Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.



Samankaltaiset tiedostot
Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Talviaikainen järven hapetus Coolox menetelmällä

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Tausta ja tavoitteet

Rehevöityneen järven kunnostamisen haasteet

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Mustialanlammin tila - mitä järvelle on tapahtunut sitten viimekesäisen kipsauksen?

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Järvikunnostuksen haasteet - soveltuuko ravintoketjukunnostus Hiidenvedelle?

Tuuloksen vesistöjen tilan parantaminen. Heli Jutila

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Kokemuksia kaivosvesiyhteistyöstä Yara Suomi Oy ja Vesi-Eko Oy

Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna,

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Lausunto vesistön merkittävän pilaantumisen korjaamista koskevassa asiassa, Talvivaara Sotkamo Oy

Lapinlahden Savonjärvi

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

Talvivaaran jätevesipäästön alapuolisten järvien veden laatu Tarkkailutulosten mukaan

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

raita.com Jätevedenpuhdistukseen tarvikkeita Laadukkaat ratkaisut kustannustehokkaasti. Ilmantuottolaitteet - ilmastimet Jätevedenpuhdistukseen

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

HAPETUSLAITTEET KUOPION KAUPUNGIN PIENVESIEN KUNNOSTUSPROJEKTEISSA

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

Särkijärven kunnostus toimijan näkökulmasta. Särkijärven osakaskunta Pirjo Särkiaho

Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017

Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

Kuopion pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma

Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla

KAKSKERRANJÄRVEN HAPETTOMAN SEDIMENTIN ALUEELLINEN LAAJUUS JA SEDIMENTIN KEMIALLISET OMINAISUUDET

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Poistokalastustarpeen arviointi Etelä-Savon alueella. Johdanto. Aineisto

Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Mäntsälän Hunttijärven hapetussuunnitelma

Vesijärven ulkoinen ravinnekuormitus lasku-uomien vedenlaadun seurannan perusteella arvioituna

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Iisalmen reitti-seminaari Vesistönkunnostukset Lapinlahdella

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016

Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Haja-asutuksen jätevedet

Hiidenveden vedenlaatu

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta Pirjo Särkiaho

Kokemuksia suomalaisten järvien kemikaloinnista

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

HIIDENVEDEN KUNNOSTUKSEN HANKESUUNNITELMA VUOSILLE

Yhteistyö onnistumisen edellytyksenä - esimerkkinä Harvanjärven kunnostus

Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisuja 4/2019 Tuusulanjärven kunnostushanke Toimintaohjelma vuodelle 2020

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, Itämeri-foorumi, 7.6.

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Kakskerranjärven vedenlaadun tutkimukset 2008 Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulu

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Vesistövaikutusten arviointi

Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesien kunnostus ja käyttö

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Ulkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

Hannu Salo Arja Palomäki Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, tutkimusraportti 106/2006

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Osakaskunta Veikkolan Vedet

Vesihuolto. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö valmistui Tavoitevuosi 2040 Lähtökohtana mm. vesienhoitolaki Tavoitteet

Espoon vesistötutkimus 2011

Transkriptio:

Vesi-Eko menee pintaa syvemmälle.

VESI-EKON KOKONAISPALVELUT Tilannekartoitus ja analyysi Kunnostusmenetelmien valinta Mitoitus Laitteiden asennus Kunnostustoimien organisointi Huolto- ja etävalvontapalvelu Raportointi ja suositukset Viranomaisyhteydet Ympäristöluvat

