Toimintakertomus 2002

1 Kansan Sivistystyön Liitto KSL r.y. Toimintakertomus 2002 Sisällysluettelo 1. Puheenjohtajan puheenvuoro 2. Pääsihteerin puheenvuoro 3. KSL:n organisaatio 4. Hallinto ja kokoukset 5. Sivistysliiton jäsenet 6. Jäsenyydet 7. Taloudesta 7.1 Talouden rakenne 7.2 Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi 7.4. Tilintarkastajat 8. Henkilöstö 2002 9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA 9.1. KSL-Lähiradio 2002 9.2.Työelämän hankkeet ja ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet 9.3. Työyhteisöjen kehittäminen ja tuotekehittely 9.4. KSL-yhteisön kehittäminen 9.5 Tiedotustoiminta 9.6. Muut hankkeet ja projektit 10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta 11. Kansainvälinen toiminta 12. Opintokeskustoiminnan ylläpito 13. OPINTOKESKUKSEN TOIMINTA 13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta 13.2. Opintokeskuksen toiminta 13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet 13.3.1. Elinikäinen oppiminen järjestöissä 13.3.2. Opintokeskusten arviointihanke 13.3.3. Muut hankkeet 14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 2002 15. KSL-talous vuodelta 2002, tilinpäätösasiakirjat liitteineen

2 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n toimintakertomus 2002 1. Vapaasta sivistystyöstä Kun halutaan tarkemmin kertoa, mitä vapaa sivistystyö on, pitää kysyä kahta asiaa: 1) Mitä on sivistystyö ja sen taustalla oleva 'sivistys'? 2) Millä tavalla sivistystyö on vapaata? Onko se vapaa jostakin vai vapaa tekemään jotakin? Entä mitä sivistystyö on, jos se ei ole vapaata? Sivistys perustuu valistamisen ideaan, siihen että ihmiset "kasvavat ulos henkisestä alaikäisyydestään" - kuten Kant sanoi yli 200 vuotta sitten - ja opiskelevat jotakin uutta. Se uusi voi olla tietoa tai taitoa, mutta se on joka tapauksessa ihmisistä itsestään lähtevää ja määräytyvää, tavoitteellista toimintaa. Samalla ihmiset tämän sivistystyön kautta ankkuroituvat entistä tehokkaammin johonkin kulttuuriympäristöön -- joko valtakulttuuriin, erilaisiin alakulttuureihin tai jonkinlaiseen vastakulttuuriin, tilanteesta ja olosuhteista riippuen. Suomessa poliittisen taustan omaavat sivistysjärjestöt ja niiden ylläpitämät opintokeskukset ovat tarjonneet väylän muotoseikoista vapaaseen opintotoimintaan ja samalla kulttuuriseen ankkuroitumiseen. KSL on kohta 40 vuoden ajan tuottanut opintotoimintaa selkeästi vasemmistolaisista lähtökohdista, ja nykyinen maailmantilanne näyttää siltä, että tällaiselle toiminnan olemassa ololle on yhä vankemmat syyt. Toistakymmentä vuotta sitten ranskalaiset filosofit opettivat, että suurten kertomusten aika mm. sosialismin, marxismin jne. elinaika on ohi, on tänään syytä korostaa, että maailman pelastajaksi julistautuneen uusoikeistolaisuuden ja uusliberalismin aika on päättynyt. Nyt kaivataan erilaisia teorioita, kokonaisvaltaisempia selityksiä maailman ongelmille, ja niihin selityksiin tarvitaan sekä vanhoja että uusia poliittis-teoreettisia näkemyksiä. Sivistyksen ja valistuksen olemukseen kuuluu vapaus. Sellainen toiminta onnistuu vain, jos ihmiset haluavat sen tapahtuvan. Jos sivistystoiminta perustuu pakkoon (kuten oppivelvollisuus), silloin puhutaan koulumaisesta oppimisesta. Tämän äärimuotoja ovat pakkoon perustuvat opetustilanteet, kuten koirakoulu ja suuri osa armeijan opetustoimintaa. KSL:n hallinnon näkökulmasta on tärkeää pitää mielessä, kuka kulloinkin määrittelee sivistystyön tarpeen ja suunnan. Sivistystyö on vapaata niin kauan kuin se lähtee oppijoiden tarpeista. Tässä roolissa ensisijaisia toimijoita ovat KSL:n jäsenjärjestöt. Ne kertovat jäsentensä tarpeista meille, ja niiden kanssa yhdessä meidän on suunnattava ja kehitettävä toimintaamme. Myös suuret asiakastahot, jotka eivät (vielä) ole jäsenjärjestöjämme, voivat olla mukana tässä määritystyössä. Resurssien asettamissa rajoissa muovaamme sitten tarpeista ja tarjonnasta toimintakokonaisuuden, kuunneltuamme herkällä korvalla jäsenistön toiveet. Tapani Kaakkuriniemi Puheenjohtaja

