KIRJALLINEN KYSYMYS 18/2004 vp Perhehoitajan työn arvostus Eduskunnan puhemiehelle Perhehoitajat tekevät yhteiskunnallisesti hyvin arvokasta työtä: he hoitavat suhteellisen edullisilla korvauksilla vanhuksia, vammaisia ja sijoitettuja lapsia. Mitä maksaisikaan, jos sama työ tehtäisiin laitoksissa? Perhehoitajat ovat kuitenkin monessa asiassa väliinputoajia. He tekevät kunnan tai kuntayhtymän kanssa toimeksiantosopimuksen. He eivät ole työ- eivätkä virkasuhteessa, ja he eivät myöskään ole yrittäjiä. Hoitopalkkion lisäksi kunta tai kuntayhtymä maksaa eläkemaksut. Tästä hoitotyöstä ei kerry myöskään työttömyysturvan työssäoloehtoa, eikä heitä mikään työttömyyskassa huoli jäsenekseen. Jos toimeksiantosopimus ja siten hoitotyö päättyy, he putoavat pelkän perustyöttömyysturvan varaan, vaikka olisivat kuinka pitkään tätä hoitotyötä tehneet. Omaishoito ja perhehoito ovat siis edellä mainittujen seikkojen osalta samanlaisessa asemassa. Hoidettavien osalta omaishoitajat hoitavat, niin kuin nimikin sanoo, lähes yksinomaan omaisia, kun taas perhehoitajat hoitavat vieraita henkilöitä, jotka muuten olisi yhteiskunnan toimin sijoitettava turvakoteihin tai hoitolaitoksiin. Kun ottaa laajasti huomioon kaikki ne myönteiset seikat, joita perhehoitajat tekevät, niin ihmetyttää, miksi perhehoitoa ei ole lähdetty arvostamaan täysipainoisena työnä myös sosiaali- ja työttömyysturvan näkökulmasta. Kyseessähän on kuitenkin täysin työsuhteen tunnusmerkit täyttävä työ, joten työn teettäjien näkökulmasta kyse on enemmänkin eri säännösten ja normitusten kiertämisestä, mikä viime kädessä kostautuu perhehoitajalle entistä heikompana sosiaaliturvan tasona. Siksi eduskunnan ja hallituksen on mitä pikimmin ryhdyttävä toimiin, jottei tällaista välimuotoa, joka ei kuulu oikein minkään normitusten piiriin, enää sallittaisi, vaan perhehoitajankin työlle annettaisiin sille kuuluva työn arvostus. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tiedostanut perhehoitajien heikon väliinputoaja-aseman ja aikooko hallitus ryhtyä välittömästi toimiin, että perhehoitajien toimeksiantosopimuksen mukaisesta työstä kertyy työttömyysturvan työssäoloehto ja että heillä on mahdollisuus liittyä silloin työttömyyskassan jäseniksi? Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 2004 Esa Lahtela /sd Tero Rönni /sd Marjaana Koskinen /sd Klaus Hellberg /sd Matti Kangas /vas Arto Seppälä /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 18/2004 vp: Onko hallitus tiedostanut perhehoitajien heikon väliinputoaja-aseman ja aikooko hallitus ryhtyä välittömästi toimiin, että perhehoitajien toimeksiantosopimuksen mukaisesta työstä kertyy työttömyysturvan työssäoloehto ja että heillä on mahdollisuus liittyä silloin työttömyyskassan jäseniksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työttömyyskassalain (603/1984) 3 :n mukaan palkansaajakassan jäseneksi pääsee Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäkassan jäseneksi pääsee Suomessa asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 65 vuotta. Yrittäjänä pidetään työttömyysturvalain 1 luvun 6 :ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tuloon. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleen työttömyysturvalain 5 luvun 2 :n mukaan ansiopäivärahaan on oikeus palkansaajakassan jäsenellä (vakuutettu), joka on ollut vakuutettuna vähintään 10 edellistä kuukautta ja vakuutettuna ollessaan täyttänyt työssäoloehdon. Peruspäivärahaan on oikeus työnhakijalla, joka täyttää työssäoloehdon. Työttömyysturvalain 3 :n mukaan palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28:n lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 43 kalenteriviikkoa 4 :ssä tarkoitetussa työssä. Ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa aikaisemmin saaneen palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun hän on lähinnä edellisen kuukauden aikana (tarkastelujakso) ollut 34 kalenteriviikkoa 4 :ssä tarkoitetussa työssä. Työttömyysturvalain 6 :n mukaan yrittäjän ansiopäivärahaan on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 24 edellistä kuukautta ja vakuutettuna olleessaan täyttänyt työssäoloehdon. Peruspäivärahaan on oikeus yrittäjällä, joka on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon. Työttömyysturvalain 5 luvun 7 :n mukaan yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun henkilö lähinnä edellisten 48 kuukauden aikana (tarkastelujakso) on työskennellyt yhteensä 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Perhehoito kuuluu niihin sosiaalipalveluihin, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 :n mukaan. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Perhehoitajalain mukaan toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan tai kuntainliittoon. Perhehoitajan työttömyyspäivärahaoikeutta arvioitaessa on lähtökohtana perhehoitajalain mukaista toimeksiantosopimusta koskevat säännökset. Työttömyysturvan tarkoituksena on kompensoida työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä ja turvata työttömien toimeentuloa 2
