SELVITYS ÖRÖN SAAREN LIIKENTEEN TARPEISTA JA KANNATTAVUUDESTA

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN TURUN YLIOPISTON BRAHEA-KESKUS THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES BRAHEA CENTRE AT THE UNIVERSITY OF TURKU 2014 SELVITYS ÖRÖN SAAREN LIIKENTEEN TARPEISTA JA KANNATTAVUUDESTA Irina Wahlström Sakari Kajander

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN TURUN YLIOPISTON BRAHEA-KESKUS SJÖFARTSBRANSCHENS UTBILDNINGS- OCH FORSKNINGSCENTRAL BRAHEA CENTRUM VID ÅBO UNIVERSITET THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES BRAHEA CENTRE AT THE UNIVERSITY OF TURKU 2014 SELVITYS ÖRÖN LIIKENTEEN TARPEISTA JA KANNATTAVUUDESTA Irina Wahlström Sakari Kajander Turku 2014

JULKAISIJA / PUBLISHER: Turun yliopiston Brahea-keskus / Brahea Centre at the University of Turku MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS CENTRE FOR MARITIME STUDIES Käyntiosoite / Visiting address: ICT-talo, Joukahaisenkatu 3-5 B, 4.krs, Turku Postiosoite / Postal address: FI-20014 TURUN YLIOPISTO Puh. / Tel. +358 (0)2 333 51 http://mkk.utu.fi Kansikuva: Liikennevirasto Lupa 3710/1024/201

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 7 2 ÖRÖ LINNAKESAARESTA MATKAILUKOHTEEKSI... 8 3 SAARISTOPOLITIIKKA JA SAARISTOLIIKENTEEN SÄÄDÖSPERUSTA... 9 3.1 Laki saariston kehityksen edistämisestä (494/ 1981; 1138/1993)... 10 3.2 Valtioneuvoston asetus saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista 371/2001 sekä muutosasetus 1373/2009... 11 4 SAARISTOLIIKENTEEN PALVELUTASO JA LIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN... 12 5 ÖRÖN MATKAILULLINEN KEHITTÄMINEN... 13 5.1 Metsähallituksen Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma raportti 13 5.1.1 Kehitysskenaariot... 13 5.1.2 Kävijämäärät, kohderyhmät ja saavutettavuus... 14 5.1.3 Liikenneyhteydet... 14 5.1.4 Satama... 15 5.2 Liikenne- ja viestintäministeriön lausunto... 15 6 ÖRÖN REFERENSSISAARET JA KOHTEET... 17 6.1 Seili... 17 6.2 Utö... 19 6.3 Bengtskär... 21 6.4 Kasnäsin vierasvenesatama... 25 7 ÖRÖN LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN... 26 7.1 Örön liikenteen liittäminen nykyisiin reitteihin ja sen vaikutukset... 26 7.2 Örön reitin satamat... 28 7.3 Raskas liikenne ja huoltoliikenne yhteysalus... 28 7.4 Henkilöliikenne vesibussit ja taksiveneet... 30 7.5 Liikennöinti vaihtoehtoisilla kävijämäärillä... 31 7.6 Liikennöinnin kustannukset... 35 7.6.1 Yhteysalusliikenne... 35 7.6.2 Henkilöliikenne vesibusseilla... 36 8 YHTEENVETO... 37

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 7 1 JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan saaristoliikenteen järjestämisen edellytyksiä ulkosaaristossa Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevaan Örön saareen. Örön linnakesaari siirtyy vuoden 2014 lopussa Puolustusvoimilta Metsähallituksen hallintaan ja se liitetään osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Örö on säilynyt poikkeuksellisen luonnontilaisena ja lajirikkaana saarena sekä kansallisesti uhanalaisten että erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalueena. Metsähallitus on laatinut kattavan ja yksityiskohtaisen luontomatkailun kehittämissuunnitelman ja sen tavoitteena on luoda Öröstä yleisölle avoin luontomatkailu- ja virkistyskohde. Saaren mukauttaminen luontomatkailukohteeksi vaatii siirtymävaiheessa merkittäviä muutostöitä sekä mittavia noin 5 10 miljoonan euron investointeja lähimmän viiden vuoden aikana. Merkittävimmät investoinnit kohdistuvat mm. saaren sataman kunnostukseen, majoituskapasiteetin rakentamiseen ja palvelutarjonnan perustamiseen. Metsähallitus arvioi saarelle mahdollisesti syntyvän pysyvää asutusta niinkin pian kuin vuonna 2015. Alueelliset toimijat toivovat myös vuonna 2005 lakkautetun yhteysalusliikenteen käynnistettävän uudelleen. Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella valtion mahdollisesti avustaman yhteysalusliikenteen käynnistämisen edellytyksiä, tarpeita sekä kustannuksia ensisijaisesti välillä Kasnäs Örö, mutta myös Hiittisten olemassa olevan yhteysalusreitin laajentamisen näkökulmasta. Liikenteen kysyntää arvioidaan huomioimalla sesonkivaihtelut, aikataululliset tekijät sekä alukseen liittyvät vaatimukset. Selvityksessä arvioidaan myös vaihtoehtoisia liikennemalleja ja - järjestelyjä raskaalle liikenteelle ja henkilöliikenteelle, sekä eriytettynä että yhdistettynä. Sekä valtion avustaman että markkinalähtöisen liikenteen järjestämisen vaihtoehtoja tarkastellaan ja tutkitaan markkinalähtöisen liikenteen kannattavuuden edellytyksiä. Selvityksessä haastateltiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikallisia saaristoliikenteen toimijoita, muiden matkailullisten referenssisaarien yrittäjiä sekä Kemiönsaaren kunnan edustajia.

8 Wahlström & Kajander 2 ÖRÖ LINNAKESAARESTA MATKAILUKOHTEEKSI Örö on Hiittisten lounaispuolella Kemiönsaaren kunnassa sijaitseva noin 200 hehtaarin kokoinen harjusaari, joka on toiminut lähes sadan vuoden ajan sotilastukikohtana. Venäjä käynnisti 1910-luvun alussa Suomenlahdella Pietari Suurelle nimetyn merilinnoituksen rakentamisen torjuakseen Saksan mahdollisen hyökkäyksen Pietariin. Rakennettaviin linnakkeisiin lukeutuivat Örön lisäksi Utö ja Russarö. Rakennustyöt alkoivat Örön osalta 1915. Saarelle rakennettiin kaksi kasarmia, joita yhdisti mukulakivitiet, majoitus- ja talousrakennuksia, laitureita sekä kapearaidevälinen rautatie. Kulttuurihistoriallisiin nähtävyyksiin lukeutuvat myös linnakkeen tykkikalustoon kuuluvat neljä Obuhovin terästehtaan valmistamaa 305 mm tykkiä sekä kaksi raskasta patteria ja ilmatorjuntapatteri. Suomen itsenäistymisen myötä uusi ja moderni linnake siirtyi Suomen rannikkopuolustukselle. Linnoitusta käytettiin mm. koulutukseen ja sen varustusta uusittiin. Jatkosodassa Örö osallistui Hangon rintaman taisteluihin sivustatukena Bengtskärin taistelussa 1941. Sotien jälkeen Örö toimi ensin Hangon Rannikkopatteriston, 1970-luvulla Turun Rannikkopatteriston ja myöhemmin Saaristomeren Meripuolustusalueen koulutus- ja vartiolinnakkeena (Museovirasto, 2009). Örö kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen joukkoon. Mielenkiintoisen puolustushistoriansa ohella Örö on tunnettu myös ainutlaatuisesta luonnostaan sekä biodiversiteetistään, jotka itsessään ovat monelle matkailijalle syy vierailla saarella. Örö on pinta-alaansa suhteutettuna Suomen lajirikkain alue. Saarella on arvokkaita luontotyyppejä ml. luonnontilaisena säilyneitä hiekkarantoja, dyynejä sekä rantaniittyjä. Örössä esiintyy huomattava määrä harvinaisiin ja uhanalaisiin lajeihin kuuluvia eläin- ja kasvikunnan lajeja. Hallinnan siirtyessä Puolustusvoimilta Metsähallitukselle loppuvuodesta 2014 liitetään Örö osaksi Saaristomeren kansallispuistoa ja kohde avataan yleisölle matkailu- ja virkistyskäyttöön vuonna 2015. Örön avaaminen matkailukäyttöön edellyttää mittavia infrastruktuuriinvestointeja tulevien vuosien aikana mm. vierasvenesataman rakentamiseen, matkailukäyttöön soveltuvien rakennusten korjaamiseen, opasteisiin ja jätehuollon kehittämiseen. Yksi keskeinen seikka on myös liikenteen järjestäminen ja sen rahoitus. Örössä tulee jatkossakin olemaan puolustusvoimien toimintoja, mutta ne sovitetaan yhteen saaren matkailukäytön kanssa.

