YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

112 Ympäristömelu Raportti PR-Y1668 NCC Roads Oy Turku 22.2.2011 Jukka Viitanen Keskimäenkatu 1 Sivu 1(12) 33900 Tampere YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Kiviaineksen otto ja murskaus Kohde: Hirvikallio, Pornainen Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/12 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tarkasteltava alue ja sen ympäristö... 3 3 Ympäristömelun raja-arvot... 5 3.1 Valtioveuvoston asetus 800/2010... 5 3.2 Valtioneuvoston päätös 993/1992... 6 3.3 Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjauksen huomioiminen... 6 4 Melutasojen laskenta... 7 4.1 Laskentamenetelmät... 7 4.2 Maastoprofiili ja rakennukset... 8 4.3 Melulähteet... 8 4.4 Toiminta-ajat... 8 4.5 Laskennassa käytetyt melupäästöt... 9 4.6 Liikenne... 9 4.7 Suoritetut laskennat... 10 5 Meluntorjunta... 10 6 Laskentatulokset... 10 7 Tulosten tarkastelu... 11 8 Lisätietoja... 12 9 Kirjallisuus... 12 Liite 1. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinnan aloitustilanne. Liite 2. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinta edennyt 1/3. Liite 3. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinta edennyt 2/3. Liite 4. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinnan loppuvaihe. Liite 5. Melulähteiden sijainnit.

3/12 1 YLEISTÄ Tässä meluselvityksessä esitetään Pornaisissa Hirvikalliolle sunnitteilla olevan kallion louhinnan ja murskauksen aiheuttama melu toiminta-alueen ympäristöön. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen. Saatuja tuloksia verrataan valtioneuvoston asetuksen 800/2010 vaatimuksiin. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Jani Kankare. 2 TARKASTELTAVA ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Kuvassa 1 on esitetty suunnitellun kaivuualueen likimääräinen sijainti. Suunnittelualueen eteläpuolella olevalla alueella suoritetaan kiven ottoa ja murskausta NCC Roads Oy:n toimesta. Tilaajalta saadun tiedon mukaan alueet louhitaan yhteen eteläpuoleisen alueen suunnasta edeten. Kuvaan 1 on merkitty lähimmät lomarakennukset sinisellä ympyröityinä ja lähimmät asuinrakennukset mustalla ympyröitynä. Lähin lomarakennus sijaitsee itäpuolella 790 m etäisyydellä kaivuualueen reunasta. Lähin asuinrakennus sijaitsee itäpuolella 470 m etäisyydellä kaivuualueen reunasta. Lisäksi karttaan on ympyröity länsipuolella noin 800 m etäisyydellä oleva palvelukoti. Maatilamatkailua tarjoava Metsähovin tila sijaitsee eteläkaakkosuunnassa noin 600 m etäisyydellä kaivuualueen reunasta. Kaivuualueella tarkoitetaan sitä aluetta, miltä maa-aineksen otto (kaivuu ja louhinta) suoritetaan. Ottamisalue on kaivuualuetta laajempi ja voi sisältää kaivuualueen lisäksi mm. suoja-alueita, pintamaiden sijoituspaikkoja yms. Kuva 1. Suunnitellun kaivuualueen sijainti on rajattu punaisella. Lähimmät asuinrakennukset on ympyröity mustalla ja lomarakennukset sinisellä. Palvelukoti on ympyröity ruskealla.

4/12 Pieneltä alueelta kaivuualueen itäosasta on alle 500 m etäisyys lähimpään asuinrakennukseen. Kuvassa 2 on esitetty 500 m raja mitattuna asuinrakennuksesta. Asetuksen 800/2010 mukaan toimittaessa alle 500 m etäisyydellä tulee noudattaa rajoitettuja työaikoja. Toiminnan etäisyys määritetään häiriölähteestä. Näin ollen asetuksen mukaiset lyhennetyt työajat ovat voimassa vain, kun toimintaa todella on alle 500 m etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta. Toiminnan sijoittuessa alueelle, josta etäisyys on yli 500 m kaikkiin asuinrakennuksiin, ei asetuksen mukaan tarvita lyhennettyä työaikaa. Kuva 2. Kaivuualueen itäosassa oleva 500 m etäisyysraja lähimpään asuinrakennukseen.

