Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa

1(21) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 7 YLO LOS-2003-Y-447-121 Annettu julkipanon jälkeen 27.1.2005 ASIA Päätös Mietoisten kunnan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. LUVAN HAKIJA Mietoisten kunta Kirkkotie 124 23120 Mietoinen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Mietoisten kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman luoteispuolella, Tavastilan kylässä, Tavastila nimisellä kiinteistöllä, Mynäjoen pohjoispuolella. Osoite: Maalarintie 56, 23120 Mietoinen Kiinteistörekisteritunnus: 490-447-0001-0065 Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3222 274 Pohj: 6735 350 Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Mynäjokeen puhdistamon eteläpuolelle. Purkupaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa: Itä: 3222 219 Pohj: 6735 181 HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 2.5.2003. Hakemus koskee Mietoisten kunnan keskustaajaman ja Pyheen alueen viemärilaitoksen jätevesien käsittelyä olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamista Mynäjokeen. Jätevedenpuhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Mietoisten jätevedenpuhdistamon toiminta on suunniteltu lopetettavaksi viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin jätevedet on tarkoitus johtaa Raision keskuspuhdistamoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a kohta Länsi-Suomen vesioikeuden 31.8.1993 antaman päätöksen nro 51/1993/4 lupaehto 9 Postiosoite PL 47, 20801 Turku Puhelin (02) 525 3500 Telefax (02) 525 3509 Postadress PB 47, 20801 Åbo Telefon (02) 525 3500 Käyntiosoite Itsenäisyydenaukio 2, 20800 Turku kirjaamo.los@ymparisto.fi Besöksadress Självständighetsplan 2, 20800 Åbo www.vyh.fi/los

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2/21 Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin 12 e kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Länsi-Suomen vesioikeus on 31.8.1993 antamallaan päätöksellä nro 51/1993/4 myöntänyt Mietoisten kunnalle luvan kunnan jätevedenpuhdistamolta tulevien jätevesien johtamiseen Mynäjokeen nykyisessä purkupaikassa Mietoisten kunnassa. Toimenpidettä suoritettaessa on noudatettava vesilain säännöksiä ja päätöksessä määrättyjä lupaehtoja. Vesiylioikeus on päätöksellään 22.12.1993 nro 267/1993 muuttanut Turun maaseutuelinkeinopiirin vaatimuksesta edellä mainitun päätöksen tarkkailua koskevaa lupaehtoa 6. Lupaehdon 1 mukaan: "Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos. Vesistöön johdettavan jäteveden BHK 7 ATU ei saa ylittää arvoa 20 mg O 2 /l eikä fosforipitoisuus arvoa 1,0 mg P/l. Puhdistustehon on BHK 7 ATU :n ja fosforin suhteen oltava vähintään 85 %. Mainitut arvot lasketaan vuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja häiriötilanteet mukaan lukien. Jätevesien käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen poistoon. Jätevesien käsittelyä on tehostettava ja viemäriverkostoa kunnostettava siten, että puhdistusteho on vuoden 1996 alusta lähtien sekä BHK 7 ATU :n että fosforin suhteen vähintään 90 % edellä mainitulla tavalla laskettuna." Lupaehdon 3 mukaan: "Luvan saajan on pyrittävä johtamaan kaikki alueella syntyvät jätevedet puhdistamoon. Luvan saajan on huolehdittava viemäriverkon kehittämisestä ja kunnosta siten, että sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäriin mahdollisuuksien mukaan estetään. Kaikki viemäriverkossa olevat ohitus- ja ylivuotokohdat on viimeistään vuoden 1994 loppuun mennessä varustettava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ylivuodon tai ohijuoksutuksen summaavasti." Lupaehdon 6 mukaan (vesiylioikeuden päätös 22.12.1993): "Luvan saajan on tarkkailtava jätevesien käsittelyn tehoa, jäteveden laatua ja määrää sekä jäteveden vaikutuksia purkuvesistössä Turun vesi- ja ympäristöpiirin hyväksymällä tavalla ja sen vaikutuksia kalastoon sekä rapukantaan Turun maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava vesi- ja ympäristöpiirille, maaseutuelinkeinopiirille sekä Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristönsuojelulautakunnalle. Tarkkailuohjelmaehdotukset on toimitettava vesi- ja ympäristöpiirin sekä maaseutuelinkeinopiirin hyväksyttäviksi 3 kuukauden kuluessa vesiylioikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Ellei ohjelmien sisällöstä päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi." Lupaehdon 9 mukaan: "Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on tehtävä vesioikeudelle vuoden 2003 huhtikuun loppuun mennessä hakemus lupaehtojen tarkista-

