NURMIJÄRVEN ROTARYKLUBI TOIMINTAVUOSI 2004-2005 PRESIDENTTI MATTI IIVANAINEN VIIKKOKOKOUSMUISTIOT HEINÄKUU 2005 KOLME ENSIMMÄISTÄ VIIKKOKOKOUSTA KORVATTIIN KESÄTAPAHTUMILLA KLUBIKOKOUS 27.7.2005 Presidentti Matti Iivanainen toivotti kaikki veljet tervetulleeksi uuteen rotarivuoteen. Joukkomme liittyi uutena jäsenenä Vesa Rajahalme, joka esitteli itsensä. Veli Vesa asuu Rajamäellä ja on töissä palvelupäällikkönä Lammin Säästöpankissa. Hän toimii Nurmijärven pankin vetäjänä. Työn ohessa hän opiskelee Jyväskylän yliopistossa. Perheeseen kuuluu vaimon lisäksi 13-vuotias lapsi. Harrastuksekseen hän ilmoitti omakotitalon saneerauksen sekä pihamaan hoidon. Talvisin hän harrastaa hiihtoa eri muodoissa ja on aikaisemmin pelannut aktiivisesti jääkiekkoa. Toivotimme uuden veljen tervetulleeksi joukkoomme. Illan alustajaksi saimme Nurmijärven kunnan kulttuurijohtaja Riitta Manka aiheenaan kulttuuritoiminta Nurmijärvellä. Aluksi kulttuurijohtaja esitteli itsensä ja kertoi aloittaneensa työuransa Nurmijärvellä 1.3.1975 aluksi kirjastonhoitajana ja sittemmin viran lakkauttamisen myötä kulttuurijohtajana. Kulttuurijohtajan tehtäväkenttä kunnassa on laaja. Kirjailija Aleksis Kivi on kunnan kulttuurin perusjalka. Kirjailija Kivestä ja Kivijuhlista kunta tunnetaan. Kunnan kulttuurihistorian voidaan katsoa alkaneeksi jo vuodesta 1855, jolloin seurakunnan ylläpitämä kulttuuritoiminta alkoi mm. kuorolaulun harrastuksella. Lisäksi yritykset, mm. Alko, järjesti kulttuuri- ja harrastustoimintaa, samoin nuorisoseurat sekä työväenyhdistykset. Kirjasto perustettiin Nurmijärvelle vuonna 1926. Valtakuntaan tuli kirjastolaki voimaan vuonna 1920. Perustamisvuonna kirjastossa oli 268 nidettä, joita tilastojen mukaan lainasi 27 miestä, 26 naista sekä 4 lasta. Kirjastotoiminta laajeni 1960 ja 1970 luvulla voimakkaasti. Nykyisin kunnassa toimii kirkonkylän pääkirjaston lisäksi uusittu Klaukkalan kirjasto ja Rajamäen kirjasto, joka myös saanee uudet tilat lähiaikoina. Lisäksi kunnassa ajaa kirjastoauto Sepeteus. Kirjastotoiminnasta aiheutuvat menot ovat nykyisin 1,75 % kunnan kokonaismenoista.
Kunnassa ei ole itsenäistä taidelaitosta. Kunnassa on musiikkiopisto, kulttuuritoiminnallisia yhdistyksiä 31 kpl., 16 kuoroa, 2 orkesteria ja yksi taideyhdistys (jossa n. 140 jäsentä). Lisäksi kunnassa toimii aktiivisesti vuonna 1953 perustettu Kivijuhla ry. ja pääkirjaston taidegalleria. Esitystilojen puute on merkittävä samoin kuin museoesineiden näyttelytilat. Tärkein museo on Aleksis Kiven kotimuseo Palojoella ja monien tapahtumien paikka kansalliskirjailijan lapsuuden leikkipaikka Taaborinvuori museon vieressä. Jokakesäinen päätapahtuma on Kivi-juhlat, joiden järjestämistä kunta tukee merkittävällä avustuksella ja vastaamalla Taaborinvuoren museoalueen kaikkien rakennusten ja alueen kunnostuksesta ja hoidosta. Kulttuuritarjontaa on kuitenkin paljon muutakin lastentapahtumista rocklyriikkaan. Nurmijärveläisiä kulttuuripersoonia kulttuurijohtaja toi esille mm. puupiirtäjä Vilho Askolan (s. 9.11.1906, k. 27.4.1994), joka muutti 1940-luvulla Nurmijärvelle. Lisäksi kulttuurijohtaja esitteli kuvanveistäjä Toivo Jaatisen, kirjailija Elmer Dictoniuksen, joka kuvaa teoksissaan Röykkää sekä Marja-Liisa Vartion, joka esittelee teoksissaan Klaukkalaan. Säveltaiteen puolelta hän mainitsi mm. R. Raalan, joka on säveltänyt laulun "kello löi jo viisi". Kivi-kohteiden lisäksi tärkeitä ovat nurmijärveläisyyteen kuuluvat rakennetut kulttuuriympäristöt ja -maisemat. Kulttuurimaiseman säilyttämisen ja rakennuskulttuuriin osalta kulttuurijohtajan mielestä kunnan maine on huono. Näitä kulttuuriarvoja ei ole osattu riittävästi vaalia. Kunnan kulttuuritarjontaa esitellään laajasti mm. Nurmijärven