3 2. Vapaasti sivistystyöstä Vapaan sivistystyön tulee sitä ohjaavan lain mukaan toimia elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta. Elinikäisen oppimisen tavoitteita ovat persoonallisen kehityksen tukeminen, demokraattisten arvojen vahvistaminen, toimivien yhteisöjen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen sekä innovaatioita, tuottavuutta ja kansallista kilpailukykyä lisäävät toimet. Lisäksi lain mukaan vapaan sivistystyön toiminnan tarkoituksena on yksilön persoonallisuuden monipuolisuuden kehittäminen ja kyky toimia yhteisössä sekä kansanvallan, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteuttaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Juhlapuheissa puhutaan tietoyhteiskuntataitojen edistämisestä, kansalaisvalmiuksien kehittämisestä, maahanmuuttajien kieli- ja kulttuurikoulutuksen vahvistamisesta sekä muista kansalaisyhteiskuntaa tukevista opinnoista. Taustalla lienee ajatus siitä että tasavertaisen kansalaistoiminnan edellytys on että yhteisö ja yksilö osaavat valvoa etujaan, hallitsevat yleisesti käytössä olevan tietotekniikan, tuntevat velvollisuutensa ja vastuunsa yhteiskunnassa sekä kykenevät soveltamaan hankkimaansa tietotaitoaan omassa työssään ja arkipäivän toiminnassaan. Järjestöt ovat vapaan oppimisen paikkoja Tästä lähtökohdasta selittyy se, miksi esimerkiksi KSL:n kurssi- ja opintokerhotoiminta on kirjavaa ja moni-ilmeistä ja miksi toiminta palvelee melkoisen hyvin myös kansalaislaisjärjestöjen ja jäsenyhteisön tarpeita ja odotuksia. Suomalaiset toimivat järjestöissä, etsiytyvät omien aate- ja harrastusmieltymystensä mukaan yhdistyksiin ja kansalaisliikkeisiin jotka järjestävät omaa koulutustaan ja jäsentensä opiskelua myös vapaan sivistystyön kautta. Järjestöjen koulutuksessa korostuu omatoimisuus, vapaus tehdä omalla ajallaan, osallistumisen ja menetelmien vapaaehtoisuus sekä opiskelun helppo saatavuus. Tällöin myös toteuttajan, sivistysliiton ja sen opintokeskuksen, toiminnassa on huomioitava myös osallistujan ja kanssajärjestäjän näkökulma. Näin erilaisten yhteistyökumppaneiden kautta yhdistyksiä ja yhteisöjä palvelevasta sivistystyöstä tulee pakostakin moniarvoista ja monimuotoista. Ja mikä parasta, järjestöjen kautta tavoitetaan osallistujapiiriin myös pohjakoulutukseltaan vähemmän koulutettuja kohderyhmiä, siis myös niitä joille kynnys osallistua opiskeluun on yleensä korkea. Tuloksena on yllättävän hyvin toimiva järjestelmä joka tuottaa selvitysten mukaan tyytyväisiä opiskelijoita ja odotusten mukaisia oppimistuloksia. Erkki Koskiniemi pääsihteeri

4 3. KSL:n organisaatio Kuvaus organisaatiorakenteesta Jäsenet Edustajakokous Liittohallitus Liiton toiminta Taloushallinto Opintokeskuksen toiminta Työsuojelu ja luottamusmiestoiminta KV-toiminta Henkilökunta Henkilökunta Ylläpitäjän tehtävät Oppilaitostoiminta Radiotoiminta Opintokerhotoiminta Jäsentoiminta Opintokeskuskurssit Jyväskylä Oulu, Helsinki Tietotekniikka Palvelusopimustoimistot Ay-toiminta, Järjestöt, yhteisöt Hankkeet, projektit,kokeilut Tukijat Opintojärjestötoiminta Hankkeet, projektit, kokeilut Ammatillinen koulutus 4. Hallinto ja kokoukset Liiton varsinainen edustajakokous pidettiin 22.5.2002. Kokous antoi suuntaviivat loppuvuoden toiminnalle ja vahvisti edelleen toiminnan painopisteiksi talouden elvyttämisen ja perustoimintojen vahvistamisen. Edustajakokous valitsi Tapani Kaakkuriniemen jatkamaan liittohallituksen puheenjohtajana sekä Erkki Koskiniemen liiton pääsihteerinä. Muiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin Christer Hägg, Veli-matti Kauppinen, Ari Myllyviita, Eija Piiipponen, Hannu Rosengrén, Pirjo Rosengren ja Pirjo Vainio. Liittohallituksen varajäseninä ovat toimineet Pekka Ristelä ja Arto Lähdesmäki. Kokouksiin ovat kutsuttuna osallistuneet myös opintojohtaja Jukka Tainio, luottamusmies Pirjo-Riitta Reiman henkilökunnan edustajana sekä Sirkka-Liisa Lahtinen kokousten sihteerinä. KSL ry:n liittohallitus toimii myös KSL-opintokeskuksen johtokuntana. Liittohallitus kokoontui kauden aikana 7 kertaa. 5. Sivistysliiton jäsenet Jäsenmäärä säilyi ennallaan, liitolla on 17 yhteisöjäsentä:

5 Eläkeläiset ry, Folkets Bildningsförbund FBF rf, Vasemmistoliitto rp, Parasta Lapsille ry, Vasemmistonuoret ry, Rakennusliitto ry, Yleinen Lehtimiesliitto YLL ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto - SDPL ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ry, Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto SMKL ry, Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Tapaturmaja sairausinvalidien Liitto ry, Tutkijaliitto ry, Työväen Näyttämöiden Liitto ry ja Yrjö Sirolan Säätiö. 6. Jäsenyydet KSL on jäsenenä 15 yhteisössä. 7. Taloudesta Päättyneen vuoden tulos 28.462 vastasi asetettua tulostavoitetta ja kertoo siitä että talouden seuranta ja ohjaus onnistuivat. 7.1 Talouden rakenne KSL:n liikevaihto muodostui opintotoiminnan valtionosuuksista, jäsen- ja tukimaksutuloista, radiotoiminnan omista tuotoista, liiton sivistysjärjestömäärärahasta, erilaisista avustuksista ja apurahoista sekä projekti- ja hankekohtaisista erillisrahoituksista. 7.2 Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi Talouden ohjaus, seuranta ja raportointi on järjestetty yhteistyössä opintokeskuksen kanssa. Ohjaustehtävissä käytettiin myös ulkopuolista asiantuntemusta. 7.3. KSL-talouden kehittäminen Vuoden aikana jatkettiin taloushallinnon järjestelmien yhteensovittamista ja edelleen kehittämistä. Erityisesti kehiteltiin talouden suunnittelun järjestelmiä ja vuoden 2003 talouden suunnittelussa otettiin käyttöön yhä tarkemmin jaksoteltu ja toiminnan kausivaihtelut paremmin huomioonottava talousarvion laadintamalli. 7.4. Tilintarkastajat KSL:n tilintarkastajina toimivat Matti Pirnes (HTM) ja Matti Niinimäki ja heidän varamiehinään ja Timo Vilen (HTM) ja Matti Tokkari. Tilintarkastajien kokouksia pidettiin yhteensä 6 kappaletta. Tilintarkastajien kokouksissa seurattiin tavallistakin tarkemmin talouden kehittymistä ja talouteen vaikuttavien toimintojen uudistustyötä. Vuoden viimeinen kokous oli yhteinen KSL:n taloudesta vastaavien henkilökunnan edustajien kanssa.