3/21 miseksi. Mikäli lupaehtojen tarkistamista koskevaa hakemusta ei ole tehty määräajassa, vesioikeus voi valvontaviranomaisen taikka vahinkoa tai haittaa kärsivän hakemuksesta määrätä, että lupa raukeaa." Alueen kaavoitustilanne Puhdistamo sijaitsee asemakaavoittamattomalla alueella. Mietoisten Kirkonkylän ja Pyheen osayleiskaavassa, jonka Lounais-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut 19.6.2000, puhdistamoalue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristö Mietoisten kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee kunnan keskustaajaman luoteispuolella, Tavastilan kylässä, Mynäjoen pohjoispuolella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Mynäjokeen puhdistamon eteläpuolelle. Puhdistamo sijaitsee kunnan omistamalla Tavastila -nimisellä kiinteistöllä, jonka pinta-ala on 4,7 ha. Kiinteistöllä ei ole puhdistamon lisäksi muita rakennuksia eikä toimintoja. Aiemmin puhdistamoalueella on ollut matonpesupaikka. Mietoisten Kirkonkylän ja Pyheen osayleiskaavassa puhdistamoalueen eteläpuolella oleva alue (Mynäjoen rantatörmät) on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Puhdistamon länsi-, itä- ja pohjoispuoliset alueet on merkitty maatalousalueeksi (MT). Tavastilan asemakaavassa osoitettu erillispientalojen korttelialue (AO) on vajaan 200 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksesta itään ja Kirkonkylän asemakaavassa osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) on noin 200 metriä puhdistamorakennuksesta etelään. Puhdistamoa lähinnä olevat asuinrakennukset ovat puhdistamon itäpuolella vajaan 200 metrin etäisyydellä sekä Mynäjoen eteläpuolella hieman yli 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Maaperän ja pohjaveden tila Hakemuksessa ei ole selvitystä maaperän eikä pohjaveden tilasta puhdistamoalueella. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia VESISTÖ Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla Mynäjokeen puhdistamon eteläpuolelle. Mynäjoki laskee Mynälahteen noin 6,5 km:n päässä jätevesien purkupaikasta. Mynäjoki alkaa Raasinoja ja Raasinjoki nimisenä Yläneeltä Raasin suoalueilta, virtaa Mynämäen ja Mietoisten laajojen peltoalueiden halki ja laskee Mynälahteen. Joen valuma-alueen pinta-ala on 306 km 2, josta noin viidennes on peltoa. Valuma-alueen järvisyys

4/21 on vain 0,3 % pinta-alasta, joten virtaamanvaihtelut joessa ovat suuria. Virtaamanvaihteluja on lisännyt viime vuosikymmenten tehokas ojitus metsä- ja suoalueilla. Vallitsevat maalajit valuma-alueella ovat joen yläjuoksulla turve ja moreeni, alajuoksulla savi. Mynäjoen keskivirtaama (MQ) on 2,5 m 3 /s, ylivirtaama (HQ) 68 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 0,1 m 3 /s. Maatalous on Mynäjoen suurin ravinnekuormittaja. Jokeen päätyvästä fosforista lähes 80 % ja typestä lähes 70 % on peräisin maataloudesta. Taajamien käsiteltyjen jätevesien osuus vesistökuormituksesta on nykyisin vähäinen, koska jätevesien puhdistusta on tehostettu. Jätevesien vaikutus on kuitenkin havaittavissa taajamien alapuolella. Raasinojan, Raasinjoen, Mynäjoen ja Mynälahden tarkkailututkimusten vuosiyhteenvedon 2002 mukaan: Mynämäen puhdistamolta johdettujen jätevesien vaikutukset näkyivät lähinnä typpipitoisuuden kasvuna. Mynämäen tasalla jokivesi oli lievästi likaantunutta ja hygieeniseltä tilaltaan välttävää. Mietoisten jätevesien vaikutukset Mynäjokeen olivat lieviä. Alajuoksultaan Mynäjoki oli lievästi likaantunut ja sen hygieeninen tila oli välttävä-tyydyttävä. Kaikkien havaintopaikkojen veden happitilanne oli helmikuussa kalojen viihtyvyyden kannalta hyvä, mutta elokuussa jokivedessä oli paikoin hapenvajausta. Mynäjoen veden laadullinen käyttökelpoisuus (ympäristöhallinnon yleisluokitus) oli vuoden 2002 tulosten perusteella tyydyttävä. Mynälahden pintavesi oli helmikuun alussa 2002 selvästi tavanomaista sameampaa. Kesän tutkimusten perusteella Mynälahden veden fosforipitoisuudet ja perustuotantoa sekä levämäärää kuvaavat arvot olivat reheville rannikkovesille ominaisia. Pintaveden hygieeninen tila oli kesällä hyvä. Alueella havaittiin kesän kuluessa kuitenkin paikoin runsaasti sinilevää ja Mynälahden veden laadullinen käyttökelpoisuus olikin kesän tulosten perusteella tyydyttävä-välttävä. Käyttökelpoisuutta heikensi suuri levämäärä sekä runsasravinteisuus. Tiedot kalastosta ja kalastuksesta Vesistön käyttö Hakemuksessa ei ole selvitystä kalastosta eikä kalastuksesta Mynäjoessa. Yläneen kunnan kirkonkylän viemärilaitoksen jätevedet, jotka aiemmin johdettiin Raasinjoen latvoilla olevalle suopuhdistamolle, on 30.12.2002 alkaen johdettu Säkylän kunnan jätevedenpuhdistamoon ja siitä Eurajokeen. Mynämäen kunnan viemärilaitoksen jätevedet johdetaan vuoden 2004 lopussa käyttöön otetulla Mynämäki-Nousiainen siirtoviemärillä Nousiaisten ja Maskun kautta Raision keskuspuhdistamoon. Vuonna 2005 Mynäjokeen (Raasinojaan, Raasinjokeen) johdetaan pistemäistä jätevesikuormitusta enää Raasin leirialueelta, jonka jätevedet johdetaan omassa puhdistamossa käsiteltynä Raasinojaan, sekä hakemuksessa tarkoitetut Mietoisten kunnan jätevedet. Mynäjoen alajuoksun vettä Mietoisten jätevedenpuhdistamon purkupaikan alapuolella voidaan kuivina aikoina käyttää peltojen kasteluun. Mynäjoen alajuoksulla ei ole yleisiä uimarantoja.

JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA 5/21 Yleiskuvaus viemärilaitoksesta Mietoisten kunnan keskustaajaman ja Pyheen alueen (Mietolan, Kirkonkylän, Tavastilan, Pitkäsmäen (osa) ja Teollisuusalueen (osa) asemakaava-alueet sekä Lauttanpään ja Pyheen kylät) viemärilaitoksen jätevedet käsitellään vuonna 1992 käyttöön otetussa yksilinjaisessa biologis-kemiallisessa bioroottorilaitoksessa. Jätevesiviemäriverkoston pituus oli vuoden 2002 lopussa noin 14 km. Viemäriverkoston materiaali on pääosin muovia. Vanhaa betoniputkiviemäriä on vain noin 0,5 km. Viemäriverkostossa on yhteensä 11 jätevedenpumppaamoa, joista yksi (Maalarintien päässä Mynäjoen rannassa oleva) on jätevedenpuhdistamon tulopumppaamo, josta jätevedet johdetaan paineviemärillä puhdistamoon. Jätevedenpumppaamoissa on ylivuotoputki, josta häiriötilanteessa voi ympäristöön päästä käsittelemätöntä jätevettä. Viemäriverkostoon liitettyjen kiinteistöjen asukasmäärä oli vuoden 2002 lopussa 485 asukasta. Kunnan koko asukasmäärä oli vuoden 2002 lopussa 1749 ja viemäriverkostoon liittymisprosentti 28 %. Merkittäviä jätevedentuottajia tai asumisjätevedestä poikkeavia jätevesiä tuottavaa teollisuutta ei ole liitetty kunnan viemäriverkkoon. Puhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Mietoisten kunnan haja-asutusalueelta kertyvät saostus- ja umpisäiliölietteet viedään käsiteltäviksi Raision keskuspuhdistamoon. Mietoisten kunta on ollut mukana tekemässä Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesihuollon kehittämissuunnitelmaa, joka on päivätty 16.12.2002. Suunnitelman mukaan Mietoisten jätevedet on tarkoitus tulevaisuudessa johtaa Raision keskuspuhdistamoon. Mietoisten kunnanvaltuusto on 22.6.2004 hyväksynyt Mietoisten kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman, jonka mukaan siirtoviemäri Mietoinen-Raisio (Mietoinen- Nousiainen) rakennetaan vuosina 2007-2008. Ympäristölupahakemuksessa esitetään Mietoisten jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisajankohdaksi vuosia 2006-2008. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot Mietoisten jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: - keskimääräinen vuorokausivirtaama (Q kesk ) 313 m 3 /d - mitoitusvirtaama (q mit ) 20 m 3 /h - BHK 7 -kuorma 37,5 kg/d - fosforikuorma 1,5 kg P/d - asukasvastineluku (AVL) 500 asukasta Jätevedenkäsittelyn prosessit Puhdistamo on yksilinjainen biologis-kemiallinen bioroottorilaitos, jossa fosfori poistetaan jälkisaostuksena. Puhdistamossa on seuraavat jätevedenkäsittelyvaiheet ja yksiköt: - jätevedet johdetaan puhdistamoon paineviemärillä Maalarintien päässä Mynäjoen rannassa olevalta tulopumppaamolta, - näytteenotto tulevasta jätevedestä (rumpusiivilän tulolaatikosta), - rumpusiivilä, - bioroottori (kaksiosainen bioroottori yhdellä akselilla, pinta-ala 1990 + 995 m 2, halkaisija 3 m ja pituus 3,6 m), - saostuskemikaalin syöttö (alumiinisulfaatti), - pikasekoitus (altaan tilavuus 0,2 m 3 ), - hämmennys (altaan tilavuus 5,0 m 3 ), - selkeytys (selkeyttimen pinta-ala 25 m 2, pintakuorma mitoitusvirtaamalla 0,8 m/h),

- teknisen käyttöveden pumppaus (rumpusiivilän huuhteluvesi, saostuskemikaalin liuotusvesi), - näytteenotto käsitellystä jätevedestä, - käsitellyn jäteveden virtaamanmittaus (v-pato). 6/21 Lietteenkäsittely Puhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Puhdistamolla muodostuva liete sakeutetaan tiivistämössä. Sakeutettu nestemäinen liete kuljetetaan loka-autolla Raision keskuspuhdistamoon käsiteltäväksi. Aiemmin Mietoisten jätevedenpuhdistamon lietteet on kuivattu säkkisuodattimella, jonka käyttö lopetettiin lokakuussa 2001. Jäteveden käsittelyssä käytettävät kemikaalit ja energiankulutus Puhdistamolla fosforin saostamiseen käytetyn alumiinisulfaatin ja käytetyn sähköenergian määrät ovat olleet: Vuosi Alumiinisulfaatti Sähkö kg/a g/m 3 kwh/a kwh/m 3 2001 10 672 210 41 952 0,81 2002 11 566 240 34 843 0,72 2003 12 565 320 31 404 0,80 Paras käyttökelpoinen tekniikka Puhdistamolla käytetään tekniikkaa, joka mahdollistaa asetettujen lupaehtojen saavuttamisen. Mietoisten jätevesien suunniteltu johtaminen Raision keskuspuhdistamoon täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen. YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien määrä ja koostumus Mietoisten jätevedenpuhdistamolle johdettujen jätevesien määrä on vuosina 1998-2003 ollut: Vuosi Vuorokautinen Vuorokautinen Ohitusvesijätevesimäärä enimmäis- määrä keskimäärin virtaama vuodessa m 3 /d m 3 /d m 3 /a 1998 95 455 65 1999 112 688 3 2000 107 718 1 687 2001 142 1 803 1 830 2002 133 1 445 2 529 2003 108 577 1 727

