Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot 1999 Toimittaja: Esa Uotila 5.6.2001 579 1999 oli vauhdikas vuosi yksityismetsätaloudessa nettotulos 595 mk hehtaarilta Johdanto Luja vauhti yksityismetsätaloudessa jatkui vuonna 1999, vaikka bruttokantorahatulot (9,2 miljardia mk) putosivat pääasiassa hakkuumäärän pienenemisen takia hieman edellisvuodesta. Yksityismetsien hoitoon ja perusparannukseen käytettiin yli miljardi markkaa (+2 %), josta valtion myöntämää tukea oli 271 miljoonaa markkaa (-10 %). (Metsätilastollinen vuosikirja 2000). Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot jakaantuvat kahteen pääluokkaan: alueittaisiin tilastoaineistoihin ja tilakohtaiseen aineistoon. Alueellisissa tilastoaineistoissa tuloina käytetään Tilastokeskuksen määrittämiä bruttokantorahatuloja ja kustannuksina pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metsäntutkimuslaitokselle toimittamia metsäkeskuksittaisia tietoja. Tilakohtaisena aineistona käytetään Tilastokeskuksen keräämää veroilmoitustietoihin perustuvaa Maatilatalouden yritys- ja tulotilastoa (MYTT). Aineistosta käsitellään erikseen puunmyyntituloverotuksen valinneet ja pinta-alaverotukseen jääneet tilat. Aluejaon perusteena on metsäkeskukset. Suuraluejako Länsi-, Itäja Pohjois-Suomeen on esitetty laatuselosteessa kuvassa 5. Alueittaiset tilastoaineistot Alueittaisilla tilastoaineistoilla tehty katelaskelma metsäkeskuksittain on esitetty taulukossa 1. Bruttotulot (bruttokantorahatulot) Alueittaisten tilastoaineistojen mukaan 1999 olivat yksityismetsien bruttokantorahatulot 687 markkaa hehtaarilta (-2 %). Tulojen alenemisessa ei ollut juurikaan suuralueittaisia eroja. Kustannukset Yksityismetsätalouden bruttokustannukset olivat keskimäärin 112 mk/ha (+1 %). Lisääntyneet kustannukset johtuivat edellisvuotta vilkkaammasta nuorten metsien kunnostuksesta (+39 %), ojituksesta (+40 %) sekä metsänhoitomaksujen noususta (+17 %). Kustannukset nousivat Länsi-Suomessa (+5 %), kun taas muualla ne laskivat. Tuet olivat keskimäärin 20,5 mk/ha (-9 %), selvintä pudotus oli Pohjois-Suomessa (-18 %). Nettotulot Yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 595 markkaa hehtaarilta (-3 %). Itä-Suomessa nettotulot olivat noin 880, Länsi-Suomessa 730 ja Pohjois-Suomessa vajaat 200 mk/ha.
2 Yhteenvetolaskelmat Kuvassa 1 on esitetty alueittaisten tietojen perusteella tehdyn yksityismetsätalouden katelaskelman tulokset vuodelle 1999. Kuva perustuu taulukon 1 tietoihin. Ennakkotietoja vuodelta 2000 Vuonna 2000 yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennätykselliset 50 miljoonaa kuutiometriä. Kuusitukin kantohinnat nousivat selvästi, mutta muilla puutavaralajeilla ne pysyvät reaalisesti samalla tasolla kuin edellisenä vuonna tai jopa laskivat. Runsaiden hakkuiden ja kohtalaisen hintatason takia yksityismetsätalouden bruttokantorahatulot nousivat uuteen ennätykseen, yli 10 miljardiin markkaan. Kustannusten noususta huolimatta nettokantorahatulot olivat vuonna 2000 selvästi korkeammat kuin 1999. 1,200 1,000 800 mk/ha 600 400 200 0 Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Nettotulos Metsänomistajien osuus kustannuksista Valtion antama tuki Kuva 1. Yksityismetsätalouden tulot ja menot vuonna 1999 alueittaisten tilastoaineistojen perusteella. Nettotulos ja metsänomistajien osuus kustannuksista vastaavat yhdessä bruttokantorahatuloja. Pylväiden koko korkeus edustaa bruttotuloja tuki mukaan luettuna. Lähde: Metsätutkimuslaitos
3 Tilakohtainen aineisto Yhteenveto maatilatalouden yritys- ja tulotilaston (MYTT) taustatekijöistä metsätalouden osalta on esitetty taulukossa 2. Myyntituloverotuksen valinneet Yhteenveto puunmyyntituloverotustietojen perusteella lasketuista tuloksista koko maassa ja suuralueittain on esitetty taulukossa 3. Laskelma noudattaa metsätalouden pääomatuloverotuksen kaavaa. Bruttotulot (puunmyyntitulot, korvaukset ja omaan käyttöön otettu puutavara) Metsätulot nousivat selvästi puun myyntituloverotuksen valinneilla maatilametsänomistajilla. Maatilatalouden yritys- ja tulotilastossa (MYTT) bruttotulot olivat vuonna 1999 keskimäärin vajaat 820 markkaa hehtaarilla (+16 %). Varsinkin yli 100 hehtaarin tiloilla tulot nousivat selvästi (873 mk/ha, +28 %), mutta alle 20 hehtaarin tiloilla hehtaarikohtaiset tulot putosivat (856 mk/ha, -14 %). Alueittain tulot nousivat eniten Länsi-Suomessa (+21 %); Pohjois-Suomessa tulot alenivat neljänneksen (-27 %). Pystykauppatulojen osuus kaikista tuloista kasvoi edelleen hiukan (74 %, +1 %-yks.) ja hankintakauppatulojen osuus kokonaistuloista vastaavasti aleni (24 %, -1 %-yks.). Pohjois-Suomessa hankintakauppatulojen osuus kokonaistuloista oli 34 %, Länsi-Suomessa 26 % ja Itä-Suomessa 19 %. Hankintakauppatuloihin sisältyy verotuksessa myöhemmin vähennettäviä korjuukustannuksia, joten hankintakauppatulojen