1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Lump sum kustannusmalli (kertakorvaus) Hakemus on Uusi Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Etelä Pohjanmaan liitto täyttää Saapunut Dnro FIMOS nro Hakemusnro 1. HANKE a) Hankkeen nimi b) Hankkeen koko toteutusaika c) Miten hanke edistää Etelä Pohjanmaan maakuntastrategian tavoitteita? 2. HAKIJA (tiedot hakijasta, joka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta) Hakija Y tunnus Hakijan organisaatiotyyppi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka
2 Pankkiyhteys Tilinumero Yhteyshenkilö Puhelin Sähköpostiosoite Hankkeen vastuuhenkilö Puhelin Sähköpostiosoite 3. TIIVISTETTY HANKEKUVAUS Tiivistettyä hankekuvausta käytetään Internetin julkisessa hanketietokannassa. Lisäksi tarvitaan erillinen hankesuunnitelma (kts. täyttöohje). 4. HANKKEEN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS Hankkeen alueellinen kohdentuminen (valitse vain yksi) Kunta Maakunta Valtakunnallinen Kuntien yhteinen Maakuntien yhteinen Kansainvälinen Toteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus (nimeä kunta/kunnat, maakunta/maakunnat) Hankkeen varsinaiset kohderyhmät
3
4 5. HANKKEEN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Yksityiskohtainen kuvaus hankkeen tuloksena syntyvästä konkreettisesta tuotoksesta tai toimenpiteestä sekä siitä, miten näiden toteutuminen todennetaan. Hankkeen toteuttaminen ja siihen liittyvä tuotos sekä tuen maksaminen voidaan jaotella erillisiin osiin, jos se on tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteuttamista. Käytä tarvittaessa erillistä liitettä! Tasa arvovaikutukset a) ei tasa arvovaikutuksia b) on tasa arvovaikutuksia Millaisia vaikutuksia? (Sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen näkökulmasta). Positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia ja keihin ne kohdistuvat? Ympäristövaikutukset (jos a tai c, täytettävä liite 2) a) Ympäristöpositiivinen b) Ympäristöneutraali c) Ympäristönegatiivinen
5 6. HANKKEEN KUSTANNUSARVIO (pyöristettävä täysille kymmenille euroille) Arvonlisävero jää hakija lopulliseksi kustannukseksi. Kustannuksiin sisältyy alv. Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. Muut kustannukset (vaihe 1) Muut kustannukset (mahdollinen vaihe 2) Bruttokustannukset yhteensä Tulot (vähennetään kustannuksista) Nettokustannukset yhteensä 2014 2015 2016 2017 Yhteensä 7. HANKKEEN RAHOITUSSUUNNITELMA (pyöristettävä täysille kymmenille euroille) a. Anottava rahoitus b. Kuntarahoitus c. Muu julkinen rahoitus 2014 2015 2016 2017 Yhteensä d. Yksityinen rahoitus e. Tulot f. Kokonaisrahoitus Julkinen rahoitus (a+b+c) 8. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN Onko hankkeelle haettu erillisellä hakemuksella muuta julkista rahoitusta? Kyllä (jos kyllä, tarkempi erittely liitteeksi) Ei De minimis säännön mukainen julkinen rahoitus, jota hakija tai joku hakijoista on saanut viimeisen kolmen vuoden aikana Rahoituksen myöntäjä Rahoituksen saaja Päätöspäivämäärä Saatu tuki
6 9. LIITTEET Hankesuunnitelma, joka sisältää tuen suuruuden määrittelyä varten yksityiskohtaisen kustannusarvion perusteluineen sekä arvion ulkopuolisilta tehtävistä hankinnoista. Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Kauppa ja yhdistysrekisteriote Hakijatahon sääntöjen mukainen päätös tuen hakemisesta Muiden rahoittajien rahoitussitoumukset Muut liitteet kpl (mm. ALV todistus, tiedotussuunnitelma) 10. ALLEKIRJOITUKSET Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen maakunnan kehittämisrahan seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. Paikka ja aika Hakijan allekirjoitus (yhteisön nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) Nimenselvennys Asema organisaatiossa