6 8. Henkilöstö 2002 Sivistysliitto: Pääsihteeri Erkki Koskiniemi, kurssituottaja Heikki Sormunen, toimistosihteeri Sirkka- Liisa Lahtinen, radiotuottaja Olli Sydänmaa, kurssituottaja Kalevi Tynkkynen (Jyväskylä) ja määräaikaisena atk-kurssien opettajana Sebastian von Etter. Opintokeskus: Opintojohtaja Jukka Tainio, koulutussihteeri Liisa Korhonen, kurssituottaja ja Helsingin Yhteiskunnallisen Opiston rehtori Pirjo-Riitta Reiman, kurssisihteeri Riitta Kärki, kurssisihteeri Pirjo Hukkila, kirjanpitäjä Marja-Liisa Tossavainen (osa-aikaeläkkeellä), taloussihteeri Eila Karjalainen, kurssituottaja Eeva Kejonen (Oulu), kurssi- ja kerhosihteeri Tiina Huhtala (Oulu). Muu henkilökunta: Marjaana Tikka (Oulu) projektisuunnitelijana 14.1.-30.4.2002 ja Veeran Verstashankkeen ohjaus- ja koulutustehtävissä 24.9.2002 lähtien. Tuija Kinnunen-Moilanen Älliasiakaslehden toimittajana 1.11.-15.12.2002. Jami Järvinen tiedotusstrategia-projekti 21.11.2002 lähtien. Ilari Kujala siviilipalvelusmiehenä 20.12.2002 lähtien. 9. SIVISTYSLIITON TOIMINTA 9.1. KSL-Lähiradio 2002 KSL ylläpitää yhtenä luvansaajana pääkaupunkiseudulla kuuluvaa paikallista yhteisöradiota. KSL-Lähiradion ohjelmiston pääosa on koostunut edellisten vuosien tapaan ikääntyneille ja maahanmuuttajille suunnatuista ohjelmista. KSL-Lähiradio on ollut kanava myös KSL:n kulttuuri- ja muille tapahtumille. Talonpojat ja työläiset tapahtuma radioitiin Valkeakoskelta, Ikääntyvä Eurooppa seminaarista ja eurooppalaisesta Merkitykselliset maailmat hankkeesta tehtiin omat ohjelmansa. Lähiradiossa rakennettiin äänimaailma espoolaiseen Recovery performanssitapahtumaan. KSL.n jäsenjärjestöjen kanssa tehtiin useita ohjelmia. Teatteri Kultsan kanssa toteutettiin lyhytkuunnelmaprojekti. KSL-Lähiradion lähetyspäivät ovat edelleen torstai ja lauantai. 9.2.Työelämän hankkeet ja ammattiosastojen ja järjestöjen koulutushankkeet Rakennusliiton ja SEL:n kanssa toteutettiin ammattiosastojen hallituksille suunnattu koulutushanke. Rakennusliiton ja Siikaranta-opiston kanssa järjestettiin kaksi valtakunnallista ammattiosastotapaamista sekä puheenjohtaja-sihteerikurssi. Paperiliiton vasemmistoryhmän kanssa toteutettiin kevään aikana neljä alueellista viikonloppukurssia. Vasemmistoliiton ay-risteilyllä esiteltiin toimintaa ja tehtiin KSL:n koulutusta koskeva kysely. 9.3. Työyhteisöjen kehittäminen ja tuotekehittely Jatkettiin valtakunnallisen Yhteisövalmennus - työpaikasta työyhteisöksi -hankkeen kehitystyö. Valmistettiin esite Työpaikasta työyhteisöksi. Koulutustilaisuuksia ja