Ministerin vastaus KK 18/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. aktiivisen työnhaun aikana. Ansiopäivärahaa maksetaan henkilölle, jonka vakiintunut toimeentulo ennen työttömyyttä on perustunut ansiotyöhön, joko palkkatyössä tai yrittäjänä. Työssäoloehdon täyttymisen tarkoituksena on osoittaa, että henkilö on ansiotyöstä hankkinut vakiintuneesti toimeentulonsa. Työttömyysturvalain 5 luvun 4 :n 1 momentin mukaan palkansaajan työssäoloehtoon luetaan kalenteriviikot, joina henkilö on ollut vakuutuksenalaisessa työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttävässä työssä. Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan pääsääntöisesti lukea vain työsuhteessa tehty työ. Perhehoitajalain mukainen perhehoito ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska sanottua hoitomuotoa koskevan lainsäädännön mukaan sitä ei tehdä työsuhteessa. Koska työttömyysturvalain 1 luvun 6 :n mukaan yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka päätointaan varten on yrittäjien eläkelain (468/1969) tai maatalousyrittäjien eläkelain (467/1969) mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen, perhehoitoa ei voida myöskään katsoa työttömyysturvalaissa tarkoitetuksi yritystoiminnaksi. Palkansaajakassan jäseneksi ei voi päästä perhehoitajana toimiva henkilö, koska heidän kohdallaan palkkatyöntekijäominaisuus ei täyty jäsenyyttä haettaessa. Perhehoitajana toimiminen on pääsääntöisesti hyväksyttävä este työmarkkinoilla ololle, ellei hoitotyö ole ollut aivan vähäistä. Työttömyysetuutta haettaessa sitova perhehoitotyö on työttömyyspäivärahan saamisen este. Perhehoitajana toimiminen katsotaan kuitenkin hyväksyttäväksi syyksi palkansaajan työssäoloehdon tarkastelujakson pidentämiselle. Hallitus on tietoinen kirjallisessa kysymyksessä kuvatusta tilanteesta. Työttömyyspäivärahat rahoitetaan sekä valtion varoilla että työnantajilta ja palkansaajilta perittävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Ansiopäivärahan taso määräytyy työttömyyttä lähinnä edeltäneen vakiintuneen ansiotason perusteella. Työssäoloehdon täyttämisen mahdollistaminen muulla kuin palkkatyöllä ei olisi sopusoinnussa vakuutusperiaatteen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää vuoden 2004 aikana perhehoitajalain uudistamistarpeen arvioinnin. Perhehoidon sisällöllinen kehittäminen puolestaan toteutetaan osana vuosina 2004 2007 toimeenpantavaa sosiaalialan kehittämishanketta. Sosiaalialan kehittämishankkeen yhtenä osahankkeena on lastensuojelun kehittämisohjelma, jonka yhtenä toimenpiteenä on sijaishuollon laadullinen ja määrällinen kehittäminen. Tässä yhteydessä on tarkoituksena muun muassa vahvistaa perhehoitajien saatavuutta ja ammatillista osaamista sekä laatia perhehoidon kehittämisen painopistealueet. Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 18/2004 rd: Är regeringen medveten om familjevårdarnas svaga ställning och ämnar regeringen skrida till omedelbara åtgärder för att arbetsvillkoret för utkomstskyddet i fråga om familjevårdare uppfylls för uppdragsavtalsenligt arbete och att dessa i så fall har möjlighet att ansluta sig till en arbetslöshetskassa? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I enlighet med 3 lagen om arbetslöshetskassor (603/1984) kan en lönearbetare som är bosatt i Finland, som inte har fyllt 65 år och som arbetar i ett sådant yrke eller inom en sådan bransch som inte omfattas av kassans verksamhetsområde vinna inträde i löntagarkassan. Inträde i en företagarkassa vinner en företagare som är bosatt i Finland och som inte har fyllt 65 år. Såsom företagare betraktas en person som avses i 1 kap. 6 lagen om utkomstskydd för arbetslösa, om han eller hon kan anses få sin försörjning av de inkomster som företagsverksamheten ger. I enlighet med 5 kap. 2 lagen om utkomstskydd för arbetslösa som trädde i kraft vid ingången av år 2003 har en medlem av en löntagarkassa (försäkrad) som har varit försäkrad åtminstone de 10 närmaste månaderna och som medan han eller hon varit försäkrad har uppfyllt arbetsvillkoret rätt till inkomstrelaterad dagpenning. Arbetstagare som uppfyller arbetsvillkoret är berättigad till grunddagpenning. I enlighet med 3 lagen om utkomstskydd för arbetslösa blir löntagares arbetsvillkor uppfyllt då personen under de närmast föregående 28 månaderna (granskningsperiod) i 43 kalenderveckor har varit i sådant arbete som avses i 4. För en löntagare som tidigare