osuus tulee pääomatulojen perusteella yliarvioiduksi verrattuna perinteiseen kantorahatulovertailuun (ks. laatuseloste). Menot Myyntituloverotuksessa vuosimenoihin ja poistoihin perustuvia vähennyksiä tehtiin selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna (157 mk/ha, +21 %). Länsi-Suomessa menot nousivat lähes 50 mk/ha (+40 %). Hakkuiden lisääntyminen selittänee pääosan kustannusten noususta. Tilakokoluokittain menot olivat korkeimmat yli 100 hehtaarin tiloilla (169 mk/ha, +25 %) ja pienimmät 20 49,9 hehtaarin tiloilla (141 mk/ha, +14 %). Isoilla tiloilla nousivat etenkin palkkausmenot (15 mk/ha, +25 %) ja "Muut menot" (119 mk/ha, +28 %), joihin sisältyy mm. hankintahakkuiden korjuupalvelun kustannukset. Vuosimenojen "muiden menojen" osuus kokonaismenoista kasvoi edelleen (76 %, +2 %-yks.). Poistojen ja palkkausmenojen osuus oli keskimäärin 9 prosenttia. Pääomatuloverotuksen vähennykset sisältävät hankintamyyntien puunkorjuukustannuksia, joiden arvioitu osuus menoista on suuruusluokaltaan kolmasosasta puoleen. Hankintahakkuiden puunkorjuukustannukset selittävät osan Länsi- ja Itä-Suomen kustannuserosta. Nettotulot puun myyntituloverotuksessa Puun myyntituloverotuksessa olevien maataloutta harjoittavien metsänomistajien puhdas pääomatulo oli vuonna 1999 lähes 600 mk/ha (+14 %). Suurimmassa kokoluokassa tulot nousivat eniten (+27 %) ja laskua oli vain pienimmillä tiloilla (-18 %). Pohjois-Suomessa puhdas pääomatulo laski (-37 %) ja muualla nousi. Investoinnit Puun myyntituloverotuksessa ilmoitetut investoinnit metsätalouden käyttöomaisuuteen (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) olivat 20 mk/ha (-10 %). Vaikka investoinnit koneisiin pienenivät, oli niiden osuus kokonaisinvestoinneista edelleen selvästi suurin (73 %, +1 %-yks.). Puukaupat Vuonna 1999 puukauppatuloja oli saanut selvästi yli puolet (55 %, -2 %yks.) puunmyyntituloverotuksen valinneista MYTT-tiloista. Puunmyyntitulot niitä saaneilla tiloilla olivat keskimäärin 81 500 markkaa (+19 %), eli puukauppojen koko oli kasvanut isojen tilojen puunmyyntiaktiivisuuden lisääntyessä selvästi. Pystykauppatuloja saaneita tiloja (33 %) oli jo enemmän kuin hankintakauppatuloja saaneita tiloja (32 %, -3 %-yks.). Pystykauppatuloja saatiin keskimäärin 101 000 (+23 %) ja hankintakauppatuloja 34 600 (+38 %) markkaa puukauppatuloja saanutta tilaa kohti. Yhteenvetolaskelmat MYTT-aineiston puun myyntituloverotuksen piirissä olevien tilojen tiedoilla on tehty kaksi laskelmaa. Kuvassa 2 on esitetty metsätalouden verotuksen puhtaan pääomatulon laskennan mukaiset tulokset. Kuvassa 3 esitetyt tulokset vastaavat kassavirtalaskelmaa, jossa huomioon otetaan vain tarkastelujakson aikana syntyvät tulot ja menot. Lisäksi tuloista on otettu erilleen oman puunkorjuutyön arvo. Suurimmat erot kassavirta- ja verotuslaskelman välillä syntyvät metsävähennyksestä sekä varausten ja poistojen avulla tehtävästä tulojen ja menojen jaksotuksesta. Kuvat perustuvat taulukon 3 tietoihin.
4 1200 1000 800 Kaikki Länsi Itä mk/ha 600 400 200 0 Pohjoinen Kuva 2. Pääomatuloverotuslaskelma (puun myyntituloverotus). Pylvään koko korkeus kuvaa kaikkia pääomatuloverotuksessa huomioon otettavia tuloja. Metsätalouden pääomatulon laskennassa kokonaistuloista on tehty kolme ylintä vähennystä. Puhdasta pääomatuloa edustaa nettotulojen ja verojen summa. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999 Tilakokoluokka, ha Nettotulot Verot Menot muille tulolähteille Poistot Vuosimenot Varaukset Metsävähennys Oma hankintapuun korjuutyö 1200 1000 Kaikki Länsi Itä 800 mk/ha 600 400 200 Pohjoinen 0 Tilakokoluokka, ha Nettotulot (muut) Investoinnit verovuonna Nettotulot (oma korjuutyö) Vuosimenot Kuva 3. Kassavirtalaskelma. Pylvään koko korkeus kuvaa vuoden aikana rahana saatuja bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999
5 Pinta-alaverotuksen valinneet MYTT-aineiston pinta-alaverotuksen valinneilla tiloilla laskennallinen bruttotulo oli 476 mk/ha (+7,2 %) (kuva 4). Vähennykset olivat keskimäärin 177 mk/ha. Keskimääräisvähennyksen osuus kaikista vähennyksistä aleni edelleen (16 %, -2 %-yks.) ja verovapausalueiden osuus nousi (36 %, +1 %-yks.). Isoilla tiloilla hehtaarikohtaiset vähennykset olivat suuremmat kuin pienemmillä tiloilla (kuva 4). MYTT-aineistossa pintaalaverotuksen puhdas tulo eli laskennallinen nettotulo oli 299 mk/ha (+5,4 %). Isoilla tiloilla hehtaarikohtainen tulo oli keskimäärin 55 prosenttia pienimmän kokoluokan tilojen tulosta (kuva 4). 800 700 Kaikki Länsi Itä 600 500 mk/ha 400 300 Pohjoinen 200 100 0 Tilakokoluokka, ha Puhdas tulo Tilakohtaiset vähennykset Keskimääräisvähennys Kuva 4. Pinta-alaverotustietojen mukaan laskettu puhdas tulo. Pylvään koko korkeus edustaa laskennallisia bruttotuloja. Lähde: Tilastokeskus/ Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999.
