Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40 B, 67101 KOKKOLA PB 77, Torggatan 40 B, 67101 KARLEBY Puh/Tfn: 020 490 5211, faksi/fax 020 490 5610 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 18.7.2006 Diaarinumero LSU 2006 Y 214 (131) ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Koljonen Aaro ja Mirja Koljosentie 21 64760 PELTOLA ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Toiminnot sijoittuvat Teuvan kunnan Riipin kylässä tiloille Samppala RN:o 9:29, Hahtola RN:o 12:67 ja Ranta RN:o 9:43. Tilalla harjoitetaan maidontuotantoa. Eläinsuojassa on nykyisin 45 lypsylehmää, 25 hiehoa, 25 lihanautaa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta nautaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi eläinsuoja ja peruskorjaamalla vanhoja tuotantorakennuksia. Laajennuksen jälkeen tilan eläinsuojissa pidetään enintään 100 lypsylehmää, 74 hiehoa ja 50 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta nautaa. Uuteen eläinsuojaan sijoitetaan tuotannossa olevat lypsylehmät. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskuksessa 1.3.2006. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.
TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT 2 Nykyiselle eläinsuojatoiminnalle annettu vesiensuojeluasetuksen mukainen ennakkoilmoituslausunto 23.7.1996 ja rakennusluvat 1996 ja 1999. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee kunnanvaltuuston 9.9.1985 hyväksymässä osayleiskaavassa Maa ja metsätalousvaltaiseksi merkityllä (M) alueella ja 23.5.2005 vahvistetussa Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk 1) merkityn alueen reunalla. Tuotantorakennukset ovat umpitien päässä Teuvanjokeen johtavan Riipinluoman rannalla Teuvanjoen vesistöalueen osavaluma alueella numero 38.008. Tilan alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei tiettävästi ole tärkeitä pohjavesialueita. Alueen maaperä on savipitoista. Tilan pihapiirissä sijaitsee hakijoiden asuinkiinteistö. Uusi navetta sijoittuu niin, että osa naapureista jää kauemmaksi, osa tulee lähemmäksi ja osa jää samalle etäisyydelle. Lähin naapuri sijaitsee n. 100 metrin etäisyydellä uudesta navetasta ja seuraavat kaksi n. 120 metrin etäisyydellä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilan nykyiset eläintilat käsittävät vanhan navetan, lehmien pihaton ja mullinavetan, katetun rehuvaraston ja viljatornin sekä muut ulkovarastot. Vanhaan navettaan sijoitetaan 25 kpl 0 3 kk:n ikäistä pikkuvasikkaa. jotka tulevat olemaan kuivikepohjalla. Navetan yhteydessä on 120 m 3 :n virtsasäiliö ja 1,5 m korkea 330 m 3 :n kuivalantala. Nykyiseen lehmien pihattoon sijoitetaan 10 kpl ummessa olevia lehmiä ja 35 kpl 14 22 kk:n ikäistä hiehoa. Se toimii osittain kestokuivikepohjalla, jonka lantatilavuus on 130 m 3. Lisäksi pihaton yhteydessä on 2,5 korkea 1205 m 3 :n kuivalantala, jonka alla on 140 m 3 :n virtsasäiliö. Nykyiseen mullinavettaan sijoitetaan 64 kpl 3 14 kk:n ikäistä nuorta nautaa. Siinä on kestokuivikepohja, jonka lantatilavuus on 150 m 3. Lanta tyhjennetään kestokuivikepohjalta nykyisen pihaton yhteydessä olevaan lantalaan tarpeen mukaan. Tilalle rakennetaan uusi tuotantorakennus, jossa tullaan pitämään enintään 90 lypsylehmää. Tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi 2000 m 3 :n betonilietelantala ja 70 m 3 :n pumppukaivo. Lietelantalaan tulee katteeksi turve tai muu vastaava materiaali. Lypsylehmien lanta ja maitohuoneen pesuvedet pumpataan valuma altaan yhteyteen rakennettavaan separaattoriin, josta erottuva nopeasti kompostoituva kiintoaines siirretään kuivan lannan varastoihin. Separoitu neste johdetaan uuteen lietelantalaan ja käytetään lannoitteena. N. 2,5 km:n päässä Yrjölä nimisellä tilalla RN:o 4:84 on satelliittilantala, jossa on varastointitilaa kuivalannalle 800 m 3 ja virtsalle 60 m 3. Kuivalannan varastoimiseen on yhteensä käytettävissä tilaa kuivikepohjat mukaan lukien 2615 m 3. Lantaloissa on ajoluiskat. Separoidun nesteen, sadevesien ja virtsan varastoimiseen on yhteensä käytettävissä tilaa 2390 m 3. Lanta käytetään peltolannoitteena. Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 1994 lähtien, ja viljely perustuu typensitojakasvien ja karjanlannan tehokkaaseen käyttöön. Haki