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 9 3 SAARISTOPOLITIIKKA JA SAARISTOLIIKENTEEN SÄÄDÖSPERUSTA Saaristoalueiden kehittämistä tuetaan valtakunnan tasolla eri saaristopolitiikan linjauksin. Näihin lukeutuvat erityisesti laki saariston kehityksen edistämisestä (494/81; 1138/1993), valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja saaristo-osakunnista (1296/2011; 186/2011) sekä valtakunnallinen saaristopolitiikan toimenpideohjelma 2012 2015. Saaristopolitiikka edustaa Suomen vanhinta järjestäytyneen aluepolitiikan mallia. Saaristoasianneuvottelukunnan edeltäjä, saaristokomitea, perustettiin 1949. Saaristopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012 2015 on valtioneuvoston vuonna 2012 hyväksymä hallinnon ohjausväline, jolla määritellään vakiintuneiden ja osaksi lainsäädäntöön kuten saaristolakiin perustuvan saaristopolitiikan keskeisiä tehtäviä ja toimenpiteitä hallituskauden 2012 2015 ajan. Saariston osalta toimenpideohjelman on valmistellut saaristoasian neuvottelukunta yhteistyössä ministeriöiden, maakunnan liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimenpideohjelmat hyväksyi työ- ja elinkeinoministeriö hallituksen hallinnon ja aluekehityksen ministeriötyöryhmän käsittelyn jälkeen. Saaristopolitiikan tuloksena on saaristoalueita sähköistetty, järjestetty saaristoliikennettä, myönnetty saaristolle korotettu aluetukiasema elinkeinoelämän tukemiseksi sekä saaristolisiä kuntien valtionosuuksissa peruspalvelujen turvaamiseksi. Toimenpideohjelmalla vuosille 2012 2015 haetaan ensisijaisesti keinoja järvien, meren, saarien ja rantaviivojen hyödyntämiselle aluekehityksen tueksi. Erityisiin toimenpiteisiin lukeutuvat mm. liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien edistäminen, saariston aseman edistäminen alue- ja kuntapolitiikassa, saaristomatkailun tuotekehitys- ja markkinointi, Itämeren suojelu sekä virkistys-, luonnonsuojelu- ja kulttuuritarpeisiin vastaaminen. Toimenpideohjelman täytäntöönpanosta vastaavat ensisijaisesti ministeriöt, ELY-keskukset, maakunnan liitot, saaristokunnat ja -osakunnat vuosittain käytettävissä olevin tarkoitukseen osoitettavin pääasiallisesti valtion, EU:n sekä kuntien varoin. Rahoituksesta päätetään vuosittain valtion osalta talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Valtakunnallista saaristopolitiikan toimenpideohjelmaa täydentävät lisäksi maakuntien saaristo-ohjelmat osana maakuntaohjelmia.

10 Wahlström & Kajander Saaristoliikenteen järjestämisen säädöksellinen viitekehys rakentuu laista saariston kehityksen edistämisestä (1981/494) sekä valtioneuvoston asetuksesta saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista (371/2001) sekä sen muutosasetuksesta (1372/2009). Yhteysalusliikenteen järjestämisestä ei tällä hetkellä ole olemassa selvää kriteeristöä, jota yksiselitteisesti voisi tulkita ja joka olisi tasapuolinen kaikkien saariston asukkaiden kesken (viidennes saariston asutuista saarista ovat yhteysalusliikenteen piirissä). Toisaalta myös kriteerit valtion kokonaan tai osaksi avustettavien reittien välillä on epäselvä kuten Saariston Rengastien tapauksessa Saaristomerellä. Kuljetusmaksu peritään Saariston Rengastien Iniö Houtskari reitillä, pienellä Rengastien Nauvo Seili Rymättylä (Hanka) reitillä sekä Si poossa ja Raaseporissa. Saariston Rengastien on silloisen Merenkulkulaitoksen vuonna 1996 käynnistämä hanke, jonka tarkoituksena on edistää Lounais-Suomen saaristomatkailua sekä parantaa saariston sisäisiä ja mantereen välisiä yhteyksiä ja saavutettavuutta. Vuosittain reitillä liikkuu noin 20 000 matkailijaa. Muilla reiteillä yhteysalusliikenne on kaikille maksutonta. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus yhteysalusliikenteen maksuttomuudesta astui voimaan 1. syyskuuta 2009 (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2009). 3.1 Laki saariston kehityksen edistämisestä (494/ 1981; 1138/1993) Lailla saariston kehityksen edistämisestä (494/1981; 1138/ 1993) pyritään valtion ja kuntien toimesta varmistamaan, että saariston pysyvällä asutuksella on tarvittavat edellytykset toimeentuloon, liikkumiseen ja peruspalveluiden saamiseen puuttuvasta tieyhteydestä huolimatta. Peruspalveluihin lukeutuvat terveys- ja sosiaalitoimen-, koulu- ja kulttuuritoimen, kaupan ja tietoliikenteen tavanomaiset lähipalvelut sekä sähköenergia. Saariston vakinaiselle väestölle tulisi pystyä järjestämään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset ilmaiset tai kohtuuhinnoitellut liikenne- ja kuljetuspalvelut. Lisäksi saariston vakinaisella väestöllä tulee olla käytettävissään muut peruspalvelut sekä saaristo-oloissa tarvittavat erityispalvelut. Saaristolain yksi päämäärä on saariston luonnon-, maisema- ja kulttuuriarvojen suojelu. Luonnonsuojelua on toteutettu perustamalla kansallispuistoja ja luonnonsuojelualueita. Kyseiset alueet voivat myös tietyin rajoituksin palvella suuren yleisön virkistystarpeita. Kansallispuistojen sekä luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden reitistöjen, polkujen, opaskeskusten jne. rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan riittävästi panostuksia saariston matkailutoimintojen kehittämiseksi. Saaristokunniksi määrätään kunnat, joiden saaristo-olot ovat olennaisena esteenä kunnan kehitykselle. Erityisestä syystä voidaan myös päättää, että saaristokuntaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös muun kunnan saaristo-osaan. Saaristokuntia ja kunnan saaristo-osia määrättäessä on perusteena pidettävä saariston vakinaisen väestön määrää ja sen osuutta kunnan väestöstä sekä liikenneoloja ja peruspalveluiden saannin vaikeutta. Saaristolain perusteella valtioneuvosto on antanut asetuksen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista (1296/2011, 186/2011). Saaristokuntia Suomessa on kahdeksan ja saaristo-osakuntia 38 kappaletta.

