Pieksämäen Tieilta MUISTIO Aika: 28.2.2013, klo 18.00 21.00 Paikka: Kanttila, Vilhulantie 5, Naarajärvi Osallistujia: 81 Järjestäjä: Pieksämäen kyläkumppani -hanke Muistion on laatinut Saara Patokoski Hanna Moilasen muistiinpanojen pohjalta Ohjelma: Avaus, tekninen johtaja Tapani Mähönen, Pieksämäen kaupunki Kotamäen kyläyhdistyksen puheenvuoro kyläteiden kunnosta Hoitotöiden laatuvaatimukset ja tienpidon yleiset näkymät, aluevastaava Keijo Turkki, Pohjois-Savon ELYkeskus Kunnossapidon käytännön toteutus, vastaava mestari Heikki Parviainen, Koillistie Määttä Avaus, tekninen johtaja Tapani Mähönen, Pieksämäen kaupunki Monenlaisia haasteita on tiepuolella tulevaisuudessa, etenkin kuntauudistuksen takia. Uusi laki tulee voimaan keväällä 2013. Yhdistymisselvitysten on oltava valmiit 1.4.2014, ja uudet kunnat aloittavat toimintansa 1.1.2017. Vielä ei tiedetä vielä, miten Etelä-Savossa käy, mutta mullistus on suuri. Liikenneväylien vastuut - Kadut on pidettävä tyydyttävässä kunnossa. Kaupunki tehnyt hoitoluokitukset, jossa tämä on määritelty tarkemmin. - Maanteiden hoitoa ohjaa laki maanteistä. Rakennus- ja kunnossapitovastuu on valtiolla. - Laki yksityisteistä säätelee yksityisteiden tilannetta. Kunnossapito- ja rakentamisvastuu on osakkailla. Kaupunki myöntää yksityisteiden avustuksia - Avustukset haetaan helmikuun loppuun mennessä. - Avustusbudjetti on vuosittain noin 210 000. Se on pysynyt samana vuodesta 2007 asti. Avustuksen osuus on noin 40 prosenttia kunnossapitokustannuksista. Yksityisteitä on noin 300 kpl. - Yksityisteiden peruskorjaukseen varattu määräraha on 10 000. Avustusta voi hakea jatkuvasti. Avustuksen suuruus on enintään 15 %. - Tekninen lautakunta hyväksyy avustusten yleiset jakoperusteet. Valtuusto päättää määrärahasta talousarvion yhteydessä.
Kaupunki ylläpitää kadut ja kevyenliikenteen väylät asemakaava-alueella. Joitain poikkeuksia on Naarajärvellä, Virtasalmella ja Jäppilässä. (Esimerkiksi läpikulkuväylät ovat Ely-keskuksen ylläpidossa. Keskustelua käydään näiden muuttamisesta kaduiksi.) Katujen ylläpidosta on katuluokitukset. (Hoitoluokat 1-3) Kaupungin keskusta-alueella jalkakäytävien talvihoito ja puhtaanapito on kiinteistönomistajien vastuulla. Kaupunki käyttää rahaa katupuolelle 1 300 000 /vuosi. Liikenneväylien investoinnit ovat n. 1500 000 /vuosi. Mietitään, pitääkö lähteä karsimaan valaistuksia. Vuoteen 2016 mennessä joku pätkä jää varmaan ilman valoja, mutta siitä tulee aikanaan päätöksiä. Mähönen esitteli lyhyesti Itä-Suomen liikennestrategiaa. Strategia on luettavissa tästä linkistä: http://www.elykeskus.fi/fi/elykeskukset/pohjoissavonely/ajankohtaista/julkaisut/documents/erillisjulkaisut/pos_ely_isliik ennestrategia.pdf Joukkoliikenteen puolella valtion ostamat vuorot vähenevät tulevaisuudessa. On aikamoiset paineet, miten joukkoliikenne järjestetään. Suunnitelmat ovat esillä kaupungin sivuilla, kun ne ovat ajankohtaisia. Kannattaa ottaa niihin kantaa. Valtakunnan tasolla Itä-Suomi on heikoilla. Viitostien korjaus todennäköisesti joutuu uudelleen tarkasteluun. Kotamäen kyläyhdistyksen puheenvuoro kyläteiden kunnosta Asko Siikanen ja Mikko Heiskanen 18.40-18.55 Puheenvuorossa kerrottiin havaintoja Kotamäen ja Partaharjun tieltä vuosien ajalta. Esimerkiksi Suonteentie on murheenkryyni. Se on useampana vuonna ollut niin huonossa kunnossa, että henkilöautot jäävät kiinni. Siikasen mukaan tiet ovat paljon huonommassa kunnossa Etelä-Savon puolella kuin Pohjois- Savon puolella. Kotamäestä ja Hietakylältä