7 RAHOITUSHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Uusi hakemus, korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen Tällä lomakkeella voi hakea Etelä Pohjanmaan liiton myöntämää kansallista maakunnan kehittämisrahaa hankkeeseen, jonka kustannusmallina käytetään kertakorvausmallia (lump sum). Muiden kustannusmallien mukaisille hankkeille on eri hakemuslomake. Lomaketta käytetään haettaessa rahoitusta uudelle hankkeelle. Lomaketta käytetään myös silloin, kun halutaan korjata tai täydentää rahoittajalle jo jätettyä hakemusta. Korjaus/täydennyshakemuskin on muistettava allekirjoittaa asianmukaisesti. Lump sum hanketta voidaan muuttaa vain toteuttamisajan osalta, muut muutokset eivät ole mahdollisia. LUMP SUM kertakorvausmalli: Tuki maksetaan, jos tuotos tai toimenpide on toteutunut päätöksen mukaisena. Hankkeen toteuttaminen ja tuen maksaminen voidaan jakaa osiin, jos hanke on rakenteeltaan sellainen, että sen tuotokset ja toimenpiteet voidaan luontevasti jaotella erillisiksi todennettaviksi osuuksiksi. Hankkeen toteuttamiseksi esitettyjä kustannuksia ei tarvitse todentaa, sen sijaan tuotoksen tai toimenpiteen todentamiseksi tarvittavat asiakirjat on esitettävä, että hankkeen toteuttamisesta päätöksen mukaisesti voidaan varmistua ennen tuen maksamista. Lump sum hankkeessa ei vaadita ohjausryhmää. Seurantatietojen toimittamista ei edellytetä. 1. Hanke Hankkeen nimi. Hankkeella on hyvä olla sitä kuvaava ytimekäs nimi, joka on helposti hyödynnettävissä hankkeen tiedotuksessa. Hankkeen nimeä tulee aina käyttää samassa muodossa hanketta koskevissa asiakirjoissa, tiedotuksessa ja yhteydenpidossa hankkeen ja viranomaisen välillä. Hankkeen toteutusaika. Lomakkeeseen merkitään hankkeen koko toteutusaika. Varhaisin mahdollinen aloittamisajankohta on päivä, jolloin allekirjoitettu hakemus on kirjattu rahoittajalle saapuneeksi, sillä avustusta voidaan myöntää vain hakemisen jälkeen syntyneisiin toimenpiteisiin. Maakuntastrategian tavoitteiden edistäminen. Maakuntastrategia on maakunnan poliittinen kannanotto lähivuosien kehityksen tavoitteista. Strategiassa esitetään keskeiset kehittämislinjaukset ja tavoitteet, keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet sekä suunnitelma strategian rahoittamiseksi. Hankkeiden on toteutettava jotain strategian toimintalinjaa. Tutustu maakuntastrategiaan osoitteessa www.epliitto.fi. 2. Hakija Tähän kohtaan merkitään tiedot hakijasta, joka on juridisesti vastuussa hankkeen toteuttamisesta. Kauppa tai yhdistysrekisteriote tulee liittää hakemuksen liitteeksi, mikäli hakija on merkitty ko. rekisteriin. Hakijatahon puolesta toimivan henkilön tulee osoittaa, että hänellä on oikeus allekirjoittaa hakemus. Hakijan organisaatiotyypiksi valitaan yksi seuraavista vaihtoehdosta: Kunta Valtion viranomainen Muu oppilaitos Kuntayhtymä Yliopisto, korkeakoulu, tutkimuslaitos Yritys Muu yhteisö Muu Hankkeen vastuuhenkilö on organisaatiossa toimiva henkilö, jonka tehtäviin sisältyy hankkeen toteutuksen seuraaminen ja ohjaaminen. Jos hakemus hyväksytään, tulee hakijan huolehtia siitä, että hankkeen vastuu ja yhdyshenkilön tiedot ovat ajantasaisina rahoittajalla.