6 Vertailu Alueittaiset tilastoaineistot ja MYTT-myyntituloverotustiedot Bruttokantorahatulot ja pääomatulot MYTT-aineistossa myyntituloverotustietoihin perustuvat bruttotulot (mk/ha) olivat Länsi-Suomessa 3 %, Itä- Suomessa 17 % ja Pohjois-Suomessa 11 % pienemmät kuin kaikki yksityismetsänomistajat kattavan alueittaisen aineiston bruttokantorahatulot. Koko maassa MYTT -aineistolla lasketut tulot olivat 11 % korkeammat kuin alueittaisella aineistolla lasketut, sillä maatalouden tarpeita varten kerätyssä MYTT-aineistossa eivät matalatuottoiset pohjoisen alueet vaikuta yhtä paljon keskiarvoon kuin kaikki metsänomistajat kattavissa alueellisissa tilastoissa. Vuonna 1999 tuloerot eri aineistojen välillä jäivät pienemmiksi kuin aikaisempina vuosina. Tuloerot ovat odotettavia, sillä puunmyyntituloverotukseen siirtyminen oli sitä edullisempaa, mitä vähemmän aikoi hakata vuoteen 2006 kestävän metsäverotuksen siirtymäkauden aikana. Ilman eroa puunmyyntikäyttäytymisessä tulisi metsätalouden pääomatulojen olla korkeammat kuin vastaavassa tilanteessa saadut bruttokantorahatulot, sillä pääomatuloihin sisältyy hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset metsänomistajan oman työn arvoa lukuun ottamatta. Myös tulopohjassa ja vähennyksissä on eroja (ks. laatuseloste). Menot Alueittaisten tilastoaineistojen aineistojen ja verotustietojen perusteella lasketut menot eivät ole vertailukelpoisia (ks. laatuseloste). Nettokatorahatulot ja puhdas pääomatulo MYTT-aineiston perusteella laskettu puhdas pääomatulo (mk/ha) oli Länsi-Suomessa 87 %, Itä-Suomessa 77 % ja Pohjois-Suomessa 70 % alueittaisilla aineistoilla lasketuista nettotuloista. Verotustapojen vertailu MYTT-aineistossa Muun muassa runsaiden hakkuiden takia pinta-alaverotus oli edelleen edullinen verotusvaihtoehto metsänomistajille. Pinta-alaverotuksessa laskennalliset bruttotulot olivat alueittain 55 78 % myyntituloverotuksen pääomatulosta ja 44 52 % alueittaisilla aineistoilla lasketuista bruttokantorahatuloista. (Kuvat 1, 2 ja 4) Vähennykset olivat pinta-alaverotuksen valinneilla keskimäärin 13 % suuremmat (mk/ha) kuin myyntituloverotuksen valinneilla, vaikka heillä vähennyksiin ei sisälly puunkorjuukustannuksia. Pinta-alaverotukseen jääneiden maatilametsänomistajien verorasitus olisi todennäköisesti huomattavasti korkeampi, mikäli he olisivat siirtyneet puunmyyntituloverotukseen. Keskimääräisestä puunmyyntiverotustulosta (595 mk/ha) maksetaan pääomatuloveroa yli 170 mk/ha, mitä vastaava tuloveroprosentti pinta-alaverotuksessa (tulo 299 mk/ha) olisi 58.
Taulukko 1. Yksityismetsätalouden katelaskelma metsäkeskuksittain vuonna 1999. (Alueittaiset tilastoaineistot) 0 Ahvenanmaa 1 RANNIKKO 2 LOUNAIS- 3 HÄME- 4 KYMI 5 PIRKANMAA 6 ETELÄ- 7 ETELÄ- 8 KESKI- 9 POHJOIS- 10 POHJOIS- 11 KAINUU 12 POHJOIS- 13 LAPPI Koko maa SUOMI UUSIMAA SAVO POHJANMAA SUOMI SAVO KARJALA POHJANMAA = BRUTTOKANTORAHATULOT 17 054 493 188 823 668 971 504 744 159 723 788 1 108 951 674 859 946 958 988 496 644 460 272 151 522 298 275 513 9 207 046 Metsänhoito ja kunnossapito 1 401 32 487 40 638 46 800 42 265 36 864 66 706 58 768 74 419 91 341 50 475 32 639 67 287 42 284 684 374 Uudistusalojen valmistaminen 109 5 479 8 924 8 461 7 809 7 604 9 233 11 445 10 531 12 311 10 883 4 926 11 417 7 841 116 973 Metsänviljely 603 18 942 15 361 26 886 20 689 18 930 34 410 22 134 36 846 45 304 25 651 9 420 25 392 17 420 317 988 Taimikonhoito 517 7 815 8 050 7 646 6 681 9 977 989 8 893 222 2 664 8 264 5 918 828 8 032 76 496 Nuoren metsän kunnostus 172 0 7 743 3 462 6 678 0 20 794 12 082 25 703 23 895 4 663 12 225 27 797 8 575 153 789 Pystykarsinta 0 229 340 118 402 326 722 165 685 1 527 706 116 136 409 5 881 Metsänlannoitus 0 22 220 227 6 27 558 4 049 432 5 640 