kotisivuilla: www.nurmijarvi.fi/ palvelut/kulttuuri. Lopuksi kulttuurijohtaja kehotti kaikkia veljiä saapumaan Taaborin vuorelle 23.8.2005, jolloin siellä kuvataan suorana TV-lähetyksenä luontoiltaohjelma. Siispä sinne! (Olli-Pekka Kuosmanen) ELOKUU 2005 3.8.2005 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Saimme yllättävästä ohjelmamuutoksesta johtuen kaksi esitelmöitsijää viikkokokoukseemme, joilla molemmilla oli aiheena kuukauden teema kulttuuri. Ensin meille piti esitelmän Nurmijärven musiikkiopiston rehtori Urpo Rauhala aiheesta "Musiikkikasvatus Suomessa". Suomalaisen musiikin nousu voidaan katsoa syntyneen suomalaisuuden nousun myötä. Kuitenkin vasta 1950 luvulla musiikkikasvatukseen alettiin kiinnittää laajemmin huomiota. Tällöin lainsäädännön ja rahoituksen turvin musiikkikasvatusta kehitettiin mm. perustamalla selkeästi organisoituja musiikkioppilaitoksia. Nykyisin koulujen perusopetuksessa musiikkikasvatus on valitettavasti vähentynyt, mutta samalla sisältö on kuitenkin monipuolistunut: musiikkiopetuksessa ei ole raja-aitoja eri musiikkilajien suhteen. Nykyisin haetaan ja toivotaan elämyksellisyyttä yhteiskunnassa ja tämä asettaa musiikin opetuksen vaikeaan asemaan. Perusopetusta vai elämyksiä? Mistä rahat? Yksin musiikki ei riitä, vaan se on osa kokonaisuutta tanssin, kuvataiteen ja näyttämötaiteen kera. Yhtenä esimerkkinä musiikkiopiston suuri produktio Pähkinänsärkijä. Selvää on, että musiikinopetus on myös ennaltaehkäisevää nuorisotyötä! Lasten maailma on avoin ja rajaton. Siitä näkyy vain pieni osa ulospäin ja se mikä näkyy on vain osa kokonaisuutta. Oppilaan ja musiikkiopettajan suhteessa on kaikki, ehkä vielä instrumentti ja säveltäjä siihen mukaan. Opettajan kiinnostus oppilaan innostamiseen yhä uudelleen on tekemisen jatkuva edellytys. Mopoikäiset eivät kuvia kumarra. He eivät helpolla tyydy paikallaan olemiseen. Elämän tarkoitus on liikkua, toteuttaa ja kokea täyttymystä. Musiikkiopiston opetus alkoi Nurmijärvelle vuonna 1983 tammikuussa. Ensimmäisissä pääsykokeissa hyväksyttiin 47 oppilasta soitinopintoihin. Heistä 16 pääsi aloittamaan opinnot seuraavana syksynä. Kuorossa oli 70 laulajaa ja musiikkileikkikoulussa oli 150 lasta. Nykyisin oppilaita on n. 300 ja musiikkileikkikoulussa n. 600 lasta. Opetussuunnittelu on suuri haaste: halutaan elämyksellisyyttä ja pitää talous tasapainossa. Seuraavaksi meille piti esitelmän Sampo Suihko aiheesta "Mihin menet suomalainen kulttuuri? Julkishallinnon näkökulma" Sampo Suihko on itsekin taiteilija ja toimii nykyisin Uudenmaan läänin taidetoimikunnan puheenjohtajana. Taiteen perusopetuslaissa säädetään perusopetuksesta ja oppivelvollisuudesta. Lisäksi laissa
säädetään pääsääntöisesti oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta, perusopetuksen oppimäärän suorittaneille annettavasta lisäopetuksesta ja maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Kulttuuri on kuitenkin yhteiskunnassamme jäänyt liikunnan alle. Tämä johtuneen ajattelutavasta: kulttuurihan on itseisarvo! Opetusministeriö on viime aikoina julkaissut monia kulttuuripoliittisia julkaisuja ja mietintöjä. Eräs julkaisuista on "Taide on mahdollisuuksia" -raportti. Raportissa valtioneuvosto on asettanut neljän kohdan tavoitteet (4 pilaria): 1) Syventäminen; taiteilijoiden tuen parantaminen, 2) Laajentaminen; taide yksilön perusoikeus, rikastuttaminen, taidekasvatus, lasten kulttuuri, monikansallinen kulttuuri, 3) Kohtaaminen; tilat ja mahdollisuudet, liike-elämän sponsorointi, kansainvälisyys ja 4) Edistäminen; päätöksenteossa, vaikuttamisen arviointi, 0,4 % BKT:sta voitaisiin käyttää. Perustavoite on kuitenkin: KULTTUURI KUULUU KAIKILLE! (Olli-Pekka Kuosmanen) 10.8.2005 VIIKKOKOKOUS DUETOSSA