2

Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ollut levinnyt talon rakenteisiin ennen palokunnan tuloa paikalle. Rakennuspalovaarat eivät ole enää mukana sähköpalotilastossa, koska niiden todellista lukumäärää ei tiedetä. Kaiken kaikkiaan sähkön aiheuttamia rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja kirjataan pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin vuosittain noin 2500 tapausta, joihin pelastuslaitos on kutsuttu paikalle. Moni kuitenkin pystyy sammuttamaan osan rakennuspalovaaroista itse, minkä vuoksi ne eivät näy Prontorekisterissä. Tällaisten tapausten lukumäärää ei pystytä selvittämään. Myöskään siitä ei ole tietoa, kuinka moni rakennuspalovaaroista (esim. sisuksistaan syttynyt kodin sähkölaite tai sähkökeskus) olisi levinnyt rakennuspaloksi ilman pelastusviranomaisen väliintuloa. 4

Tutkimus: Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston (PRONTO) mukaan tarkastelujakson aikana oli noin 5900 rakennuspalon tai -palovaaran aiheuttamaa hälytystehtävää. 2590 oli tehtäviä, joissa energialähteenä oli sähkö, mutta aina ei välttämättä ole ollut kyse varsinaisesta syttymisestä. Edellä mainitusta tehtävistä 23 % oli rakennuspaloja ja 77 % palovaaroja. Nämä kymmenen yleisintä konetta tai laitetta vastaavat yhteensä noin 83 % kaikista seurantajakson sähköstä johtuneista hälytystehtävistä. Lieden tai uunin aiheuttaman palon tai palovaaran osuus kaikista seurantajakson hälytystehtävistä on yli 40 prosenttia. Liesien jälkeen yleisimpiä ovat erilaiset valaisimien aiheuttamat syttymiset. Niiden osuus kaikista tapauksista on 9 %. Suurin osa valaisimien aiheuttamista hälytystehtävistä johtui asennetuista valaisimista. Aiempiin vuosiin verrattuna huolestuttavinta oli kiukaista johtuvien vaaratilanteiden ja tulipalojen lisääntyminen. On myös huomattavaa, että kahdentoista kuukauden tarkastelujaksolla televisioista syttyi vain 11 paloa ja ilmalämpöpumpuista niiden yleisyydestä huolimatta vain neljä. Rakennuspalo on palo, joka on levinnyt syttymiskohdastaan rakennuksen rakenteisiin. Rakennuspalovaarassa on palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä on syntynyt näkyvää savua. Tilanteesta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo, mutta se ei ole levinnyt kuumenemis- tai syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon. Lähde: http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/sahko_palon_syttymissyyna.pdf 6

Vaaratilanteeksi on kirjattu ne tapahtumat/tilanteet, joissa olisi voinut sattua henkilövahinko. 7

Vuonna 2015 Tukesin tietoon tuli 115 sähkötapaturmaa, joissa loukkaantui yhteensä 123 henkilöä (vuonna 2015 oli 6 tapausta, jossa samassa tilanteessa useampi henkilö sai sähköiskun tai loukkaantui valokaaren seurauksena). 3 sähkötapaturmaa johti kuolemaan. Sähkötapaturmien uhreista ammattilaisia oli 48. Maallikoita ja tehtävään opastettuja sähkötapaturmien uhreista oli 75. Tässä ja seuraavalla kalvolla esitetyt taulukot esittävät vuosina 2011-2015 sattuneiden sähkötapaturmien määrät sekä Tukesin ylläpitämän VARO-rekisterin että Tapaturmavakuutuskeskuksen (TVK, 31.12.2015 asti Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL) rekisterin mukaan. TVK:n ylläpitämästä tietorekisteristä on haettu työtapaturmat, joissa vahingoittumistapana on ollut sähköisku. Esitetty lukumäärä ei näin ollen sisällä valokaaresta johtuvia työtapaturmia (rekisterissä kategoria valokaari, salama ), joita TVK:n rekisteriin kirjataan vuosittain 120-260 kappaletta. TVK:n luku ei myöskään sisällä vapaa-ajalla sattuneita sähkötapaturmia. TVK:stä saatu luku kuvaa paremmin sähkötapaturmien kokonaismäärää työelämässä, mutta Tukesin saama tieto on sisällöltään tarkempaa. TVK:n tiedot vuodelta 2015 eivät ole vielä saatavilla. Vuoden 2014 tiedot ovat alustavia. 8

