Kunnan ja järjestöjen yhteistyö Työryhmä 9.10.2010
Järjestöasiain neuvottelukunta, perustettu 21.4.2008 TAVOITTEET: Tehdä näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan kansalaisjärjestötoimintaa Edistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä ja järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä Kehittää uusia toimintamuotoja ja rakenteita kansalaisjärjestöjen toiminnan helpottamiseksi ja laajentamiseksi Edistää demokratiaa ja osallisuutta tuomalla kansalaisten ääni kansalaisjärjestöjen kautta osaksi maakunnallista ja kunnallista päätöksentekoa
Järjestö-kuntayhteistyö, Järjestöbarometri 2009 Joka kolmas yhdistys arvioi kuntasuhteissaan olevan joitakin erityisiä huolenaiheita, yleisimmin: - Toiminta-avustukset niiden puuttuminen, pienuus, väheneminen/loppuminen - Kunnan asenne yhdistystä kohtaan kielteinen, vähättelevä, välinpitämätön; arvostuksen puute - Kunnalta saadut toimintatilat riittämättömät, epätarkoituksenmukaiset; epävarmuus tulevaisuudesta mm. niiden hinnoittelun suhteen - Yhteistyön puuttuminen yhteistyötä ei lainkaan tai riittävästi - Ostopalvelusopimuksiin ja kilpailuttamiseen liittyvät
Järjestöjen vaikuttamismahdollisuudet kunnassa heikot, JB 2009 Sote-järjestöjä kuullaan ja niiden näkemyksiä otetaan huonosti huomioon, arvioi: > 50 % yhdistyksistä ja järjestöjohdosta > 60 % aluetyöntekijöistä > 40 % kuntien sosiaalitoimien johtajista =>Järjestöt eivät voi riittävän hyvin toteuttaa tehtäväänsä tiedonvälittäjänä ja sillanrakentajina kansalaisten ja päätöksentekijöiden välillä Ongelma vakava, sillä myös kuntalaisten suorat osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa on todettu riittämättömiksi
Kuntien näkemyksiä järjestötyöstä RAY:n verkkohaastattelun mukaan 6/2010 Järjestöt ovat periaatteessa voimavara ja yhteistyökumppani. Todellinen potentiaali on kuitenkin paljolti käyttämättä, eikä kolmannen sektorin asiantuntemusta osata vastaajien mielestä riittävästi hyödyntää. Toimintamalli ja rakenteet kunnan ja järjestöjen väliselle paikallisen tason yhteistyölle puuttuvat Järjestöjä on paljon ja ihmiset vaihtuvat: vaikeaa pysyä kärryillä siitä, kuka vastaa mistäkin. Ratkaisuksi ongelmaan esitettiin mm. kansalaisjärjestövastaavan nimeämistä. Tiedonpuute. Asenneongelmiakin tunnistettiin (ei arvosteta järjestöjen työtä) Parhaimmillaan järjestöt ovat vertaistuen tarjoajia ja kansalaisten aktivoijia. Järjestöt voivat kuntien mielestä tukea ihmisiä ongelmatilanteissa, lievittää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Erityisesti varhaisella puuttumisella nähdään suuri merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. RAY voisi vastaajien mielestä edistää järjestöjen keskinäistä yhteistoimintaa sekä tukea kehittämistyötä ja uusien palvelujärjestelmien suunnittelua ja kokeilua. Vastaajat toivoivat RAY:ltä myös panostusta nuoriin sekä hyvinvointiongelmien kuten syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. 8.10.2010 Avustus, Elina Varjonen 5
Järjestöasian neuvottelukunnan kuntakierrokset 2009-2010 10 kuntaa Joensuu, Nurmes, Kontiolahti, Kitee, Ilomantsi, Polvijärvi, Rääkkylä, Kesälahti, Outokumpu, Tohmajärvi 4 kuntaa vuonna 2010 Juuka, Lieksa, Liperi, Valtimo Kahdenlaisia tilaisuuksia Virkamiesneuvottelut (Joensuu ja Kontiolahti) Kunnan koolle kutsumat Järjestöfoorumit Järjestöfoorumeissa mukana kunnanjohtajia, virkamiehiä, luottamushenkilöitä, järjestötoimijoita, paikallislehtiä Järjestöasian neuvottelukunnan edustajina pj./varapj, sihteeri, ja maakuntaliiton edustus
Jatkotoimet kuntayhteistyössä JANE:lta toivottu: Tukea paikalliseen kunta-järjestöyhteistyöhön Koulutusta Tiedotusapua Hyötyä yksittäiselle järjestölle Suunnitelmissa: Seudulliset Järjestöfoorumit: hyvien käytäntöjen levittäminen Järjestöyhteyshenkilö kuntiin
Kunta-järjestö yhteistyö Strateginen yhteistyö: jonkin verran erillisohjelmien puitteissa sekä maakuntatasolla Kumppanuusyhteistyö: järjestöt toivovat pääsyä työryhmiin, mahdollisuutta vaikuttaa Perusyhdistystoiminta-kunta vuoropuhelu: järjestöt toivovat kunnilta tiloja, tukea ja arvostusta EP, MA 2010
Uusia avauksia järjestö-kuntayhteistyöhön Paikallisia järjestöjen yhteistyöryhmiä neuvottelukunnan vastinpariksi? Paikallisia järjestöraateja arvioimaan kunnan eri ohjelmia ym Tiedotuskampanja? Uudistuvaan Jelliin JANEn vaikuttamiskanava
Työryhmän tuottamaa: Mikä/kuka se kunta on Ei uusia byrokraattisia rakenteita Ei kuntaan mennä noin vain Pienten asioiden käytännönläheinen loppuun vieminen Järjestöille kuntaymmärrystä
Antaa kaikkien kukkien kukkia! JANEn toiminta pitää saada tasolle, että järjestöt ymmärtävät sen merkityksen Miten JANE voisi edistää yhteistoimintamalleja Prosessin ylläpitäminen tärkeää JANElla on Tarzanin voimat! Vaikuttamiskieli on eriytynyt normaalikielestä miten vapaaehtoistoimijat pidetään mukana yhteisessä? Siirtyminen strategiseen kumppanuuteen: JANEn rooli kumppanuuksien rakentamisessa tärkeä
Ymmärretäänkö kunnissa järjestökieltä Pitäisikö kunnissa puhua: mitä järjestöt pystyvät tarjoamaan kunnille Teemoittainen lähestyminen Järjestöhyödyn kirkastaminen JANE on väline ei itsetarkoitus