Puhdistamolle tulevan jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja puhdistamon keskimääräiset tulokuormituksen arvot ovat vuosina 1998-2003 olleet: 7/21 Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi mg O 2 /l kg O 2 /d mg P/l kg P/d mg N/l kg N/d 1998 260 25 9,0 0,85 54 5,1 1999 180 20 8,3 0,93 57 6,4 2000 170 19 8,2 0,92 49 5,5 2001 140 21 6,8 1,0 41 6,0 2002 120 17 6,4 0,89 35 4,9 2003 180 20 7,7 0,87 44 5,0 Jätevesien puhdistustulos Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan Puhdistamolta Mynäjokeen johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuusarvot ja käsittelytehot puhdistamolla ovat ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettuna olleet: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine mg O 2 /l % mg P/l % mg N/l % mg N/l %* mg/l % 1998 20 92 1,7 81 35 35 28 47 57 78 1999 16 91 1,6 81 42 27 36 37 27 88 2000 19 89 1,6 80 41 16 37 25 40 80 2001 10 93 1,1 85 22 47 19 53 100 69 2002 11 91 0,7 89 46 0 41 0 16 87 2003 7,4 96 0,4 95 49 0 43 4 12 94 Käsittelyvaatimus < 20 > 90 < 1,0 > 90 Mahd. tehokas * Nitrifikaatioaste Puhdistamolta Mynäjokeen johdettu jätevesikuormitus on ohitusvedet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna ollut: Vuosi BHK 7 ATU Fosfori Typpi NH 4 -N Kiintoaine kg O 2 /d kg P/d kg N/d kg N/d kg/d 1998 1,9 0,16 3,4 2,7 5,5 1999 1,8 0,18 4,7 4,0 3,0 2000 2,1 0,18 4,6 4,1 4,5 2001 1,5 0,16 3,2 2,8 15 2002 1,5 0,098 6,4 5,8 2,3 2003 0,84 0,045 5,5 4,8 1,3 Jätevedenpuhdistamolta tapahtuvat päästöt ilmaan ovat pääasiassa hajupäästöjä, joita muodostuu eniten jätevesien esikäsittelyssä (rumpusiivilöinti) ja lietteenkäsittelyssä (lietteen sakeutus ja varastointi tiivistämössä sekä kuljetus Raision jätevedenpuhdistamolle).

Jätevedenkäsittelyn prosessihäiriöt voivat myös aiheuttaa hajuhaittoja. Puhdistamon hajuhaitoista ei ole tehty valituksia. 8/21 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Jätevedenpuhdistamon altaat ovat vesitiiviitä, eikä niistä tapahdu päästöjä maaperään. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamolla ei ole tehty melumittauksia. Laitos on melko meluton. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Henkilöautoliikennettä puhdistamolle on keskimäärin noin 5 ajoneuvoa viikossa ja raskasta liikennettä (loka- ja jäteauto sekä saostuskemikaalin kuljetus) noin 40 ajoneuvoa vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Mietoisten jätevedenpuhdistamossa ei käsitellä saostus- eikä umpisäiliölietteitä. Puhdistamolla muodostuva liete sakeutetaan tiivistämössä ja kuljetetaan loka-autolla noin 10 päivän välein Raision jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Raision jätevedenpuhdistamolla lietteet kuivataan lingolla ja kuivattu puhdistamoliete aumakompostoidaan Isosuon kaatopaikalla. Kompostoitu puhdistamoliete käytetään viherrakentamiseen. Mietoisten jätevedenpuhdistamolta Raision keskuspuhdistamolle kuljetettu lietemäärä oli vuonna 2002 yhtensä 482 m 3 ja vuonna 2003 yhteensä 336 m 3. Mietoisten puhdistamolietteen laatua on tutkittu viimeksi vuonna 2001, jolloin lietteen metallipitoisuuksien arvot alittivat maanviljelyksessä käytettävän lietteen suurimmat sallitut pitoisuusarvot (valtioneuvoston päätös 282/1994). Rumpusiivilällä jätevedestä erotettava jäte (välpe) siirretään puristavalla ruuvikuljettimella jäteastiaan (600 l). Välpe kuljetetaan pakkaavalla jäteautolla Isosuon kaatopaikalle Raisioon keskimäärin 2 kuukauden välein. Välpettä muodostuu noin 3,5 m 3 vuodessa. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt Poikkeuksellisia tilanteita voivat olla muun muassa jätevedenpumppaamoilla tai puhdistamolla tapahtuvat ylivuodot ja ohijuoksutukset. Viemäriverkostossa on yhteensä 11 jätevedenpumppaamoa, joissa on ylivuotomahdollisuus. Pumppaamoissa on hälytysvalot, mutta niissä ei ole ylivuodon kestoaikaa rekisteröiviä laitteita. Jätevedenpuhdistamon tulopumppaamolta ja puhdistamolta tulee vikahälytys puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen. Työajan ulkopuolella vikahälytys on ohjattu päivystysvuorossa olevalle huoltomiehelle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Mietoisten jätevedenpuhdistamolta Mynäjokeen johdetun jäteveden määrä on vuosina 1998-2003 ollut 0,044-0,066 % Mynäjoen keskivirtaamasta (MQ = 2,5 m 3 /s) ja 1,1-1,6 % Mynäjoen keskialivirtaamasta (MNQ = 0,1 m 3 /s).