308 34 1 717 7 13 247 Metsänparannus 90 25 724 28 791 20 632 9 262 15 258 21 369 36 892 18 468 22 757 26 834 23 279 38 181 28 142 315 679 Metsäojitus 14 10 901 12 646 4 893 2 814 3 873 6 469 18 145 3 841 8 457 12 077 5 412 14 527 4 793 108 862 Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito 76 14 823 16 145 15 739 6 448 11 385 14 900 18 747 14 627 14 300 14 757 17 867 23 654 23 349 206 817 Metsien hallinto ym. 2 635 33 254 49 269 48 082 34 302 38 679 47 960 46 146 46 141 45 050 33 573 17 653 38 620 26 863 508 226 Metsänhoitomaksut 852 11 334 18 152 17 371 11 294 12 529 18 649 14 980 16 809 15 164 10 487 6 162 10 334 5 888 170 004 Ammattiapu 66 1 884 935 2 642 2 442 3 481 2 943 4 471 4 475 5 092 2 810 1 715 3 044 3 850 39 851 Vakuutusmaksut 204 2 286 4 776 5 669 2 895 4 475 4 329 3 238 4 412 3 166 3 024 1 001 3 833 2 832 46 139 Matkat ja kurssit 1 101 10 871 14 571 11 241 9 458 9 680 10 306 14 295 10 036 10 987 9 426 5 263 13 383 8 991 139 608 Lehdet ja kirjallisuus 52 770 1 133 1 271 1 113 1 233 1 270 893 958 974 745 299 887 1 398 12 997 Jäsenmaksut 15 125 372 567 310 247 187 294 299 271 183 80 238 58 3 248 Leimaverot yms. 135 1 362 2 848 1 920 812 1 354 1 402 2 095 1 649 1 160 1 160 480 1 512 592 18 482 Yksityismetsien hallinnon yleiskulut 129 2 834 3 973 4 537 3 665 3 482 5 440 3 605 4 600 5 050 3 518 1 627 3 303 1 995 47 758 Kuntien, seurak. ym. hallintokulut 81 1 788 2 507 2 863 2 313 2 197 3 433 2 275 2 903 3 187 2 220 1 027 2 084 1 259 30 139./. BRUTTOKUSTANNUKSET 4 126 91 465 118 698 115 514 85 829 90 801 136 035 141 806 139 028 159 148 110 882 73 571 144 088 97 289 1 508 279 + TUKI 420 12 059 13 435 11 227 13 440 11 104 17 774 32 577 19 399 26 260 13 916 16 821 48 525 37 540 274 497 = NETTOTULOS 13 348 413 782 718 405 867 217 671 770 644 091 990 691 565 631 827 329 855 607 547 495 215 400 426 735 215 763 7 973 265 (Metsänhoito- ja -peruspannuskustannuksiin sisältyvä oman työn arvo ilman avustuksia) 349 8 945 11 683 12 687 9 305 9 409 16 240 13 949 19 318 25 487 11 890 7 395 9 636 3 665 159 960 Pinta-ala, 1000 ha (metsämaa) 60,1 799,3 938,5 832,0 671,9 756,1 1014,5 1186,1 948,4 996,1 808,6 776,9 1706,1 1901,6 13396,2 Bruttokantorahatulot mk/ha 283,9 617,1 877,6 1167,7 1107,6 957,2 1093,1 569,0 998,5 992,3 797,0 350,3 306,1 144,9 687,3 Bruttokustannukset mk/ha 68,7 114,4 126,5 138,8 127,7 120,1 134,1 119,6 146,6 159,8 137,1 94,7 84,5 51,2 112,6 Tuki mk/ha 7,0 15,1 14,3 13,5 20,0 14,7 17,5 27,5 20,5 26,4 17,2 21,7 28,4 19,7 20,5 Nettotulos mk/ha 222,2 517,7 765,5 1042,3 999,8 851,8 976,5 476,9 872,4 858,9 677,1 277,3 250,1 113,5 595,2 Nettotulos / Bruttokantorahatulot, % 78 84 87 89 90 89 89 84 87 87 85 79 82 78 87 Oma työ mk/ha 5,8 11,2 12,4 15,2 13,8 12,4 16,0 11,8 20,4 25,6 14,7 9,5 5,6 1,9 11,9 Markkinahakkuut, milj. m³ 129 2 834 3 973 4 537 3 665 3 482 5 440 3 605 4 600 5 050 3 518 1 627 3 303 1 995 47 757 Tukkipuuosuus, % 25 42 55 61 57 60 56 47 58 52 49 41 31 29 51 Kantohinta, mk/m³ 132 174 207 214 203 208 204 187 206 196 183 167 158 138 193 Kustannukset, mk/m³ 32 32 30 25 23 26 25 39 30 32 32 45 44 49 32 Tuki, mk/m³ 3,3 4,3 3,4 2,5 3,7 3,2 3,3 9,0 4,2 5,2 4,0 10,3 14,7 18,8 5,7 Oma työ, mk/m³ (ei avustuksia, ei puunkorjuuta) 2,7 3,2 2,9 2,8 2,5 2,7 3,0 3,9 4,2 5,0 3,4 4,5 2,9 1,8 3,3 1000 mk Lähteet: Metlan tilastot, MKK Tapion tilastot 7