5/12 3 YMPÄRISTÖMELUN RAJA-ARVOT 3.1 Valtioveuvoston asetus 800/2010 Valtioneuvoston asetus 800/2010 kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta on tullut voimaan 16.9.2010 [1]. Asetuksessa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 [2] ohjearvot on muutettu raja-arvoiksi. Asetuksessa on kirjoitettu, että toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito- tai oppilaitoksesta kivenlouhimo, muu kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on lisäksi sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma-asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha-alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta ainoastaan, jos toiminnan harjoittaja voi sijoittamalla toiminta rakennukseen tai muita teknisiä keinoja käyttäen luotettavasti ja ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla osoittaa, että toiminta häiriölle alttiissa kohteessa ei ylitä 7 :ssä tarkoitettuja melutason arvoja tukitoiminnot voidaan sijoittaa lähemmäksi kuin 300 metrin päähän häiriöille alttiista kohteesta. jos kivenmurskaamo sijoitetaan alle 500 metrin päähän asumiseen tai lomaasumiseen käytettävästä rakennuksesta tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta oleskeluun tarkoitetusta piha-alueesta tai muusta häiriölle alttiista kohteesta, melua on torjuttava koteloinnein, kumituksin tai muilla vastaavilla ääniteknisesti parhailla meluntorjuntatoimilla. Meluesteet on rakennettava melulähteen välittömään läheisyyteen jos toiminnan etäisyys melulle alttiisiin kohteisiin on alle 500 metriä, ei murskaamista, poraamista, rikotusta tai räjäytyksiä eikä kuormauksia tai kuljetuksia saa tehdä viikonloppuisin eikä arkipyhinä, vaan: murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; kuormaukset ja kuljetukset on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana. asetuksessa on mainittu erikseen vaatimukset joiden täytyttyä tiettyjä toimintoja voidaan suorittaa myös lauantaisin. Esitetyt etäisyydet määritetään häiriölähteestä, ei esimerkiksi toiminta-alueen rajasta.

6/12 3.2 Valtioneuvoston päätös 993/1992 Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu 1.1.1993 voimaan astuneessa valtioneuvoston päätöksessä VNp 993/1992 [2]. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona [2] Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä, hoitolaitoksia palvelevat alueet Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 55 db 1 50 db 1,2 Oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db - Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja 45 db 40 db 3 luonnonsuojelualueet 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla asuinalueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. 3.3 Impulssimaisuus- ja kapeakaistaisuuskorjauksen huomioiminen Melun impulssimaisuuteen tai kapeakaistaisuuteen vaikuttaa tarkastelupisteen etäisyys melulähteestä. Lähietäisyydellä melu voi olla impulssimaista tai kapeakaistaista, mutta kauempana melulähteestä näin ei välttämättä ole, koska äänen kulkiessa ilmassa melun huippupiikkien voimakkuus pienenee suhteessa taustamelutasoon ja niiden terävyys vähenee taajuusalueen kasvaessa. Tämä johtuu mm. ilman, maanpinnan ja kasvillisuuden absorptiosta sekä erilaisista heijastuksista. Vuonna 2000 valmistuneessa Luonnonkivituotannon melun ympäristövaikutusten arviointi -selvityksessä [3] tuodaan esille, että Poraamisen melu ei ole korvin kuullen impulssimaista eikä kapeakaistaista, joten siihen ei tule viranomaisohjeiden mukaan lisätä korjauksia luokitteluäänitasoa laskettaessa.