Vesistötarkkailussa Mynäjoen tarkkailupisteeltä 25 (Mietoisten yläpuolinen tarkkailupiste) mitattiin vuonna 2002 seuraavat arvot: 9/21 Päivä Kiintoaine BHK 7 Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l µ N/l µ N/l µ P/l 12.2.2002 16 1,3 1 600 73 53 21.8.2002 8,0 2,3 1 400 25 92 Mynäjoen tarkkailupisteeltä 30 (Mietoisten alapuolinen tarkkailupiste) mitattiin vastaavasti seuraavat arvot: Päivä Kiintoaine BHK 7 Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l µ N/l µ N/l µ P/l 12.2.2002 18 1,5 1 500 71 56 21.8.2002 5,9 2,0 1 400 40 88 Mynäjoen vedenlaadun muutokset edellä mainittujen tarkkailupisteiden välillä olivat: Päivä Kiintoaine BHK 7 Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l µ N/l µ N/l µ P/l 12.2.2002 + 2,0 + 0,2-100 - 2 + 3 21.8.2002-2,1-0,3 0 + 15-4 Mietoisten jätevedenpuhdistamolta Mynäjokeen vuonna 2002 johdettu keskimääräinen kuormitus aiheutti seuraavat laskennalliset muutokset pitoisuusarvoihin keski- ja keskialivirtaamalla: Kiintoaine BHK 7 Kok. N NH 4 -N Kok. P mg/l mg O 2 /l µ N/l µ N/l µ P/l Keskivirtaama (MQ = 2,5 m 3 /s) + 0,011 + 0,0069 + 30 + 27 + 0,45 Keskialivirtaama (MNQ = 0,1 m 3 /s) + 0,27 + 0,17 + 740 + 670 + 11 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Mietoisten jätevedenpuhdistamoa tarkkaillaan (käyttö- ja päästötarkkailu) Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n 2.10.1992 tekemän ja Turun vesi- ja ympäristöpiirin 5.4.1993 hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaan. Tarkkailua on ajan kuluessa hieman muutettu valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla. Jätevesien vaikutuksia purkuvesistössä tarkkaillaan Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n 10.3.1982 tekemän ja Turun vesipiirin vesitoimiston 28.6.1982 hyväksymän Mynäjoen ja Mynälahden yhteistarkkailusuunnitelman mukaan. Myös vesistötarkkailua on ajan kuluessa muutettu valvontaviranomaisen kanssa sovitulla tavalla (Turun vesi- ja ympäristöpiirin kirjeet 13.11.1990 ja 11.5.1994).

Käyttötarkkailu Päästötarkkailu 10/21 Kalataloustarkkailua (jäteveden vaikutuksia kalastoon sekä rapukantaan) ei ole toteutettu siitä huolimatta, että sitä koskeva määräys on annettu vesiylioikeuden päätöksessä 22.12.1993. Puhdistamon päivittäiseen käyttötarkkailuun kuuluu seuraavat mittaukset ja havainnoinnit: - puhdistamolla käsitelty vesimäärä - ohitusveden määrä puhdistamolla - selkeyttämön näkösyvyys - jäteveden lämpötila - puhdistamolta poistettu lietemäärä (poistopäivinä). Viikoittain tehdään seuraavat mittaukset: - saostuskemikaalin syöttömäärän tarkistus - bioroottorista ja puhdistamolta lähtevän jäteveden ph-arvo - liukoinen fosfori lähtevästä jätevedestä komparaattorilla. Kuukausittain käyttöpäiväkirjaan merkitään käytetty sähkömäärä. Käyttötarkkailu käsittää myös puhdistamon käyttöön ja hoitoon käytettyjen työtuntien selvittämisen, puhdistamoon kuuluvien laitteiden käytön, huollon, kunnon ja toiminnan tarkkailun sekä muiden puhdistamon tilaan ja toimintaan sekä saavutettavaan tulokseen mahdollisesti liittyvien seikkojen, kuten sään, sähkökatkojen taikka jäteveden tavanomaisesta poikkeavan ulkonäön taikka hajun havainnoinnin. Käyttötarkkailutulokset merkitään käyttöpäiväkirjan, joka toimitetaan vuosittain velvoitetarkkailua suorittavalle vesitutkimuslaitokselle ja esitetään tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Päästötarkkailututkimus tehdään neljä kertaa vuodessa. Kokoomanäytteet puhdistamolle tulevasta ja käsitellystä jätevedestä kerätään automaattisilla näytteenottimilla koko vuorokauden ajalta jätevesivirtaaman suhteessa. Tulevan jäteveden näyte otetaan rumpusiivilän tulolaatikosta ja käsitellyn jäteveden näyte virtaamanmittauksen altaasta. Kokoomanäytteistä määritetään: - alkaliteetti - ph-arvo - kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ) - biologinen hapenkulutus (BOD 7 ATU ) - kokonaisfosfori - kokonaistyppi - kiintoaine. Käsitellyn jäteveden kokoomanäytteestä määritetään edellä mainitun lisäksi: - liukoinen fosfori - ammoniumtyppi - nitriitti- ja nitraattitypen summa - liukoinen rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen). Tarkkailua suorittavan julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen edustaja käy puhdistamolla tarkkailututkimuksen yhteydessä. Tällöin määritetään mm. bioroottori- ja

selkeytysaltaiden happipitoisuudet ja lämpötilat sekä näkösyvyys selkeytysaltaasta. Lisäksi tehdään tarpeellisia mittaritarkistuksia ja mahdollisia kalibrointeja. 11/21 Mikäli vaadittuja puhdistustuloksia ei saavuteta, pyritään syy huonon tulokseen selvittämään tarkkailutulosten ja käyntien perusteella. Tällöin voidaan myös tehdä ylimääräisiä tarkkailukäyntejä ja suppeita laboratoriotutkimuksia. Tarkkailussa, näytteiden otossa, säilytyksessä ja analysoinnissa noudatetaan valvontaviranomaisen ohjeita. Näytteet analysoidaan käyttäen suomalaisia standardimenetelmiä tai muita yleisesti hyväksyttyjä menetelmiä. Puhdistamolietteen laadun tarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu Raportointi Puhdistamolta poistettavan lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietenäytteestä määritetään: ph-arvo, kuiva-aine, fosfori, typpi, liukoinen typpi, kalsium, magnesium, rauta/alumiini (saostuskemikaalista riippuen), elohopea, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki. Vesistötarkkailua esitetään hakemuksessa jatkettavaksi nykyisen käytännön mukaisesti Mynäjoen ja Mynälahden yhteistarkkailuna. Hakemuksessa ei ole esitetty tehtäväksi kalataloustarkkailua. Päästötarkkailun tulokset toimitetaan niiden valmistuttua kunkin tarkkailukerran jälkeen tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. Raporteissa tarkastellaan saavutettua tulosta ja pyritään korjaamaan mahdolliset virheet ajotavoissa ohjein. Tuloksista laaditaan valvontaviranomaisen ohjeiden mukainen vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Yhteenvedossa otetaan huomioon myös mahdollisten ohijuoksutusten vaikutus puhdistustulokseen. Lisäksi yhteenvedossa selvitetään puhdistamolta poistetun lietteen määrä, poistamisajankohdat sekä sijoituspaikka. Vuosiyhteenveto toimitetaan tilaajan lisäksi puhdistamonhoitajalle, Mietoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Mynämäen seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Todennäköisin jätevedenpuhdistamolla tapahtuva häiriötilanne on laiteviasta aiheutuva puhdistamoprosessin keskeytyminen. Toimintahäiriön aikana joudutaan jätevedet johtamaan ohitusjärjestelmän kautta käsittelemättömänä Mynäjokeen. Toimintahäiriöistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Häiriötilanteita pyritään vähentämään laitoksen säännöllisillä huoltotoimenpiteillä. Puhdistamolta ja tulopumppaamolta tulee vikahälytys puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen. Huoltomiehet käyvät laitoksella vähintään kerran päivässä viitenä päivänä viikossa. Laitoksella pidetään mahdollisuuksien mukaan riittävä määrä tavallisimpia varaosia huoltotöiden nopeuttamiseksi.