Taulukko 2. Tilakohtaisen aineiston taustatietoja (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999) 8 Metsämaan pinta-ala ja omistajan ikä Koko aineisto Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Verotustapa Verotustapa Verotustapa Verotustapa Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotus- Kaikki Pinta-ala- Myyntitulo- Ei verotusverotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa verotus verotus tapatietoa Metsämaan pinta-ala, ha Tiloja, kpl 8 444 3 439 4 124 881 5 530 2 052 2 867 611 1 913 816 936 161 1 001 571 321 109 Keskiarvo 52 52 56 35 46 44 51 26 60 56 63 55 74 77 73 63 Mediaani 36 39 37 19 31 33 33 16 43 44 45 28 60 64 55 47 Alakvartiili 19 22 19 8 16 18 17 6 25 26 25 11 31 34 30 21 Yläkvartiili 65 68 68 41 55 55 60 33 74 74 77 52 99 99 104 79 Omistajan ikä, vuotta Metsänomistajia, kpl 8 377 3 410 4 101 866 5 493 2 037 2 854 602 1 892 806 929 157 992 567 318 107 Keskiarvo 47 48 47 47 48 49 47 47 47 47 46 46 46 47 43 44 Mediaani 47 48 47 47 48 49 48 47 47 47 46 46 46 47 43 43 Alakvartiili 39 40 39 38 40 40 39 38 39 40 39 38 38 40 36 35 Yläkvartiili 54 54 53 54 54 55 54 55 53 53 53 53 52 53 50 53 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999 Laskennallinen bruttotulo (pinta-alaverotuksen valinneet) ja kassatulot (myyntituloverotuksen valinneet) Pinta-alaverotuksen valinneet Puunmyyntituloverotuksen valinneet Tuloja verovuonna saaneet Kaikki puunmyyntituloverotuksen valinneet Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Kaikki Länsi Itä Pohjoinen Tiloja, kpl 3 437 2 052 815 570 2 816 1 912 692 212 4 124 2 867 936 321 Tulot, mk/tila Keskiarvo 24 977 24 035 34 813 14 192 66 850 68 393 75 167 25 794 45 648 45 611 55 572 17 035 Mediaani 17 039 16 067 25 664 12 176 24 215 21 982 38 509 8 330 Alakvartiili 9 633 9 186 15 581 7 006 4 093 3 600 10 510 1 440 Yläkvartiili 30 834 29 384 43 826 18 342 74 711 72 622 97 057 29 788 Tulot, mk/ha Keskiarvo 528 569 639 218 1 201 1 284 1 212 419 818 886 881 234 Mediaani 505 533 637 209 553 558 711 130 Alakvartiili 333 388 503 144 130 128 242 29 Yläkvartiili 716 730 770 274 1 360 1 420 1 519 455 Lähde: Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto 1999
Taulukko 3. Tilakohtaisella aineistolla lasketut tulokset, mk/metsämaan ha (Tilastokeskus/Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston puun myyntituloverotustiedot 1999) Alue Kaikki myyntituloverotuksen valinneet Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Tilaluokka, ha 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki 1 19,9 20 49,9 50 99,9 100 Kaikki Tiloja, kpl 1 096 1 522 990 516 4 124 887 1 071 619 290 2 867 161 348 287 140 936 48 103 84 86 321 Metsämaan pinta-ala yhteensä, ha 12 995 50 573 69 425 97 015 230 008 10 564 35 395 43 058 58 582 147 599 1 874 11 608 20 290 25 300 59 072 557 3 570 6 077 13 132 23 337 Puunmyyntitulot pystykaupoista 628,7 509,9 563,9 677,5 603,6 610,1 512,3 548,8 788,1 639,4 813,5 605,1 709,2 721,0 697,1 360,9 177,3 186,4 100,2 140,7 Myyntitulot hankintakaupoista 214,9 237,5 243,4 200,2 222,3 217,6 259,4 281,6 228,4 250,6 229,6 210,7 211,5 187,3 201,5 114,6 107,4 79,0 99,4 95,7 Hankintatyön arvo 26,3 30,4 29,6 15,2 23,5 23,2 28,4 28,0 13,6 22,0 45,6 37,4 36,1 20,8 30,1 19,8 27,9 19,3 11,7 16,3 Puunmyyntitulot hankintakaupoista 188,7 207,1 213,8 185,0 198,8 194,5 231,0 253,6 214,8 228,6 184,0 173,3 175,3 166,5 171,4 94,8 79,5 59,7 87,8 79,4 Vakuutus- ja vahingonkorvaukset 4,6 3,9 5,3 6,8 5,6 3,3 3,5 4,3 8,2 5,6 13,3 2,4 6,4 4,3 4,9 0,0 12,6 9,2 5,3 7,3 Omasta metsästä otettu puutavara 34,6 16,9 10,3 4,1 10,5 33,5 18,8 12,7 4,5 12,4 43,7 12,6 5,3 3,3 7,1 24,5 11,5 9,6 3,8 7,0 Maatalouskäyttö 30,0 14,1 8,8 3,6 9,0 32,0 16,6 10,7 3,9 10,9 20,2 7,7 5,2 2,9 5,2 24,1 10,4 7,6 3,5 6,1 Elinkeinokäyttö 3,2 1,2 0,9 0,2 0,8 0,1 1,1 1,4 0,3 0,8 21,9 1,8 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,9 0,0 0,2 Yksityiskäyttö 1,3 1,6 0,5 0,3 0,7 1,4 1,2 0,6 0,3 0,7 1,5 3,1 0,1 0,4 0,9 0,4 1,1 1,1 0,3 0,6 Vähennykset ja varaukset 68,9 52,3 61,2 92,7 73,0 75,3 53,3 63,2 114,4 82,0 48,8 59,7 69,0 73,4 68,4 15,7 19,3 21,1 32,9 27,4 Metsävähennys 46,6 32,3 37,9 60,2 46,6 