Presidentti Matti Iivanainen ilmoitti syksyn ohjelman muutoksista ja tarkennuksista. Ohjelmasta poiketen 7.9.2005 pidettävä Intercity-kokous ei ole Avec-tilaisuus tilajärjestelyistä johtuen. Veli Jyrki Lausvaara kertoi kokouksen suunnitellusta sisällöstä: osallistumismaksu on 10 euroa / veli, joka sisältää linja-autokuljetuksen sekä kevyen välipalan. Paikalla käydään minigolf-kilpailu ja voittajajoukkue saa keräyksen tuoton itselleen. Nyt kaikki veljet ennen kisaa puttiharjoituksiin! Syksyn ohjelmassa on ilmoitettu 19.8. Kullervo-esityksen olevan virheellisesti lauantai. Kyse on perjantaista. Puutarhajuhlaan 24.8. matkustamme linja-autolla, joka lähteen Rajamäestä klo 17:00 ja poikkeaa kirkonkylän linjaautoasemalla. Linja-auto pysähtyy myös tarvittaessa Pekontien risteyksen pysäkillä. Ajankohtaisten asioiden jälkeen 18 tiedonhaluista veljeä siirtyi tutustumaan Klaukkalan rakenteilla olevaan jätevedenpuhdistamoon veli Hannu Korpi-Halkolan johdolla. Klaukkalaan valmistuu nyt syksyllä uusi jätevedenpuhdistamo, jossa tullaan käsittelemään Klaukkalan, Rajamäen ja Röykän viemäröinnin toiminta-alueiden sekä Altia Oyj:n jätevedet. Kirkonkylän toiminta-alueella toimii jatkossakin oma jätevedenpuhdistamo. Puhdistamoilta tulevat ylijäämälietteet sakeutetaan ja kuivataan, minkä jälkeen ne on pääosin kompostoidaan Metsä-Tuomelan jäteasemalla. Rakennusteknisistä töistä sekä koneistuksesta on huolehtinut Skanska. Sähkötyöt on tehnyt Tekmanni Oy ja LVI- ja automaatiotyöt on tehnyt YIT. Puhdistamo on lähes kokonaisuudessa rakennettu kallion sisään. Kalliosta on louhittu n. 65.000 kuutiota kiveä. Kustannusarvio koko projektille on n. 15 meur. Puhdistamon altaat on jo valettu. Puhdistamon koekäyttö viivästyy 31.8. suunnitellusta ja tämä tapahtuneen loka/marraskuussa. Putkilinjaukset ovat kuitenkin pääasiassa jo valmiit. Kiitokset veli Hannulle mielenkiintoisesta tutustumiskäynnistä kuntamme uuteen jätevesipuhdistamoon. (Olli-Pekka Kuosmanen)
19.8.2005 VIERAILU TAABORINVUORELLA: KULLERVO Joukko veljiä vieraili Taaborinvuorella katsomassa näytelmän Kullervo. Vierailu kahvitarjoiluineen oli Nurmijärven Inner Wheel klubin järjestämä. Näytelmä oli odotettu ensi-ilta Aleksis Kiven näytelmästä Kullervo, joka esitettiin ensimmäistä kertaa Taaborinvuorella. Näytelmän on sovittanut ja ohjannut Timo Bergholm ja musiikin on säveltänyt Janne Storm. Lavastuksesta vastasi Anu Maja ja puvustuksestamarjatta Grundström. Kullervo on Kiven esikoisteos ja ensimmäinen merkittävä suomenkielinen tragedia. Ohjaaja Bergholm luonnehtii otteestaan näytelmään: En modernisoi Kullervoa riittää kun lukee Kiven tekstin tämän päivän kokemusten kautta, tämän päivän pelot ja epävarmuudet herkästi tuntien ja tiedostaen. Kullervosta näkee selvästi myös, että Kivi tunsi antiikin draaman rakenteen. Ottaen aiheensa Kalevalan Kullervo runoista hän on vapaasti työstänyt sitä unohtamatta näitä draaman aineksia. Me teemme Kiven tarun, joka sisällöltään on ajaton, yhtä hyvin tähän päivään kuin menneisiin aikoihinkin sopiva. Kullervossa tuntuu olevan kaikki tämän päivän suuret kysymykset. Ja niin kuin hyvissä näytelmissä, siinä on myös pieniä asioita, aivan ihmisen arkipäivän kokoisia. Kullervo -näytäntö esitettiin Taaborinvuoren verenpunaisen soivan honkametsän keskellä. Lavasteratkaisu oli järeä - näyttelijät piirittivät 110 tukkia hirsistöön kiinnitettyinä. Janne Stormin sähkökitaran monimuotoiset ja viiltävät sävelet kommunikoivat näyttelijöiden kanssa saumattomasti ja kiinnittivät katsojan Kullervon kuolemattomaan kauneuteen. Lähde: www.kivi-juhla.fi. (Olli-Pekka Kuosmanen) 24.8.2005 PUUTARHAJUHLA KASVITIETEELLISESSÄ PUUTARHASSA Porvoon läntinen rotaryklubi järjesti Puutarhajuhlan Kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä. Kutsu oli esitetty klubin kaikille rotareille ja kutsun oli vastaanottanut lähes parisataa Rotaryveljeä tai Inner-Wheel sisarta. Nurmijärven klubi korvasi tilaisuudella normaalin kokouksensa ja paikalla oli viitisentoista jäsentä ja kymmenkunta InnerWeeleriä. Iltaa vietettiin svengaava musiikin, ohjelman ja coctail-tarjoilun merkeissä. Tilaisuuden tuotto käytetään rotarien oman nimikkohuoneen hankkimiseen Ronald McDonald Lastentalosta. Klubimme presidentti Matti Iivanainen käytti tilaisuudessa Lastentalosäätiön hallituksen edustajana säätiön toimintaa esittelevän puheenvuoron. Seuraavassa kuvasatoa tilaisuudesta:
Porvoon läntisen klubin presidentti Jarkko Vasama avasi puutarhajuhlan. Nurmijärveläisiä osanottajia ryhmäkuvassa. Kaikkia ei onnistuttu saamaan yhteiseen kuvaan. Puutarhan lummehuoneessa voitiin todistaa harvinaista jättilumpeen kukintaa. Kuvasi ja kirjasi: (Reijo Orava)
SYYSKUU 2005 INTERCITYKOKOUS KAUNIAISISSA 7.9.2005 Intercity kokouksemme oli yhteinen Kauniaisen RK:n kanssa. Osallistuminen oli runsaslukuinen. Kokousta vietettiin Kauniaisissa veli Martti Kiikan kauniissa kodissa. Kokouksen luonne oli varsin urheilullinen ja kilpailullinen: klubit ottivat mittaa toisistaan ratagolfissa. Green fee oli 10 euroa / kilpailija ja voittajajoukkue sai pitää koko potin sillä edellytyksellä, että se lahjoitetaan kokonaisuudessaan harkitsemalleen hyväntekeväisyyskohteelle. Kilpailu oli tasainen ja niin siinä vain lopulta kävi, että Kauniaisten klubi voitti kisan pistein 170-158. Iltaa jatkettiin herkullisella iltapalalla ja saimme keskustella ja vaihtaa mielipiteitä ja ajatuksia rotary-asioista. Kiitokset illan isännälle veli Martille sekä hänen perheelleen. (Olli-Pekka Kuosmanen) VIIKKOKOKOUS 14.9.2005 Kokoonnuimme viikkokokoukseen Duettoon syksyn ensimmäisen myrskyn riehuessa raivokkaasti ulkona. Presidentti jakoi Guvernorin syyskuun kuukausikirjeen sekä elokuun läsnäolotilaston luettavaksi. Lisäksi presidentti ilmoitti ainutlaatuisesta tilaisuudesta suhteellisen edullisilla matkakustannuksilla osallistua RI:n kokoukseen (Convention 11-14 June 2006 Copenhagen-Malmö). Kokouksen osallistujat on klubikohtaisesti ilmoitettava 15.10.2005 mennessä DGE Pentti Jänkälälle (pentti.jankala@apr.inet.fi), jotta ryhmämatkan hinta voidaan neuvotella. Alustava tarjous Hki-CPH-Hki on n. 240. Osallistumisilmoitukset presidentille. Ohjelmasta poiketen emme kuulleet veli Seppo Pellisen alustusta Nurmijärven kunnan tilinpäätöksestä, koska esitelmä oli siirretty 12.10.2005 pidettävään klubikokoukseen. Sen sijaan saimme kuulla kolme asiantuntevaa ja mielenkiintoista alustusta rotary-tietoudesta. Veli Tauno Janhonen piti esitelmän Benjamin Franklinista ja Junton -klubista, joka perustettiin noin 100 vuotta ennen rotary-järjestön perustamista. Benjamin Franklin eli vuosina 1706-1790 ja hänet ehkä parhaiten tunnetaan Amerikan itsenäisyysjulistuksen 4.7.1776 laatijana. Junton-klubi perustettiin vuonna 1727. Jäseniä oli 12. Ensimmäiseksi perustettiin kirjasto. Klubin tavoitteena oli kaikkien elinolojen kohentaminen ja tuki nuorille lahjakkaille ihmisille. Veli Aarre Aittasalmi piti esitelmän rotary-liikkeen synnystä. Samasta aiheesta hän piti esitelmän klubillemme n. 30 vuotta sitten. Kansainvälinen rotaryjärjestö perustettiin Chicagossa Yhdysvalloissa 23. helmikuuta 1905. Perustajat ottivat ensimmäiseksi tehtäväkseen kotikaupunkinsa liikemoraalin parantamisen. Tavoitteeseen päästäisiin perustajien mielestä parhaiten tutustuttamalla kaupungin liikemiehet toisiinsa. Toiminta-ajatus laajeni pian liikeelämästä koskemaan myös ympäröivän yhteiskunnan kehittämistä. Rotaryliikkeelle näytti olevan sosiaalinen tilaus.