asioidaan paljon Suonenjoen suuntaan ja siellä ei tarvii romuutella kivikoita myöten. Heiskasen perheellä on mökki Kotamäessä, jonka vuoksi hän kuuluu kyläyhdistykseen. Heiskanen kertoi liikkuvansa paljon Jäppilän sorapäällysteisillä teillä ja välittävänsä kyläläisten viestin. Välillä nyrkkiä taskussa puristellaan. Partaharju-Kotamäkitie on sorapäällysteinen tie ja jatkuu samanlaisena Jäppilään asti. Kunnossapidon taso on laskenut roimasti. Onko syy kilpailutuksessa vai missä? Tie on välillä niin kuoppainen, ettei kuoppia voi edes kiertää. Tie voi olla tässä kunnossa viikkoja. Se ei ole turvallista ja mitä se vaikuttaa auton kuntoon? Vajaa 10 vuotta sitten korjattiin pahimpia paikkoja. Silloin ajettiin karkea sepeli ja murskakerros pintaan. Nyt lanattaessa karkea sepeli jää pintaan pyörimään. Tielle ajetaan mursketta, mutta sillä ei ole vesikuoppaisella tiellä merkitystä. Tietä on lanattu sateiden aikaan, jolloin samat kuopat ovat vaivana muutaman auton ajettua.
Talvikunnossapito ontuu. Auraus on joskus todella myöhässä. Tien pinta on kyhmyräinen. Tuntuu kuin pyykkilaudan pinnalla ajaisi. Talvella Heiskanen käveli kerran kuntoilun vuoksi Kotamäkeen. Jopa kävely oli vaikeaa paksun lumivallin ja tien pinnan myhkyräisyyden takia. Lunta satoi reilu 10 senttiä viime syksynä, ja tielle ajettiin suolaa. Samana päivänä tuli aura-auto, joka pyyhkäisi lumen ja suolan metsään. Lumettomana aikana kun tie on saatu kuntoon, voisi käyttää suolaa pölyn sitomiseen. Heiskanen arveli, että ongelmat ovat samansuuntaisia valtion teillä muuallakin kylillä. Kunnollinen tieyhteys on perusoikeus maaseudulla. Se mahdollistaa yhteydet ja uusien asukkaiden saamisen. Jos katsottaisiin säätiedotuksia, niin saatettaisiin jopa säästää. Huonompikin päällystetty tie on parempi kuin nämä soratiet. Yleisökysymys: Mistä erottaa valtion tien ja yksityistien? Vastaus: Valtion teissä on yleensä sinipohjainen tienviitta. Yksityisteillä ja kaduilla on yleensä valkopohjainen viitta, jossa on mustaa tekstiä. Heikki Parviaisen kommentti: Viime kesänä satoi joka päivä vettä, mutta joskushan tiet on lanattava. Säätiedotuksia seurataan kokoajan, 24/7. Hoitotöiden laatuvaatimukset ja tienpidon yleiset näkymät, aluevastaava Keijo Turkki, Pohjois-Savon ELY-keskus Talvihoidon hoitoluokat ja laatuvaatimukset voit lukea Pieksämäen kylät ry:n nettisivuilta. Selitykset hoitoluokituksille: Is = läpitalven paljaana pidettävä työ I = yöaikaan voidaan tinkiä Ib = hoidetaan hiekoittamalla ja suolaamalla II = polannetie, kolminumeroiset tiet yleensä tässä III = alin hoitoluokka, vähäliikenteiset kevytpäällysteiset tiet ja kaikki soratiet Luokat määräytyvät keskimääräisen vuorokausiliikennemärän mukaan. Myös tienumeroinnilla ja luokituksilla on merkitystä. Seuraavassa on kooste yleisökeskustelun kulusta sekä vastauksista: - Partaharjun tiellä on päällyste, ja se kuuluu luokkaan II. Kun päällyste päättyy, myös hoitoluokka alenee. - Kylmämäellä pikitie ja soratiet kuuluvat hoitoluokkaan ne kuuluvat eli niiden pitäisi olla samanlaisessa kunnossa. - Joskus tuiskutilanteet aiheuttavat tilanteen, jossa tiellä voi olla 12cm lunta mutta tielinjan mukaan lunta olisi vain 2cm. Paikalliset isännät joutuvat tällöin usein avaamaan teitä. Haastavia paikkoja toivotaankin ulkoistettavan kyläläisten hoidettavaksi. Myös autoja käydään vetämässä ojasta usein. - Joskus kylätie on voinut olla 2 päivääkin ummessa, mutta urakoitsijalle tai tienkäyttäjän linjalle soittaminen on ollut tienkäyttäjien mukaan hyödytöntä.