55,5 33,2 43,8 75,9 54,8 10,1 35,9 32,9 43,2 37,2 0,0 11,2 12,6 23,1 18,0 Menovaraus 20,4 20,0 23,3 32,5 26,3 17,4 19,9 19,5 38,5 27,0 38,7 23,8 36,0 30,2 31,2 15,7 8,1 8,5 9,8 9,3 Tuhovaraus 1,9 0,1 0,0 0,0 0,1 2,4 0,1 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) 13,5 13,5 12,6 16,0 14,3 13,1 14,9 12,9 10,9 12,6 19,6 10,8 14,1 29,9 20,4 0,0 8,2 6,0 12,5 9,8 Pääomatulot yhteensä 801,2 698,9 744,7 796,7 759,8 779,2 727,3 769,0 912,0 816,5 1025,2 744,4 841,4 851,6 832,5 464,4 269,8 249,9 176,6 216,8 Vuosimenot 142,0 122,2 129,2 148,6 136,6 142,8 125,5 145,5 172,0 151,0 157,3 125,6 114,9 143,6 130,7 77,0 78,6 61,0 54,2 60,2 Palkkaus 11,1 8,2 9,1 22,7 14,7 13,7 5,3 11,0 22,4 14,4 0,0 18,9 7,1 31,3 19,6 0,1 1,6 2,7 7,2 5,0 Matkat 5,9 3,5 3,1 2,9 3,3 6,2 3,8 3,0 2,8 3,4 4,5 2,9 3,6 2,7 3,1 6,2 2,1 2,3 3,6 3,1 Muut 125,0 110,6 116,9 123,1 118,6 122,9 116,4 131,5 146,7 133,3 152,8 103,9 104,2 109,6 108,0 70,7 74,9 56,0 43,4 52,2 Poistot 22,5 19,3 20,1 20,1 20,1 21,2 21,0 21,0 17,4 19,6 33,0 16,8 21,5 25,2 22,5 13,3 10,0 9,2 22,3 16,8 Koneet 17,2 15,0 15,2 13,2 14,4 16,1 16,8 16,2 10,3 14,0 27,6 12,3 16,0 17,6 16,3 3,9 6,7 5,1 17,6 12,4 Rakennukset 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,3 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 Ojat, tiet 3,6 3,7 4,9 7,2 5,5 3,2 3,8 4,9 7,6 5,6 4,3 3,7 5,3 7,7 6,0 9,6 3,0 3,8 4,4 4,1 Toisesta tulolähteestä siirrettävät menot 7,2 6,3 7,2 8,5 7,6 7,6 6,3 8,1 9,3 8,1 7,3 7,3 6,5 9,4 7,9 0,2 3,9 2,6 3,6 3,3 Vähennyskelvottomat menoerät 0,3 0,2 0,3 0,4 0,3 0,3 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 0,1 0,3 1,4 0,8 0,0 0,8 0,9 0,2 0,5 Maatalouden menot 0,1 0,1 0,1 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 1,0 0,4 0,0 0,6 0,7 0,2 0,4 Yksityismenot 0,1 0,1 0,0 0,1 0,1 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,5 0,2 0,0 0,2 0,1 0,0 0,1 Muut menot 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,3 0,0 0,1 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 Menot yhteensä 171,6 147,7 156,2 176,8 163,9 171,2 152,7 174,5 198,6 178,6 197,5 149,6 142,6 176,7 160,3 90,5 91,7 71,9 79,8 79,8 Metsätalouden puhdas pääomatulo (tulot > 0) 684,0 580,1 605,1 627,3 613,4 660,6 603,6 612,1 720,6 656,6 895,7 623,7 713,3 680,6 687,5 417,0 205,7 194,5 108,3 153,0 Metsätalouden tappiollinen pääomatulo (tulot < 0) 52,8 28,5 16,8 7,7 17,6 50,8 28,6 18,0 7,7 18,8 66,9 28,3 14,4 5,9 15,1 43,3 27,3 16,2 11,6 15,9 Metsätalouden puhdas pääomatulo (kaikki) 629,5 551,3 588,5 619,9 595,9 607,8 574,7 594,6 713,4 637,9 827,6 594,8 698,8 674,9 672,2 373,9 178,1 177,8 96,8 136,9 Metsätalouden tuet (ei kestävän metsätalouden tukia) 0,1 1,0 0,8 1,0 0,9 0,1 0,2 0,9 0,8 0,6 0,0 1,8 0,4 2,1 1,4 0,0 5,8 1,7 0,0 1,3 Investoinnit käyttöomaisuuteen, poistot ja arvo vuoden lopussa Koneet ja kalusto Investoinnit (lisäykset verovuonna) 19,1 14,1 21,8 9,6 14,8 19,7 15,1 23,6 8,3 15,2 16,4 6,0 20,4 17,3 16,1 17,2 30,2 14,1 0,7 9,1 Poistot 18,8 15,8 15,3 13,3 14,8 17,7 17,5 16,4 10,5 14,4 29,4 12,9 16,1 17,7 16,6 4,7 7,4 5,3 17,6 12,5 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 90,6 66,5 57,7 47,6 57,2 91,1 67,2 61,7 37,9 55,7 102,2 65,6 59,7 66,2 65,0 42,0 63,1 22,9 54,9 47,5 Rakennukset Investoinnit (lisäykset verovuonna) 0,0 0,0 0,1 0,2 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,1 1,3 1,0 Poistot 0,0 0,1 0,2 0,1 0,1 0,0 0,1 0,3 0,0 0,1 0,0 0,2 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,4 0,2 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 0,0 1,0 2,0 1,3 1,4 0,0 0,8 3,0 0,7 1,4 0,0 1,8 0,2 0,5 0,6 0,0 0,0 1,1 5,7 3,5 Ojat ja tiet Investoinnit (lisäykset verovuonna) 3,5 4,1 6,8 5,4 5,4 3,8 3,5 7,6 5,7 5,6 3,1 5,1 5,3 5,3 5,2 0,7 6,9 5,9 4,3 5,0 Poistot 4,1 4,1 5,0 7,2 5,7 3,8 4,2 5,0 7,7 5,8 4,6 4,0 5,5 7,7 6,1 9,6 3,4 3,9 4,4 4,3 Arvo vuoden lopussa (menojäännös) 22,0 28,2 35,9 46,9 38,1 19,7 29,9 33,8 47,0 37,1 16,7 23,8 36,0 48,2 38,2 82,3 25,3 50,5 43,5 43,5 9