Laajeneminen oli nopeaa, ja vuonna 1911 rotary tuli Eurooppaan, kun Lontooseen perustettiin rotaryklubi. Suomen ensimmäinen rotaryklubi perustettiin Helsinkiin 26. tammikuuta 1927. Nyt, sata vuotta perustamisen jälkeen, rotareita on maailmassa yli 1,2 miljoonaa 166 maassa. Suomessa toimii noin 300 rotaryklubia, suurimmilla paikkakunnilla useita. Klubit kutsuvat jäsenikseen hyvämaineisia ammattihenkilöitä, miehiä ja naisia. Säännöllinen kanssakäyminen muiden ammattiryhmien edustajien kanssa lisää ymmärrystä eri ammateista ja tuo mahdollisuudet oman yhteiskuntatietämyksen laajentamiseen yhteisten hankkeiden kautta. Suomen klubeissa on noin 12 000 rotaria. Järjestönä rotary on tullut tunnetuksi ensisijaisesti tekojensa kautta. Ohjelmista erityisesti nuorisovaihto, stipendit ja maailmanlaajuiset hyväntekeväisyyshankkeet ovat muovanneet rotaryn kuvaa. Järjestön tunnuslauseena on Palvelumieli itsekkyyden edelle. Kansainvälisesti rotaryliike on ollut kantavana voimana maailman terveysjärjestön 1988 aloittamassa hankkeessa eliminoida polio maapallolta. Tämä hanke, johon rotary on kanavoinut yli 500 miljoonaa dollaria ja jäsentensä henkilökohtaisia ammattipanoksia, on ihmiskunnan tähän asti suurin yhteinen terveydenedistämisaloite. Järjestönä rotary ei etsi korkeaa profiilia vaan pyrkii toimintansa kautta jättämään hyvät jäljet ympäröivään yhteiskuntaan. Järjestön kansalliset ja kansainväliset kattoelimet ovat hallintoelimiä, joilla on määritellyt koordinointitehtävät. Rotarysäätiö (per. 1917) pitää toiminta-ajatuksenaan hyvien asioiden edistämistä maailmanlaajuisesti (Doing Good in the World). Varallisuudeltaan säätiö kuuluu maailman kuuden suurimman joukkoon. Polion vastaiseen työhön sijoitettavien varojen lisäksi Rotarysäätiö käyttää vuosittain noin 90 milj. dollaria ( 70 milj. euroa) opiskelu- ja hyväntekeväisyysohjelmiinsa. Suomalaisen Rolf Klärichin toimiessa Rotary Internationalin presidenttinä 1980-81 hän otti tunnuslauseekseen Anna ajastasi. Tämä kehotus eri ammattiryhmien edustajista muodostuvalle rotaryn jäsenkunnalle kuvaa edelleen osuvasti rotaryn syvintä olemusta. Lopuksi Veli Paavo Handolin kertoi elämästään, johon on sisältynyt 50 vuotta kaalinveljelyä sekä kolme mieleenpainuvaa vuotta eturintamalla sodassa, jossa hän kunnostautui palkitulla tavalla. Klubi-kokouksen herkin hetki olisi se, kun veli Urpo Wilska luki veli Paavon kirjeen kotiväelle sodasta! (Arto Lindström & Olli-Pekka Kuosmanen) VIIKKOMUISTIO 21.9.2005 Viikkokokous alkoi juhlavissa merkeissä, sillä veljet Olli Vallinkoski ja Mauri Lindfors olivat palkitut kunnan taholta kuntalaisina yrittäjinä. Onnittelut! Veli Tauno Janhonen kertoi kokemuksestaan Harjattula Golf & Country Clubilla, jossa kokoontui rotaryveljiä eri puolelta Suomea sekä pääministeri Matti Vanhasen kanssa käymästään keskusteluista viime keväisen lehtemme julkaisemisen tiimoilta. Veli Hannu Lakee ilmoitti Kansallismuseossa pidettävästä Mannerheim-näyttelystä sekä Tampereen Vapriikissa pidettävästä poliisinäyttelystä, joka on samalla liikkuvan poliisin 75-vuotis juhlanäyttely. Illan alustajana oli veli Jorma Kaartama. Veli Jorma kertoi autonsa maahantuontiproseduurista USA:sta. Ostettavia ajoneuvoja löytyy USA:sta helpoiten 1) internetistä, esim. www.autotrader.com, 2) autolehdistä, 3) sanomalehtien ilmoitussivuilta 4) huutokaupoista, joita järjestetään erikseen ammattilaisille ja tavallisille auton ostajille. Luotettavinta on ostaa ajoneuvo autoliikkeestä, jolloin ajoneuvon mukana saa yksityiskohtaisen historiaraportin. Suomalaiseen tapaan ajoneuvon huoltokirjaa ei ole, mutta jos ajoneuvo on huollettu samassa liikkeessä, on yksityiskohtainen historiaraportti yleensä luotettava. Veli Jorman ajoneuvon, avo-jaguar, ostoon liittyvä paperisota kesti paikan päällä kolme