3 jalla on käytettävissä 106 hehtaaria peltoa, josta omaa on 60 hehtaaria ja vuokrapeltoa 46 hehtaaria. Lannasta 70% levitetään viikoilla 18 23 ja 30 % viikoilla 38 43. Laidunala on noin 25 hehtaaria ja laidunaika vuodesta on noin neljä kuukautta. Lehmät laiduntavat talouskeskuksen läheisyydessä ja hiehot siitä erillään olevilla lohkoilla. Lehmät pidetään öisin sisällä. Laidunalue rajoittuu osittain vesistöön. Eläinten pääsy veteen on estetty. Laitumella on kiertävä ruokintapaikkaa ja siirrettävät vesikärryt. Tilalla tehdään noin 1500 tonnia esikuivattua rehua pyöröpaalattuna. Aperehu valmistetaan apevaunulla, joka täytetään mullinavetan edessä olevalla asfalttikentällä. Tilalla on 5300 litran kokoinen polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalta ja katoksella. Paloviranomainen on tarkastanut säiliön viimeksi vuonna 2005. Pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa muovit (4 t/v), ongelmajätteet kuten akut ja lamput (30 kg/v) sekä jäteöljy (300 l/v), kuolleet eläimet, metalliromu (100 kg/v ja pilaantunut rehu (4 t/v). Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu kompostoidaan lantalassa. Tilalla käy maitoauto joka toinen päivä. Rehua ja lantaa kuljetetaan arkipäivinä sesonkiluonteisesti. Vesi hankitaan Riipin vesiosuuskunnalta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan pohjarakenteet, lietelantala ja pumppusäiliö rakennetaan vesitiiviistä materiaalista. Lietelanta ja eläinsuojan jätevedet varastoidaan tiiviissä riittävän kokoisissa lietesäiliöissä, jotka täytetään alta päin. Uuteen lietelantalaan tulee kelluva kate. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Tilan pellot ovat olleet luomutuotannossa vuodesta 1994. Viljely on perustunut typensitojakasvien ja tilalla muodostuvan karjanlannan tehokkaaseen käyttöön. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 2.5. 31.5.2006. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Porvarintie 26 A. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Teuvan kunnantalolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Teuvan kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus 8.5.2006. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Tarkastuksen yhteydessä todettiin nykyisen ja uuden eläinsuojan, sekä nykyisen ja uuden lietesäiliön sijoituspaikat
Lausunnot 4 Teuvan kunnanhallitus on 15.5.2006 antamassaan lausunnossa puoltanut ympäristölupahakemusta ja todennut laajennushankkeen olevan kunnan maatilatalouden kannalta merkittävä. Lisäksi on todettu hankkeen olevan kunnanvaltuuston 9.9.1985 hyväksymän yleiskaavan Maa ja metsätalousvaltaiseksi merkityllä (M) alueella, ja että hanke ei vaikeuta maakuntakaavan toteutumista. Teuvan kunnan ympäristölautakunta 7.6.2006 antamassaan lausunnossa katsonut, että toiminnasta ei laajennuksen jälkeen aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista, terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta. Naapurien asuinrakennukset ovat suhteellisen lähellä ja eläinmäärä lähes kaksinkertaistuu, minkä vuoksi ympäristövaikutuksia tulisi vähentää erityisesti eläinsuojan hyvällä hoidolla ja hakemuksessakin esitetyillä päästöjä vähentävillä teknisillä ratkaisuilla ja