10 YKSITYISMETSÄTALOUDEN KANNATTAVUUSAINEISTOT Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot on Metsäntutkimuslaitoksen tilastolliseen tietopalveluun kuuluva osahanke. Siinä kerätään jo valmiina olevaa, yksityismetsätalouden tuloihin ja menoihin liittyvää aineistoa ja tehdään sen perusteella suppea kannattavuustarkastelu. Hankkeen päätavoitteena on kerätä vuotuista aineistoa tietopankiksi, joka muodostaa tulevaisuudessa nopeasti ja edullisesti käyttöön saatavan aineiston yksityismetsätalouden ja erityisesti sen kannattavuuteen liittyvää tutkimusta varten. Vuosien 1994 ja 1995 tulokset on raportoitu julkaisussa E. Uotila. 1997. Yksityismetsätalouden kannattavuus -vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 659. Vuosien 1996 1998 tiedot löytyvät Metsätilastotiedotteista 1998/456, 1999/ 498 ja 2000/528. Alueittaisten tilastoaineistojen tiedot löytyvät myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta sekä Metinfo tilastopalvelusta http://www.metla.fi/metinfo/. Käsitteitä Yksityismetsätaloudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea muuta kuin Metsähallituksen ja metsäteollisuuden sekä siihen läheisesti liittyvien yhteisöjen metsätaloutta. Tarkemman rajauksen asettavat käytössä olevat aineistot. Kannattavuutta mitataan tässä raportissa suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustutkimus edellyttää useamman vuoden aikasarjaa sekä omaisuuden eli pääasiassa puuston arvon ja sen muutosten huomioon ottamista. Bruttokantorahatulot ovat metsänomistajien saamat puukauppatulot ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvo. Hankintakauppatuloista on vähennetty puunkorjuukustannukset, joina käytetään pystykauppojen keskimääräisiä korjuukustannuksia. Metsätalouden pääomatuloverotus perustuu metsätaloudesta saataviin todellisiin tuloihin. Verot maksetaan vähennysten jälkeen pääomatuloveroprosentin mukaan. Metsätalouden pääomatulot vuonna 1999 laskettiin seuraavasti: + pystykauppatulot + hankintakauppatulot - hankintatyön arvo + vakuutus- ja vahingonkorvaukset + omasta metsästä otettu puutavara* - metsävähennys - varaukset + muut pääomatuloksi luettavat erät (mm. varausten tuloutus) = metsätalouden pääomatulot * Verotuksessa ei ilmoiteta yksityiskäyttöön otettua tai muun elinkeinotoiminnan talousrakennusten rakentamiseen tai korjaamiseen otettua puutavaraa (ns. hiljainen kuittaus). Metsätalouden menot laskettiin seuraavasti: + vuosimenot (palkkaus, matka ja muut menot) + poistot (koneet, rakennukset, ojat ja tiet) + toisesta tulolähteestä siirrettävät menot - metsätalouden menoihin sisältyvät vähennyskelvottomat menoerät = Metsätalouden menot Metsätalouden puhdas pääomatulo lasketaan vähentämällä metsätalouden pääomatulosta metsätalouden menot. Metsätalouden pinta-alaverotus on väistyvä metsäverotusmuoto. Vuonna 1993 tehdyn valinnan mukaan osa metsänomistajista jäi pinta-alaverotuksen piiriin 1993 2005 kestävän siirtymäkauden ajaksi. Pinta-alaverotuksessa tulot arvioidaan tilan metsien puuntuottokyvyn ja alueittain laskettavien puutavaralajirakenne- ja hintatietojen perusteella. Vähennyksissä osa kustannuksista arvioidaan keskimääräisinä Metlan arvion mukaan ja osa on tilakohtaisia. Metsätalouden puhdasta tuloa verotetaan ansiotulojen verotuksen yhteydessä. Kassavirtalaskelma on tuloksenlaskentatapa, jossa otetaan huomioon vain tarkastelujakson aikana tapahtunut rahaliikenne. Kirjanpitolain mukainen tapa on suoriteperusteinen kirjanpito, jossa tulot ja menot jaksotetaan niiden synnyn (esim. puutavaran luovutuksen) mukaan.