päivää. Ajoneuvo toimitettiin konttikuljetuksin reittinä Lake Worth - Miami - Bremenhavn - Helsinki naarmuitta. Kuljetuksen ajaksi arvioitiin 6 viikkoa. Kuljetus ja huolinta maksoivat 1.023 euroa. Tämän jälkeen tulli tarkasti ajoneuvon varustetason. Itse tullauspäätös maksoi 7.613 euroa. Ajoneuvolle jouduttiin tekemään rekisteröintikatsastus, jossa katsastettiin 54 eri kohtaa. Puutteista joutui hankkimaan maahantuojan vaatimuksenmukaisuustodistuksen. Ajovalojen korkeussäätöön veli Jorma sain erillisen anomuksen nojalla poikkeusluvan AKE:sta. Tulli määritteli ajoneuvon arvon, joka oli maksettava 10 päivän sisällä eikä ilman maksua saanut ajoneuvoa käyttää liikenteessä. Koko prosessi kesti 4,5 kuukautta ja sisälsi paljon paperityötä. Veli Jorma kertoi
Jaggensa lopulliseksi muodostuneen hinnan ja esitti muutamin esimerkein paljonko maksaa vastaavanlainen auto Suomen markkinoilla. Jätettiin veljien pääteltäväksi kannattiko taloudellisesti tällaiseen prosessiin ryhtyä. (Olli-Pekka Kuosmanen) VIIKKOMUISTIO 28.9.2005 Nuorisovaihtoasiamies veli Heikki Tikkanen ilmoitti, että 18-vuotiaalle australialaiselle Jozef McPhersonilla tarvitaan isäntäperhettä touko-, kesä- ja heinäkuun sekä marras, joulu- ja tammikuun ajaksi. Veli Tauno Janhonen kertoi muista vapaaehtoisjärjestöistä: Stuart Morrow:n Soroptimistista, Leijonista ja Punaisesta Rististä. Soroptimistit perustettiin Californian Oaklandissa 3.10.1921. Perustajana oli Stuart Morrow ja kyse oli naisjärjestöstä, joka rahasti osan jäsenmaksusta. Jäsenkunta levisi 102 maahan ja järjestössä oli yli 100.000 jäsentä. 1927 Stuart Morrowille maksettiin 5.500 $ eroraha sillä sopimuksella, että hän jää pois järjestön toiminnasta. Rotarien kanssa yhteistyö on päättynyt. Vuodesta 1917 saakka lionsklubit ovat tarjonneet monille mahdollisuuden avustaa ja tukea lähi- ja asuinyhteisöjään. Lionit osallistuvat sekä puistojen siivoamisen tapaisiin paikallisiin projekteihin että kaukana kotoa tapahtuviin hankkeisiin, kuten näön palauttamiseen eri puolilla maailmaa asuville sokeille. Lionsklubit ovat aina ottaneet avoimesti vastaan kaikki, joiden sydämen asiana on paremman tulevaisuuden rakentaminen yhteisölleen. Nykyään klubeja on yli 46 000 yhteensä 194 maassa ja alueella. Lionit ovat laajentaneet toimintansa painopisteitä täyttääkseen omalta osaltaan maailmanlaajuisen yhteisön kasvavia tarpeita. Lionien ohjelmat muuttuvat jatkuvasti uusien tarpeiden ja entistä suuremman kysynnän mukaan, mutta missio on pysynyt samana alusta alkaen: "Me palvelemme." Punainen Risti sai alkunsa vuonna 1859 Pohjois-Italiassa, kun sveitsiläinen Henry Dunant järjesti vapaaehtoisia auttamaan Solferinon taistelun uhreja. Dunant kirjoitti kokemuksistaan kirjan Solferinon muisto (1862), jossa hän esitti, että kaikkiin maihin perustettaisiin vapaaehtoinen järjestö avustamaan sodanaikaista lääkintähuoltoa ja että haavoittuneiden hoito turvattaisiin kansainvälisin sopimuksin. Dunantin ajatukset saivat nopeasti vastakaikua. Jo vuonna 1863 perustettiin Genevessä toimikunta, josta kehittyi myöhemmin vuonna 1876 kansainvälinen toimikunta. Toimikunta määritteli Dunantin ajatusten mukaisten avustusyhdistysten tehtävät ja suositteli niiden perustamista. Näitä kansallisia yhdistyksiä alkoikin syntyä nopeasti eri puolille Eurooppaa ja myöhemmin myös muihin maanosiin. Monet niistä ottivat alusta alkaen tehtäväkseen avustaa myös suuronnettomuuksien uhreja ja taistella kulkutauteja vastaan. Selkeän järjestäytymisensä ansiosta Punainen Risti pystyy reagoimaan nopeasti niin maailmanlaajuisiin kuin paikallisiinkin avunpyyntöihin. Samasta syystä järjestö hyväksytään myös kansainvälisesti sovittelijaksi ja rauhan edistäjäksi konfliktitilanteissa. Kansainvälisellä Punaisella Ristillä ja Punaisella Puolikuulla on keskustoimisto