Aikuisten työ rytmittää lasten arjen Anna Rönkä, Jyväskylän yliopisto
Alustus perustuu tutkimushankkeeseen Lasten sosio-emotionaalinen hyvinvointi ja perheen arki 24/7-taloudessa (Perheet 24/7) Suomen akatemian rahoittama konsortiohanke (2011-2014) JAMK: Anna Rönkä (2013 asti), Kaisa Malinen, Timo Hintikka, Ulla Teppo JY: Anna Rönkä (2014-)Marja-Leena Laakso, Eija Sevon, Pirjo-Liisa Poikonen, Eija Salonen, Piia Manninen, Mia Tammelin, Johanna Mykkänen, Leena Turja, Riitta- Leena Metsäpelto, Sanna Moilanen, Minna Murtorinne-Lahtinen THL: Marjatta Kekkonen University of Utrecht (Department of Cultural Anthropology and Sociology): Tanja van der Lippe, Anne Roeters, Melissa Verhoef University of Manchester, Morgan Centre for the Study of Relationships and Personal Life: Vanessa May 2
Alustuksen sisältö ja kysymykset Taustaa: 24h-talous ja lapsiperheet Perheet 24/7-tutkimuksen keskiössä 1) Vanhempien epätyypillinen työaika ja lasten hyvinvointi Suomessa, Alankomaissa ja Isobritanniassa 2) Vuorohoidossa olevat lapset: mitkä tekijät yhteydessä lasten hyvinvointiin? 3) Kouluikäiset lapset 24h-taloudessa
Taustaa: 24h-talous ja lapsiperheet 24h-talous: yhteiskunta, joka on palveluineen auki kellon ympäri (Presser, 2003) ja jossa tehdään töitä iltaisin, viikonloppuisin ja öisin Yleisyys vaihtelee maittain ja aloittain ja työntekijän sosioekonomisen aseman/elämänvaiheen mukaisesti Ei yleistynyt ainakaan radikaalisti, mutta työajat yksilöllistyneet ja moninaistuneet puuttuu erityisesti suomalaista ja eurooppalaista tutkimustietoa siitä, miten 24h-talous heijastuu lasten ja perheiden hyvinvointiin. Ovatko yhteydet pelkästään kielteisiä? Kuinka suojata lapsia ja perheitä mahdollisilta kielteisiltä vaikutuksilta?
Perheet 24/7 viitekehys MIkROSYSTEEMI Päivähoito - Aukioloajat - Laatu - Jatkuvuus - Epävirallinen, virallinen EKSOSYSTEEMI Vanhempien työ, työaika MESOSYSTEEMI Kasvatusyhteistyö kodin ja päiväkodin välillä Lapsen sosio-emotionaalinen hyvinvointi MIKROSYSTEEMI Perhe - Työ-perhe - vuorovaikutus - Perhemuoto - Vanhemmuus - Parisuhde MAKROSYSTEEMI - 24/7 talous - Työ- ja perhepolitiikka, lainsäädäntö - Kulttuuriset normit - Palvelujärjestelmä
Epätyypillinen työaika (toisella/molemmilla) - Syy epätyypilliseen työaikaan (valinta vai pakko) - Työtuntien määrä, työskentelyn kesto vuosina Perherakenne Sosioekonominen asema Toimeentulo Lasten hoitojärjestelyt ja -ajat, laatu ja pysyvyys Kasvatuskumppanuus Sosiaaliset verkostot Kaverisuhteet Työ-perhe vuorovaikutus Vanhemman oma hyvinvointi Lasten ja vanhemman yhteinen aika, perheaika Valvonta Molempien vanhempien osallistuminen Parisuhde Perherutiinit, arjen ennakoitavuus Uhkat ja mahdollisuudet Lasten hyvinvointi - Lasten ikä, sukupuoli, temperamentti
Perheet 24/7-tutkimuksen aineistot Vanhempien web-kysely (Fi, Uk, NL) 10/2012-1/2013 Kysymyksiä vanhempien työajoista, lasten hoitojärjestelyistä ja lasten hyvinvoinnista (SDQ, Leiden inventory) Aineisto: n. 1300 vanhempaa (rekrytointi (vuoro)päiväkodeista, työpaikoilta ja ammattiliitoista) Vuorohoidon työntekijöiden web-kysely (Fi) 2-3/2013 Kysymyksiä lasten vuorohoidon hyvistä käytänteistä ja haasteista lasten hyvinvoinnin tukemisessa ja kasvatuskumppanuudessa Vuorohoidon työntekijät (N=227) n. 30 vuorohoitoyksiköstä eri puolilta Suomea Laadulliset menetelmät (Fi) 2012-2013 Lasten tarinataikurituokiot ja lasten havainnoinnit, Vanhempien ja työntekijöiden haastattelut 20-30 lasta, n. 60 vanhempaa ja n. 50 työntekijää PostiaIlliltäkännykkätutkimus lapsille (Fi) 2012 Satuhahmo-Illi kyselee mobiilisovelluksessa lasten mielialoja ja kokemuksia sekä aikuisten havaintoja lapsesta Vastaaminen viikon ajan, 3 krt/viikko 17 lasta vuorohoidosta, 15 päiväkodeista
Kolme maata kontekstina lapsiperheille Työssäkäyntiaste Suomi Iso-Britannia Alankomaat Naiset 84.4% 79.9% 81.9% Miehet 90.8% 91.7% 93.0% Osa-aikatyö (< 30 h.) Naiset 9.8% 35.6% 55.7% Miehet 4.9% 6.2% 6.8% Vuorotyö Naiset 24.1 7.3 15.4 Miehet 20.3 10.4 22.0 Iltatyö Naiset 21.2 27.5 22.5 Miehet 23,1 32,2 28,2 Hoitovapaa- ja lastenhoitojärjestelmät Äitiys-, vanhempain ja hoitovapaa Lakisääteinen päivähoito Vuorohoito Äitiys- ja vanhempainvapaa Kallis ja monimutkainen järjestelmä, ei vuorohoitoa Äitiys- ja vanhempainvapaa Jonkun verran saatavilla lastenhoitoa laajennetuilla aukioloajoilla Source: OECD Statistics 2011 Note: Employment statistics only for those aged 25-54