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 11 3.2 Valtioneuvoston asetus saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista 371/2001 sekä muutosasetus 1373/2009 Varsinais-Suomen ELY-keskus ostaa saaristoliikenteen palvelut ostopalveluna yksityiseltä liikkeenharjoittajalta, joka aluksellaan harjoittaa säännöllistä alusliikennettä saaristossa palvellen saariston pysyviä asukkaita, jotka ovat muun säännöllisen liikenteen tai tieyhteyden ulottumattomissa. Varsinais-Suomen ELY-keskus maksaa ostopalveluna hankitun liikennöintipalvelun kuukausittain jälkikäteen liikennöitsijän laatimaa liikenneraporttia vastaan. Saaristoliikenteen hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan valtion talousarviossa osoitetusta määrärahasta myöntää avustuksia. Vuosittain maksettavat avustukset ovat maksimissaan 80 % vuotuisista käyttökustannuksista. Tukea saava liikenteenharjoittaja perii maksavilta asiakkailta kuljetusmaksuja tilittämättä niitä eteenpäin. Kuljetusmaksuilta ovat vapautettuja saaristoliikenteen reitin varrella sijaitsevassa saaressa pysyvästi asuvat henkilöt, heidän omistamansa ajoneuvot, heidän tavaratoimituksensa sekä heidän tavarantoimituksia suorittavat henkilöt ja ajoneuvot. Varsinais-Suomen ELY-keskus voi tehdä avustussopimuksen enintään viideksi vuodeksi kerrallaan, edellyttäen että valtion talousarviossa kunakin varainhoitovuonna on esittää tarkoitukseen osoitettavaa määrärahaa. Jos valtion talousarviossa ei osoiteta riittävää määrärahaa sopimuksen mukaisen liikenteen jatkamiseksi, katsotaan sopimuksen rauenneen.

12 Wahlström & Kajander 4 SAARISTOLIIKENTEEN PALVELUTASO JA LIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN Saaristoliikennettä järjestetään maantielautoilla ja losseilla osana yleistä saariston maantieverkostoa, yksityistielossein sekä valtion osin tai kokonaan kustantamin yhteysaluksin. Saariston vakituiset asukkaat vapautettiin yhteysalusliikenteen kuljetusmaksuilta 1980-luvulla. Saaristoliikenteen palvelutasosta on liikenne- ja viestintäministeriön julkaisema ohje vuodelta 2009, jonka mukaan palvelu turvataan nykytasolla. Vuodesta 2009 yhteysalusliikenne tuli saariston vakinaisten asukkaiden lisäksi muillekin käyttäjilleen maksuttomaksi ml. vapaaajanasukkaat ja matkailijat. Kuljetusten maksuttomuus on antanut paremmat kilpailuedellytykset ulkosaaristossa vailla maantieyhteyttä oleville elinkeinonharjoittajille. Haasteena on kuitenkin lisääntyvä mökkiliikenne ja matkailu, jotka kuormittavat yhteysaluskapasiteettia enenevissä määrin samanaikaisesti kun vakinaisten asukkaiden liikennöinti kysynnän huippuaikoina tulisi pystyä turvaamaan (Varsinais-Suomen liitto, 2012). Sovellettava saaristoliikenteen palvelutaso-ohje, käyttäjien toiveet kuljetuspalveluista sekä määrärahojen ja resurssien rajallisuus asettavat myös omat haasteensa liikenteen järjestämiselle. Viimeisten viiden vuoden aikana, vuosittainen kustannus yhteysalusliikenteen ostolle ja kehittämiselle ovat vaihdelleet noin reilun kahdeksan miljoonan ja lähes 13 miljoonan euron välillä. Vuonna 2014 yhteysalusliikenteen matkustajamäärän arvioidaan olevan noin 205 000 henkilöä. Yhteysliikenteelle osoitetut määrärahat myönnetään vuosittain valtion talousarviossa (Valtiovarainministeriö, 2014). Kuva 4.1. Yhteysalus m/s Stella (Kuva:Vesa Savolainen).

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 13 5 ÖRÖN MATKAILULLINEN KEHITTÄMINEN 5.1 Metsähallituksen Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma raportti Kevään 2014 kehysriihessä, hallitus päätti ohjata Metsähallitukselle vuosina 2014 15 yhteensä 10 miljoonaa euroa kansallispuistojen infrastruktuurin parantamiseen ja kuten Örön tapauksessa, luonto- ja kulttuurikohteiden investointeihin (Valtioneuvosto, 2014). Saariston elinkeinojen kehityksen tukemiseksi saaristossa sijaitsevia ja alkuperäisestä käyttötarkoituksesta vapautuvia/vapautuneita alueita, rakennuksia ja toimitiloja kuten majakoita, merivartioasemia ja linnakkeita pyritään ohjaamaan paikan kulttuuriperintö- ja ympäristöarvot huomioiden matkailulliseen käyttöön. Metsähallitus julkaisi vuonna 2014 kattavan Örötä koskevan selvityksen Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma, jonka keskiössä ovat erityisesti Örön matkailutoiminnan mahdollisuudet ja vaatimukset. Selvitys toteutettiin Varsinais-Suomen liiton osoittamalla hankerahoituksella erikoissuunnittelija Jouko Högmanderin luotsaamana. 5.1.1 Kehitysskenaariot Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelma raportissa kuvataan vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehittämisvaihtoehtoja. Eriasteisissa passiivisissa kehittämisvaihtoehdoissa, ei matkailutoiminnan tulokertymä riitä kattamaan kustannuksia kuten esim. saaren historiallisen rakennuskannan ylläpidon. Örön osalta on kuitenkin päädytty vastuullisen kehittämisen vaihtoehtoon, joka mahdollistaa Örön hallitun ja kestävän matkailukäytön, vaalien saaren luonto- ja kulttuuriarvoja, kattaen samalla myös saaren rakennuskannan ylläpitokustannuksia (Metsähallitus, 2014 b). Örön muuttaminen suljetusta linnakesaaresta suurelle yleisölle avoimeksi ja menestyväksi luonto- ja kulttuurimatkailukohteeksi vaatii saaren saavutettavuuden, palvelutarjonnan, opastuksen, rakennuskannan, kunnallistekniikan sekä jätehuollon kehittämistä. Siirtymävaiheen (vuosina 2015 ja 2016) resursoinnilla luodaan tarvittavat puitteet, saaren saavutettavuuden parantamiseksi, retkeilyreitistön ja opastuksen perustamiseksi sekä laajan palvelutarjonnan ja kannattavan liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Työllisyysvaikutuksen oletetaan näin ollen olevan niin paikallisesti kuin alueellisestikin merkittävä (Metsähallitus, 2014 b). Metsähallituksen rooli kansallispuistokohteissa on vastata alueiden hallinnoinnista, luonnonsuojelusta ja -hoidosta sekä vaadittavien puitteiden luomisesta virkistyskäyttöön. Kaupallisesta toiminnasta sitä vastoin vastaavat yrittäjätahot, jotka suorittavat korvauksen Metsähallituksen tarjoamista palveluista sekä tilojen ja rakennuksien käytöstä osana omaa yritystoimintaa. Kansallispuistolain puitteissa Metsähallitus ei voi myydä maata tai rakennuksia, vaan ainoastaan vuokrata niitä.