11 Aineistot Alueittaiset tilastoaineistot Tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja, jota perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen markkinahakkuu- ja hintatilastoihin. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien, metsänhoitomaksujen sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Kustannustietojen kokoamisesta vastaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto (MYTT) perustuu maatilatalouden veroilmoitustietoihin sekä maatilarekisteritietoihin. Otos käsittää vain aktiivisesti maataloutta harjoittavat tiloja, joista kolmasosa vaihtuu vuosittain. Aineisto kerätään maatalouden tarpeita silmällä pitäen, joten sen otanta painottuu Etelä- ja Länsi- Suomeen. MYTT-aineiston kerää Tilastokeskus, joka julkaisee sen perusteella vuosittain Maatilatalouden yritys- ja tulotilasto -raportin. Kannattavuustarkastelujen kannalta aineisto jakaantuu metsäverotustavan mukaan kahteen osaan. Varsinaista todellisiin tuloihin ja menoihin perustuvaa kannattavuusaineistoa saadaan vain metsätalouden pääomatuloverotuksen (puun myyntituloverotus) valinneilta tiloilta, joita vuoden 1999 aineistossa on 4 124 kappaletta. Pinta-alaverotukseen jääneiden tilojen (3 437 kpl) verotustiedoilla voidaan tehdä vain keskimääräiseen tuottoon perustuvien tulojen mukaisia laskelmia, joten niiden käyttö rajoittuu lähinnä metsäverotustapojen vertailuun. MYTT-aineistoon sisältyy lisäksi huomattava joukko tiloja (881 kpl), joiden verotusmuotoa ei tiedetä. Niiden metsäverotustiedot olivat myös muilta osin puutteelliset, että ne jätettiin laskelmien ulkopuolelle. MYTT:iin perustuvan yksityismetsätalouden kannattavuusaineistoon hyväksytyn havainnon pienin metsämaan pinta-ala on 1 hehtaari. Tulokset esitetään suuralueittain (kuva 5). Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketut tulokset on taulukoitu myös metsäkeskuksittain. Kuva 5. Aluejako. Vertailtavuus Saman aineiston eri vuosilta lasketut tulokset ovat vertailukelpoisia. Sen sijaan alueittaisten aineistojen ja Maatilatalouden yritys- ja tulotilaston perustella lasketut tulokset eivät ole varauksetta vertailukelpoisia keskenään. Niissä aineistojen perusjoukot poikkeavat toisistaan eivätkä tulosten laskentaan käytettävissä olevat tiedot kaikilta osin vastaa toisiaan. MYTT-aineistosta ei voida laskea alueittaisten aineistojen kanssa vertailukelpoisia bruttokantorahatuloja, koska verotustiedoissa kustannuksia ei ole ryhmitelty kustannuspaikoittain (esim. 1. puunkorjuu, 2. metsänhoito ja -perusparannus, 3. muut kustannukset). Metsätalouden pääomatulot sisältävät hankintakauppojen puunkorjuukustannukset metsänomistajan omaa työtä lukuunottamatta, minkä takia pääomatulot ovat suuremmat kuin perinteisesti lasketut bruttokantorahatulot. Muut pääomatuloa laskettaessa huomioon otettavat erät voidaan tarvittaessa jättää laskelmien ulkopuolelle. Edellä mainittu kustannuspaikkajaon puuttuminen haittaa etenkin kustannusten vertailua. Verotustietoihin sisältyvien puunkorjuukustannusten takia tulee MYTTaineiston perusteella laskettujen kustannusten olla korkeammat kuin alueittaisilla tilastoaineistoilla. Laskelmissa mukana olevissa kustannuksissa on myös muita eroja, mutta suuruusluokaltaan ne ovat pienempiä kuin puunkorjuukustannukset. Aineistojen perusjoukot eivät ole samat, joten tasoerot ovat odotettavia, vaikka laskentaperusteet olisivat identtiset. MYTT-aineistolla lasketut tulokset perustuvat puunmyyntituloverotustietoihin, joten on oletettavaa,
12 että sen perusteella lasketut tulot ovat keskimääräistä alemmat metsäverotuksen siirtymäkauden ajan (1993 2005). Lisäksi tuloksia verrattaessa on muistettava, että MYTT-aineisto painottuu Etelä- ja Länsi-Suomeen ja sisältää vain maataloutta harjoittavia metsänomistajia, kun taas alueittaiset yksityismetsätalouden tilastot käsittävät kaikki perhemetsätalouden harjoittajat sekä yhteismetsät, seurakunnat, kunnat, säätiöt ym. yhteisöt. Aineistojen vertailuun liittyvistä ongelmista tarkemmin E. Uotila, toim. 1997. Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus-tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 661. Luotettavuus Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella saadaan yleiskuva yksityismetsätalouden tulojen ja menojen kehittymisestä, vaikka tilastoinnissa on epätarkkuustekijöitä. Tulojen laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa hakattavasta puumäärästä on myyty edellisen vuoden hinnoilla ja osa ko. vuoden hinnoilla myydystä puusta jää kaupantekovuonna hakkaamatta. Bruttokantorahoissa on pieni systemaattinen yliarvio, sillä hankintaleimikoiden puunkorjuukustannukset oletetaan yhtä suuriksi kuin pystyleimikoissa. Käytännössä hankintaleimikoiden korjuukustannukset ovat korkeammat mm. kauppojen pienemmän puumäärän ja suuremman kuitupuuosuuden takia. Kotitarvepuun käytön arvo perustuu arvioon. Kustannusten laskennassa epätarkkuutta aiheuttavat mm: Osa kustannustiedoista perustuu arvioon Korkomenot puuttuvat. MYTT-aineistolla laskettuja tulo- ja menotietoja ei voida yleistää koskemaan kaikkia metsänomistajia, koska Aineisto perustuu metsätalouden pääomatuloverotustietoihin, joten tulot jäävät siirtymäkauden aikana pienemmiksi kuin metsänomistajilla keskimäärin Aineistossa on vain maanviljelijämetsänomistajia Aineisto painottuu Etelä-Suomen läntisiin ja eteläisiin osiin; Oulun ja Lapin lääneistä havaintoja on vähän. Aineiston luotettavuutta heikentävät lisäksi seuraavat puutteet Aineisto perustuu veroilmoituksiin, ei lopulliseen verotukseen Pienehköjä tuloja tai menoja ei tarvitse ilmoittaa metsäverotuksen lomakkeella, josta MYTT-tiedot kerätään Mukana suuri joukko tiloja, joista ei ole metsäverotustietoa MYTT-aineiston otanta on tehty maataloustulon selvittämistä silmällä pitäen Tulokset on laskettu ilman painotuksia. Tulosten käyttö Tulokset soveltuvat taustamateriaaliksi sekä alueittaisten ja tilakokoluokittaisten vertailujen tekoon. Alueittaisten tilastoaineistojen perusteella lasketuista tuloksista saadaan yleiskuva koko yksityismetsätalouden tuloista ja menoista metsäkeskuksittain. MYTT-aineiston perusteella voidaan tehdä alueittaisia ja tilakokoluokittaisia tarkasteluja, mutta tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia yksityismetsänomistajia.