Vesi-Eko on omistautunut vesistöjen ongelmien ratkaisuun. Jos vesistön tila on heikko... Moni järvi ja meren rannikkoalue kärsii päästöistä, joita syntyy esimerkiksi taajamissa, teollisuudessa ja maataloudessa. Vaikka vesistöillä on luontainen kyky käsitellä ulkoista kuormitusta, niin liialliset päästöt käynnistävät väistämättä rehevöitymisen ennemmin tai myöhemmin. Rehevöityminen kuluttaa vesien happivarantoja, ja kun hapen määrä laskee tarpeeksi alas, pohjakerroksiin sitoutunut fosfori alkaa liueta veteen. Tämä kiihdyttää rehevöitymistä, ja syntyy sisäinen kuormituskierre. Kun kierre on käynnistynyt, ulkoisten päästöjen eliminointi ei enää riitä, vaan järvi tai rannikkovesistö tarvitsee apua kierteen katkaisemiseen. Vesi-Eko on asiantuntijayritys, joka on omistautunut tällaisten ongelmien ratkaisuun. Henkilöstöllämme on vahva teoreettinen tausta sekä vuosien kokemus järvien ja rannikkovesien kunnostuksesta ja tutkimuksesta. Näiden hankkeiden tuloksena lukuisat vesistöt lainehtivat tänä päivänä puhtaina rantojen ja veden asukkaiden iloksi. Vesialueen kunnostus on monen asian summa Jokainen vesistö on yksilöllinen, joten ennen kunnostuksen aloitusta on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa kohteen todellinen tila, ulkoisen ja sisäisen kuormituksen määrä ja laatu sekä päästökohteet. Kun nämä analyysit on tehty, voidaan määritellä, mitkä ovat parhaat ja kustannustehokkaimmat kunnostusmenetelmät. Tavanomaisesti käytettyjä keinoja ovat ulkoisen kuormituksen vähentäminen sekä sisäiseen kuormitukseen puuttuminen muun muassa hapetuksen ja ilmastuksen avulla. Toimia voidaan tarvittaessa tukea esimerkiksi ruoppauksella, tehokalastuksella ja erilaisilla kemikaaleilla. Tärkeää on myös kunnostusmenetelmien oikea mitoitus, laitteistojen asianmukainen asennus sekä eri kunnostustoimien organisointi. Vesialue ei parane hetkessä, joten lisäksi on syytä järjestää pitkäjänteisesti laitteiden ylläpito ja huolto. Vesi-Ekon kokonaisvaltaiset palvelut kat-tavat kunnostushankkeen kaikki vaiheet tilanne- arviosta laitteiden huoltoon ja lopputuloksen analysointiin. Tarvittaessa hoidamme myös yhteydet viranomaisiin ja huolehdimme ympäristöluvista. Tarjontamme kattaa lisäksi kehittämämme Mixox-hapetus- ja Visiox-ilmastuslaitteet.

Kartoitus paljastaa vesistön tarpeet ja tulevaisuuden Järven tai rannikkoalueen tilan määrittäminen on välttämätön mutta vaativa tehtävä. Työn helpottamiseksi olemme kehittäneet VE-Limno-ohjelmiston, jonka avulla pystytään käsittelemään laajoja aineistoja ja monimutkaisia riippuvuuksia. VE-Limno laskee vesistön nykyisen ravinnetaseen ja rehevöitymistilan sekä ennusteen tulevasta kehityksestä. Ohjelmistolla voidaan lisäksi simuloida eri kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia ja näin valita eri vaihtoehdoista tehokkaimmat. VE-Limno tarvitsee lähtötiedoiksi muun muassa vesialueen pinta-alan, tilavuuden ja valuma-alueen koon sekä tiedot haja-, piste- ja sisäkuormituksista. Jos kaikkia tietoja ei ole käytettävissä, puuttuvat tiedot voidaan ohjelmiston avulla täydentää kyseisen alueen vesistöjen tyypillisten arvojen mukaisiksi. Näin vajavaisillakin lähtötiedoilla päästään laskemissa riittävään tarkkuuteen. Veden happitilanteen simulointiin olemme kehittäneet VE-Ekosimu-ohjelmiston, jota käytämme happitilanteen kehittymisen ennustamiseen sekä hapetus- ja ilmastuslaitteiden mitoitukseen. Lähtötietoina VE-Ekosimu tarvitsee vesialueen tilavuuden, pinta-alan ja syvyyden sekä tulouomien hydrologisia ja veden laatuun liittyviä tietoja. Happikadon katkaisu Vesistön kunnostuksessa happitilanteen hallintaan saaminen on usein hankkeen tärkeimpiä osa-alueita. Tällöin käytettäviä menetelmiä ovat joko hapetus tai ilmastus, joiden avulla saadaan mahdollisesti jo alkanut sisäinen kuormituskierre katkaistua ja pystytään tukemaan vesistön kykyä käsitellä ulkoista kuormitusta. Happitilanteen paraneminen vähentää lisäksi jätevesien typpikuormituksen vaikutuksia, veden rauta- ja mangaanipitoisuuksia sekä sinileväkukintoja. Luonnollisesti se kohentaa myös kalojen elinympäristöä. Mixox-hapetus eli hapellisen veden siirto on toimivin menetelmä, jos pintaveden happipitoisuus on niin korkea, että sitä voidaan käyttää pohjan hapetukseen. Jos hapettomuus ulottuu myös pintakerroksiin, on syytä käyttää Visiox-ilmastusta, jolloin ilmakehän happea siirretään pohjavesikerroksiin. Simulointi on laitemitoitusten perusta.