Genevessä, josta käsin toimivat kansainvälisen toiminnan keskeiset osapuolet: Liitto, Komitea ja konferenssi. Illan alustuksen piti moninkertainen ralliautoilun maailmanmestari Hannu Mikkola (http://www.flyingfinns.com/mikkola.htm), joka kertoi nelivetoautojen kehityksestä ja eduista. Hannu Mikkola voittanut myös Jyväskylän Suurajot seitsemän kertaa. Vuonna 1975 saksan armeija tilasi Volkswagenin tehtailta maasto-auton. Vuonna 1977 tehdas kehitti Audi 200-mallin, joka oli etuvetoinen ja turbo, mutta testeissä hävisi kehitetylle nelivetomaasturille. Tästä syntyi ajatus nelivedon lisäämisestä henkilöautoihin. Vuonna 1988 Audi 80 oli ensimmäinen neliveto henkilöauto. Nelivedon tunnetuksi tekemisessä rallikilpailuissa oli paras foorumi. Hannu Mikkola kertoi vuoden 1981 Monte Carlo-rallin kokemuksista, jolloin oli nelivedollaan ylivoimaisen nopea. Samana vuonna hän voitti Ruotsin rallin. Kehitys jatkui huimaa vauhtia ja sen seurauksena hevosvoimat ja nopeudet kasvoivat. Henry Toivosen kuolema Korsikalla pysäytti yltiöpäisen nopeuden kasvun hakemisen. Etuna nelivedossa on se, että se jaksaa koko ajan jakaa tehoa kaikille pyörille. Haittapuolena neliveto vie enemmän polttoainetta. Mielenkiintoinen esitys ja veljillä riitti kysymyksiä. (Olli-Pekka Kuosmanen).
LOKAKUU 2005 VIIKKOMUISTIO 8.10.2005 Joukko veljiä kokoontui IW-piirin 142 synttärijuhliin. Piirin vietti 20-vuotisjuhlia elokuvateatteri Bio Rexissä Helsingissä. Juhlissa esitettiin Oscar-ehdokkaaksi valittu, Klaus Härön ohjaama koskettava draama Äideistä parhain on tarina pienen ihmisen ahdingosta keskellä sotivaa maailmaa. Suomesta evakuoitiin talvi- ja jatkosodan aikana Ruotsiin yli 70 000 lasta. Äideistä parhain on ensimmäinen fiktiivinen elokuva yhden sotalapsen kohtalosta. Elokuva pojasta, jolla on kaksi äitiä, mutta samalla ei yhtään. Sota syttyy ja 9-vuotiaan Eeron isä kaatuu rintamalla. Leskeksi jäänyt Kirsti-äiti ei kykene surun murtamana pitämään huolta pojastaan ja lähettää Eeron turvaan Ruotsiin, hyvinvoinnin keskelle. Elämä vieraassa maassa ei kuitenkaan ala hyvin. Eero ei tunnu vastaavan skoonelaisperheen odotuksia ja ankara Signe-äiti tekee Eerosta maalaistalonsa rengin. Kaikki ympärillä puhuvat ruotsia ja Eero elää omassa, irrallisessa maailmassaan. Pahinta kuitenkin on, että äidiltä tulevat kirjeet on aina osoitettu Signelle. Eräänä päivänä Eero saa käsiinsä äidin kirjeen, jossa äiti kirjoittaa, että Eeron olisi ehkä parasta jäädä Ruotsiin pysyvästi. Eero järkyttyy, mutta yhden äidin hylätessä hän kiintyy voimakkaammin toiseen. Pikku hiljaa Eerosta tulee osa uutta perhettään ja Signestä hänen äitinsä. Mutta sota päättyy ja sotalasten on palattava Suomeen. Jälleen kerran Eeron pitää jättää kotinsa ja aloittaa kaikki alusta. Sodan arvet on unohdettava. Vanhan Kirsti-äitinsä kuolinvuoteella Eeron kohtaa menneisyyteensä. Vuosikymmenien vaikenemisen jälkeen Eero on valmis puhumaan sodasta, äidin valinnoista ja omasta tuskastaan. Tarina pohjautuu vapaasti Heikki Hietamiehen samannimiseen romaaniin. Kiitokset ja onnittelut Inner Wheelereille koskettavasta illasta. (Olli-Pekka Kuosmanen) VIIKKOKOKOUS 12.10.2005 DUETOSSA Poikkeuksellisen lämpimän lokakuisen illan hämärtyessä kokoonnuimme ravintola Duettoon yhteiseen klubineuvotteluun. Presidentti kertoi kuvernöörin kuukausitiedotteen sisällön sekä keskustelimme ajankohtaisista aiheista. Veli Vesa Rajahalme pitää ohjelmasta poiketen luokite-esitelmänsä 7.12.2005 ja Veli Reijo Orava esittelee Nurmijärven luontoa valokuvin 14.12.2005. Illan alustajana oli rotaryveljemme Seppo Pellinen, joka on Nurmijärven kunnanhallituksen jäsen. Veli Seppo antoi meille selvityksen kunnan taloudellisesta tilanteesta ja budjettiluonnoksen tämänhetkisestä vaiheesta. Budjetti on kunnanjohtajan esitys, johon voi