7 luentoja yhteisöllisyydestä Kuntoranta Varkaus 2/02 ja Sibelius-talo, Lahti 9/02. Lehtikirjoituksia yhteisöllisyys-teemasta, mm. Eläkeläinen-lehteen. Projektituottaja Kalevi Tynkkynen valmistui yhteisötyönohjaajaksi kaksivuotisesta koulutuksesta 9.4. KSL-yhteisön kehittäminen Toteutettiin koko henkilöstön yhteiset suunnittelu- ja koulutuspäivät toukokuussa ja elokuussa. Marraskuun henkilöstöpäivien yhteydessä henkilökunta ja liittohallitus kävivät yhdessä Kansallisoopperan näytöksessä ja henkilökunta piti työsuojelutiimin organisoiman virkistyspäivän Kuusijärven liikuntakeskuksessa. Irlantiin tutustuttiin asiantuntijaluentojen, keskustelujen ja opintomatkan kautta. Matkalla oli mukana KSL:n työntekijöitä, hallinnon jäseniä ja yhteistyökumppaneita. Matkalla oli oppaana Suomi-Irlanti Seuran toiminnanjohtaja Olli Pellikka, joka myös vastasi ennakoivan opinto-ohjelman suunnittelusta. 9.5. Tiedotustoiminta Käynnistettiin tiedotusstrategia-hanke joka päättyy vuoden 2003 syksyllä. Projekteista ja hankkeista oli toimintavuoden aikana useita lehtijuttuja. Lisäksi KSL:n toimintaa esiteltiin YLE:n makasiiniohjelmassa Maailmanparantajat. KSL uudisti esitemateriaaliaan ja tuotti hanke- ja tuotekohtaisia materiaaleja ja esitteitä. Tiedotustoiminnan tehostamiseksi uudistettiin verkkosivujen rakennetta ja sisältöä. Toukokuun 17. päivänä kohotimme Maljan sivistykselle Harjun nuorisotalolla. Tilaisuudessa vieraili runsaasti ihmisiä jäsenjärjestöistä ja kurssien järjestäjäyhteisöistä. Taiteilija Heikki Lund oli taustamuusikkona ja sivistyksestä esittivät iltapäivän mittaan puheenvuoroja kansanedustajat Anne Huotari, Matti Huutola ja Outi Ojala sekä Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Koko henkilökunta osallistui juhlan organisointiin, tarjoiluun ja seuranpitoon. 9.6. Muut hankkeet ja projektit KSL:n koordinoi ulkoministeriön EU-tiedotusrahalla tuettua Ikääntyvä Eurooppa hanketta. Kampanjaa olivat mukana toteuttamassa Eläkeläiset ry ja Helsingin Yhteiskunnallinen opisto. Helsingissä 24.9. pidettyyn EU-seminaariin oli kutsuttu Eläkeläiset ry:n keskushallitus sekä muiden valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustajat. Seminaarin pääesiintyjä, Yleisradion Rooman kirjeenvaihtaja Liisa Liimatainen kuvasi eläkeläisten asemaa, mahdollisuuksia ja toimintaa Italiassa ja vertasi sitä omien kokemustensa pohjalla olosuhteisiin Suomessa. Raisiossa järjestettiin 11.11. yhdessä Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestön kanssa EU ja eläkeläiset tilaisuus. Pääalustajana oli ulkomaanpalvelujen päällikkö, VTT Matti Kari, joka puhui EU:n vallasta ja vaikutuksesta suomalaiseen sosiaali- ja eläkepolitiikkaan. Tampereella 25.11. yhdessä Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestön kanssa järjestetyn tilaisuuden teemana oli myös EU:n vaikutus suomalaisessa sosiaali- ja eläkepolitiikassa. Alustajina Tampereella olivat Euroopan parlamentin Yhtynyt vasemmisto ryhmän työntekijä Pauliina Murto-Lehtinen sekä kansanedustaja, entinen europarlamentaarikko Marjatta Stenius-Kaukonen. Helsingissä järjestettiin 4.12. yhdessä Helsingin Aluejärjestön ja Vasemmistonuorten kanssa Sukupolvet kohtaavat seminaari. VTT Matti Kari alusti aiheesta Hyvinvointi ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU-maissa ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka kertoi nuorten tilanteesta Suomessa. Valmistellut puheenvuorot käyttivät myös

8 Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Helokit -kuoro ja Emma Paju esiintyivät. Seminaareihin osallistui noin 250 henkilöä. Opetusministeriön ja ympäristöministeriön tuella jatkettiin yhdessä kolmen muun sivistysliiton, Vision, OK:n ja MSL:n kanssa Kansalaisten Vesistöseuranta - Tunne Järvesi projektia. Tämä tiedotus-, neuvonta ja koulutushanke jatkui myös vuonna 2002, jolloin sitä hallinnoi MSL. KSL järjesti hankkeesta informaatiotilaisuuden Valkeakosken musiikkitapahtuman yhteydessä heinäkuussa 2002, joka sai runsaasti huomiota lehdistössä. KSL:n jäsenjärjestöistä (SMKL) oli mukana myös sekä Euran että Nurmeksen neuvojakoulutuksissa. Tietotekniikan ammatillista lisäkoulutusta oli Helsingissä ja Lahdessa sekä Jyväskylässä toteutettiin ammatillisena lisäkoulutuksena Tilasomistus-koulutus 4.3.2002-28.2.2003 yhteistyössä Keski-Suomen Käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa SEL:n kansssa toteutettiin ESR-tiedotushanke SEL ja työssäoppijat. Hankkeessa tuotettiin työssäoppimiseen liittyvää materiaalia, jotka julkaistiin VHS-videona, DVD-levynä, Internet-sivuina, kalvosarjana sekä painettuna esitteenä. Hanke jatkuu alueellisten tiedotustilaisuuksien ja messuille osallistumisen muodossa. 10. Opintojärjestö- ja kulttuuritoiminta Kemin, Turun ja Lahden opintojärjestöjen kanssa jatkettiin alueellisen palvelutoiminnan sopimuksia. Näillä alueilla paikalliset opintojärjestöt vastaavat KSL:n näkyvyydestä ja sopimuksensa mukaisesta toiminnasta. Leijat Oulun yllä suuri leijatapahtuma jatkoi lentoaan. Kolmen päivän leijatyöpajassa elokuussa rakensivat ja ompelivat isät ja pojat, isät ja tyttäret Mårten Bondestamin ohjauksella erilaisia taivaan kiitäjiä. Leijat lennätettiin taivaalle Leijat Oulun yllä tapahtumassa. Leijapiknikki ja posetiivari Alfred vastasivat ohjelmasta. KSL oli mukana järjestämässä laajaa Recover-tapahtumaa Espoon WeeGee-talolla Tapiolassa syksyllä 2002. Tapahtuma oli monimuotoinen ympäristö-, tanssi ja tilataideperformanssesita ja näyttelystä koostuva viikonlopputapahtuma jota olivat järjestämässä KSL:n lisäksi mm. Valtion Tanssitaidetoimikunta, Suomen Ympäristökeskus, Espoon Kulttuuritoimi sekä Tampereen Ammattikorkeakoulu Elokuvataiteen osasto-taik. KSL oli mukana järjestämässä myös Talonpojat ja työläiset tapahtumaa Valkeakoskella kevättalvella, sekä osallistui näyttävästi omilla tilaisuuksillaan myös Valkeakosken työväen musiikkitapahtumaan 24-27.7. Opintojärjestöjen selvitystyö aloitettiin keväällä 2002 tavoitteena selvittää vuoden 2003 alkuun mennessä olemassa olevien opintojärjestöjen tilanne ja nostaa opintojärjestötoiminta yhdeksi KSL:n lähiajan keskeiseksi painopistealueeksi ja elvyttää opintojärjestötoimintaa juhlavuodeksi 2004. Vuoden opintokerho Opintokerhoidean 100-vuotisjuhlan kunniaksi julistettiin Eläkeläiset ry:n opintokerhoille kilpailu Vuoden opintokerhon arvonimestä. Valituksi tuli