asetettavia lupamääräyksiä noudattamalla. Laidunalueita ei tule ulottaa vesistöön saakka. Maaston kulumista ja ylilaidunnusta tulee välttää. Eläinten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja kulutusta kestäviä. Eläinsuojan ja sen ympäristön yleisestä siisteydestä tulee huolehtia, jolla myös vähennetään kärpästen ja haittaeläinten elinpaikkoja. Myös Riipin asuntoalueen läheisyydessä Majaluomantiellä sijaitsevan etälantalan ympäristöön tulee kiinnittää huomiota. Sen ympäristö tulee siivota ja ylimääräiset käytöstä poistetut romut ja muut jätteet tulee viedä niille kuuluviin vastaanottopaikkoihin. Jos lietesäiliöissä käytetään kevyenä katteena turvetta, tulee säännöllisesti huolehtia siitä, että katetta lisätään painuneen tilalle. Toiminnassa tulee noudattaa Teuvan kunnan jätehuoltomääräyksiä. Lietesäiliöiden tulee olla vesitiiviitä ja niiden rakennusmateriaalien tulee olla lietteen ja ympäristön olosuhteita kestäviä. Betonin tiedetään entuudestaan olevan soveltuva materiaali lietesäiliörakenteeksi. Jos säiliöitä tehdään jostain muusta materiaalista kuin betonista, kuten esim. kumista, tulee suunnitelmassa lisäksi esittää luotettava selvitys käytettävän materiaalin soveltuvuudesta tarkoitukseen ja sen kestävyydestä ympäristöolosuhteissa. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijat ovat 10.7.2006 saapuneessa vastineessaan ilmoittaneet, että heillä ei ole kommentoitavaa asiassa annettuihin lausuntoihin. Samalla hakija on tarkentanut lupahakemustaan ilmoituksella, että lietesäiliö rakennetaan tarkoitukseen soveltuvasta betonista. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Aaro ja Mirja Koljoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Teuvan kunnan Riipin kylässä tiloille Samppala RN:o 9:29, Hahtola RN:o 12:67 ja Ranta RN:o 9:43. Eläinsuojarakennukset ja siihen liittyvät toiminnot tulee sijoittaa 21.9.2005 päivätyn, tämä päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti. Tilalla Yrjölä RN:o 4:84 on 800 m 3 :n kuivalantala ja 60 m 3 :n virtsasäiliö. Ympäristölupa myönnetään enintään 100 lypsylehmän, 74 hiehon ja 50 alle kuuden kuukauden ikäisen nuorkarjan pitämiselle. Asiassa annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä tarkemmin ilmenevällä tavalla.
5 LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi Uuden eläinsuojan pohjarakenteet, uusi lietesäiliö ja pumppusäiliö sekä lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden (MMM RMO C4) mukaisesti. Uudet rakenteet tulee sijoittaa asemapiirrokseen merkityille paikoille kuitenkin niin että uuden lietesäiliön etäisyys Riipinluomaan on vähintään n. 30 m. Myös olemassa olevien tuotantorakennusten rakenteiden tiiveys tulee varmistaa. Eläinsuojan jätevedet tulee johtaa lietesäiliöön hakemuksen mukaisesti. Kuivalanta ja lietteestä separoitu lanta tulee varastoida hakemuksessa esitetyissä lantavarastoissa. Lantavarastojen yhteistilavuus on kuivikepohjat mukaanlukien 2615 m 3. Separoidun nesteen, sadevesien ja virtsan varastoimiseen tulee olla käytettävissä tilaa hakemuksen mukaisesti 2390 m 3. Uuden lietesäiliön tulee olla toimintavalmis ennen eläinsuojan käyttöönottoa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää kerran vuodessa. 2. Lietelannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja jätevedet ja tulee hyödyntää peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 92 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10 15.4 välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10 15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Luokitellulle pohjavesialueelle ei tule levittää lantaa, jätevesiä tai puristenestettä. Lannan levitys pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa.