14 Wahlström & Kajander 5.1.2 Kävijämäärät, kohderyhmät ja saavutettavuus Örön siirtymävaiheen kävijämäärän uskotaan nousevan vuositasolla yhteensä noin 30 000 ensimmäisinä toimintavuosina ja toiminnan vakiinnuttua 60 000 kävijään. Örön luontomatkailun kehittämissuunnitelmassa kävijät on jaettu kohderyhmiin käyntien tarkoitusperien mukaan sekä saarelle saapumistavan mukaan (oma vene, muut merikuljetuspalvelut). Alla olevassa taulukossa kohderyhmät on yhdistetty merikuljetuspalveluista riippuvaisiin ja riippumattomiin kävijöihin. Merikuljetuksista riippumattomat kävijät koostuvat omalla veneellä saarelle saapuvista kävijöistä. Örön pohjoispuolitse kulkee itä-länsisuuntainen veneväylä, jota erityisesti pääkaupunkiseudulta tulevat veneilijät käyttävät suunnatessaan Saaristomerelle. Metsähallituksen esittämän arvion mukaan nykyisellään arvioitu vierailijamäärä alueen vierasvenesatamissa on 6 000 30 000 veneilijää/satama/kesä. Lisäpotentiaalin muodostavat Kemiönsaaren alueen omilla veneillään liikkuvat noin 9 000 13 500 kesäasukasta (Metsähallitus, 2014 b). Meriyhteyspalveluista riippuvaiset kävijät sitä vastoin joutuvat turvautumaan ulkoisten toimijoiden tarjoamiin palveluihin kuten esim. yhteysalusliikenteeseen, charter- ja linjaliikenteeseen. Metsähallituksen arvion mukaan näitä kävijöitä olisi alkuvuosina n. 18 000, joka siirtymäajan jälkeen kohoaisi 42 000 kävijään vuodesta 2017 eteenpäin (kasvua 133 %). Yhteyksistä riippuvaisten kävijöiden 60 % osuus kaikista kävijöistä oletetaan näin ollen kasvavan 70 %:iin. Tavoiteltaviin ja potentiaalisiin kohderyhmiin lukeutuvat veneilijöiden lisäksi, päiväretkeläiset, teemaharrastajat sekä usein vilkkaimman sesonkiajan ulkopuolella vierailevat yritysryhmät. Taulukko 5.1. Metsähallituksen esitys Örön kävijämäärätavoitteista vuosina 2015 2017. Kohderyhmä Siirtymäajan kävijämäärätavoite 2015 ja 2016 Kävijämäärätavoite 2017 Merikuljetuspalveluista riippumattomat kävijät 12 000 18 000 Merikuljetuspalveluista riippuvaiset kävijät 18 000 42 000 Yhteensä 30 000 60 000 5.1.3 Liikenneyhteydet Örön saaren kestävän matkailun eri ulottuvuuksien ja liiketoiminnallisen kannattavuuden yksi peruslähtökohta on saaren saavutettavuus. Metsähallituksen selvityksen mukaan saavutettavuuden avainasemassa olisi yhteiskunnan ylläpitämän yhteysalusliikenteen avaaminen. Öröhön johtaa kaksi sotilasväylää, jotka liikenneministeriön päätöksellä muutetaan julkisiksi väyliksi, viitoitetaan ja merkitään merikortteihin (Metsähallitus, 2014 a). Alusliikenne on suunniteltu alkavaksi saaren kehittämistoimenpideaikataulun mukaan ensimmäisen toiminatavuoden jälkeen vuonna 2016. Lyhin meritie (10 merimailia) Öröhön on Kemiönsaaren Kasnäsin satamasta, joka nykyiselläänkin toimii yhteysalusliikennesatamana.

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 15 Kasnäs Örön yhteysvälin todetaan Metsähallituksen selvityksessä soveltuvan pääasialliseksi Örön huoltolinjaksi ja raskaan liikenteen reitiksi. Lisäksi reitti olisi ainoa mahdollinen ja tarvittava talviliikennereitti. Henkilöliikenteen pääreitiksi on kaavailtu Turku Granvik Örö reittiä, jota liikennöitäisiin nopeakulkuisilla ja erityisesti henkilöliikenteen tarpeisiin soveltuvalla nopeakulkuisella aluksella, jota Kasnäs-Örö reitin yhteysalusliikenne täydentäisi. Liikennöinti olisi tuettua ja toimisi tilausliikenneperiaatteella. Alusliikenne on suunniteltu palvelemaan ns. päivämatkaajia periaatteella illaksi kotiin. Oletus näin ollen on, että alus tekisi vähintään yhden päivittäisen edestakaisen matkan Turusta Granvikin kautta Öröhön. Alusta voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös muiden saaristokohteiden liikennetarpeissa. Myös Hangosta Öröhön arvioidaan muodostuvan kysyntää nopeakulkuiselle tilausliikenteelle kesäviikonloppuina sekä osana lomakauden retkituotteita. Alusliikenne ml. veneilijät, charter- ja yhteysalusliikenteen on Örön päässä suunniteltu ohjattavaksi saaren eteläiseen satamaan. Liikennöinnistä arvioidaan kehkeytyvän vuositasolla noin 500 000 1 500 000 kustannus liikennöintimallista riippuen (Metsähallitus, 2014 a). 5.1.4 Satama Örön saarella on kaksi laituria, joista eteläisemmän Gölen lahden sataman yhteyteen kaavaillaan uutta 70 venepaikan vierasvenesatamaa, joka vaatii satama-alueen ruoppaustöitä ja tarvittavien laiturien rakentamista. Sataman kunnostustyön yhteydessä Gölenin lahden etelä- ja itäosaa syvennetään 3 metriin jo aiemmin ruopatun laiturialueen lisäksi. Rakennettavat laiturit ovat rantaa pitkin kulkeva käyntilaituri sekä kaksi 50 metrin ponttonilaituria, joihin kiinnittymistä varten lasketaan myös poijut. Suunnitelmat muista venesataman palveluista ovat kattavat ja käsittävät alkuvaiheessa mm. kahvilan, veneiden jätevesien vastaanoton, jätepisteen, käymälät ja saunan. Myös yhteysalukset ja tilausliikenteen alukset ohjataan saaren Eteläsatamaan (Metsähallitus, 2014 b). Sataman kunnostustöihin liittyvä aluehallintovirastolta haettava lupaprosessi ja suunnittelu on vireillä (Kemiönsaaren kunta, 2014). Metsähallitus vastaa sataman suunnittelusta, investoinneista ja rakennuttamisesta sekä valitsee toimijan ja yhteistyökumppanin sataman toiminnan pyörittämiseen. Saaren pohjoisosassa sijaitseva Pohjoissatama, joka on ollut puolustusvoimien käytössä käsittää vankkarakenteisen betonilaiturin, jonne esimerkiksi raskaita kuljetuksia voi tarvittaessa ohjata. Pohjoissatamaa ei ole tarkoitus käyttää henkilöliikenteen satamana. 5.2 Liikenne- ja viestintäministeriön lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskus on saaristoliikenteestä vastaavana viranomaisena laatinut liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä Liikennevirastolle lausunnon Kasnäs Örö välille sunnitellusta liikenteestä sekä ympäröivän merialueen liikenteestä. Muutosprosessin yhteydessä, toivovat alueelliset toimijat yhteysalusliikenteen uudelleenkäynnistämistä ja aikaisempaa tuntuvasti laajempana. Lausunnossaan Varsinais-Suomen ELY-keskus esittää saaristoliikenteen järjestämistä koskevat lainsäädännölliset lähtökohdat sekä liikennöintiä koskevan kriteeristön. Lausunnossaan Varsi-

16 Wahlström & Kajander nais-suomen ELY-keskus toteaa, että yhteysalusliikenteen järjestämiselle ei ole selviä kriteerejä, joiden perusteella kaikkia saariston asukkaita palveltaisiin tasavertaisesti. Noin viidennes saariston asutuista saarista ovat yhteysalusliikenteen piirissä. Myös rajanveto valtion kokonaan kustantaman ja avustetun liikennöinnin välillä ovat epäselvät. Keskeinen kysymys yhteysalusliikennöinnin osalta on määritellä, mitkä ovat perusteet asutuksen siirtymisestä valtion kustantaman yhteysalusliikenteen piiriin ja kuten Örön tapauksessa mikä on elinkeinoelämän (matkailu) merkitys ja painoarvo.

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 17 6 ÖRÖN REFERENSSISAARET JA KOHTEET Örön tulevien liikennejärjestelyjen ja -tarpeiden määrittämiseksi, niin henkilö- kuin tavaraliikenteenkin osalta, on saaristomeren alueelta valittu muutama saarikohde, joiden vetovoimatekijät, nykyiset kävijämäärät sekä etäisyys ja/tai saavutettavuus mantereelta tieyhteyden päästä voidaan ainakin osaksi soveltaa Örön kohdalla vaihtoehtoisten/täydentävien kävijämäärien arvioimiseksi. Örön referenssisaariksi valittiin Utö, Bengtskär sekä Seili. Lisäksi Kasnäsin vierasvenesatama on valittu vertailukohteeksi merikuljetuspalveluista riippumattomien kävijämäärien arvioimisessa. SEILI UTÖ ÖRÖ BENGTSKÄR Kuva 6.1. Örön referenssisaaret Saaristomerellä. 6.1 Seili Sijainti ja väkiluku Seilin saari (ruots.) Själö sijaitsee Nauvossa Saaristomerellä, Airiston eteläosassa noin 16 merimailia Turusta etelään. Vakituisia asukkaita Seilin saarella on kuusi henkilöä. Historia Seilin hospitaali ja saari ovat osa valtakunnallisesti arvokasta Airisto Seili maisema-aluetta. Saarella on ollut asutusta 1500-luvulta lähtien. Vuonna 1619 Seilin saarelle perustettiin Kustaa Adolf II käskystä spitaalisairaille tarkoitettu sijoituspaikka. Hospitaalisaaren kokonaisuus muodostuu sairaalan rakennuksista, sairaalan maatilan rakennuksista sekä sairaalan kirkosta hautausmaineen ja pappiloineen.