9 Sauvajumppakerho Kittilästä. Tulokset julkistettiin Eläkeläiset ry:n kesäpäivillä Vaasassa. 11. Kansainvälinen toiminta Grundtvig 2-oppimiskumppanuushanke Merkitykselliset maailmat jatkui kahdella lähityöskentelyjaksolla. Huhtikuussa hankkeen itävaltalaiset, italialaiset ja ruotsalainen kumppani perehtyivät suomalaisen viikonloppuyhteisön toimintaan sekä teoreettisesti että käytännöllisesti. Käsitteellisen ja historiallisen orientaation pohjalla he osallistuivat havainnoijina Porvoon Övikissä pidettyyn Suomi-Venäjäseuran Etelä-Suomen piirijärjestön viikonloppukurssiin. Historialliseen ihmis- ja maisemakäsitykseen tutustuttiin Ateneumissa Eero Järnefeltin näyttelyn kautta. Jatkotyöskentelyn suunnitelma tuotettiin oppimiskumppanien kesken pidetyllä tulevaisuusverstaalla. - Elo-syyskuussa pidettiin hankkeeseen kuuluvat taidenäyttelyt teemalla Voitteko sanoa, missäpäin on paratiisin portti? Itäkeskuksen Stoassa, Fagerstassa ja Müllendorfissa. Suomalaisen näyttelyn taiteilijat olivat Silja Kejonen, Hannu Pulkkinen ja Pekka Syrjä. Syyskuussa pidettiin hankkeen työkokous Ruotsissa Växjössä, jossa tutustuttiin ruotsalaiseen opintokerhon ja kirjaston yhdistelmään Växjön yliopiston kirjastossa, Sören Falkin näyttelyyn Fagerstassa ja kiteytettiin suunnitelmaa eurooppalaisen kuva- ja lukukirjan valmisteluaikataulusta ja sisällöstä. Italialainen partneri oli tässä vaiheessa ilmoittanut jäävänsä pois ja syksyn aikana hankittiin uusi kontakti Italiasta. Suomesta Växjön kokoukseen osallistuivat Silja Kejonen, Liisa Korhonen ja Jukka Tainio. Nordens folkliga akademi eli Pohjolan kansanakatemia on yhteispohjoismainen kansansivistyksen ja aikuiskoulutuksen instituutio. Akatemian konferenssit on tarkoitettu kaikille kansansivistäjille. Toimintavuoden aikana Jukka Tainio toimi NFA:n hallituksen suomalaisena jäsenenä. Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Fovu organisoi aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön tutkimus- ja kehitystyötä. Fovun viiteryhmän kokoukseen NFA:ssa marraskuussa osallistui Liisa Korhonen. 12. Opintokeskustoiminnan ylläpito Opetusministeriö hyväksyi KSL-opintokeskuksen uudistetun ylläpitämisluvan syksyllä. Ylläpitäjänä toimii Kansan Sivistystyön Liitto ry, jonka kotipaikkana on Helsinki. Oppilaitos on KSL-opintokeskus, samoin Helsingissä. Oppilaitoksen opetuskieli on suomi, mikä ei estä järjestämästä opintoja myös muilla kielillä. KSL-opintokeskuksen toiminta liittyy Kansan Sivistystyön Liiton sääntöihin, päämääriin ja arvoihin. Opintokeskuksen tarkoituksena on ylläpitäjän ja sen opinto-järjestöjen kanssa organisoida aikuisten oppimista sekä järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisten ja kansalaisjärjestöjen, taide- ja kulttuurijärjestöjen kanssa näiden toiminnassa mukana oleville aikuisille. Mahdollisuuksien mukaan pyritään myös järjestämään oppimistilaisuuksia sivistystyön katveeseen jääneille erilaisille ryhmille. Oppimista organisoidaan tarkoituksella parantaa aikuisten mahdollisuuksia päästä eteenpäin elämässään, toimia järjestöissä ja yhteisöissä, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä pitää yllä toimintakykyisyyttä muuttuvissa

10 ympäristöissä. Painotettava kohderyhmä on kokemuksistaan oppineet, mutta vähän muodollista koulutusta saaneet aikuiset. Tarkoituksensa toteuttamiseksi KSL-opintokeskus järjestää oppimistilaisuuksia yhteiskunnallisiin ja järjestöaineisiin, tieto- ja viestintä- sekä taide- ja taitoaineisiin painottuvina. Oppimista organisoidaan opintokerho-, luento- ja kurssitoimintoina sekä projekteina ja monimuotoisina oppimisohjelmina. 13. Opintokeskuksen toiminta 13.1. Opintokeskuksen asiakkaat ja neuvonta Opintokeskuksen kurssien toimeenpanijoita oli 165, joista merkittävä osa kuului KSL:n jäseninä oleviin valtakunnallisiin keskusjärjestöihin. Pysyvässä kurssisuhteessa KSLopintokeskukseen oli 86 (52 %), joiden kurssit olivat 81 % kaikista kursseista ja joiden opintoihin käytettiin 89 % tunneista. Pysyvään asiakassopimukseen oli liittynyt 26 toimeenpanijaa. Kursseja oli kaikkiaan 781, ja opetustunnit pystyttiin rajaamaan 19.794:ään. Tuntimäärien toteutumisen ennustettavuus oli kohtalainen, koska tuntien toteumaprosentti lähenee yhdeksääkymmentä (89%). Silti vaihtelu on luonnollista kursseissa, aina kansalaistoiminnassa tapahtuvien virtausten mukaisesti. Seitsemän edellisenä vuonna 25:stä eniten tunteja käyttäneistä toimeenpanijoista vaihtui, osin toimintasuuntien muututtua. Opintokeskuksen kurssijärjestelmä rakentuu kausittaisista kurssivarauksista, kurssien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tilityksistä ja tilastoinnista. Osa kurssien toimeenpanijoista on tehnyt asiakassopimuksen. Kurssien toimeenpanijoita neuvottiin sekä suullisesti että kirjallisesti. Kurssipalvelun ja kerhopalvelun verkkosivut uudistettiin perusteellisesti. Lisäksi kurssin järjestäjille tarjottiin mahdollisuutta käyttää sähköpostin liitetiedostoja kurssien varaamisessa, suunnittelussa ja tilityksessä. Asiakaspalvelua, kurssi- ja kerhotoimintaa käsiteltiin kuukausittain kokoontuvassa opintokeskustiimissä. Opintokerhojen neuvonnan ja ohjauksen uudistaminen saatettiin hyvään alkuun ja palvelun toimipaikka siirrettiin Oulun toimistoon, jossa se liittyi KSL:n yhteiseen, sisäiseen tietoverkkoon. Ote opintokerhokirjeestä: Opintokerho on koko satavuotisen historiansa ajan ollut ja on edelleen mitä mainioin työmuoto. Sen keskeisiä periaatteita ovat vapaus, vapaaehtoisuus ja vuorovaikutus. Opintokerhojen osanottajat voivat itse ohjata oppimistaan. Kerhoilla on vapaus valita opiskeltava aihe sekä päättää milloin ja millä tavoin opiskellaan. Kerhojen työmuoto perustuu ihmisten vapaaehtoiseen ja tasaarvoiseen osallistumiseen. Opintokerhossa voimme lisätä tietojamme ja taitojamme, mutta myös monin tavoin kasvaa ja kehittyä ihmisinä. Voimme kehittää keskustelutaitojamme, voimme kasvattaa kykyämme suvaitsevaisuuteen, toisten huomioon ottamiseen sekä yhdessä toimimiseen. Opintokerho on hyvä ja halpa keino tukea henkistä ja fyysistä vireyttä, arjessa selviytymistä sekä ystävyyssuhteiden säilymistä.