8 3. Tiivistetty hankekuvaus Tiivistetty hankekuvaus tulee laatia huolellisesti. Sitä ei voi korvata viittauksella hankesuunnitelmaan. Tiivistelmässä on hyvä mainita ainakin hankkeen kohderyhmä, tavoitteet, toteutettavat toimenpiteet ja kehitettävät uudet tuotteet/palvelut sekä arvioidut tulokset ja vaikutukset. Rahoittaja käyttää tiivistelmää mm. hanketta koskevassa tiedotuksessa ja Internetin julkisessa hanketietokannassa. Laajempi hankesuunnitelma toimitetaan erillisenä liitteenä (kts. liite 1). 4. Hankkeen toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus Toteuttamisalueen maantieteellinen tarkennus. Luetellaan kaikki ne kunnat/maakunnat, joihin hanke kohdistuu. Hankkeen varsinaiset kohderyhmät. Nimetään tahot, joihin hankkeen toimenpiteet ensisijaisesti kohdistuvat. Kohderyhmä voi koostua esim. yrityksistä ja muista taloudellisista toimijoista sekä yhteisöistä. 5. Hankkeen tavoitteet, tulokset ja vaikutukset Kuvataan yksityiskohtaisesti hankkeen tuloksena syntyvä konkreettinen tuotos tai toimenpide sekä se, miten sen toteutuminen todennetaan. Hankkeen päätyttyä sen tuloksia on voitava mitata. Hankkeen toteuttaminen ja siihen liittyvä tuotos sekä tuen maksaminen voidaan jaotella erillisiin osiin, jos se on tarkoituksenmukaista ja tukee hankkeen toteuttamista. Käytä tarvittaessa erillistä liitettä! Tasa arvovaikutukset. Selvitetään, onko hankkeella suunniteltuja tasa arvovaikutuksia. Mikäli hankkeella arvioidaan olevan tasa arvovaikutuksia, selostetaan minkälaisia arvioidut vaikutukset ovat ja keihin ne kohdistuvat. Ympäristövaikutukset. Hakija arvioi tähän hankkeen vaikutuksen ympäristöön. Mikäli hankkeella on ympäristövaikutuksia, täytetään liitteenä oleva arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. 6. Hankkeen kustannusarvio Arvonlisävero Arvonlisävero hyväksytään hankkeen kustannukseksi vain siinä tapauksessa, että hakija on arvonlisäveron lopullinen maksaja, Jos hakijalla on oikeus saada arvonlisäverosta vähennys tai palautus, vero ei ole tukikelpoinen. Vähennyskelpoinen arvonlisävero ei ole tukikelpoinen meno edes silloin, kun lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä ei sitä tosiasiallisesti vähennä. Kustannusmalli lump sum (kertakorvaus) Lump sum mallissa rahoitushakemuksen kustannusarviossa kaikki kustannukset merkitään kustannuslajiin Muut kustannukset. Kustannusten tulee kuitenkin perustua flat rate laskentamalliin ja ne on esitettävä hankesuunnitelmassa (Liite 1 tai vastaava selvitys). Jos hankkeen toteuttaminen voidaan jakaa erillisiksi todennettaviksi osuuksiksi, kustannusarvioon kohtaa muut kustannukset merkitään kustakin vaiheesta arvioidut kustannukset. Jos tuotos tai toimenpide toteutuu hankkeen päättyessä, hankkeen kustannukset merkitään yhdelle riville. Lump sum mallin kustannusarvion perusteena käytetään pääsääntöisesti 24 % flat rate mallia, jossa tietyt välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hyväksyttävistä henkilöstökustannuksista. (Rahoitusasetus 357/2014, 19; tukikelpoisuusasetus 358/2014, 10) Muiden käytettävien kustannusmallien hyväksymiseen tulee olla perusteltu syy. 24 % flat rate hankkeet (pääsääntö): Kustannukset jakautuvat välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset on määriteltävä hankesuunnitelmassa, kohdennettava suoraan hankkeelle ja esitettävä hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä
todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Välillisiä kustannuksia ei tarvitse esittää hankesuunnitelmassa eikä maksatushakemuksessa vaan ne sisältyvät flat rateen (prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin). Mikäli hakija haluaa seurata välillisiä kustannuksia hankekohtaisesti, ne olisi kirjattava hankekirjanpitoon erillisellä tunnisteella tai kustannuspaikalla. Maksatushakemukseen liitetään kirjanpidon ote, jossa välillisiä kustannuksia ei esitetä. Välillisiä kustannuksia ei myöskään tarkasteta mahdollisissa hanketarkastuksissa. 