Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 390/2001 vp Suojelupoliisin antamien tietojen paikkansapitävyyden tarkistamismahdollisuus Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2000 Supo antoi noin 8 400 luotettavuuslausuntoa. Perinteisesti aikaisemmin lausuntoja on kysytty hakijoista, jotka ovat hakeutumassa poliisin, rajavartioston tai puolustusvoimien palvelukseen. Viime aikoina valtaosa luotettavuuslausunnoista on annettu yksityiselle sektorille. Supo antaa perustellusta syystä työnantajalle hakijasta luotettavuuslausunnon, mutta ongelmaksi onkin muodostunut se, ettei henkilöllä, josta lausunto on pyydetty, ole oikeutta saada tietoonsa, mitä lausunto pitää sisällään. Nykyinen järjestelmä loukkaa törkeästi yksilön oikeutta ja sitä kautta ihmisoikeuksia. Miten voi olla mahdollista vielä tämän päivän Suomessa, ettei ihminen voi tarkistaa missään vaiheessa, mitä tietoja tai arvioita jokin taho on hänestä tehnyt tai ovatko hänen tietonsa Supon rekisterissä oikeat. Meillä on siis jokin ylempi arvioija, joka päättää ihmisen yhteiskuntakelpoisuudesta, eikä sitä kukaan voi kontrolloida tai saada siihen oikaisua, valitusoikeudesta puhumattakaan. Jo alkeellisinkin yksilön oikeus sivistyneessä yhteiskunnassa pitää sisällään sen, että jokaisella ihmisellä tulee aina olla mahdollisuus itseään koskevien virheellisten tietojen oikaisuun. Miten yksityinen työnantaja voi saada sellaista tietoa, jota henkilölle itselleen ei voi näyttää? Kyseinen järjestelmä on jäänne jostakin kylmän sodan ajoilta ja oli silloin aikanaan hyvinkin perusteltu, mutta siitä tulee jo nyt viimeistään kaksituhatluvulle siirryttyä mitä pikimmin luopua. Oikeusvaltioksi itseään kutsuvassa ja demokraattisessa Suomessa ei enää tarvita mitään "Stasilaista" tieto- ja urkkijajärjestelmää, jota nykyinen Supon yksilön oikeuksia loukkaava henkilön omien tietojen saamisen estämiseksi luotu panttausjärjestelmä osin muistuttaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että henkilöllä itsellään olisi mahdollisuus saada tietoonsa Supon antaman luotettavuuslausunnon sisältö ja mitä hallitus tekee, että jokaisella yksilöllä olisi kaikissa tilanteissa myös Supon osalta mahdollisuus tarkistaa, pitävätkö moninaisissa rekistereissä olevat tiedot paikkansa? Versio 2.0

Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2001 Esa Lahtela /sd Marjaana Koskinen /sd Reijo Laitinen /sd Jukka Gustafsson /sd Risto Kuisma /rem Matti Kangas /vas Pia Viitanen /sd Esko-Juhani Tennilä /vas Mikko Kuoppa /vas 2

Ministerin vastaus KK 390/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 390/2001 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että henkilöllä itsellään olisi mahdollisuus saada tietoonsa Supon antaman luotettavuuslausunnon sisältö ja mitä hallitus tekee, että jokaisella yksilöllä olisi kaikissa tilanteissa myös Supon osalta mahdollisuus tarkistaa, pitävätkö moninaisissa rekistereissä olevat tiedot paikkansa? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Suojelupoliisi antoi vuonna 2000 yhteensä 8446 luotettavuuslausuntoa, joista ainoastaan 206 tapauksessa (2,5 %) tietoja luovutettiin poliisirekistereistä työnantajille. Näissä tapauksissa tiedot olivat 95 %:sesti peräisin sellaisista poliisirekistereistä, joihin rekisteröidyllä oli itseään koskevien tietojen tarkastusoikeus. Suojelupoliisin vuonna 2000 antamista luotettavuuslausunnoista ainoastaan 10 lausunnon sisältämät tiedot olivat peräisin pelkästään suojelupoliisin rekistereistä. Henkilötietolain (523/1999) 26 :n mukaan jokaisella on oikeus tarkastaa, mitä häntä koskevia tietoja henkilörekisteriin on talletettu. Saman lain 27 :ssä tarkastusoikeutta on rajoitettu laissa tarkemmin määritetyllä tavalla. Poliisin henkilörekisterilain (509/1995) 15 :n mukaan tarkastusoikeutta ei ole epäiltyjen tietojärjestelmään, suojelupoliisin toiminnalliseen tietojärjestelmään, eikä muihin poliisin henkilörekistereihin sisältyviin henkilöä tai tekoa koskeviin luokitus-, tarkkailu- tai tekotapatietoihin. Tietosuojavaltuutettu voi rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa kaikkien rekisteröidyn itsensä tarkastusoikeuden ulkopuolelle jäävien rekisteröityä koskevien tietojen lainmukaisuuden. Poliisin henkilörekisterilain 23 :ssä säädetään poliisin oikeudesta käyttää poliisin henkilörekisterin tietoja tarpeellisessa laajuudessa luotettavuustietojen antamisen yhteydessä. Rekisteröidyllä on oikeus saada tieto siitä, onko hänestä annettu lausunto, jollei tästä aiheudu ilmeistä vaaraa valtion turvallisuudelle. Oikeusministeriön asettama henkilöturvallisuustoimikunta on 31.3.2000 jättämässään mietinnössä (komiteamietintö 2/2000) esittänyt luotettavuuslausuntomenettelyn muuttamista kolmiportaiseksi turvallisuusselvitysmenettelyksi ja tarkastusoikeuden laajentamista seuraavasti: henkilöllä olisi oikeus saada toimivaltaiselta viranomaiselta tieto siitä, onko hänestä tehty turvallisuusselvitys tiettyä tehtävää varten mikäli selvitys on tehty, henkilö saisi viranomaiselta tietää myös selvityksen hänestä sisältämät tiedot, elleivät tiedot ole peräisin sellaisesta rekisteristä, johon rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta ns. laajassa turvallisuusselvityksessä, joka koskisi asetuksella määrättäviä virkoja, henkilöllä olisi oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ja esittää niitä koskevia huomautuksia ennen kuin selvitys annetaan. Oikeusministeriössä valmistellaan tätä koskevaa lakiesitystä ja se tullee eduskunnan käsiteltäväksi tämän kevään aikana. 3