Vuosina 1970-2015 sähköturvallisuusviranomaisen tietoon tulleissa sähkötapaturmissa on kuollut 253 henkilöä, joista sähköalan ammattilaisia oli 54 (21 %) ja maallikoita 200 (79 %). Tämän seurantajakson synkin vuosi oli 1972, jolloin sähkötapaturmissa menehtyi yhteensä 21 henkilöä - 4 sähköalan ammattilaista ja 17 maallikkoa. Vuosittainen sähkökuolemien määrä on ollut laskussa 1990-luvun loppuun asti ja tämän jälkeen tasaantunut noin kolmeen kuolemantapaukseen vuodessa. Kymmenen vuoden keskiarvossa huomioidaan kyseessä oleva vuosi ja sitä edeltävät 9 vuotta. 9

Lähde: http://www.elsakerhetsverket.se/globalassets/publikationer/rapporter/elolycksrapport- 2014.pdf.pdf (s.15) 11

Yhteensä 62 kuolemaa 12

Tällä ja tätä seuraavilla kalvoilla on hyvä huomioida, että joissakin kalvoissa lukumäärät ovat sähkötapaturmatapausten lukumääriä, kun taas toisissa kalvoissa puhutaan kyseisissä tapauksissa osallisena olleiden sähkötapaturmauhrien lukumääristä. Vuonna 2015 sattui 6 sähkötapaturmaa, jossa oli useampi uhri. Maallikoiden lukumäärät käsittävät myös tehtävään opastetut henkilöt. Kalvoilta on jätetty pois kategoria Ei tiedossa. Yksittäisissä sähkötapaturmatapauksissa Tukesin tiedossa ei välttämättä ole esimerkiksi jännitteen suuruutta (näin voi olla esimerkiksi indusoituneen jännitteen ollessa kyseessä) tai uhrin sähköalan pätevyyttä (mikäli sähkötapaturmasta ilmoittanut ei ole tätä maininnut). 13

Sähköalan pätevyyden mukaan sähkötapaturmia luokitellessa maallikoille sattuneet sähkötapaturmat sisältävät myös tehtävään opastetuille henkilöille sattuneet sähkötapaturmat. Mikäli uhrin sähköalan pätevyys ei ole tiedossa, on tapaus jätetty tällä kalvolla tarkastelun ulkopuolelle. 15

Tässä yhteydessä teollisuusympäristö kattaa metallurgisen sekä rakennusaine- ja rakennustarviketeollisuuden, petrokemian ja öljynjalostuksen, kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistuksen, raskaan konepajateollisuuden, muut konepajat sekä telakat, puunjalostus-, kartonki- sekä lastulevytehtaat, pintakäsittely- ja kyllästyslaitokset, elektroniikka- ja sähköteollisuuden, räjähde- ja ampumatarviketehtaat, voimalaitokset sekä tehtaan ulkopuoliset lämpölaitokset, ongelmajätteen käsittelylaitokset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, elintarviketeollisuuden sekä muut teollisuuslaitokset. Julkisella tilalla tarkoitetaan liike-, toimisto- tai muuta julkista rakennusta. 16

Ilmoituksia tapaturmista Tukes saa vapaaehtoisuuteen perustuen hissiurakoitsijoilta ja hissihuoltoliikkeiltä, minkä lisäksi Tukes seuraa median uutisointia. Vakavien vahinkojen (kuolleet ja loukkaantuneet) osalta tilastot lienevät kattavat. 21