KIRJALLINEN KYSYMYS 724/2006 vp Perhe-elämän kunnioittaminen Eduskunnan puhemiehelle Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on 26.9.2006 antamassaan tuomiossa katsonut, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaista valittajan suojattua oikeutta nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta on rikottu. Valittajan tytär oli otettu huostaan vuonna 1995 seksuaalisten hyväksikäyttöepäilyjen jälkeen. Syytteet valittajaa vastaan hylättiin myöhemmin perusteettomina. Valitus koski huostaanoton ja tapaamisoikeuden rajoittamisen suhdetta ihmisoikeussopimuksella suojattuihin oikeuksiin. EIT katsoi, että lapsen sijoittaminen pois isän luota ilman virallista päätöstä sekä tapaamisoikeuden rajoittaminen neljänä eri ajankohtana loukkasivat valittajan oikeuksia. Muilta osin valitukset hylättiin. EIT velvoitti Suomen valtion maksamaan valittajalle aineettoman vahingon hyvityksenä 5 000 euroa ja oikeudenkäyntikuluista 13 000 euroa. Suomea on aikaisemminkin kritisoitu perheelämän kunnioituksen puutteesta. Erityisesti monet isät kokevat jääneensä perusteettomasti alakynteen neuvotteluissa sosiaaliviranomaisten kanssa tai välityksellä lasten tapaamisoikeuksista ja huoltajuudesta erotilanteissa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus parantaa perhe-elämän kunnioitusta Suomessa ottaen huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 29.6.2006 antama tuomio? Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2006 Rosa Meriläinen /vihr Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Rosa Meriläisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 724/2006 vp: Aikooko hallitus parantaa perhe-elämän kunnioitusta Suomessa ottaen huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 29.6.2006 antama tuomio? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Euroopan ihmisoikeustuomion 26.9.2006 antamassa Suomea koskevassa ratkaisussa on kysymys siitä, loukattiinko lapsen huostaanotolla hänen seksuaalisesta hyväksikäytöstään epäillyn isän perhe-elämän suojaa. Kysymys on myös siitä, määrättiinkö tapaamisoikeuden rajoituksista asianmukaisesti ja siten, että isällä oli riittävä tilaisuus niiden riitauttamiseen. Tuomioistuin katsoi, että huostaanoton osalta oli osin rikottu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa. Tapaamisoikeuden osalta tuomioistuin katsoi, että sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä tapaamisoikeuden rajoitusten osalta ei ollut tehty lain mukaisessa menettelyssä ja että 8 artiklaa oli siltä osin rikottu. Valittajalle olisi tullut myös antaa tilaisuus huoltosuunnitelmissa olleiden tapaamisoikeuden rajoitusten riitauttamiseen, koska hän oli vastustanut niitä. Niin ei ollut tehty eikä laiminlyönnille ollut esitetty riittäviä perusteita. Siten myös näiltä osin oli rikottu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklaa. Huostaanotetun lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä välisen yhteydenpidon ja sen rajoittamisen sääntelyä on täsmennetty tulevan marraskuun alussa voimaan tulevalla lastensuojelulain muutoksella. Lainmuutoksella on myös täsmennetty ja täydennetty lastensuojelun laitoshuollossa olevaan lapseen kohdistettujen pakotteiden ja rajoitusten käytön edellytyksiä. Uudistusten tavoitteena on lastensuojelun asiakkaiden, erityisesti lapsen, mutta myös lastensuojelun työntekijöiden oikeusturvan parantaminen vastaamaan nykyistä paremmin voimassa olevaa perus- ja ihmisoikeussääntelyä. Yhteydenpidon rajoittamisen osalta korostetaan sitä, että yhteydenpidon määrästä ja tavasta on ensisijaisesti pyrittävä sopimaan asianomaisten kesken. Jos tämä ei ole mahdollista, on asiassa aina tehtävä muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Lastensuojelulain nykyiset säännökset ovat tältä osin puutteelliset. Säännöksiä on täsmennetty siten, että niissä tilanteissa, joissa vanhempi tai muu lapselle läheinen henkilö osoittaa tavalla tai toisella olevansa tyytymätön huoltosuunnitelmassa tapaamisesta tehtyyn ratkaisuun, hänelle tulee aina antaa valituskelpoinen päätös ja tulkinnanvaraisessa tilanteessa ohjata sen pyytämiseen. Lainuudistuksessa on siten otettu huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta ilmenevät tapaamisoikeuden rajoittamiseen liittyvät seikat. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla lastensuojelulain kokonaisuudistus, jonka keskeisiä tavoitteita on ehkäisevän lastensuojelun ja viranomaisten välisen yhteistyön korostaminen, lastensuojelutyön selkeyttäminen ja suunnitelmallisuuden lisääminen, lapsen aseman korostaminen sekä lapsen ja vanhemman oikeusturvaa paremmin turvaavan päätöksentekome- 2