11 13.2. Opintokeskuksen alueellinen toiminta Opintokeskustuntien määrä lisääntyi Varsinais-Suomessa ja Oulussa huomattavasti, Lahdessa ja Lapissa sekä Pirkanmaalla laski. Alueyksiköiden opintokeskuskurssitoiminta 2002 Kursseja Opetustunnit Kurssilaisia Naisia 2001 2002 2001 2002 2001 2002 2001 2002 Hgin Yhteiskunnallinen Opisto 32 22 1 040 1383 578 392 337 269 Keski-Suomen KSL 24 21 168 146 411 312 208 156 Lahden KSL 66 63 3 468 3354 731 633 492 403 Lapin KSL 7 2 151 48 112 36 45 14 Oulun KSL 27 23 616 657 357 259 299 171 Varsinais-Suomen KSL 25 31 583 818 431 374 230 148 Sivistysliitto.. 13 202 174.. 167.. 71 Yhteensä 181 175 6 228 6 580 2 620 2 173 1 611 1 232 Alueyksiköt 2000 231 6 685 3 152 2 024 Alueyksiköt 1999 98 2 419 1 382 934 Oulun KSL Osaamisen Kierrätystalo toteutti pedagogista linjaansa tarjoten laajalla skaalalla kursseja vaihtoehtoisista itsehoidon ja itsensä kehittämisen keinoista taiteellisiin ja ammatillisiin opintoihin. Oulun Osaamisen Kierrätystalo palasi juurilleen ja kaivoi esiin Aarrearkun, josta löytyivät teemat: oman vallan valmennus, kyky kunnioittaa, kyky vaalia innostusta, taitamisen perinteet, itsensä johtajuus, kyky vaalia luottamusta, viisauden perinteet, omahoito. Nämä teemat vietiin erilaisiin ja eri muotoisiin opintotilaisuuksiin, oppiviin iltaryhmiin, viikonloppukursseihin, kädentaitajan viikkoon ja nuorten työpajaan. Käsillä käsittäminen, tietoisuus siitä, että käsillä tekeminen auttaa meitä pääsemään mielentilaan, jossa oivaltaminen ja oppimiskykymme parantuvat, oli yksi löydetyistä vanhoista oivalluksista. Osaamisen kierrätys nosti kädentaidot vuoden teemaksi. Oulun lääninhallituksen tukema ESR-hanke Timpuri työpaja päättyi. Tietoisuus siitä, että toisin tekemällä elämämmekin voi muuttua, yhdistelimme kädentaitamisen perinteitä naiserityiseen pedagogiikkaan. Tämä synnytti syksyllä aloittaneen Veeran Verstaan nuorten työpajan, jossa reflektoiva opetus yhdistetään kokonaisvaltaiseen pedagogiikkaan: nainen yhteiskunnan toimijana - empowerment, coaching nuorten tavoitetyöskentelyyn, tavoitteiden tarkentamiseen ja tasapainoisen elämän luomiseen. OPM:n ESR-rahoitteiden työpajan suunnittelijana toimi Jaana Tikka. Ensimmäinen innovatiivinen työpaja käynnistyi TE-keskuksen rahoituksella. Lasten ja nuorten seikkailu- ja leijaleiri kesällä lähellä kaupunkia luonnon helmassa muotoutui tarpeesta rakentaa työpajan nuorille harjoittelupaikka. Seikkailuleiri