7/12 Kauhakuormaajan peruutussummerin (akustinen varoääni) melu on kapeakaistaista. Kirjallisuudessa [4] sanotaan seuraavaa: Viranomaisten määräämien tai hyväksymien, asianmukaisesti käytettyjen akustisten hälytys- ja varoituslaitteiden äänet eivät ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua. Laitteet tulisi kuitenkin suunnitella ja sijoittaa niin ja niitä tulisi käyttää siten, että kansalaisia altistavat melutasot eivät ole tarpeettoman suuria eivätkä altistusajat tarpeettoman pitkiä. Kivien käsittely kauhakuormaajalla aiheuttaa ajoittain impulssimaista melua. Yhteenveto melulähteiden aiheuttamasta melusta laskennassa käytettyjen melupäästöjen kannalta: 1. porausyksikkö melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista 2. kauhakuormaaja ja maansiirtokone kiven käsittelyyn liittyvä kolina on impulssimaista 3. murskauslaitos murskauslaitoksen melu ei ole normaalisti impulssimaista ko. kohteen tarkasteluetäisyyksillä (vähintään 500 m) 4. rikotin melu on impulssimaista. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.1 käyttäen yhteispohjoismaisia teollisuus- ja tieliikennemelumalleja [5 ja 6]. Laskennassa lähtötietoina käytettiin aikaisemmin vastaavanlaisilla murskaamoilla mitattuja äänitehotasoja sekä tilaajan toimittamia liikennemääriä. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan Autocad-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Melumallinnuksessa lähtötietona käytetään äänilähteiden äänitehotasoa taajuusvälillä 63 8000 Hz. Lähtötason perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee.

8/12 Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskentaparametrit. Taulukko 2. Laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus 2 m Melutason laskentaetäisyys 2500 m (pistelähteet), 750 m (liikenne) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Tien pinta 0 (kova) Louhittu alue 0,5 (puolikova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Rakennusten heijastus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Louhitun seinämän heijastus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) Heijastusten lukumäärä 1 4.2 Maastoprofiili ja rakennukset Laskennassa käytetty maastomalli hankittiin Maanmittauslaitokselta. Lisäksi tilaajalta saatiin ottoalueen tarkempi maastomalli. Alin ottotaso tulee olemaan etelässä +60 ja pohjoisessa +61. Asuinrakennukset on merkitty melukarttoihin mustalla, loma-rakennukset sinisellä ja muut rakennukset harmaalla. Merkinnät perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon. 4.3 Melulähteet Laskennassa huomioidut melulähteet ovat poravaunu rikotin murskauslaitos (Lokotrack tai vastaava siirrettävä laitos) 2 kpl kauhakuormaajia maansiirtokone. Räjäytyksiä ei ole huomioitu melulähteenä nykyisen yleisen käytännön mukaan. 4.4 Toiminta-ajat Murskauslaitoksen on oletettu aiheuttavan melua koko työajan. Kauhakuormaajien, maansiirtokoneen ja rikottimen on oletettu aiheuttavan merkittävää melua 75 % ja poran 50 % työajasta. Melun tuottoasteet perustuvat Promethor Oy:n eri louhoksilla tekemiin seurantamittauksiin melulähteiden läheisyydessä. Koska toimintaa on lähes yksinomaan yli 500 m etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta, on melutasolaskennat suoritettu työajalle klo 7 22. Kun toimintaa (lähinnä porausta) on alle 500 m etäisyydellä häiriölle alttiista kohteesta, tulee soveltaa asetuksen työaikarajoituksia.