tulla ja tuleekin muutoksia (mutta todennäköisesti ei kovin merkittäviä) hallituksen ja valtuuston käsittelyssä. Tuloveroprosenttia tultaneen korottamaan 0,50 prosenttiyksikköä siten, että tuloveroprosentiksi muodostuu 18,75. Verotulot sisältäen korotuksen kasvavat 8,2 meur. Kunnan nettokulut kasvavat 2,5 % ja valtionosuudet 2,6 meur. Kunnan nettoinvestoinnit ovat 26,8 meur, joka koostuu lähinnä koulujen ja päiväkotien rakentamisesta, saneerauksista ja laajennuksista. Kunnalla on tarkoitus myydä uusia rakennustontteja 30-40 kpl, joista saadaan lisätuloa. Budjetti kaudelle 2006 näyttää seuraavanlaiselta: Asukasluku 38.054 henkilöä Vero % 18,75 Verotulot 112.805.000 Vuosikate 12.969.412
Investoinnit 26.768.000 Lainat vuoden lopussa 84.750.324 Lainaa / asukas 2.227 Kiireinen veli Seppo joutui vielä lähtemään kunnanhallituksen kokoukseen ja veljet evästivät luottamusmiestä monilla kysymyksillä ja ehdotuksilla. (Olli-Pekka Kuosmanen) 19.10.2005 KUVERNÖÖRIN VIERAILU DUETOSSA Kuvernööri Börje Thorström vieraili klubissamme ja saimme kuulla häneltä mielenkiintoisen puheenvuoron rotarytoiminnasta. Klubimme oli 58:s, jossa hän tämän syksyn aikana on vieraillut. Ensiksi kuvernööri halusi esitellä ja kiittää kahta ansioitunutta charterveljeämme Paavo Handolinia ja Aarre Aittasalmea pitkäaikaisesta rotary-työstään. Kuvernööri piti tärkeänä jäsenhankinnassa kummien roolin tärkeyttä: uuden jäsenen perehdyttäminen sekä jäsen saatava mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman nopeasti aktiivisesti toimintaan mukaan. Naisjäsenyyskysymyksestä hän ilmoitti, että hallitus tekee asiasta ratkaisun sääntöjen mukaan viikon moiteajan jälkeen. Moitteen tulee olla perusteltu. Kuvernööri piti hyvänä ajatuksiamme ja toimenpiteitämme uusien jäsenten hankinnassa. Tavoitteena on yksi nettojäsen lisää ensi kesään mennessä. Kuvernööri esitteli rotarytoiminnassa kolmen A:n teemaa: hyväksyttävällä tasolla Attitude (asenne), eettisten sääntöjen ymmärtäminen. Jokainen rotary ympäri maailmaa voi luottaa siihen, että jokainen rotary toimii eettisesti Activity (aktiivisuus); jokaisella rotarylla on mahdollisuus osallistu monipuoliseen rotary-toimintaan Attendance (läsnäolo); Vaikka klubikokouksessa käynti on "pakollista", niin pitää voida hyväksyä, että jäsen voi olla joskus estynyt pääsemään viikoittaiseen klubikokoukseen. Voitaisiin keksiä paikkauksien ohella järjestelmä, jossa jäsen voisi muuten kunnostautua rotarina. Läsnäolopakon sijasta voitaisiin puhua läsnäolo-oikeudesta. Klubikokousten henki pitää olla toverillinen ja iloinen asia. Tätä edesauttaa klubin hyvä ohjelma. Kuvernööri pitää nuorisovaihtoasiaa tärkeänä ja ilmoitti klubimme toimivan siinä mallikkaasti. Hän kertoi omakohtaisista kokemuksistaan ja oli vahvasti sitä mieltä, että vanhempikin rotary voi ottaa vastaan vaihto-oppilaan. Kuvernööri kehui projektityömme saavutuksia. DDF tilillä on kuulemma yli 45.000 $ eri projekteihin käytettäväksi. Virosta tulee paljon eri projektiehdotuksia ja kuvernööri tulee tiedottamaan niistä seuraavassa kuukausikirjeessään. Lopuksi kuvernööri kertoi, että RI:n presidentin Stenhammarin tavoitteena on madaltaa organisaatiota ja teeman Service Above Self tärkeyden korostamista; palvelusta on jäätävä kollektiivinen hyvän olon tunne. Kuvernööri ehdotti, että tukeaksemme RI presidentin toimintaa haemme muiden klubien tavoin klubin presidentin ansiomainintaa, jonka hakuprosessi on huomattavasti helpottunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lopuksi kuvernööri kertoi, että 12-13.5.2006 on piirikonfrenssi Tammisaaressa, jossa on mukana entinen RI:n presidentti. Lisäksi hän toivoi osallistumista RI:n konventioon Kööpenhaminassa. Piiri 1420 johtaa tällä hetkellä pohjoismaista ilmoittautumistilastoa! (Olli-Pekka Kuosmanen)