Kemikaalien varastointi tapahtuu kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen mukaisesti. TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS Hakemus ei sisällä korvausesitystä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Luvan hakija on täydentänyt hakemustaan 20.11.2003 ympäristökeskuksen pyytämillä lisätiedoilla. Lupahakemuksesta tiedottaminen 12/21 Ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 30.1.-1.3.2004 ja Mietoisten kunnan ilmoitustaululla 6.2.-8.3.2004 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Vakka-Suomen Sanomissa 5.2.2004. Hakemuksesta on annettu 30.1.2004 erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutusajan nähtävillä Mietoisten kunnassa ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Jätevedenpuhdistamolla on tehty tarkastus 9.12.2004. Tarkastusmuistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Ympäristökeskus on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon Mietoisten kunnanhallitukselta, Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristölautakunnalta sekä Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä. Mietoisten kunnanhallitus on toimittanut ympäristökeskukselle kunnan terveydensuojeluviranomaisen eli Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristölautakunnan (on samalla kunnan ympäristönsuojeluviranomainen) ja kunnan teknisen lautakunnan lausunnot. Kunnanhallitus on 22.3.2004 tekemällään päätöksellä (45 ) ilmoittanut ympäristökeskukselle, ettei kunnanhallituksella ole huomautettavaa kunnan ympäristölupahakemuksesta. Mietoisten kunnan tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan 18.3.2004 (19 ) kunnanhallitukselle, että vikahälytysjärjestelmä on parhaillaan tekeillä ja vuotovesiselvityksestä odotetaan yhtyeenvetoa ja ettei teknisellä lautakunnalla ole muuta huomautettavaa Mietoisten kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksesta. Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristölautakunta on 2.3.2004 (14 ) antamassaan lausunnossa todennut, että koska Yläneen suopuhdistamo ei enää ole käytössä ja Mynämäen kunnan jätevedenpuhdistamon toiminta loppuu vuoden 2004 aikana, jää Mietoisten kunnan jätevedenpuhdistamo ainoaksi suureksi pistekuormittajaksi Mynäjokeen. Tämän vuoksi sen toimintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Puhdistamo on toiminut pääsääntöisesti hyvin ja saavuttanut lupaehdoissa vaaditut puhdistustehot. BOD 7 ATU raja-arvoa olisi mahdollista kiristää nykyistä vaatimustasoa vas-

13/21 taavaksi ilman, että laitokselle aiheutuisi ongelmia vaatimusten saavuttamisessa. Myöskään kiintoainepitoisuudelle ei nykyisissä määräyksissä ole raja-arvoa. Muuten lautakunta katsoo, että nykyiset käsittelyvaatimukset ovat riittävät. Vuotovesien pääsy jätevedenpuhdistamolle olisi estettävä viemäriverkostoa kunnostamalla. Myös viemäriverkostoon liittyneitä kiinteistöjä tulisi opastaa jätevesiviemärin käyttöön, jotta jätevedenpuhdistamolle ei johdettaisi vieraita aneita ja esineitä. Jätevedenpuhdistamolle olisi syytä hankkia jonkinlainen hälytysjärjestelmä, joka hälyttäisi vikatilanteissa. Näillä toimenpiteillä turvattaisiin puhdistamon jatkuva tehokas toiminta. Toimintatarkkailu- ja vesistötarkkailuraportit on toimitettava myös Mynämäen- Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristölautakunnalle. Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole huomauttamista lupahakemuksesta ja lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Mietoisten kunnan jätevedenpuhdistamolle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei ole käyttänyt 13.4.2004 päivätyllä kirjeellä varattua vastinemahdollisuutta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Mietoisten kunnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Lupa myönnetään hakemuksessa tarkoitettujen jätevesien käsittelyyn olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Mynäjokeen nykyisessä purkupaikassa Mietoisten kunnassa. Lupaa ei myönnetä saostus- eikä umpisäiliölietteiden käsittelyyn Mietoisten puhdistamossa. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla.. Ympäristökeskus katsoo, ettei toiminnasta aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa, vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta nyt olisi määrättävä korvauksia. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon annetuista määräyksistä ja perusteluista ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä hakemuksen mukaisesti biologis-kemiallisesti tai vähintään vastaavalla tavalla siten, että jätevesi- ja muut päästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Mietoisten kunnan viemärilaitoksen jätevedet on pyrittävä johtamaan Raision keskuspuhdistamoon hakemuksessa esitetyllä tavalla vuoden 2008 loppuun mennessä.