9/12 Taulukko 3. Melulähteiden toiminta-ajat Melulähde Liitteet Työaika Meluntuoton kokonaisaika, kun lepoajat ja muut melun tuottoon vaikuttavat tekijät on huomioitu Poravaunu 1 4 klo 7 22 450 min Rikotin 1 4 klo 7 22 675 min Murskauslaitos 1 4 klo 7 22 900 min Kauhakuormaajat 1 4 klo 7 22 675 min Maansiirtokone 1 4 klo 7 22 675 min 4.5 Laskennassa käytetyt melupäästöt Taulukossa 4 on esitetty melulähteiden äänitehotasot ilman melun tuottoaikakorjausta. Taulukko 4. Melulähteiden äänitehotasot Taajuus (Hz) Poravaunu Rikotin A Kolmivaiheinen telaalustainen murskauslaitos Kauhakuormaaja B Maansiirtokone B 63 111 119 108 113 108 125 100 119 108 111 111 250 106 121 109 111 116 500 108 121 111 109 109 1000 112 118 110 103 103 2000 112 115 109 99 99 4000 118 110 105 93 93 8000 118 104 98 91 91 L WA 122 123 115 110 111 A tehotasoon lisätään +5 db impulssimaisuuskorjaus laskennassa B tehotasoon lisätään +1 db impulssimaisuuskorjaus laskennassa. Toiminta-aikavähennys saadaan yhtälöstä -10*log(X/Y), missä X on melua tuottava toiminta-aika ja Y on tarkasteluaika. 4.6 Liikenne Kiviaineksen poiskuljetus tapahtuu klo 6 22 välisenä aikana. Raskaiden ajoneuvojen määrä sisältäen tulevat ja lähtevät on 90 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne on huomioitu melukarttaliitteissä.

10/12 4.7 Suoritetut laskennat Selvityksessä on mallinnettu neljä tilannetta: Liite 1. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinnan aloitustilanne. Liite 2. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinta edennyt 1/3. Liite 3. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinta edennyt 2/3. Liite 4. Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22. Louhinnan loppuvaihe. Laskennoissa poravaunu on aina sijoitettu nykyisen maanpinnan tasolle eli kallion päälle. Muut melulähteet sijaitsevat louhoksen pohjatasolla. Liitteessä 5 on esitetty melulähteiden sijaintikoordinaatit kustakin tilanteesta. 5 MELUNTORJUNTA Päiväajan keskiäänitason raja-arvojen 55 db(a) ja 45 db(a) alittaminen ei edellytä erityistä meluntorjuntaa. Murskauslaitos ja rikotin tulee kuitenkin aina sijoittaa mahdollisimman lähelle louhittua kallioseinämää siten, että seinämät toimivat melun leviämisen esteinä lähimpien mahdollisesti häiriintyvien kohteiden suuntaan. Melutasojen laskennoissa ei ole meluntorjuntana huomioitu alueelle luonnollisesti syntyviä louhe- ja murskekasoja (esim. varastokasoja). 6 LASKENTATULOKSET Laskentatulokset on esitetty melukarttaliitteissä. Tässä esitetään laskentatulokset tiivistetysti. Toiminnan aiheuttama keskiäänitaso osittainen impulssimelukorjaus huomioituna on päiväaikaan alle 45 db(a) kaikilla lomarakennuksilla kaikissa laskentatilanteissa alle 55 db(a) kaikilla asuinrakennuksilla yms. kaikissa laskentatilanteissa. Päiväajan raja-arvojen saavuttaminen ei edellytä erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä.