1. Henkilöstökustannukset (muodostavat flat raten laskentapohjan) hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuvat kohtuulliset välittömät palkkakustannukset sekä niihin liittyvät lakisääteiset henkilöstösivukulut sekä virka tai työehtosopimukseen perustuvat poissaoloajan palkkakustannukset jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa 2. Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). Myös kansallisen kynnysarvon (30 000 ) alittavissa hankinnoissa tuen saajan on varmistettava ja osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. Ostopalveluina voidaan esittää myös hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyviä matkakustannuksia, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 3. Matkakustannukset Hankkeen matkakustannukset sisältyvät flat rateen eli niitä ei esitetä kustannusarviossa erikseen 4. Kone ja laitehankinnat Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta, leasing, poisto ja vuokrakustannukset, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. 5. Toimisto ja vuokrakustannukset Hankkeen toimisto ja vuokrakustannukset sisältyvät flat rateen eli niitä ei esitetä kustannusarviossa erikseen 6. Muut kustannukset Mahdolliset muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ja jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 7. Välilliset kustannukset Korvataan prosenttimääräisenä (24 %) osuutena hankkeen palkkakustannuksista Muun muassa seuraavat kustannukset luokitellaan välillisiksi kustannuksiksi eikä niitä voi sisällyttää välittömiin kustannuslajeihin: a. kaikki kotimaan ja ulkomaan matkakustannukset b. kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat kustannukset c. kokous, neuvottelu ja tarjoilukustannukset d. hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat ja toimitiloista aiheutuvat kustannukset (esim. sähkö, vesi ja siivous) e. hankkeen hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet (myös niiden korjauskustannukset), kalusteet, toimistotarvikkeet ja palvelut f. hankehenkilöstön koneiden ja laitteiden vuokra ja leasingkulut sekä poistot g. hankehenkilöstön puhelin, internet ja ohjelmistokustannukset h. hankehenkilöstön työterveysmaksut, koulutus ja tyky toiminta i. talous, tieto ja yleishallinnon kustannukset (sekä sisäiset että ostopalvelut) 9
10 8. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. 15 % flat rate hankkeet (vain perustelluissa poikkeustapauksissa): Tarkoitettu hankkeille, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakulut. Kustannukset jakautuvat välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Välittömät kustannukset on määriteltävä hankesuunnitelmassa, kohdennettava suoraan hankkeelle ja esitettävä hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. Välillisiä kustannuksia ei tarvitse esittää hankesuunnitelmassa eikä maksatushakemuksessa vaan ne sisältyvät flat rateen (prosenttimääräisinä korvattaviin kustannuksiin). Mikäli hakija haluaa seurata välillisiä kustannuksia hankekohtaisesti, ne olisi kirjattava hankekirjanpitoon erillisellä tunnisteella tai kustannuspaikalla. Maksatushakemukseen liitetään kirjanpidon ote, jossa välillisiä kustannuksia ei esitetä. Välillisiä kustannuksia ei myöskään tarkasteta mahdollisissa hanketarkastuksissa. 1. Henkilöstökustannukset (muodostavat flat raten laskentapohjan) hyväksytyn hankesuunnitelman mukaiset hankkeen toteuttamiseksi tarpeellisesta työstä aiheutuvat kohtuulliset välittömät palkkakustannukset sekä niihin liittyvät lakisääteiset henkilöstösivukulut sekä virka tai työehtosopimukseen perustuvat poissaoloajan palkkakustannukset jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa 2. Ostopalvelut Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen liittyvät ostopalvelut, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. Hankkeen tiedotuksesta ja viestinnästä aiheutuvat kustannukset Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). Myös kansallisen kynnysarvon (30 000 ) alittavissa hankinnoissa tuen saajan on varmistettava ja osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen. 3. Matkakustannukset Tässä flat rate mallissa matkakustannukset korvataan muiden välittömien kustannusten tapaan tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen ja ne on voitava todentaa kirjanpitotosittein. Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ne korvataan ao. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustusohjesäännön mukaisesti. Ulkomaan matkat ovat hyväksyttäviä, mikäli ne ovat hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellisia. Matkat tulee esittää hankesuunnitelmassa tai hyväksyttää ne rahoittajalla ennen matkaa. Matkasta tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee matkustajat, matkan kohde, matkan tarve hankkeen toteuttamiselle ja matkan arvioidut kustannukset. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 4. Kone ja laitehankinnat Hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen kuuluvien koneiden ja laitteiden hankinta, leasing, poisto ja vuokrakustannukset, jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa. 5. Toimisto ja vuokrakustannukset
Hankkeen toimisto ja vuokrakustannukset sisältyvät flat rateen eli niitä ei esitetä kustannusarviossa erikseen 6. Muut kustannukset Mahdolliset muut kustannukset, jotka liittyvät hankkeen sisällölliseen toteuttamiseen ja jotka on määritelty hyväksytyssä hankesuunnitelmassa 7. Välilliset kustannukset Korvataan prosenttimääräisenä (15 %) osuutena hankkeen palkkakustannuksista Muun muassa seuraavat kustannukset luokitellaan välillisiksi kustannuksiksi eikä niitä voi sisällyttää välittömiin kustannuslajeihin: a. kaikki ohjausryhmästä aiheutuvat kustannukset b. kokous, neuvottelu ja tarjoilukustannukset c. hankehenkilöstön toimitilojen vuokrat ja toimitiloista aiheutuvat kustannukset (esim. sähkö, vesi ja siivous) d. hankkeen hallinnointia varten hankittavat koneet ja laitteet (myös niiden korjauskustannukset), kalusteet, toimistotarvikkeet ja palvelut e. hankehenkilöstön koneiden ja laitteiden vuokra ja leasingkulut sekä poistot f. hankehenkilöstön puhelin, internet ja ohjelmistokustannukset g. hankehenkilöstön työterveysmaksut, koulutus ja tyky toiminta h. talous, tieto ja yleishallinnon kustannukset (sekä sisäiset että ostopalvelut) 8. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. 11 Todellisiin kustannuksiin perustuva malli (vain perustelluissa poikkeustapauksissa): Hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia ovat palkka ja palkkiokustannukset ja niihin liittyvät lakisääteiset kustannukset, matkakustannukset, ostopalvelujen hankintakustannukset, vuokrakustannukset ja muut hankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuvat eritellyt kustannukset sekä hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät vähäiset kone ja laitehankinnat (atk laitteet, toimistokoneet sekä kevyet rakennelmat kuten messurakenteet). Kustannusten on oltava kohtuullisia. Kustannusarvion luvut on pyöristettävä täysille kymmenille euroille. Kaikki kustannukset on kohdennettu suoraan hankkeelle ja ne esitetään hankkeen kirjanpidossa. Ne on pystyttävä todentamaan maksettujen laskujen ja muiden vastaavien kirjanpitotositteiden avulla. 1. Henkilöstökustannukset Jos henkilö tekee työajastaan vain osan hankkeelle, on ainoastaan tämä osa hyväksyttävää kustannusta hankkeelle. Osa aikatyöstä on pidettävä työpäiväkirjaa. Henkilösivukuluihin voidaan sisällyttää vain lakisääteisiä palkkasivukuluja. 2. Ostopalvelut Ostopalveluna hankittava asiantuntijatyö on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010) Yhteishankkeissa, joissa on useita toteuttajia, osapuolten hankkeelle tarjoamat palvelut tai tuotteet voidaan kuitenkin jättää kilpailuttamatta, jos hankinnasta on maininta hakemuksessa ja rahoituspäätöksessä. Tällöin kustannusten tulee olla katteettomia. Tuensaajien rahoituspäätöksessä hyväksytyt toimenpiteet korvataan jälkikäteen todellisten toteutuneiden nettokustannusten perusteella. On huomattava että tällaisessa tapauksessa rahaliikenne ei voi perustua osatoteuttajan ja päätoteuttajan väliseen laskutukseen, koska kyseessä ei ole ostopalvelusopimukseen perustuva palvelun tai tuotteen toimittaminen. Etelä Pohjanmaan liitto voi aina vaatia kilpailuttamista kustannustason kohtuullisuuden varmistamiseksi. Kolmansilta osapuolilta hankitut palvelut ja tuotteet tulee kilpailuttaa voimassa olevien säädösten mukaisesti.