- Pirttimäen ja Lamminmäen tiellä on käytetty kalkkimursketta, joka ei tienkäyttäjien mielestä ole tienparannukseen soveltuvaa, ja se likaa myös autoja. Kalkin käyttö ei ole kuitenkaan kiellettyä. - Tienkäyttäjät ja viranomaiset ovat huolissaan hälytysajoneuvojen pääsemisestä kyläteille. - Rakennemuutoksen ja kustannussäästöjen takia teiden kunnossapito on erityisen vaikeaa, mutta käytännön pitäisi olla sitäkin suuremmalla syyllä toimivaa. - Koillistie Määttä on pääurakoitsija ja sillä alihankkijoita. Kilpailutus on kaksivaiheinen. Laatusuunnitelma pisteytetään ja yhdessä hintatarjouksen kanssa lasketaan vertailuluku, joka ratkaisee voittajan. Huomioidaan myös vakavaraisuus ja se, että on urakoitsijalla kyky hoitaa urakka. - Höylä on käytössä Kangasniemen suunnalla kesällä. Talvella lenkit on reititetty tietylle autolle. Tavoite on, että jokainen aliurakoitsija hoitaa reittinsä kuntoon ja tasaa alusterällä. Tienkäyttäjien mielestä urakoitsijat eivät saaneet viime talvena käyttää alusterää. - Tienkäyttäjien linjaan soittamisen jälkeen tiedot menevät liikennekeskuksen kautta urakoitsijalle ja Ely-keskukseen. Tienkäyttäjät epäilevät, ettei soitosta ole hyötyä, ja että se on poikkeustapauksia, ei usein toistuvaa käyttöä varten. - Myös tienkäyttäjät ovat todenneet, että ongelmana on se, ettei raha riitä peruskorjaukseen. Hoidon taso pysyy nykyisellään. Kulut nousevat, mutta määrärahat eivät nouse. Ostovoiman heikkeneminen on pois päällystystöistä. - Pieksämäellä on 1 080km huollettavia yleisiä teitä. Jokaista kilometriä kohti on käytettävissä n. 1 500 /vuosi. - ELY-keskusten tiestön laadunvalvonta toimii pistokokein. Urakoitsijalle voidaan antaa tarpeen vaatiessa suullinen huomautus ja sitten kirjallinen muistutus. Ensimmäinen on maksuton, mutta seuraavat maksullisia. Sanktioita on annettu Koillistie Määtälle jonkin verran. - Yksityisteiden kunnon määrittelee tiekunta. Jotkut tiekunnat ovat ottamassa käyttömaksun muille tienkäyttäjille. Kaiken kaikkiaan yksityiset tiet ovat paremmassa kunnossa kuin yleiset. - Puunhuoltoteitä on hoidettu jonkin verran esim. sivukaltevuuden vuoksi. Myös positiivista palautetta tuli: Täyden kympin voi antaa täällä teiden hoidolle. Helsingissä kun olen ajanut pitkään, niin siihen verrattuna täällä hoidetaan hyvin ja on mukava ajella. Kunnossapidon käytännön toteutus, vastaava mestari Heikki Parviainen, Koillistie Määttä Heikin esityksen voit lukea Pieksämäen kylät ry:n nettisivuilta. - Hoidossa on iso alue Kangasniemeltä Leppävirralle. Urakassa yli 50 prosenttia on sorateitä. - Käytössä on GPS-järjestelmä, jonka kautta tilaaja näkee mitä tien päällä tehdään. - Tienkäyttäjien odotukset ovat korkealla. Alemman tieverkon vaatimukset ovat väljiä. Mielellään aurattaisiin reunalumet pois, mutta sitä ei ole vaadittu urakoissa. Toive kannattaa laittaa tilaajalle, että nekin huomioitaisiin tulevissa urakoissa ja urakkasopimuksissa. Tilaisuuden loppupuolella käytiin vilkasta keskustelua ja kysymyksiä esitettiin aina liikennemerkeistä käytännön tienpitoon. Liikennemerkit:
- Tokmannin risteykseen kysyttiin liikennemerkkiä. Tekninen lautakunta tekee päätökset liikennemerkeistä. Ne herättävät ajatuksia puolesta ja vastaan ja ovat riidanalaisia asioita. Katupuolella tulee ihan samanlaista palautetta aina kun säät muuttuvat. - Keneen pitäisi ottaa yhteyttä kun Peiposjärvellä tienviitta on sellaisella korkeudella, ettei näe yli eikä ali Varkauden suuntaan? Koillistie Määttä lupasi nostaa merkin korkeutta. - Längelmäen kyläyhdistys haki nopeusrajoitusta kylän kohdalle. Ely-keskus Kuopiossa vastaa nopeusrajoituksien paikoilleen laittamisesta. Sekä tienkäyttäjät että urakoitsijat olivat samaa mieltä siitä, että joka paikkaan ei tarvitse ajaa 80 km/h. Risteykset: - Kenelle kuuluu harmaa alue risteyksissä? Kun Mikkelin tietä pitää auki Koillistie Määttä ja Vehmaskylän tietä urakoitsijat, niin kuka vastaa risteyksestä? - Risteykset ovat olleet tänä vuonna poikkeuksellisen huonossa kunnossa eli lumisia, eivätkä kaikki selity aurausten eriaikaisuudella, eli päätiet aurataan useammin kuin alemmat tiet. Koillistie Määttä lupasi teroittaa aliurakoitsijoille risteyksien ajamista. Alusterän käyttö: - Tienkäyttäjät toteavat, että alusterää ei käytetä paikoitellen ollenkaan, kun urakoitsija ei ole saanut siihen lupaa. - Ne paikat, jossa alusterää käytetään, saivat kehuja. Näin esimerkiksi Vanajalla (Helmikuussa 2013), Mataramäellä ja Jäppilässä, jossa erityiskiitoksen sai Markku Vepsäläinen, joka käyttää alusterää jos siihen on lupa. - Tienkäyttäjät toivovat, että työnjohdon kannattaisi kuunnella aliurakoitsijoita herkemmällä korvalla, jolloin monelta ongelmalta vältyttäisiin. Kehuja & risuja: - Tänä talvena kunnossapito on ollut parempi kuin viime talvena. - Laatuvaatimuksista laittaisin palautetta ELY-keskuksille. Paltteet halutaan tien reunasta pois, niin säästetään kunnossapitokustannuksia. Aika moni kitinä jäisi pois, jos nämä olisi kunnossa. Näillä toimenpiteillä saataisiin kasvatettua turvallisuutta ja kokemus, että maaseudulla ollaan samanarvoisia muiden teiden käyttäjien kanssa. - Myös tienkäyttäjissä on parantamisen varaa. Vieläkään suuri osa autoilijoista ei ymmärrä, että puolen metrin ajolinjan muuttaminen parantaisi tilannetta kummasti. Ajetaan monttujonossa, eikä vaihdeta ajolinjaa. - Kannattaisiko kokeilla vanhaa systeemiä? Tiet laitettiin kuntoon keväällä. Nyt vetäistään roudan selkään suola ja sitten lanataan. Kannattaisiko kokeilla joku pätkä vaikka kokeeksi? - Koillistie Määtälle on hommattu höylä viime kesänä Ely:n toivomuksesta. Höylän käyttö on vaikeaa. Kevätkylvöjen jälkeen suolataan eli ei käytetä rakeista suolaa. - Pieksämäellä on ongelmia sorateiden poikkileikkauksissa. Ensi kesänä laitetaan Peiposjärventietä, Kylmämäentietä ja Jäppilä-Suonteetietä, mikä on yhteensä 40 kilometriä. Seuraavana vuonna tienparannusta jatketaan. Tienkäyttäjän linja: 0 200 2100