18 Wahlström & Kajander Kuva 6.2. Seilin hospitaali (Kuva: Irina Wahlström). Seilissä on ollut kirkko hospitaalin perustamisesta lähtien. 1700-luvulla rakennetuista hirsisistä rakennuksista on pappilan lisäksi säilynyt vuonna 1733 huonokuntoisen tilalle rakennettu kirkko. Kirkon sisustus on pelkistetty ja sairaille oli oma eristetty osasto. Erikoista kirkossa on myös meren tuntumassa sijaitseva kellotapuli. Kirkon pihalla on suuri puinen risti, joka on pystytetty vuonna 1982 kaikkien 663:n saarella kuolleen spitaalipotilaan muistoksi. Ensimmäiset kivirakennukset rakennettiin 1801 1803 ja vuonna 1851 valmistui saaristomiljöölle epätavallinen uusklassista tyyliä edustava päärakennus. Tautiaallon hellitettyä sairaalan rakennuksiin perustettiin 1785 mielisairaala, joka toimi saarella aina 1962 asti (Museovirasto, 2009). Vuonna 1964 valtio luovutti sairaalakompleksin Turun yliopistolle, joka perusti sinne Saaristomeren tutkimuslaitoksen. Tutkimuslaitos keskittyy Saaristomeren ja Itämeren alueen monitieteelliseen tutkimukseen, jonka keskiössä on meriympäristön tilan pitkäaikaisseuranta. Palvelut Saaren vierailijoita palvelee asukkaiden ylläpitämä kesäkioski ja infopiste (Pro Seili ry, 2014). Seilissä järjestetään opastettuja retkiä niin matkanjärjestäjien kuin Saaristomeren tutkimuslaitoksen toimesta. Matkanjärjestäjien retket, sisältäen myös yhteysalusmatkat ja kirkon pääsymaksun, maksavat 30 /aikuinen ja 15 /lapsi. Saaristomeren tutkimuslaitoksen ryhmäopastukset alkaen hinta on 69 (Saaristomeren tutkimuslaitos, 2014).

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 19 Yhteydet ja saavutettavuus Seilin saareen on yhteysalusliikennettä m/s Östernillä kesäisin kolme kertaa päivässä Rymättylän Hangasta sekä Nauvosta. Matka-aika Seiliin on noin 30 minuuttia kummastakin lähtösatamasta. Aluksen henkilökapasiteetti on 126 henkilöä ja autokapasiteetti 17. Seiliin liikennöidään toukokuun puolestavälistä elokuun loppuun. Liikenne on maksullista (6 /aikuinen) muille kuin vakituisille asukkaille (Archipelago Lines Oy, 2014). Vuonna 2013 Seiliin matkusti valtionavusteisessa liikenteessä yhteensä noin 22 300 matkustajaa, joista noin 19 700 oli maksavia matkailijoita sekä noin 2 600 pysyvästi saarella asuvaksi luettavia. 6.2 Utö Sijainti ja väkiluku Utö sijaitsee Saaristomerellä, Suomeen johtavien meriväylien lähtöpisteessä, noin 22 merimailia Korppoon pääsaaresta etelään. Utö on saaristomme eteläisin vuoden ympäri asuttu saari 34:llä asukkaallaan. Asukkaista 29 on aikuisia sekä 5 nuoria ja lapsia. Historia Utön linnake-, majakka- ja luotsisaaren virkamiesyhdyskunta oli maamme varhaisimpia ja pisimpään toimineita. Utön saari on strategisesti merkittävällä paikalla Itämereltä Saaristomerelle johtavan merireitin varrella, jota on purjehdittu jo ainakin 1500-luvulta lähtien (Museovirasto, 2009). Utön vakituinen virkamiesyhteisö muodostui 1700-luvun puolivälin vaiheilla kun Utön luotsipäivystys vakiinnutettiin ja luotsit asettautuivat asumaan saarella vakituisesti. Majakanvartijoita varten rakennettiin Stenhuset 1754, joka nykyään toimii kotiseutuyhdistyksen museona. Utön ensimmäinen majakka, joka oli samalla myös Suomen ensimmäinen merimajakka, rakennettiin vuonna 1753. Majakka räjäytettiin Suomen sodassa 1808 1809, jonka jälkeen uusi majakka kohosi 1814. Majakkatornista löytyy 1800-luvun alkupuolella valmistunut kirkkosali. Saaren 1910-luvulta peräisin oleva linnake rakennettiin suojaamaan Pietariin johtavaa meritietä osana laajaa Suomenlahden linnoittamista. Utön linnake osallistui sotatoimiin ensimmäisessä ja toisessa maailmansodassa. Talvisodasta lähtien rannikkopuolustusta vahvistettiin linnoitustöillä ja näin ollen armeijan rooli Utössä kasvoi. Sotien jälkeen saaren niemet olivat sotilasaluetta. Vuodesta 1969 Utö oli vartiolinnake, jonka jälkeen varuskunta lakkautettiin vuodenvaihteessa 2005 2006 ja rakennuskanta siirtyi pois valtion omistuksesta (Museovirasto, 2009). Palvelut Utöstä löytyy majoitus- (B&B, matkustajakoti, hotelli), kokous- ja ravintolapalvelut vuoden ympäri sekä konferenssitilat noin 70 hengelle (Utö havshotel, 2014). Saarelta löytyy myös elintarvikekauppa.

20 Wahlström & Kajander Kuva 6.3. Utön linnakesaari (Kuva: Irina Wahlström). Sesonkiaikaan Utössä järjestetään lähes päivittäin opastettuja majakka- ja saarikierroksia. Opastus maksaa 8 /aikuinen ja 4 /lapsi. Utössä voi tutustua majakan lisäksi esimerkiksi luotsiasemaan, rukoushuoneeseen (Bönehuset) ja kotiseutumuseoon (Stenhuset vanha majakanvartijoiden virka-asunto). Yhteydet ja saavutettavuus Yhteysalus m/s Eivor liikennöi ympärivuotisessa liikenteessä 5 6 kertaa viikossa Nauvon Pärnäsistä Utöhön. Matka-aika Utöhön on 4 4,5 tuntia. Aluksen henkilökapasiteetti on 195 henkilöäja autokapasiteetti 19. Yhteysalusliikenne on kaikille matkustajille maksutonta. Kuljetuksia Utöhön on kesäaikaan (kesä elokuussa) myös Turusta kahdesti viikossa m/s Aspö aluksella, jonka liikennöinti perustuu markkinalähtöiseen liiketoimintaan. Matkan kesto on 5,25 tuntia ja matkan hinta 25 /henkilö/suunta. M/s Aspön matkustajakapasiteetti on 222 henkilöä (Utö havshotel, 2014). Vuonna 2013 Utöhön matkusti valtion kustantamalla yhteysaluksella runsaat 7 000 matkustajaa sekä markkinalähtöisessä liikenteessä 1 350 edestakaista matkustajaa.