12 3. Matkakustannukset Vain hankkeen toteuttamiselle välttämättömät matkakulut ovat hyväksyttäviä. Ne korvataan ao. taustayhteisön käytännön tai kuntien matkustusohjesäännön mukaisesti. Ulkomaan matkat ovat hyväksyttäviä, mikäli ne ovat hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellisia. Matkat tulee esittää hankesuunnitelmassa tai hyväksyttää ne rahoittajalla ennen matkaa. Matkasta tulee esittää suunnitelma, josta ilmenee matkustajat, matkan kohde, matkan tarve hankkeen toteuttamiselle ja matkan arvioidut kustannukset. Ohjausryhmän ulkomaan matkakustannukset eivät ole tukikelpoisia. 4. Kone ja laitehankinnat Kehittämishankkeissa hyväksytään vain vähäisiä kone ja laitehankintoja. Mikäli koneiden ja laitteiden käyttöikä on hankkeen toteutusaikaa pidempi, ostamisen sijasta suositellaan niiden vuokrausta tai niistä tehtävien poistojen kirjaamista hankkeen menoiksi. Hankinnat on kilpailutettava julkisista hankinnoista annetun lain mukaisesti (30.3.2007/348 Laki julkisista hankinnoista, muutos 321/2010). 5. Toimisto ja vuokrakustannukset Hankkeeseen liittyvät toimistokulut, kuten esim. kopiokulut, sähkö ja puhelinlaskut. Hankkeeseen liittyvät tila ja laitevuokrakustannukset. 6. Muut kustannukset Tähän kirjataan ne kustannukset, joita ei kirjata muille kustannusluokille esim. poistot. eriteltävä muiden kulujen sisältö. Hankesuunnitelmassa on 7. Välilliset kustannukset Tämä kohta on käytettävissä vain flat rate hankkeissa! 8. Hankkeen tulot Hankkeelle voi syntyä tulorahoitusta mm. palveluiden tai tuotteiden myynnistä ja vuokrauksesta. Tuloa on kaikki hankkeen saama rahoitus, josta se on antanut vastiketta, esimerkiksi mainostilaa. Tulorahoitusta ei voi käyttää hankkeen yksityisenä rahoituksena. Tulot on vähennettävä kokonaiskustannuksista. 7. Hankkeen rahoitussuunnitelma Tuen hakijan tulee myös itse osallistua hankerahoitukseen. Rahoitussuunnitelman luvut on pyöristettävä täysille kymmenille euroille. Anottava rahoitus. Etelä Pohjanmaan liiton hankkeelle myöntämän tuen suuruus vaihtelee mm. hanketyypin mukaan. Myönnettävän tuen enimmäisosuus voi olla pääsääntöisesti korkeintaan 70 % hankkeen hyväksytyistä nettokustannuksista. EUhankevalmisteluun myönnettävissä lump sum hankkeissa tukitaso on kuitenkin 50 %. Jos tukea haetaan useammalta viranomaiselta, eritellään anottava tuki viranomaisittain. Kuntarahoitus. Hankkeessa pitää pääsääntöisesti aina olla kuntarahoitusta. Hakijan tulee selvittää ja neuvotella kuntarahoituksesta ennen rahoitushakemuksen jättämistä. Ennen lopullisia viranomaisten rahoituspäätöksiä kuntarahoituksesta tulee olla sitoumukset. Muu julkinen rahoitus. Pitää sisällään valtion rahoituksen (muu kuin tällä hakemuksella haettava), yliopistojen omarahoitusosuuden sekä seurakuntien ja raha automaattiyhdistyksen rahoituksen. 8. Muun kuin tällä hakemuksella haetun rahoituksen järjestäminen Muu julkinen rahoitus. Mikäli hankkeelle on haettu rahoitusta muilta rahoittajilta, tulee hakemukseen liittää erillinen selvitys, jossa ilmoitetaan haettu tai mahdollisesti saatu rahoitus tähän hankkeeseen.