VISIOX kun happi uhkaa loppua MIXOX saa hapen kiertämään Kun pintavesi on riittävän happipitoista, Mixox-hapetus on selkeästi tehokkain tapa hapettaa vesistön pohjakerroksia. Mixox pumppaa pintavettä pohjakerroksiin ja saa aikaan rauhallisen ja varsin laaja-alaisen veden kierron. Yhden laitteen vaikutusalue vaihtelee 50-500 hehtaariin mitoituksesta riippuen. Myös Mixoxin hyötysuhde on erittäin korkea, ja se siirtää 10-12 kg happea/kwh. Kehittyneen ankkurointitekniikan ansiosta Mixox on helppo asentaa. Se sijoitetaan pinnan alle, joten se ei ole myrskyjen eikä jään armoilla. Pinnan alla se ei myöskään vaikuta maisemaan. Arktisiin oloihin suunniteltuna Mixox on äärimmäisen luotettava, ja sen huoltoväli vaihtelee 1-4 vuoteen. Kunnossapitoa tukee langaton, automatisoitu etävalvonta. Mixoxin teknologia luotiin alun perin jo 1980-luvulla, mutta jatkuva kehitystyö ja reilut sata kunnostuskohdetta ovat tuoneet uusimman tiedon ja viimeisimmät ideat sen toimintoihin sekä hioneet sen suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja luotettavuuden huippuunsa. Jos pintavettä ei voida käyttää hapetukseen, Visiox-ilmastus on tehokas tapa siirtää ilmakehän happea alusveteen. Usein Visioxia käytetään myös Mixox-hapetuksen tukena, esimerkiksi talviaikaan, jolloin happivarat ovat pienimmillään. Näin varmistetaan veden riittävä happimäärä ja vältetään kalakannan ja muun eliöstön vahingoittuminen. Visiox siirtää alusvettä pinta-altaaseen hapetettavaksi ja johtaa sen takaisin syväveteen. Menetelmä ei sekoita ravinteikasta syvävettä pintaveteen eikä sotke vesistön lämpökerroksia. Visioxin tekniikka, toiminnot ja luotettavuus ovat muotoutuneet jatkuvan kehitystyön ja vuosien kokemusten myötä tarkoituksenmukaisiksi ja tehokkaiksi. Visioxin ilmastuksen hyötysuhde on erittäin korkea, ja se siirtää 1-2 kg happea/kwh. Laite sulautuu hyvin ympäristönsä. Sen ääni on hiljainen, ja se ei heikennä jäätä suurelta alueelta. Laitteen huoltoväli on tyypillisesti noin yksi vuosi, ja kunnossapitoa tuetaan etävalvonnan avulla.

Tutkimustoiminta Varsinaisen tuotekehitystoiminnan lisäksi osallistumme jatkuvasti yhdessä tutkimuslaitosten kanssa erilaisiin tutkimushankkeisiin, kuten vesistöjen tilan selvityksiin sekä uusien kunnostusmenetelmien kehittämiseen ja testaamiseen. Menetelmäkehitys keskittyy tyypillisesti tilanteisiin, joihin nykyiset kunnostuskeinot eivät kunnolla pure tai joissa ne ovat kohtuuttoman kalliita. Nämä hankkeet ovat pitäneet meidät ajan hermolla ja viimeisimmän tiedon äärellä. Ne ovat myös osaltaan auttaneet meitä kehittämään omia palveluitamme ja tuotteitamme.

Vesi-Eko Oy Yrittäjäntie 12, 70150 KUOPIO puh. 017 279 8600 www.vesieko.fi Oikeudet muutoksiin pidätetään. 2013/1