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 21 6.3 Bengtskär Sijainti ja väkiluku Bengtskär on luoto Saaristomerellä Kemiönsaaren kunnan alueella. Bengtskär sijaitsee Hangosta noin 14 merimailia lounaaseen. Bengtskär on saaristomeren uloin luoto ja Suomen eteläisin lähes ympäri vuoden asuttu paikka. Historia Vaikeasti navigoitava Bengtskäriä ympäröivä merialue ja monen muun aluksen lailla haaksirikkoutunut s/s Helsingfors antoivat loppusysäyksen Bengtskärin majan rakentamiselle, joka valmistui 1906. Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein ja kohoaa 51 metriä merenpinnan yläpuolelle. Bengtskärin strategisesta sijainnista johtuen se joutui sekä ensimmäisessä että toisessa maailmansodassa hyökkäysten kohteeksi. Kuva 6.4. Bengtskärin majakkasaari (Kuva: Kaius Hedenström Oy). Majakan historian tuhoisin tapahtuma oli jatkosodan alussa 26.7.1941 käyty Bengtskärin taistelu. Bengtskär sijaitsi lähellä Neuvostoliiton haltuun luovutettua Hankoniemeä ja oli suomalaisille tärkeä tähystys- ja tulenjohtopaikka. Tätä ennen majakanvartioiden perheet evakuoitiin ja vartijat sekä sotilaat määrättiin vastaamaan Bengtskärin turvallisuudesta (Bengtskär Oy, 2014). Bengtskärin taistelussa suomalaiset joutuivat venäläisten yllättäminä vetäytymään majakan ylimpään asuinkerrokseen, joskin taistelua suomalaisten ja venäläisten välillä käytiin myös majakan sisällä. Saman vuorokauden aikana Bengtskär sai apua laivastolta, ilmavoimilta ja

22 Wahlström & Kajander saarelle saapuneesta iskuryhmästä ja taistelu päätyi lopulta suomalaisten voittoon. Myös Örön ja Granholmin patterit olivat Bengtskärin tukena ja tulittivat vihollisia yli kymmenen kilometrin päästä. Taistelun tiimoilta majakka kärsi vaurioita, joiden korjaaminen kesti usean vuoden. Vasta vuonna 1950 majakka vihittiin uudelleen alkuperäiseen tehtäväänsä. Vuonna 1968 majakka automatisoitiin ja majakanvartijoiden virat lakkautettiin. Majakan jäätyä autioksi majakka alkoi rappeutua ja vuonna 1992 majakka siirtyi Turun yliopiston hallintaan. Mittavien korjaus- ja kunnostustöiden jälkeen, majakka vihittiin vuonna 2005 uuteen tehtäväänsä matkailu-, kokous- ja tutkimuskäyttöön (Bengtskär Oy, 2014). Yhteydet ja saavutettavuus Kesäkuukausina (kesä elokuu) Bengtskäriin järjestetään päivittäin retkipaketti Kasnäsista (Rosalan viikinkikylän kautta). Retkipaketin hintaan 59 /henkilö sisältyy kuljetukset, lounas Rosalan viikinkikeskuksessa sekä pääsymaksut ja opastukset Bengtskärissä ja Rosalassa. Mikäli sisäänpääsy- ja maihinnousumaksut sekä lounaan hinta vähennetään pakettihinnasta, saadaan kuljetusten hinta-arvioksi noin 50 euroa. Lähtöaika Kasnäsista on päivittäin klo 11.00 ja paluu 17.30. Bengtskäriin liikennöidään kahdella 40 hengen aluksella (m/s Linnea ja m/s Minandra) ja ajoaika on noin 1,25 h. Alukset liikennöivät myös tilausveneliikenteessä ja niitä täydentävät tarvittaessa myös pienemmät 20 ja 11 hengen taksiveneet Ida II ja Martta II (Bengtskär Oy). Kasnäsin lisäksi Bengtskäriin on kesäkuun puolestavälistä elokuun loppuun vuorolaivayhteys Hangosta vesibussi m/s Summersealla. Aluksen matkustajakapasiteetti on 155 matkustajaa ja keskimääräinen nopeus noin 9 solmua. Minimimatkustajamäärä on 30 henkilöä. Lähtö Hangosta on päivittäin klo 11.00 ja paluu Hankoon klo 16.30. Ajoaika Bengtskäriin on 1,5 tuntia. Edestakaisen matkan hinta on 58 /aikuinen ja 25 /lapsi sisältäen laivamatkat, Bengtskärin maihinnousumaksun (8 /aikuinen ja 4 /lapsi) sekä kevyen lounaan (Marine Lines Oy). Myös Turusta tehdään yksittäisiä matkoja Bengtskäriin (kesäkaudella 2014 yhteensä 2 kpl) Rosita Oy:n m/s Lilyllä. M/s Lilyllä on istumapaikat yhteensä 110 matkustajalle. Aluksella on ravintolasisutus, baari/kahvio sekä aurinkokansi. Matka-aika edestakaiselle matkalle on 12 tuntia. Retken hinta on 70 /aikuinen sisältäen edestakaisen matkan, tutustumisen Bengtskäriin sekä lounaan. Bengtskärissä vierailee vuositasolla noin 13 000 15 000 matkailijaa, joista noin 9 000 saapuu Bengtskäriin Kasnäsista ja noin 4 000 5 000 Hangosta. Bengtskärin liikennöinti on kokonaan markkinalähtöistä. Bengtskäriin liikennöivällä Ab Wilson Charter Oy:llä harkitsee investointia nopeakulkuisempaan ja suurempaan henkilöliikenteen alukseen, jonka kapasiteetti olisi noin 75 henkilöä.

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 23 Palvelut Bengtskärin majakka on avoinna sesonkiaikaan kesäkuusta elokuuhun joka päivä klo 10.00 19.00 ja varaustilanteen mukaan myös toukokuussa ja syyskuussa. Pääsymaksu on aikuisilta 8. Muina aikoina vierailuja tehdään sopimuksen mukaan. Tilausvenekuljetuksia ryhmille järjestetään toukokuun alusta syyskuun loppuun. Bengtskärin majakan pohjakerroksessa on Suomen ensimmäinen majakkamuseo sekä pysyvä Bengtskär 1941-näyttely, joka kuvaa Bengtskärin taistelua. Majakassa on myös kahvila, kappeli, majakkaposti sekä entisöity majakanvartijan asunto sekä kokous- ja majoitustiloja. Yksityishenkilöillä on mahdollisuus yöpyä majakalla kesäkauden lisäksi myös touko- ja syyskuun viikonloppuina (Bengtskär Oy).

24 Wahlström & Kajander Taulukko 6.1. Yhteenveto Örön referenssisaarien merikuljetuspalveluista vuonna 2013. HENKILÖ- JA TAVARALIIKENNE Valtion kokonaan kustantama liikenne Valtion avustama liikenne Markkinalähtöinen liikenne UTÖ HIIT- TINEN SEILI BENGTSKÄR UTÖ (länsi) Eivor Rosala II Östern Minandra/ Linnea Aspö Saaren vakituinen asukasluku 34 n/a 6 0 34 KULJETETTU HENKILÖMÄÄRÄ Vakituiset asukkaat (ilmaiset) n/a n/a 2 608 n/a n/a Vierailijat (maksulliset) n/a n/a 19 712 13 000 15 000 1 350 Henkilöliikenne yhteysaluksilla 7 037 7 823 22 320 n/a n/a Henkilöliikenne (markkinalähtöinen liikenne) n/a n/a n/a 13 000 15 000 1 350 KULJETETUT AUTOT Ilmaiset 178 1 281 412 n/a n/a Maksulliset n/a 0 4 844 n/a n/a Autot yhteysaluksilla 178 1 281 5 255 n/a n/a Rahti kg liikennepaikoittain 320 460 486 307 0 n/a 0 AIKATAULU Liikennöintifrekvenssi high season (touko elokuu) 6 krt/vk 11 krt/vk 3 krt/pv 7 krt/vk 2 krt/vk Liikennöintifrekvenssi off-season (syys huhtikuu) 5 krt/vk Osa Nauvon pohjoista reittiä Tilauksesta ei liikennettä n. 2,75 h/ 5,25 h Matka-aika tieyhteyden päästä 4 4,5 h n/a n. 0,5 h n. 1,5 h KULJETUSMAKSUT Henkilö 0 0 6 /suunta n. 50 m/p 25 / suunta Henkilöauto 0 0 12 /suunta n/a n/a Kuorma-auto 0 0 100 /suunta n/a n/a Alusominaisuudet ja kapasiteetti (kohdesaaren osuus) ALUS Eivor Rosala II Östern Minandra/ Linnea Aspö Matkustajakapasiteetti 195 100 126 40/40 222 Täyttöaste high season 15 % n/a 55 % n/a 32 % Täyttöaste off-season 12 % n/a n/a n/a n/a Autokapasiteetti 19 8 17 n/a ei ota autoja Täyttöaste high season 7 % n/a 95 % n/a n/a Täyttöaste off-season 2 % n/a n/a n/a n/a Rahti/kansikapasiteetti 25 tn 65 tn n/a n/a