13 De minimis säännön alainen rahoitus. Yrityksille voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis tukena enintään 200 000 euroa kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Tuen saaja vastaa siitä, että eri tahojen (esim. ministeriöt, ministeriön alaiset viranomaiset, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja maakuntien liitot) maksamien de minimis tukien yhteismäärä ei ylitä tätä määrää. Määrään lasketaan kaikki yritykselle tällaisena tukena myönnetyt julkiset tuet riippumatta tuen muodosta tai kohteesta. Yrityksen eri hankkeille myönnetyt tuet lasketaan siis yhteen. Jos tuen hakijana on useampi yritys, de minimis tuen määrä lasketaan kunkin yrityksen osalta erikseen. Jos hakijana on muu kuin yritys, tulee selvittää ketkä ovat tuen varsinaisena kohteena. Jos hakijana on ns. välittäjäorganisaatio, lasketaan de minimis tuen määrä jokaisen tuen lopullisena saajana olevan yrityksen osalta erikseen. On huomattava, että EU oikeuden käsitteistössä yritys käsite ei ole sidottu yhtiömuotoon. Olennaista yritys käsitteessä on, että toimitaan taloudellisella riskillä. Myös luonnollinen henkilö voi olla tässä tarkoitettu yritys (esim. ammatinharjoittaja). Yksityiskohtaista tietoa de minimis säännöksistä ks. www.tem.fi/ > Kuluttajat ja markkinat > EU:n valtiontukisääntely > Valtiontukisäännöt > Vähämerkityksellinen tuki eli de minimis tuki. 9. Liitteet Hankesuunnitelma. Hankesuunnitelma voi olla vapaamuotoinen tai liitteen 1 mukaiselle lomakkeelle tehty. Hankesuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: Tausta ja perustiedot (hankkeen idea, lähtökohdat, mihin ongelmiin haetaan ratkaisua, yhteys maakuntastrategiaan taikka muihin kehittämisohjelmiin) Yksityiskohtainen hankekuvaus (mitä toimenpiteitä tehdään, kuka tekee, ketkä hyötyvät, yhteistyökumppanit, toteutustapa, vaiheet ja aikataulu). Kuvaa, mikä on se tuotos tai toimenpide, jonka toteutumisen perusteella tuki haetaan maksettavaksi! Kustannusarvio (kustannusten erittely kustannuslajeittain, esim. palkkakustannuksista ilmoitettava henkilönimike, palkan ja työkuukausien määrä, kuukausipalkka, sivukulujen laskentaperusteet) Rahoitussuunnitelma (rahoituksen erittely rahoittajittain, ovatko rahoitussitoumukset olemassa) Hankkeen tavoitteet (määrälliset ja laadulliset tavoitteet, miten niitä mitataan) Hankeorganisaatio (henkilöstö) Tulosten hyödyntäminen Hankkeen tiedotus ja raportointi sekä tulosten julkaiseminen Jatkotoimenpiteet hankkeen päättymisen jälkeen Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi. Mikäli hankkeella on ympäristövaikutuksia, täytetty arviointilomake (liite 2) tulee liittää hakemukseen. Hakijatahon sääntöjen mukainen päätös tuen hakemisesta. Hakemukseen tulee liittää hakijatahon päättävän elimen päätös siitä, että se lähtee vastuullisena tahona hakemaan rahoitusta tälle hankkeelle, mikäli hakijatahon säännöissä ei ole asiasta päättämistä delegoitu hakemuksen allekirjoittaneille henkilöille. Nimenkirjoitusoikeuden todentava ote. Hakijan tulee liittää hakemukseen nimenkirjoitusoikeuden todentava ote tai kauppa /yhdistysrekisteriote (vaaditaan rekisteriin merkityiltä). Kauppa tai yhdistysrekisteriote. Kauppa tai yhdistysrekisteriin merkityn hakijan täytyy liittää hakemukseen ote ko. rekisteristä. Muiden rahoittajien rahoituspäätökset/ sitoumukset. Hakemukseen on liitettävä muiden rahoittajien kirjallisesti tekemät rahoituspäätökset ja sitoumukset. Muut liitteet. Esim. ALV todistus, hankkeen tiedotussuunnitelma, erilaiset luvat. 10. Allekirjoitukset Hakemuksen allekirjoittaa henkilö, jolla on hakijatahon nimenkirjoitusoikeus.