Ministerin vastaus Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2001 Sisäasiainministeri Ville Itälä 4

Ministerns svar KK 390/2001 vp Esa Lahtela /sd ym. Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 390/2001 rd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att möjliggöra att en person själv skulle få veta innehållet i det tillförlitlighetsutlåtande som skyddspolisen gett, och vad ämnar regeringen göra för att varje individ under alla omständigheter skulle ha möjlighet att också med avseende på skyddspolisen kontrollera om uppgifter i många olika register stämmer? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: År 2000 gav skyddspolisen sammanlagt 8 446 tillförlitlighetsutlåtanden. Av dessa lämnades uppgifter ut ur polisens register till arbetsgivarna endast i 206 fall (2,5 %). I dessa fall hade uppgifterna 95-procentigt sitt ursprung i sådana polisregister i fråga om vilka den registrerade hade rätt att kontrollera uppgifter om sig själv. Endast 10 av de utlåtanden som skyddspolisen gav år 2000 var sådana tillförlitlighetsutlåtanden där uppgifterna hade sitt ursprung endast i skyddspolisens register. Enligt 26 personuppgiftslagen (523/1999) har var och en rätt att få veta vilka uppgifter om honom som har registrerats i ett personregister. I 27 har rätten till insyn inskränkts på sätt som närmare definieras i lagen. Enligt 15 lagen om polisens personregister (509/1995) saknas rätt till insyn i fråga om register över misstänkta, skyddspolisens funktionella datasystem eller sådana klassificerings- eller observationsuppgifter eller uppgifter om tillvägagångssätt som ingår i polisens övriga register och som gäller personer eller gärningar. Dataombudsmannen kan på den registrerades begäran kontrollera att de uppgifter om den registrerade som avses i 1 mom. är lagenliga. I 23 lagen om polisens personregister föreskrivs om polisens rätt att i behövlig omfattning använda uppgifter ur polisens personregister när utlåtanden ges om tillförlitligheten hos en person. Den registrerade har rätt att få veta om ett utlåtande har getts om honom, om inte detta uppenbart äventyrar statens säkerhet. Personalsäkerhetskommissionen som tillsatts av justitieministeriet har i sitt betänkande av den 31 mars 2000 (kommissionens betänkande 2/2000) föreslagit att förfarandet med tillförlitlighetsutlåtanden ersätts med tre olika former av säkerhetsutredningar och att rätten till insyn utvidgas på följande sätt: en person har rätt att av den behöriga myndigheten få upplysningar om huruvida en säkerhetsutredning gjorts med tanke på en viss uppgift, om en utredning har gjorts skall personen ha rätt att av myndigheten få veta vilka uppgifter utredningen innehåller om personen, om inte uppgifterna har sitt ursprung i ett register som den registrerade inte har rätt att kontrollera, i fråga om en s.k. omfattande säkerhetsutredning, som gäller tjänster om vilka bestäms genom förordning, skall personen ha rätt att kontrollera uppgifter om sig själv och göra anmärkningar över dessa innan utredningen avges. En proposition med förslag till lag angående detta är under beredning vid justitieministeriet och propositionen torde föreläggas riksdagen under denna vår. 5

Ministerns svar Helsingfors den 4 april 2001 Inrikesminister Ville Itälä 6