12 kiinnosti erityisesti poikia ja oli menestys. Yhteistyö Oulun kaupungin kesäleiritoiminnan ja Oulun Steinerkoulun kanssa toi hyödyllistä verkottumista omiin jäsenjärjestöihimme. Turun alueella ATK-koulutuksen kysyntä oli merkittävää. Kunnallispolitiikan opintotoiminta käynnistyi. Luomuaiheet olivat opintotoiminnassa vahvoilla ja niihin liittyi tutustuminen luomuviljelyyn Virossa ja Latviassa. KSL näkyi Turussa myös Radio Robin Hoodin aalloilla. Yhteistyö on Naiskeskuksen ja työttömien kanssa. Perinteisiä opintokerho- ja kurssineuvontatilaisuuksia järjestetään edelleen. Lahdessa toiminta linjoittuu toisaalta Tietotupa-yksikön ATK-kursseihin, toisaalta opintojärjestön monipuoliseen maahanmuuttajakoulutukseen, joka sisältää suomen kielen opetuksen ohella muutakin kotouttamista suomalaiseen elämänmenoon. Helsingin KSL:n ja Yhteiskunnallinen opiston Vaikuttajana Helsingissä -kurssilla paneuduttiin vuonna 2002 asukastoiminnan mahdollisuuksiin. Tilaisuudet toteutettiin Helsingin Vasemmistoliiton kanssa. Helsingin Jyryn täyttäessä 100 vuotta rakennettiin sen ympärille koko vuoden kestävä seuran historiaan keskittyvä mittava koulutusprojekti, jonka tuloksena syntyi myös 100-vuotisjuhlan näytös. Uutena asiakkaana vuonna 2002 aloitti Suomi-Unkari-seuran Helsingin osasto, joka järjesti neljä unkarinkielen kielikurssia. Maahanmuuttajanaisten toimintaan uutena tulivat mukaan kurdinaiset, jotka järjestivät suomenkielen tasokurssin ja naisen oikeudet Suomessa -seminaarin. Ikäihmiset olivat edelleen merkittävä asiakas ja yhteistyökumppani. Tai-Ji, edunvalvonta ja ATK olivat jatkoa edellisille vuosille. Uutena järjestettiin Ikäopisto kurssi ja siihen liittyvä luentosarja sekä Nauru elämälle -kulttuuriprojekti, jonka aikana opeteltiin esiintymistä ja esittämistä ja valmistettiin esityskuntoon musikaali. Helsingin eläkeläisten aluejärjestön kanssa toteutettiin myös EU-tiedotusrahoilla Ikääntyvä Eurooppa teemaseminaarien sarja, jossa avattiin yhteistyötä myös nuoriin päin. Vuonna 2002 radiokurssitoimintaan tuli peruskurssin lisäksi kaksi uutta toimintamuotoa: kuunnelmakurssit ja maahanmuuttajanuorten ja suomalaisten nuorten oma radioryhmä. Kuunnelmakurssit aloitti Kultsan teatterin näyttelijäryhmä. Kuunnelmakursseilla käytiin aluksi läpi radionomaisuutta ja kuunnelmallisuutta ja myöhemmin myös teknistä toteutusta. Nigeria-projekti, jonka tavoitteena on viedä yhteisöradio Nigeriaan, keskittyi vuoden 2002 aikana projektista tiedottamiseen Suomessa, omarahoitusosuuden keräämiseen ja yhteyksien ylläpitämiseen ja uusien tarvittavien rakentamiseen Nigeriassa.

13 13.3. Opintokeskuksen kehittämishankkeet 13.3.1. Elinikäinen oppiminen järjestöissä Kokeilimme, millaisissa tapauksissa elinikäisen oppimisen idealla olisi myönteisiä vaikutuksia niin järjestön kuin yksittäisten jäsenten kannalta. Kokeilu kohdistui järjestöissä oppimiseen. Etsimme tapoja, jotka tukevat ihmisten oppimista järjestöissä ja järjestöjen omaa oppimista yhteisöinä. Kokonaisuutta, joka muodostui yhteisöllisestä ja yksilöllisestä oppimisesta kansalaisjärjestöissä, voidaan kutsua järjestöoppimiseksi. Hankkeen tulosten esittely ja Matkaopas elinikäiseen oppimiseen julkaistiin kesällä. 13.3.2. Opintokeskusten arviointihanke ja KSL:n itsearvioinnin kehittäminen Neljä yhteiskunnallista opintokeskusta KSL, Kansio, MSL ja TSL arvioivat toimintaansa käyttäen välineenä Eurooppalaisen laatupalkinnon kriteerejä (EFQM) vuosina 2000-2003. Toimintavuonna toteutettiin vertaamalla oppimisen (benchmarking) kaksi koulutusta, vietiin KSL:n itsearvioinnin perusteella valittuja parantamishankkeita päätökseen sekä työstettiin opintokeskusten itsearvioinnin menetelmän työkalua paremmin käyttöömme sopivaksi. Seuraava itsearviointi toteutetaan keväällä 2003. 13.3.3. Muut hankkeet Yhteishankkeessa Svenska studiecentralenin, Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliiton, TSL:n ja Vihreän sivistysliiton kanssa kartoitettiin sivistysjärjestöjen mahdollisuuksia edistää maahanmuuttajien kotoutumista, erityisesti kontaktien syntymistä maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken. Projektin pilotteina Laululauantait Oulussa keräsivät maahanmuuttajia ja suomalaisia yhteisiin lauluhetkiin ja Helsingissä kokoontui naisten klubi. Samoin kokeiltiin Oulussa maahanmuuttajien atkkoulutusta. Projekti päättyi vuoden lopussa. Kordelinin säätiön rahoittama hanke Itsekseen oppijat elinikäisen oppimisen yhteiskunnassa oli vuoden 2001 jäissä, koska sen tekijä Liisa Korhonen hoiti opintojohtajan sijaisuutta vuoden alusta lokakuun loppuun. Hankkeen raportointi marraskuussa 2002. Euroopan unionin Grundtvig-aikuiskoulutusohjelman oppimiskumppanuus, jonka teemana on eurooppalaiset kokoontumiskulttuurit ja niiden paikkaan liittyvät tuntemukset, jatkui kokoontumisilla Suomessa ja Ruotsin Växjön yliopiston kirjastossa. Suomalainen tarjous oppimiskumppanuudelle oli viikonloppuyhteisö, jonka käytäntöä ja teoriaa esiteltiin huhtikuussa Suomi-Venäjä-seuran Etelä-Suomen alueen koulutustilaisuudessa Övikin koulutuskeskuksessa. Kumppanuus jatkuu vuonna 2003.

