt on kentälle lähtenyt, vaan se sitten arvioidaan ministeriössä. Sitten täällä tuli myöskin tärkeä kysymys, joka koski näitä taideyliopistoja. Nyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa se on mukana sillä tavalla, että nyt lokakuun loppuun mennessä nämä kolme ammattikorkeakoulua, yliopistoa, vastaavat siihen kysymykseen, ovatko sitten tosissaan lähdössä tekemään tätä taideyliopistoa. Sitten sen jälkeen arvioidaan yliopistokentän sisältä ne resurssit ja voimavarat, joilla voidaan taloudellisesti ja muuten tukea tätä yhdistämistä. Pidän sitä itse merkittävänä ja tärkeänä asiana. Hallitusohjelmahan itse asiassa kannusti edistämään tätä tärkeää hanketta. Sitten tästä rehellisyydestä, mistä edustaja Kalli sanoi. (Timo Kalli: Ministeri aloitti!) Joo, minä aloitin sen, mutta minä ankkuroin sen kyllä hyvin tarkasti nyt siihen asiaan, että minä ymmärrän paljon kritiikkiä. Ymmärrän, että oppositio ampuu kovillakin, mutta huomioikaa nyt ne tunnusluvut, jotka täällä alkupuheenvuorossani esittelin. Tämä hallitus ei kohtele epäoikeudenmukaisesti, ei Lappia, ei Itä-Suomea, ei Pohjanmaatakaan. Siinä mielessä pidän kiinni siitä, että opetusministeri on kunnian mies. Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti. 44 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös kunnat panostavat jatkossa kulttuuriin ja liikuntaan, ja on hyvä, että ensi vuonna kunnat saavat euromääräisesti enemmän tuloja kuin tänä vuonna. Se on se fakta, joka tuohon kirjaan sisältyy. Samalla tavalla kuin sanoin siitä, että heikkoina aikoina tarvitaan kulttuuria, se tuo hyvinvointia ja iloa, siihen pitää panostaa, meillä täällä pitää olla ymmärrystä siihen, niin myös kuntien tasolla. Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tehdään tällä hetkellä. Siinä on käynnissä laaja asiantuntijakierros ja olisi hienoa, jos tästä voitaisiin keskustella myös eduskunnassa. Sehän on ennen muuta puhemiesneuvoston ja puhemiehen asia, mitä ajankohtaiskeskustelua käydään, mutta itse ministerinä tietysti olisin hyvin iloinen siitä, jos tällainen keskustelu käytäisiin. Oikeastaan tässä olivat ne kysymykset, joita suoraan tuli kulttuurialasta. Kysymyksiin siitä, mitä ollaan saavutettu: Muun muassa se, että on tehty täyskäännös, tuloerot eivät enää jatkaa kasvuaan, vaan ne lähtevät kapenemaan, ja verotus muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Tällaisia asioita se vasemmistoliitto on yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa saavuttanut. En tiedä sitten, mitä eduskuntasalin takapenkissä on tähän mennessä saavutettu.