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 25 6.4 Kasnäsin vierasvenesatama Kasnäsin vierasvenesatama sijaitsee Kemiönsaaren kunnassa. Suosittu satama sijaitsee vilkkaan itä-länsisuuntaisen Saaristomerelle johtavan venereitin varrella ja Lövön sillan rakentamisen jälkeen sinne on myös kiinteä tieyhteys. Kasnäs toimii Hiittisten merialueen yhteysalussatamana ja liikenteellisenä solmukohtana. Asiakasvirrat ja kävijämäärät Maanteitse Kasnäsiin saapuvat vierailijat tulevat kaikkialta Suomesta, joskin valtaosa Helsingin alueelta. Kasnäs tarjoaa eri kävijäkohderyhmille mukaan lukien hotelliasiakkaat, veneilijät ja kesäasukkaat monipuoliset palvelut ja aktiviteetit työllistäen matkailuelinkeinon puolella muutamasta useampaan kymmeneen henkilöä vuodenajasta riippuen. Kasnäsissa kävijämäärähuippu saavutetaan kesäsesonkina, joka ulottuu juhannuksesta elokuun puoliväliin. Varsinaisen sesongin ulkopuolella helmi maaliskuussa ja elo syyskuussa Kasnäs on suosittu kohde ryhmäasiakkaiden keskuudessa, joille järjestetään muun muassa työkykyä ylläpitäviä ja edistäviä kursseja. Huhti kesäkuu on kokous- ja konferenssivieraiden suosimaa aikaa. Pois lukien joulu- ja tammikuun hiljainen aika, talviviikonloppuina Kasnäsissa vierailee paljon yksittäisasiakkaita. Kasnäsin kylpylän valmistumisen jälkeen kohteessa on vieraillut noin 40 000 vuosittaista kävijää, joka on myös vaikuttanut ratkaisevasti hotellin keskimääräisen täyttöasteen kasvuun. Yöpyviä veneilijöitä Kasnäsissa käy kesä elokuussa arviolta noin 12 000 jos jokaiseen venekuntaan lasketaan kuuluvaksi keskimäärin 3-henkinen miehistö. Päiväkävijöiden määrää, mukaan lukien veneilijät ja maanteitse paikalle saapuvat, ei ole kyetty erikseen tilastoimaan. Palvelut Kasnäsin tarjoamat palvelut kattavat hotelli-, ravintola- ja kylpylätoiminnan yksittäis- ja ryhmävieraille. Lisäksi Kasnäsista löytyvät postipalvelut, elintarvikekauppa, saaristolaistori (kalaa ja vihanneksia sekä käsitöitä ja matkamuistoja myyviä puoteja) sekä polttoaineiden myyntipiste. Hiitisten alueen taksivenepalvelut ovat myös keskittyneet Kasnäsiin. Aktiviteetit Kasnäsin harrastus- ja aktiviteettitarjontaan lukeutuvat muun muassa Saaristomeren kansallispuiston luontokeskus Sinisimpukka, lasten leikkipuisto, uimaranta, minigolf, tennis sekä vesiurheilukeskus. Paikan päältä on myös mahdollisuus vuokrata polkupyöriä ja veneitä. Ryhmille järjestetään retkiä Bengtskäriin tai Rosalan viikinkikeskukseen. Lähes jokainen ryhmä valitsee käydä jommassakummassa kohteessa Kasnäsin vierailun yhteydessä, potentiaali joka tulee myös jatkossa kohdistumaan Öröhön.

26 Wahlström & Kajander 7 ÖRÖN LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN Tässä luvussa tarkastellaan valtion mahdollisesti avustaman saaristoliikenteen käynnistämisen edellytyksiä, tarpeita sekä kustannuksia ensisijaisesti välillä Kasnäs Örö, mutta myös Hiittisten olemassa olevan yhteysalusreitin laajentamisen näkökulmasta. Liikenteen kysyntää arvioidaan huomioimalla Metsähallituksen tavoitearviot, referenssikohteiden toteutuneet kävijämäärät vuonna 2013, sesonkivaihtelut, aikataululliset tekijät sekä alukseen liittyvät vaatimukset. Selvityksessä arvioidaan myös vaihtoehtoisia liikennemalleja ja -järjestelyjä raskaalle liikenteelle ja henkilöliikenteelle, sekä eriytettynä että yhdistettynä. Valtion avustaman ja markkinalähtöisen liikenteen järjestämisen vaihtoehtoja verrataan keskenään. Alueelliset toimijat toivovat Örön yhteysalusliikenteen uudelleenkäynnistämistä ja aikaisempaa tuntuvasti laajempana. Metsähallituksen tahtotila Örön suhteen on saada saarelle pysyvää asutusta. Lähtökohtatilanne Örön osalta on kuitenkin tunnettu muna-kana tilanne, jonka osalta saaren toiminta ja kävijämääräarvioiden toteutuminen on pitkälti kuljetuksista riippuvainen. Toisaalta Varsinais-Suomen ELY-keskus ei ole automaattisesti velvollinen järjestämään liikenneyhteyttä ennen pysyvän asutuksen asettumista, jolloin Örön liikenne jouduttaisiin mahdollisesti järjestämään markkinalähtöisen liikenteen ehdoin. Lisäksi yhteysalusliikenteen järjestämiselle ei ole selviä kriteerejä, joiden perusteella kaikkia saariston asukkaita palveltaisiin tasavertaisesti. Vain noin viidennes saariston asutuista saarista ovat maksuttoman yhteysalusliikenteen piirissä, kun taas yhteysalusliikenteen ulkopuolelle jäävät saariston asukkaat kustantavat itse liikkumisesta aiheutuivat kulut saareen/saaresta. Myös rajanveto valtion kokonaan kustantaman ja avustetun liikennöinnin välillä ovat epäselvät. Keskeinen kysymys yhteysalusliikennöinnin osalta, on määritellä mitkä ovat perusteet asutuksen siirtymisestä valtion kustantaman yhteysalusliikenteen piiriin ja kuten Örön tapauksessa mikä on elinkeinoelämän merkitys ja painoarvo. 7.1 Örön liikenteen liittäminen nykyisiin reitteihin ja sen vaikutukset Öröhön on aikaisemmin ollut yhteysalusliikennettä Kasnäsista, mutta se lakkautettiin vuonna 2005. Silloinen Merenkulkulaitoksen yhteysalus liikennöi Örön Pohjoissatamaan kahdesti viikossa, joka mahdollisti raskaiden ajoneuvojen kuljettamisen. Henkilöliikenne Örön ja Kasnäsin välillä järjestettiin pienillä henkilöliikenteen aluksilla useamman kerran päivässä. Nykyisellään m/s Stella liikennöi Kasnäsista kesä- ja talviaikaan vähintään 10 vuoroa viikossa, palvellen säännöllisessä reittiliikenteessä Hiittisten läntistä merialuetta, joihin Holman, Vänön Tunnhamnin ja Helsingholmin saaret lukeutuvat. Lauantaisin vuoroja ei liikennöidä lainkaan. Sunnuntaisin alus on kutsusta liikenteessä varhaisesta iltapäivästä myöhäiseen iltaan. Kyseiset vuorot Kasnäsista ajoittuvat arkisin aikaisiin aamu- ja iltapäivävuoroihin, jotka suurilta osin ovat vakiintuneita ja vastaavat saariston asukkaiden kuljetustarpeita. Örön saaren liikennöinnin liittäminen nykyisiin Hiittisten läntisiin yhteysalusreitteihin on mahdollista, yhteysaluksen paluumatkoilla nykyisistä kohdesaarista Kasnäsiin. Örössä poikkeaminen ensimmäisenä kohdesaarena sen sijaan ei olisi toimiva ratkaisu esimerkiksi koulukuljetuk-