11/12 7 TULOSTEN TARKASTELU Suoritettujen mallinnusten mukaan louhinta- ja murskaustoiminnan yhdessä aiheuttama keskiäänitaso toteuttaa (alittaa) asetuksen 800/2010 melun raja-arvot kaikissa mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa kaikissa laskentatilanteissa. Tulosten tarkastelussa on huomioitava, että: päiväajan raja-arvot saavutetaan ilman erityistä meluntorjuntaa laskentatulokset eivät kuvaa suoraan mitattavaa keskiäänitasoa, sillä osaan äänitehotasoista on lisätty impulssimelukorjaus +1 tai 5 db. Näin ollen mittaamalla saatavat tulokset ovat arviolta 0 1 db(a) laskettuja pienempiä. Mikäli mittauksessa melu todetaan impulssimaiseksi tai kapeakaistaiseksi, tulee mittaustuloksiin lisätä tarpeen mukaan +5 db(a) ennen tulosten vertaamista rajaarvoihin. Tämä vastaa +4 5 db(a) lisäämistä melukarttojen tuloksiin. Tarkasteltavassa kohteessa etäisyydet ovat niin suuret, että hyvin todennäköisesti melu ei ole impulssimaista tai kapeakaistaista. jos melu ympäristössä havaitaan kuitenkin impulssimaiseksi tai kapeakaistaiseksi, on meluntorjunnalla kokonaisäänitason pienentäminen tai impulssimaisen/kapeakaistaisen melun poistaminen mahdollista. Meluntorjunta voidaan tehdä maavalleilla, melulähteiden sijoituspaikkoja muuttamalla, murskauslaitoksen kumituksilla ja eristyksillä tms. kohteeseen soveltuvilla toimenpiteillä. toiminnan sijoittuessa alle 500 m etäisyydelle melulle alttiista kohteesta, tulee noudattaa asetuksen 800/2010 mukaisia rajoitettuja toiminta-aikoja laskentaepävarmuus on lähimmissä tarkastelukohteissa luokkaa 4 db(a) laskentamalli laskee melutasot melun leviämisen kannalta suotuisissa sääolosuhteissa todellisuudessa suotuisia sääolosuhteita melun leviämiselle tiettyyn tarkastelusuuntaan esiintyy vain ajoittain sääolosuhteiden mukaisesti saattaa olla myös tilanteita, joissa melutasot eivät ole missään ilmansuunnassa niin suuria kuin melukartoissa, esimerkiksi tuulen ollessa voimakas (selvästi yli 5 m/s) toisaalta jonain päivänä, säätilan ollessa erittäin suotuisa melun leviämiselle, melutaso voi olla myös laskentatulosta suurempi mitä kauempana tarkastelupiste sijaitsee, sitä suurempi on todennäköisyys mittaushavaintojen poikkeamalle laskentamallin antamiin tuloksiin vastatuuleen melun leviäminen on huomattavasti laskentamallin antamaa tulosta pienempää: ero myötä- ja vastatuuleen mitattaessa voi olla esimerkiksi jo 500 m etäisyydellä yli 20 db(a).

12/12 8 LISÄTIETOJA Tero Virjonen Promethor Oy puh. 040 082 3557 sp. tero.virjonen@promethor.fi 9 KIRJALLISUUS 1. Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 3. E. Björk & R. Merikoski. Luonnonkivituotannon melun ympäristövaikutusten arviointi. Kuopion yliopisto, Ympäristötieteiden laitos, melulaboratorio. Kuopio 2000. 4. Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Helsinki 2003. 5. Kragh J, Andersen B & Jacobsen J, Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982. 54 s. + liitt. 35 s. 6. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s.

2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 2571600 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 2572800 2573000 6708800 500 m etäisyys asuinrakennuksesta 6708800 6707400 6707600 6707600 6707800 6707800 6708000 6708000 6708200 6708200 6708400 6707200 6708400 6708600 6708600 6709000 6709000 6709200 6709200 6709400 6709400 2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2571600 Mittakaava PR-Y1668 1:10000 (A3) Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Aloitustilanne. 22.2.2011 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2572800 2573000 Liite 1 6707400 6707200

2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 2571600 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 2572800 2573000 6708800 500 m etäisyys asuinrakennuksesta 6708800 6707400 6707600 6707600 6707800 6707800 6708000 6708000 6708200 6708200 6708400 6707200 6708400 6708600 6708600 6709000 6709000 6709200 6709200 6709400 6709400 2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2571600 Mittakaava PR-Y1668 1:10000 (A3) Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Louhinta edennyt 1/3. 22.2.2011 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2572800 2573000 Liite 2 6707400 6707200

2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 2571600 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 2572800 2573000 6708800 500 m etäisyys asuinrakennuksesta 6708800 6707400 6707600 6707600 6707800 6707800 6708000 6708000 6708200 6708200 6708400 6707200 6708400 6708600 6708600 6709000 6709000 6709200 6709200 6709400 6709400 2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2571600 Mittakaava PR-Y1668 1:10000 (A3) Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Louhinta edennyt 2/3. 22.2.2011 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2572800 2573000 Liite 3 6707400 6707200