14 14. KSL-opintokeskuksen toimintatilastot 2002 14.1. Opintotoiminnan kehitys kursseina Alla oleva taulukko osoittaa, että kurssimäärä kääntyi lievään nousuun. Kurssituntien määrä ylitti lievästi tavoitteen. Kurssin keskipituus oli 25, osanottajia keskimäärin 19 henkilöä ja naisten osuus kurssilaisista 60 %. KSL-opintokeskuksen kurssit 1993-2002 Opetus- Muutos Kurssi- Muutos Muutos Kurssil/ Tuntia/ Vuosi Kursseja tunnit % laisia % Naisia % kurssi kurssi 1993* ) 1 129 16 208 22 189 10 872 20 14 1994 981 15 393-5,0 18 975-32,1 9 758-11,1 19 16 1995 806 15 401 0,1 15 601-33,7 8 195-15,6 19 19 1996 787 16 489 7,1 16 435 8,3 9 021 8,3 21 21 1997 826 17 329 5,1 16 948 5,1 9 238 2,2 21 21 1998 748 17 458 0,7 15 146-18,0 8 691-5,5 20 23 1999 776 17 517 0,3 16 328 11,8 9 173 4,8 21 23 2000 848 20 344 16,1 15 492-8,4 9 089-0,8 18 24 2001 773 18 718-8,0 14 001-14,9 8 122-9,7 18 24 2002 781 19 794 5,7 14 583 5,8 8 776 6,5 19 25 * ) Vanhan valtionapulain viimeinen vuosi Kurssin keskipituus 25 tuntia Osanottajia keskimäärin 19 henkeä Naisten osuus 60 % 14.2. Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin KSL-opintokeskuksen omat kurssit vähenivät, mutta pitenivät. Kurssilaisten määrä kasvoi ja naisten osuus nousi 60 %:iin, mihin vaikuttaa kulttuuri- ja taide sekä kansalaisjärjestöjen osuuden nousu. Opintoaiheittainen ja läänikohtainen jakautuma on tilastoliitteessä.

15 Opintokeskuskurssit asiakasryhmittäin 2002 Kursseja Tunteja Kurssilaisia Naisia 2001 2002 2001 2002 2001 2002 2001 2002 KSL 196 184 6 346 6 895 2 885 2 326 1 769 2 326 Poliittiset järjestöt 50 66 1 032 1 086 1 180 1 387 565 1 387 Jäsenjärjestöt 63 60 1 438 1 324 1 636 2 032 977 2 032 Ay-järjestöt 135 129 1 482 1 207 2 901 2 921 904 2 921 Kulttuuri ja taide 123 135 4 349 4 683 1 923 2 072 1 440 2 072 Kansalaisjärjestöt 206 207 4 072 4 599 3 476 3 845 2 467 3 845 Yhteensä 773 781 18 718 19 794 14 001 14 583 8 122 8 776 Vuosi 2000 848 20 344 15 492 9 089 Vuosi 1999 776 17 516 16 328 9 173 14.3. Opintoryhmien toiminnan kehitys Opintoryhmien ja niiden jäsenten määrä tasaantui vuodenvaihteen kirjauskäytännön 2001 muutosten seurauksena. Kerhoja Tunteja Jäseniä Naisia 1994 1 327 38 047 10 415 7 029 1995 1 462 47 389 11 046 7 462 1996 1 252 39 367 9 560 6 640 1997 1 277 41 429 10 049 6 960 1998 1 332 43 704 10 713 7 574 1999 1 120 44 657 9 507 6 840 2000 1 183 44 427 9 747 6 752 2001 1 341 47 184 11 180 7 906 2002 1 254 44 909 9 796 7 137 14.4. Opintoryhmien kehitys asiakasryhmittäin Opintoryhmistä oli jäsenjärjestöissä, erityisesti Eläkeläiset ry:n toiminnassa, 62 %. Kulttuurin ja taiteen ryhmiä oli 11 % ja kansalaisjärjestöjen ryhmiä 23 %.

16 Opintoryhmät asiakasryhmittäin 2002 Opintoryhmiä Opintotunteja Ryhmien jäseniä Naisia ryhmissä 2001 2002 2001 2002 2001 2002 2001 2002 KSL 16 7 465 224 127 57 87 38 Poliittiset järjestöt 15 21 521 911 96 126 42 64 Jäsenjärjestöt 887 783 29 383 25 939 7 612 6500 5 471 4 817 Ay-järjestöt 22 18 784 606 186 135 154 107 Kulttuuri ja taide 141 143 6 263 6 109 1 016 932 716 649 Kansalaisjärjestöt 260 282 9 768 11 120 2 143 2 046 1 436 1 462 Yhteensä 1 341 1 254 47 184 44 909 11 180 9 796 7 906 7 137 Vuosi 2000 1 183 44 889 9 747 6 752 Vuosi 1999 1 120 44 657 9 507 6 840 Vuosi 1998 1 332 43 704 10 713 7 574 Ryhmän kesto 35 38 Jäseniä ryhmässä 8 9 Naisia 71 71 Valtionosuutta mk 40 506 14.5. Opintokerho- ja kurssituntien käyttö asiakasryhmittäin Seuraavalla sivulla olevat kuviot osoittavat, miten kurssi- ja opintoryhmätoiminta palvelevat eri asiakasryhmiä. Opintoryhmistä 2/3 on jäsenjärjestöissä, viidesosa kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestöt ovat myös vahvin taho kurssituntien käyttäjinä, KSL hyvänä kakkosena.

17 Opintokeskuskurssit järjestöittäin KSL:n kurssit 35 % Poliittiset järjestöt Ay-järjestöt 5 % 6 % Jäsenjärjestöt 7 % Kansalaisjärjes tö 23 % Kulttuuri ja taide 24 % Opintoryhmät järjestöryhmittäin Kansalaisjärjestöt 22 % Kulttuuri ja taide 11 % Ay-järjestöt 1 % KSL 1 % Poliittiset järjestöt 2 % Jäsenjärjestöt 63 % Täydentäviä tilastoja järjestöittäin, lääneittäin, piireittäin ja aiheittain on liitetilastoissa.