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 27 sista johtuen. Matka-ajan merkitys korostuu saarien tarvematkustamisen ja koulukuljetusten yhteydessä, jotka aikataululaadinnan yhteydessä saavat korkean prioriteetin. Örön sijainti muihin Hiittisten läntisen yhteysalusreittien saariin verrattuna on etelämpänä ja näin ollen sen liittäminen olemassa reittiin pidentäisi nykyistä ajoaikaa noin 1,5 tunnilla. Kuva 7.1. Hiittisten läntisen merialueen yhteysalusreitit sekä Kasnäs-Örön (suora) suunniteltu reitti. Matkailijoiden tarpeet poikkeavat suureksi osaksi tarvematkailun ja huoltoliikenteen vaatimuksista keskittyen kesä-elokuulle. Matkailijavolyymien maksimoimiseksi tulisi merikuljetuspalvelun aikataulu Öröhön olla matkailijaystävällinen eikä liian varhainen, matkailijoiden useimmiten saapuessa saaristoon muutamankin tunnin ajomatkan päästä. Yhdistämällä Örön liikenne olemassa olevaan Tunnhamn Vänö Holma reittiin kesäkuukausiksi (koulujen kesäloma-aikaan) antaisi matkailijoille mahdollisuuden tutustua useampaan alueen matkailukohteeseen. Edellä mainitut seikat huomioiden ja toimivimman kokonaisuuden saavuttamiseksi olisi Örön yhteysalusliikenne kaikkien käyttäjien kannalta katsottuna suotuisinta järjestää talviaikaan erillisenä ja suorana edestakaisena yhteytenä sekä kesäaikaan osana Hiittisten läntistä reit-

28 Wahlström & Kajander tiä, palvellen siten myös matkailun kasvattamaa henkilöliikenteen kuljetustarvetta. Örön liittäminen kesäaikaan Tunnhamn Vänö Holma reittiin uskotaan hyödyttävän myös muitakin alueen matkailuyrittäjiä tarjoten kasvavia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. 7.2 Örön reitin satamat Örön Eteläsataman on tarkoitus pystyä toimimaan vierasvenesataman lisäksi myös yhteysalusliikenteen satamana. Yhteysaluksen on katsottu pystyvän laskemaan ramppinsa Eteläsatamassa olemassa olevan laiturin viereiseen rantakallioon pienimuotoisen louhinnan jälkeen. Tuulisissa olosuhteissa yhteysalus voi myös tukea itsensä laituriin. Louhintatyö on huomioitu sataman suunnittelussa ja kaavoituksessa, vaikkakin on todennäköistä, että yhteysalusliikenne aluksi tulisi suuntautumaan Pohjoissatamaan ennen kaikkia Eteläsataman muutostöiden loppuunsaattamista. Tarvittaessa voi yhteysalus alkuaikoina käydä molemmissa satamissa toimittaen raskaan liikenteen toimitukset Pohjoissatamaan ja matkustajat Eteläsatamaan arvioidun 15 30 minuutin kääntymisajan puitteissa, kunnes kaikki saadaan kuljetettua Eteläsatamaan. Kasnäsin satama toimii nykyisellään yhteysalussatamana ja monen saaristokohteen liikenteellisenä solmukohtana ja kanavana. Kasnäsin satama on looginen ja mahdollisesti ainoa Taalintehtaan ohella varteenotettava Örön liikenteen mantereenpuoleinen lähtö- ja tulosatama läheisen sijaintinsa, suojaisan reitin ja lyhimmän mahdollisen merireitin takia. Kasnäsiin pääsee maanteitse, jonka jälkeen edessä on lyhyt merimatka. Jos lähtösatamaksi valittaisiin kauempana sijaitseva vaihtoehtoinen satama, merkitsisi se väistämättä suurempia liikennöintikuluja, jotka saattaisivat olla vaikeita kattaa esimerkiksi matkustajilta perittävillä maksuilla. Optimaalisesta sijainnistaan huolimatta Kasnäsin haasteena lähtösatamana ovat julkisen liikenteen lähes olemattomat yhteydet (linja-auto) sekä riittävien pysäköintialueiden puute. Nykyiset paikoitusalueet ovat täynnä toukokuusta lokakuulle ja heinäkuun aikana myös tienvartta hyödynnetään noin parin sadan metrin matkalta. Kemiönsaaren kunta on aikaisemmin lunastanut maa-alueen paikotusaluetta varten, joka valmistui kesällä 2013. Noin 200 metrin päässä venesatamasta sijaitseva 40 auton päällystämätön paikotusalue on osoitettu autojen lyhytaikaispysäköintiä varten Kasnäsin pysäköintiongelman lieventämiseksi (Kemiönsaaren kunta, 2013). Lunastettu maa-alue tulisi ottaa kokonaisuudessaan käyttöön, jotta se voisi palvella myös Örön tuomia asiakkaita. Kemiönsaaren kunta on huomioinut tämän kaavoituksessa ja luonnos asemakaavamuutoksesta esitetään syksyn 2014 aikana. Lisäksi aluksia odottaville matkaajille tulisi harkita WC-fasiliteettien sijoittamista sataman ranta-alueelle. 7.3 Raskas liikenne ja huoltoliikenne yhteysalus Hiittisten merialueella on vuoden 2014 alusta liikennöinyt Kuljetus-Savolainen Oy:n omistama ja operoima 300 bruttotonnin yhteysalus m/s Stella. Huomioiden aluksen kapasiteetti, nykyinen aikataulu, tekniset ominaisuudet ja varustelu, yhteysalusliikenne välillä Kasnäs Örö olisi mahdollista hoitaa m/s Stellalla.

Selvitys Örön saaren liikenteen tarpeista ja kannattavuudesta 29 M/s Stellan kapasiteetti on noin 100 matkustajaa sekä autokoosta riippuen 8 12 autopaikkaa. Stellan henkilöliikenteen täyttöaste Kasnäsista on vuoden alusta ollut keskimäärin noin 20 % ja satunnaisissa huipuissa 50 %. Kesäkuuhun 2014 mennessä lastikansi ei ole täyttynyt maksimikapasiteettiin. Alus on läpiajettava ja kykenee kuljettamaan raskaita kuljetuksia. Aluksella on Bobcat kuormaaja lastikannella sekä 10 tonnin nosturi raskaampien kuormien ja tavaroiden siirtelyyn ja nostoon. Aluksen jääluokka on 1A ja tarvittaessa se voi toimia öljyntorjuntatehtävissä. Aluksen kulkunopeus on 12 solmua, joka Örötä silmälläpitäen merkitsisi noin tunnin ajomatkaa per suunta suorassa Kasnäs-Örö liikenteessä. Kuva 7.2. Hiittisten merialueella liikennöivä yhteysalus m/s Stella (Kuva: Vesa Savolainen). Yhteysalusliikenteen järjestäminen nivoutuu henkilöliikenteen järjestämiseen ja sesonkivaihtelut vaikuttavat luonnollisesti myös yhteysalusliikenteeseen. Henkilöliikenteessä kysyntä Örön merikuljetuspalveluille tulee olemaan vilkkainta muiden kotimaan matkailukohteiden tapaan sesonkiaikaan juhannuksesta elokuun puoliväliin sekä sesongin ulkopuolisena aikana viikonloppuisin. Tehtyjen haastattelujen perusteella vuosittaisista kävijämääristä noin 80 % on arvioitu vierailevan matkailukohteissa kesä elokuun aikana. Elokuun aikana kävijöiden määrä laskee noin 20 30 %:iin huippusesongin kävijämääristä. Varsinaisen sesonkiajan ulkopuolella huhti toukokuussa sekä syyskuussa liikkuu saaristossa huomattava määrä luontoharrastajia sekä enenevissä määrin myös yritysasiakkaita. Huomioiden matkailusesongin kausivaihtelut sekä vesibussien kasvava liiketoiminnallinen riski huhti toukokuussa ja syyskuussa voi yhteysalusliikenne kattaa kokonaan myös henkilöliikenteen kysynnän liikennöimällä korkeasesongin lisäksi edellä mainittuina kuukausina tiheämpää kolmen käynnin viikkofrekvenssiä. Korkeasesongin yhteysaluspäivinä yksi vesibussivuoro voi-