Perheet 24/7: vanhempien websurveyn tuloksia Keitä tutkimukseen osallistui? 483 suomalaista, 374 hollantilaista ja 437 isobritannialaista vanhempaa, joilla 0-12-vuotias lapsi naisia 83 % korkeasti koulutettuja: 42 %:lla suomalaisista, 74 %:lla hollantilaisista ja 79 %:lla isobritannialaisista korkeakoulututkinto suurimmalla osalla joko yksi (38 %) tai kaksi (47 %) kotona asuvaa lasta 87 % naimisissa tai avoliitossa 95 % työssä
Vanhempien työaikamuodot
Vanhempien työaika (h) eri maissa Length of (typical) working time in hours by gender by country (%)
1) Vanhempien työajat ja lasten hyvinvointihaasteet (Suomi, Alankomaat, Isobritannia) Epätyypillinen työaika yhteydessä lasten hyvinvoinnin suurempaan haasteiden määrään; myös ylitöiden tekeminen lisäsi haasteita Taustatekijöistä vanhempien keskimääräistä heikompi tulotaso, lapsen sukupuoli (poika) ja toisen vanhemman puuttuminen perheestä voimistivat yhteyttä Maatekijällä yhdysvaikutus (Alankomaat vs. Suomi ja UK) Omat työajat vaihtelevat välillä paljonkin ja lapsen pitää aina sopeutua siihen, että välillä herätään aikaisin ja välillä voi nukkua pitkään
2) Lasten hyvinvointi vuorohoidossa ja siihen vaikuttavat tekijät (Laakso, Turja & Poikonen, 2013) Vanhempien työhön ja vanhemmuuteen liittyvät stressin kokemukset sekä haastavat hoitojärjestelyt yhteydessä lasten heikentyneeseen hyvinvointiin päivähoidossa (tytöillä ja pojilla hieman eri tavoin; N=133 suomalaislasta) Hyvin toimiva kasvatusyhteistyö toimi suojatekijänä vanhemmuuden ja lasten hyvinvoinnin välillä vähentäen stressin kulkeutumista lasten hyvinvointiin Lapsi joutuu viettämään hoidossa normaalia pidempiä aikoja yhteen menoon (jos minulla ensin myöhäinen ilta, sitten aikainen aamu, lapsi on myös yön yli hoidossa)
3)Kouluikäisten lasten hyvinvointi (Metsäpelto; Kari-Vanhatalo & Pukkila, 2013) Epätyypillistä työaikaa tekevät vanhemmat raportoivat lapsillaan olevan enemmän tunneelämän ja kaverisuhteiden ongelmia kuin muut vanhemmat (N=71 6-12 -vuotiasta suomalaislasta) Perheessä on kouluikäinen lapsi, joka joutuu olemaan paljon yksin kotona omien työaikojeni vuoksi Lapsi joutuu olemaan liikaa yksin kotona Aamulla lapsi ei halua olla yksin Iltavuoroon mennessäni en ehdi näkemään kouluikäistä lastani ennen lähtöäni ja hän joutuu olemaan yksin kotona noin viisi tuntia ennen kuin isä tulee kotiin.
Johtopäätöksiä Epätyypillinen työaika mahdollisuutena Epätyypillinen työaika haasteena Tietoinen keino järjestää lastenhoito tai vähentää sen tarvetta vanhempien työaikoja kierrättämällä Enemmän yhteistä aikaa ja molempien vanhempien osallistumista lastenhoitoon Tyypillistä Alankomaissa Yhteydessä lasten heikentyneeseen hyvinvointiin Epäsäännöllinen rytmi/pitkät vuorot voivat kuormittaa lasta ja vanhempaa, vähentää perheaikaa ja lisätä lapsen yksinoloa (näitä tutkimme paraikaa) Yhteyttä voimistaa muiden riskitekijöiden kasautuminen Vuorohoito ja kasvatusyhteistyö voivat suojata lasta stressitekijöiltä Laadukas vuorohoito sekä ennakoitava ja lapsiperheitä huomioiva työelämä tukevat lapsiperheitä 24htaloudessa
Lähteitä Li, J. et al., (2012. Parents nonstandard work and child wellbeing: A critical review of the existing literature. Center for labour market research, Discussion paper series, 02. Presser, H. B. (2003). Working in a 24/7 economy: challenges for American families. New York: Russell Sage Foundation. Presser H. B., Gornick J.C. & Parashar S. (2007) Nonstandard work schedules in twelve European countries: A gender perspective. Monthly Labor Review, 131(2 (February)), 83-103. Strazdins, L., Korda, R. J., Lim, L., Broom, D. H. & D Souza, R. M. (2004). Around-the-clock: parent work schedules and children's well-being in a 24-h economy. Social Science & Medicine, 59 (7), 1517 1527. http://www.jamk.fi/perheet24