fått inkomstrelaterad dagpenning eller grunddagpenning blir arbetsvillkoret uppfyllt, då han eller hon under de närmast föregående 24 månaderna (granskningsperiod) i 34 kalenderveckor har varit i sådant arbete som avses i 4. En medlem av en arbetslöshetskassa som har varit försäkrad åtminstone de 24 föregående månaderna och som medan han eller hon varit försäkrad uppfyllt arbetsvillkoret för företagare är berättigad till inkomstrelaterad dagpenning i enlighet med 6 lagen om utkomstskydd för arbetslösa. En företagare som uppfyllt arbetsvillkoret för företagare är berättigad till grunddagpenning. I enlighet med 5 kap. 7 lagen om utkomstskydd för arbetslösa uppfylls arbetsvillkoret för företagare då en person under de närmast föregående 48 månaderna (granskningsperiod) i sammanlagt 24 månader har arbetat som företagare med företagsverksamhet som till sin omfattning varit väsentligt. Stöd för familjevård hör till den socialservice som kommunen enligt 17 socialvårdslagen (710/1982) skall sörja för. Med familjevårdare avses person som enligt ett uppdragsavtal med den kommun eller den samkommun som svarar för ordnandet av vården ger i 25 socialvårdslagen nämnd familjevård i sitt hem. Enligt familjevårdarlagen står den som ingått ett uppdragsavtal inte i sådant arbetsförhållande som avses i lagen om arbetsavtal till den kommun eller den samkommun som har ingått avtalet. När avgörande om familjevårdares rätt till arbetslöshetsdagpenning fattas är utgångspunkten bestämmelserna i uppdragsavtalet enligt familjevårdarlagen. 4
Ministerns svar KK 18/2004 vp Esa Lahtela /sd ym. Utkomstskyddet för arbetslösa har till syfte att kompensera de ekonomiska förlusterna som förorsakas av arbetslöshet och att trygga utkomsten för de arbetslösa vid aktivt arbetssökande. Inkomstrelaterad dagpenning betalas till en person vars regelbundna utkomst före han eller hon blev arbetslös har grundat sig på förvärvsarbete, antingen i anställning eller som företagare. Syftet med arbetsvillkoret är att visa att personen skaffat sin regelbundna utkomst genom förvärvsarbete. Enligt 5 kap. 4 1 mom. lagen om utkomstskydd för arbetslösa inräknas i löntagares arbetsvillkor de kalenderveckor under vilka en person har varit i sådant arbete som omfattas av en försäkring och som uppfyller kraven för arbetstid och lön. Arbetsvillkoret för löntagare avser i regel endast arbete utfört i anställningsförhållande. Sådan familjevård som avses i familjevårdarlagen uppfyller inte löntagarens arbetsvillkor eftersom detta slag av vård i enlighet med lagstiftningen inte utförs i anställningsförhållande. Eftersom som företagare enligt 1 kap. 6 lagen om utkomstskydd för arbetslösa betraktas en person som för sin huvudsyssla är skyldig att uppta försäkring enligt lagen om pension för företagare (468/1969) eller lagen om pension för lantbruksföretagare (467/1969) kan familjevård inte heller anses utgöra sådan företagsverksamhet som avses i lagen om utkomstskydd för arbetslösa. En person som arbetar som familjevårdare kan inte bli upptagen som medlem i en löntagarkassa eftersom löntagarkriteriet vid anhållandet av medlemskap inte uppfylls. Familjevårdsarbete är i regel ett godtagbart hinder för att etablera sig på arbetsmarknaden, om inte vårdarbetet varit alldeles ringa. Då arbetslöshetsförmån söks anses bindande familjevårdsarbete utgöra ett hinder för att erhålla arbetslöshetsdagpenning. Familjevårdsarbetet anses dock vara en godtagbar orsak att förlänga granskningsperioden för löntagarens arbetsvillkor. Regeringen är medveten om den i det skriftliga spörsmålet beskrivna situationen. Arbetslöshetsdagpenningen finansieras både med statliga medel och med arbetsgivarnas och löntagarnas arbetslöshetsförsäkringsavgifter. Den inkomstrelaterade dagpenningens nivå bestäms på basis av den etablerade förtjänstnivån närmast före arbetslösheten. Att göra det möjligt att uppfylla arbetsvillkoret genom annat än lönearbete skulle stå i konflikt med försäkringsprincipen. Social- och hälsovårdsministeriet inleder under år 2004 en bedömning av behovet av en revidering av familjevårdarlagen. Det innehållsmässiga utvecklandet av familjevården genomförs som en del av det utvecklingsprojekt för socialsektorn som verkställs åren 2004 2007. Utvecklingsprogrammet för barnskyddet är ett av utvecklingsprojekten för socialsektorn, beträffande vilket åtgärder vidtas i fråga om utvecklandet av kvaliteten och kvantiteten på vård utom hemmet. I detta sammanhang är avsikten bl.a. att öka utbudet på familjevårdare och stärka deras yrkesmässiga kunnande samt bestämma tyngdpunktsområdena när det gäller utvecklandet av familjevården. Helsingfors den 27 februari 2004 Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5