2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 2571600 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 2572800 2573000 6708800 500 m etäisyys asuinrakennuksesta 6708800 6707400 6707600 6707600 6707800 6707800 6708000 6708000 6708200 6708200 6708400 6707200 6708400 6708600 6708600 6709000 6709000 6709200 6709200 6709400 6709400 2569600 2569800 2570000 2570200 2570400 2570600 2570800 2571000 2571200 2571400 > 40 db(a) > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 2571600 Mittakaava PR-Y1668 1:10000 (A3) Louhinnan ja murskauksen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. Louhinnan lopetustilanne. 22.2.2011 2571800 2572000 2572200 2572400 2572600 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta 2572800 2573000 Liite 4 6707400 6707200

Raportti PR-Y1668 // Liite 5. Sivu 1/2 Melulähteiden sijaintikoordinaatit eri laskentatilanteissa. 22.2.2011 MELULÄHTEET Lähteen korkeus [m] Akustisen keskipisteen (lähteen) koordinaatit X [m] Y [m] Z [m] Liite 1 Poravaunu (1/4) 1,5 2570599 6708411 73,2 Poravaunu (1/4) 1,5 2570627 6708401 74,2 Poravaunu (1/4) 1,5 2570664 6708393 74,0 Poravaunu (1/4) 1,5 2570700 6708392 73,2 Rikotin (1/2) 1,5 2570596 6708385 61,5 Rikotin (1/2) 1,5 2570650 6708372 61,5 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570598 6708375 62,5 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570591 6708360 62,5 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570585 6708371 62,5 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570603 6708365 62,5 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570547 6708369 62,5 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570641 6708334 62,5 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570564 6708333 62,5 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570608 6708312 62,5 Liite 2 Poravaunu (1/4) 1,5 2570576 6708525 75,9 Poravaunu (1/4) 1,5 2570630 6708545 80,7 Poravaunu (1/4) 1,5 2570692 6708558 83,5 Poravaunu (1/4) 1,5 2570742 6708563 83,5 Rikotin (1/2) 1,5 2570601 6708510 61,5 Rikotin (1/2) 1,5 2570732 6708531 61,5 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570656 6708512 62,5 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570659 6708495 62,5 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570649 6708502 62,5 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570668 6708504 62,5 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570620 6708476 62,5 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570717 6708485 62,5 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570642 6708433 62,5 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570693 6708444 62,5 Liite 3 Poravaunu (1/4) 1,5 2570574 6708673 79,1 Poravaunu (1/4) 1,5 2570615 6708680 81,9 Poravaunu (1/4) 1,5 2570652 6708685 85,0 Poravaunu (1/4) 1,5 2570696 6708699 85,5 Rikotin (1/2) 1,5 2570560 6708644 62,0 Rikotin (1/2) 1,5 2570694 6708662 61,9 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570625 6708641 62,9 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570627 6708625 62,9 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570617 6708632 62,9 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570636 6708634 62,9 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570581 6708610 62,8 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570682 6708625 62,8 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570621 6708591 62,7 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570652 6708599 62,7

Raportti PR-Y1668 // Liite 5. Sivu 2/2 Melulähteiden sijaintikoordinaatit eri laskentatilanteissa. 22.2.2011 Liite 4 Poravaunu (1/4) 1,5 2570612 6708868 76,4 Poravaunu (1/4) 1,5 2570629 6708873 78,0 Poravaunu (1/4) 1,5 2570647 6708871 79,9 Poravaunu (1/4) 1,5 2570657 6708866 81,2 Rikotin (1/2) 1,5 2570590 6708845 62,5 Rikotin (1/2) 1,5 2570650 6708846 62,5 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570617 6708839 63,5 Murskauslaitos (1/2) 2,5 2570617 6708827 63,5 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570608 6708833 63,5 Kauhakuormaaja1 (1/2) 2,5 2570626 6708834 63,5 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570587 6708811 63,5 Kauhakuormaaja2 (1/2) 2,5 2570646 6708814 63,5 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570602 6708769 63,4 Maansiirtokone (1/2) 2,5 2570632 6708782 63,4 Melulähteet on jaettu useaan osalähteeseen keskimääräisemmän ja luotettavamman laskentatuloksen saavuttamiseksi.