14/21 2) Puhdistamolla ja sen piirissä olevasta viemäriverkosta tapahtuvat ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina laskettujen, vesistöön johdetun jäteveden pitoisuuden ja puhdistamon käsittelytehon arvojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Pitoisuus Käsittelyteho enintään vähintään Päästöt ilmaan BOD 7 ATU 20 mg O 2 /l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Fosfori 1,0 mg P/l 90 % Kiintoaine 35 mg/l Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin metalleja eikä muita terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. 3) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että haitallisia päästöjä ilmaan syntyy mahdollisimman vähän. Melu 4) Häiritsevän melun aiheuttamista on vältettävä. Melua aiheuttavat työvaiheet ja toimintaan liittyvä liikenne on pyrittävä keskittämään sellaisiin ajankohtiin, jolloin meluhaitat ovat vähäisimmät. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeg ) eikä yöllä klo 22-07 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeg ). Viemäriverkon ja puhdistamon käyttö ja hoito 5) Luvan saajan on huolehdittava siitä, ettei toiminnasta jäteveden viemäröinti mukaan lukien aiheudu terveydellistä haittaa. Viemäriverkon kunnostus Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemärilaitosta kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä ja puhdistamotoiminnasta aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemärilaitoksen toiminta-alueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely yhdessä yhdyskuntajätevesien kanssa on tarkoituksenmukaista, on pyrittävä johtamaan puhdistamolle. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mietoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 6) Puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kehitettävä ja kunnostettava siten, että hule- ja vuotovesien joutuminen jätevesiviemäreihin mahdollisimman tehokkaasti estetään. Luvan saajan on toimitettava vuosittain Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja

Mietoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle selvitys vuoto- ja kuivatusvesien vähentämiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. 15/21 Poikkeavat jätevedet Kaikki puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohitus- ja ylivuotokohdat on varustettava viimeistään 31.12.2006 mennessä vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti. 7) Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavien teollisuus- ja muiden talousjätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen. Sellaiset laitokset, joista jätevesiin saattaa joutua öljyä tai muita puhdistamon tai viemäriverkon toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varotoimilla tällaisten aineiden viemäriverkkoon pääsemisen estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä edellä tarkoitettujen poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Tiedot näistä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mietoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle puhdistamon käyttö- ja päästötarkkailun tulosten raportoinnin yhteydessä tai muulla, asianomaisten viranomaisten kanssa sovittavalla tavalla. Teollisuusjätevesien johtamista puhdistamon piirissä olevaan viemärilaitokseen koskevien sopimusten tulee täyttää valtioneuvoston päätöksen 365/1994 7 :n määräykset. Talousjätevedestä poikkeavien jätevesien johtamisessa on lisäksi otettava huomioon valtioneuvoston päätöksen 363/1994 määräykset. Puhdistamolietteen ja muiden jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 8) Puhdistamolietteen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä kyseisen lietteen käsittely on hyväksytty. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamoliete mahdollisuuksien mukaan toimitetaan hyötykäyttöön. Menettelystä on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Mietoisten kunnan ja mahdollisen muun lietteen sijoituskunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle niiden tarpeelliseksi katsomat tiedot. 9) Muut hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet, mikäli niitä ei ole luokiteltava ongelmajätteiksi, voidaan toimittaa kaatopaikalle, joka täyttää kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen vaatimukset. 10) Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 11) Kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa eikä maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

Häiriö- ja muut poikkeustilanteet 16/21 12) Jos ympäristöön on joutunut tai uhkaa joutua öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mietoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on tällöin myös ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 13) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, lupamääräysten mukaisesti tarkistetulla tavalla. Puhdistamolle ja vesistöön johdettavasta jätevedestä on otettava vähintään neljät kokoomanäytteet vuodessa kolmen kuukauden välein. Puhdistamolta poistettavan, jatkokäsittelyyn vietävän lietteen laatu on tutkittava puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen 282/1994 edellyttämällä tavalla vähintään kerran vuodessa. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston päätösten 365/1994 (muutettu 757/1998) ja 282/1994 edellyttämien menetelmien mukaisesti. Päästötarkkailun näytteenottokertoja on lisättävä, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmia voidaan tarkentaa ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eikä tarkkailun kattavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 14) Jäteveden vaikutuksia vesistön tilaan ja veden laatuun on tarkkailtava vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito Vesistövaikutusten tarkkailusuunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Lounais- Suomen ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15) Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseistä on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Samoin on pidettävä kirjaa muun muassa: - puhdistamon ja viemärilaitoksen käytöstä puhdistamon energian ja kemikaalien kulutukset mukaan lukien sekä huoltotoimista,

Raportointi 17/21 - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja ympäristöpäästöihin vaikuttavista muista tekijöistä viemärilaitokseen johdettavat poikkeavat jätevedet ja niiden esikäsittely mukaan lukien, - puhdistamolietteen määristä, käsittelystä, ominaisuuksista, varastoinnista ja sijoituksesta, - muiden jätteiden määristä ja laadusta, alkuperästä, varastoinnista ja sijoituksesta toimituskohteet, kuljetusajankohdat ja kuljettajat mukaan lukien sekä - mahdollisista poikkeus- ja häiriötilanteista, niiden ajankohdista, kestoajasta, niiden aiheuttamista päästöistä ja toimista, joihin niiden johdosta on ryhdytty. 16) Kaikkien tarkkailujen tulokset on raportoitava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Mietoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten tarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Toiminnan lopettaminen Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vaikutustarkkailujen vuosiraportit seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Vuosiraportteihin on soveltuvin osin liitettävä kirjanpito tai sitä koskeva yhteenveto ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Muilta osin tarkkailutulokset on toimitettava ja raportoitava edellä mainituille viranomaisille niiden kanssa sovittavalla ja lupamääräysten edellyttämällä tavalla. Tarkkailujen tulokset on pyydettäessä esitettävä sellaisille asianosaisille, joiden oikeus tai etu sitä vaatii. 17) Luvan saajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle suunnitelma vesien, ilman, maaperän ja maiseman suojelua sekä jätehuoltoa koskevista, toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ympäristönsuojelulain 90 :n mukaisten määräysten antamiseksi. Ennakoimattomat vahingot Vesistön pilaantumista koskevista vahingoista on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti järjestetty, suunnitelman mukaan enintään vuoden 2008 loppuun saakka jatkuva toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu osayleiskaavan vastaisesti. Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon toiminnan ja muiden toimintojen yhteisvaikutus. Päätöksessä on annettu ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten täyttämiseksi tarpeelliset määräykset. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen

todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. 18/21 Lupa-asiaa ratkaistaessa on otettu huomioon, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään mukaan lukien siihen liittyvä vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä päästöjen ehkäisemisessä ja rajoittamisessa, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne ja puhdistamon lakkauttaminen suunnitelman mukaan vuoden 2008 loppuun mennessä, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Jäteveden käsittelyä ja vesistöpäästöjä koskevissa lupamääräyksissä 1 ja 2 asetetut vaatimukset perustuvat nykyisellä puhdistamolla mahdolliseen jäteveden käsittelytulokseen, kun puhdistamoa hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Lupamääräykset 1 ja 2 täyttävät yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä annetun valtioneuvoston päätöksen 365/1994 (muutettu 757/1998) yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskevat vaatimukset. Puhdistamon pitempiaikainen käyttö ei ilman tehostustoimia vastaisi ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta eikä myöskään sellaista jätevesipäästöjen vähentämistasoa, jota valtioneuvoston 19.3.1998 tekemä periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuodelle 2005 sekä ympäristöministeriön hyväksymä vesiensuojelun toimenpideohjelma vuoteen 2005 edellyttävät. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 ovat tarpeen eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot lupamääräyksessä 4 perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. Viemäriverkon ja puhdistamon käyttöä ja hoitoa, viemäriverkon kunnostusta sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 5 7 ovat tarpeen ympäristönsuojelulain 43 :n edellyttämän parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttövaatimuksen vuoksi. Lupamääräyksen 5 terveydellistä haittaa koskeva vaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 43 :ään ja vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa. Ympäristönsuojeluasetuksen 36 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset yleiseen viemäriin johdettavien teollisuusjätevesien asianmukaisen esikäsittelyn varmistamiseksi. Puhdistamolietteitä ja muita jätteitä koskevat lupamääräykset 8 10 sekä varastointia koskeva lupamääräys 11 perustuvat ympäristönsuojelulain 45 :ään, jätelain 6 :ään sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ään.

19/21 Poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 12 on tarpeen, koska puhdistamon ja viemäriverkon mahdollisiin toimintahäiriöihin sekä kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 13 16 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin jätelain 51 ja 52 :iin. Vesistövaikutusten tarkkailuohjelma joudutaan uusimaan, koska vaikutustarkkailu on toteutettu Mynäjoen ja Mynälahden yhteistarkkailuna ja Yläneen jätevesien johtaminen Mynäjokeen on lopetettu vuoden 2002 lopussa ja Mynämäen jätevesien johtaminen Mynäjokeen vuoden 2004 lopussa. Toiminnan lopettamisen edellyttämiä toimenpiteitä koskeva lupamääräys 18 perustuu ympäristönsuojelulain 90 :ään. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Lausunnoissa esitetyt seikat on lupa-asiaa ratkaistaessa otettu huomioon yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi. Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyä BOD 7 ATU raja-arvon tiukentamista ympäristökeskus ei pidä välttämättömänä puhdistamon jäljellä olevaksi toiminta-ajaksi. Lupamääräys 1 edellyttää joka tapauksessa, että puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava siten, jätevesipäästöt ympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puhdistamolle on toteutettu hälytysjärjestelmä, jossa vikahälytys tulee puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Kumoutuvat päätökset Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2008 jätettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi, mikäli puhdistamon toimintaa aiotaan jatkaa vuoden 2008 jälkeen. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 8-12 :ssä mainitut selvitykset soveltuvin osin. Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden 31.8.1993 antaman jäteveden vesistöön johtamista koskevan lupapäätöksen nro 51/1993/4, jota vesiylioikeus on päätöksellään 22.12.1993 nro 267/1993 osittain muuttanut. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tätä päätöstä ankarampia määräyksiä tai poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 20/21 Ympäristönsuojelulaki 5, 7, 8, 41-43, 45-47, 52, 55, 56, 62, 67, 72 ja 90 Ympäristönsuojeluasetus 19, 30, 36 ja 37 Jätelaki 6, 51 ja 52 Jäteasetus 8 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (282/1994) puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä Valtioneuvoston päätös (363/1994) eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin Valtioneuvoston päätös (365/1994, muutettu 757/1998) yleisestä viemäristä ja eräiltä teollisuudenaloilta vesiin johdettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien käsittelystä Ympäristöministeriön asetus (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 300. Maksun suuruus perustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon: puhdistamo, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön asumisjätevesien käsittelemiseen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mietoisten kunta Kirkkotie 124 23120 Mietoinen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Mynämäen-Mietoisten terveyskeskuskuntayhtymän ympäristölautakunta Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Suomen ympäristökeskus Asianosaiset Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Mietoisten kunnan ilmoitustaulu Vakka-Suomen Sanomat

MUUTOKSENHAKU 21/21 Tähän päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla tai muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilla; - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Vanhempi insinööri Mikko Anttalainen Vanhempi insinööri Risto Lehtoranta LIITE Valitusosoitus