Ministerin vastaus KK 724/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr nettelyn säätäminen. Uudistukseen sisältyisi muun muassa lastensuojelussa sovellettavia menettelytapoja koskevia uusia säännöksiä. Tarkoituksena on ottaa huomioon lastensuojelun kannalta keskeiset perus- ja ihmisoikeudet kaikissa lastensuojelun toimintaa ohjaavissa periaatteissa. Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 724/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Rosa Meriläinen /gröna: Har regeringen för avsikt att förbättra respekten för familjeliv i Finland med beaktande av den dom som Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter meddelade 29.6.2006? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I det avgörande gällande Finland som gavs av Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter 26.9.2006 är det fråga om huruvida omhändertagandet av barnet kränkte skyddet för familjelivet när det gäller pappan, som misstänktes för sexuellt utnyttjande. Frågan gäller även om begränsningarna av umgängesrätten fastställdes på ett ändamålsenligt sätt och så att pappan hade tillräckliga möjligheter att bestrida begränsningarna. Domstolen ansåg att omhändertagandet delvis hade brutit mot artikel 8 i den europeiska människorättskonventionen. I fråga om umgängesrätten ansåg domstolen att social- och hälsovårdsnämndens beslut när det gäller begränsningarna inte hade fattats i ett förfarande enligt lagen och att artikel 8 till den delen hade överträtts. Ändringssökanden borde även ha givits en möjlighet att bestrida de begränsningar av umgängesrätten som ingick i vårdplanerna, eftersom han hade motsatt sig begränsningarna. Detta hade inte gjorts och det hade inte heller framförts tillräckliga skäl för försummelsen. Således hade artikel 8 i den europeiska människorättskonventionen överträtts även till dessa delar. I en ändring av barnskyddslagen som träder i kraft i början av november preciseras regleringen av kontakten mellan det omhändertagna barnet och dess föräldrar eller andra nära anhöriga samt begränsningar av kontakten. Genom ändringen av lagen preciseras och kompletteras även förutsättningarna för användningen av sanktioner och begränsningar i fråga om barn på barnskyddsanstalter. Syftet med dessa ändringar är att förbättra rättsskyddet för klienterna inom barnskyddet, i synnerhet barnen men även de som arbetar inom barnskyddet, så att det bättre än för närvarande motsvarar den gällande regleringen av de grundläggande fri- och rättigheterna och de mänskliga rättigheterna. I begränsandet av kontakten betonas att man skall sträva efter att i första hand komma överens med de berörda parterna om omfattningen av kontakten och på vilket sätt den skall ske. Om detta inte är möjligt skall det alltid fattas ett sådant förvaltningsbeslut i ärendet som kan överklagas. Den gällande barnskyddslagen är till dessa delar bristfällig. Bestämmelserna har preciserats så att om en förälder eller någon annan för barnet närstående person på ett eller annat sätt är missnöjd över det beslut om umgänge som ingår i vårdplanen, skall personen i fråga ges ett sådant beslut i ärendet som kan överklagas och i kontroversiella situationer rådas till att begära ett sådant beslut. I revisionen av lagen har således beaktats de angelägenheter i anslutning till begränsningarna av umgängesrätten som ingår i avgörandet av Europeiska domstolen för mänskliga rättigheter. 4
Ministerns svar KK 724/2006 vp Rosa Meriläinen /vihr Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds som bäst en totalrevision av barnskyddslagen. Centrala mål med revisionen är att betona det förebyggande barnskyddet och samarbetet mellan myndigheterna, att skapa klarhet och öka målmedvetenheten i barnskyddsarbetet, att betona barnets ställning samt att reglera ett beslutsförfarande som på ett bättre sätt än för närvarande tryggar barnets och föräldrarnas rättsskydd. Revisionen omfattar bl.a. nya bestämmelser om de förfaranden som tillämpas inom barnskyddet. Syftet är att i alla de principer som styr barnskyddsverksamheten beakta de grundläggande fri- och rättigheter och mänskliga rättigheter som är centrala inom barnskyddet. Helsingfors den 12 oktober 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 5