6 3. Laiduntaminen Laidunalueet tulee rajata vesirajasta ja eläinten juotto tulee järjestää hakemuksen mukaisesti. Laidunalueelle johtavat kulkutiet tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laiduntaminen ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa laidunalueiden läheisyydessä oleville naapureille. 4. Päästöt ilmaan 5. Jätteet Pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella. Uusi lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esim. 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin ja etäsäiliöön tapahtuva kuljetus tulee hoitaa niin, että kuljetuksesta aiheutuva haitta naapurustolle on mahdollisimman vähäinen. Rehuvarastojen ja lietesäiliöiden käytössä tulee olla huolellinen. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. 6. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lantaloiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa, katteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärät, toiminnassa muodostuva lannan määrä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat. Lannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Tulokset on liitettävä kirjanpitoon. Voimassa olevat lannan levitys ja peltojen vuokrasopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Kirjanpito sekä muuttuneet ja uudet lannanlevityssopimukset on vuosittain toimitettava valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
7. Muut määräykset ja toiminnan muutokset 7 Polttoainesäiliön tulee suojavarusteluiltaan vastata hakemuksen mukaista tasoa. Polttoainesäiliön käytössä tulee olla huolellinen. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava ympäristökeskukselle eläinsuojan valmistumisesta kuukautta ennen sen käyttöönottoa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Länsi Suomen ympäristökeskus on toiminnan laajennusta koskevassa ympäristölupaharkinnassa ottanut huomioon, että eläinsuoja sijaitsee alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittamisen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Uusi lietesäiliö katetaan vähintään kelluvalla katteella ja se sijoittuu naapureihin nähden osittain tuotantorakennusten taakse. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Edellä mainitut seikat huomioiden Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lietelannan ja jätevesien ja johtamiseen tarkoitetut rakenteet, lietesäiliöt ja tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (MMM RMO C4) suorien valumien ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Laidunkauden vähennys voidaan ottaa huomioon varastotilan tarvetta laskettaessa. Hakemuksen mukainen lantalatilavuus on riittävä. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto.(lupamääräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltoalasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on 1,5 lehmää yhtä hehtaaria kohden, neljä hiehoa/lihanautaa yhtä hehtaaria kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittajalla on riittävästi lannan levitystä varten peltoa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisris
8 kin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Jättämällä vesistöjen varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. (lupamääräys 2) Aitaamalla laidunalueet vesirajasta estetään rantojen liettyminen ja veden mahdollinen samentuminen. Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa. Näin varmistetaan, ettei lannan ravinteita kulkeudu ojiin tai vesistöihin. (lupamääräys 3) Kattamalla pumppusäiliö kiinteällä katteella ja uusi lietesäiliö vähintään kelluvalla turvekatteella sekä täyttämällä lietesäiliöt alta päin vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Muokkaamalla maa mahdollisimman nopeasti lannan levityksen jälkeen vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden, jaloittelutarhan ja laakasiilojen ympäristö siistissä kunnossa. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttonesteiden, kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ennen laitoskäsittelyä ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita, öljysäiliötä ja jätehuoltotiloja säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 7) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 8)
9 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, lupaviranomainen voi päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2017 mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin se on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, 21 22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 200 euroa.
10 Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Teuvan kunnanhallitus Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Jakelun mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Teuvan kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Lakimies Ylitarkastaja Päivi Kentala Stefan Nyman LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros