1 Vuorovaikutusselvitys, Lehti-, Kuusi- ja Kaskisaaren aluesuunnitelman luonnonhoito-osuus Vuorovaikutusmenettely aluesuunnitelmassa Liite Rakennusvirasto, arkkitehtuuriosasto 13.11.2012 Aluesuunnitelma on laadittu rakennusviraston suunnittelutoimistossa yhteistyössä asukkaiden, hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työ alkoi käyttäjäkyselyllä syksyllä 2009. Saadut vastaukset analysoitiin ja tulokset koostettiin aluesuunnitelmaan. Irtovastaukset ja kohdekohtaiset kommentit tallennettiin jatko-suunnittelun taustamateriaaliksi. Niitä hyödynnettiin aluesuunnitelman luonnonhoito-osuuden laadinnassa. Saatua palautetta sekä tätä vuorovaikutusselvitystä hyödynnetään edelleen luonnonhoidon kuviokohtaisen toteutussuunnitelman laadinnassa. Vuorovaikutuksen vaiheet, saatu palaute ja sen huomioon ottaminen aluesuunnitelmassa sekä jatkosuunnittelussa Luonnonhoito-osuuden luonnos ja suunnitteluvaiheen koosteet ovat olleet muun materiaalin ohella kommentoitavissa rakennusviraston verkkosivuilla suunnittelun edetessä. Kaupungin luonnonhoidon periaatteita ja alkavaa suunnitteluprosessia esiteltiin Lehtisaariseuralle 22.3.2010. Luonnonhoidon periaatteita ja tulevan suunnitelman koostemateriaalia esiteltiin aluesuunnittelun asukastilaisuudessa 26.3.2012. Luonnonhoitoon liittyviä toiveita ja palautetta on saatu suunnitteluprosessin aikana mm. asukkailta, kaupungin omilta toimijoilta sekä muilta alueella vaikuttavilta tahoilta. Aluesuunnitelmaluonnos esiteltiin Katu- ja puisto-osaston johtoryhmälle 15.11.2012. Aluesuunnitelman luonnonhoito-osuus käytiin läpi ympäristökeskuksen kanssa 2.5.2012. Luonnonhoito-osuus on heidän mielestään ongelmaton. Lisäksi he totesivat seuraavaa: Lehtisaarensalmen lepakkoalue olisi syytä huomioida lähialueen valaistuksessa. Kuusisaaren lähde on ainakin pääosan vuotta kuivunut ja menettänyt suuren osan arvostaan. Ympäröivä rehevä kasvillisuus viittaa kuitenkin jonkinlaiseen pohjavesivaikutukseen. Mainitut kohteet on merkitty suunnitelmakarttoihin ja em. näkökohdat on huomioitu teksteissä. Luonnonhoito-osuus esiteltiin kaupunginhallituksen nimeämälle luonnonhoidon työryhmälle 16.5.2012. Luontojärjestöjen edustajat Keijo Savola ja Jyri Mikkola kommentoivat luonnonhoito-osuutta kirjallisesti kahdessa vaiheessa, sekä yleistasolla että kuviokohtaisesti. Rakennusvirasto laati kommentteihin vastineet molemmissa vaiheissa. Käyty vuoropuhelu on tämän selvityksen lopussa. Palautteen perusteella on tehty pieniä muutoksia hoitoluokitukseen, lisätty muutamille kuvioille merkintä Metso-ohjelmaan soveltuvuudesta sekä tarkennettu luonnonhoidon kuviokohtaisia kuvauksia. Aluesuunnitelmaan lisättiin myös tekstiä yleisestä luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta, mm. luonnonmukaisemmiksi jätettävistä metsäalueista, lahopuun säästämisestä ja eri-ikäisestä metsikkörakenteesta. Tarkemmat muutosehdotukset huomioidaan luonnonhoidon toteutussuunnitelmassa, toimenpiteiden ohjauksessa.
2 Lehti-Kuusi-Kaskisaaren Alsu Luontojärjestöjen kommentit ja HKR:n vastineet: Luontojärjestöjen luonnonhoitoryhmä Jyri Mikkola, Keijo Savola (16.5.2012 ja 5.7.2012) Rakennusvirasto/Markus Holstein (8.6.2112 ja 30.8.2012) tiedoksi luonnonhoidon työryhmä Kommentteja Lehtisaari-Kuusisaaren alue- ja luonnonhoitosuunnitelmien luonnoksiin Kiitämme Rakennusviraston Markus Holsteinia asiallisesta kommentointiaineistosta (luonnonhoitosuunnitelman luonnos), joka helpotti olennaisesti suunniteltujen luonnonhoitotoimien kommentointia. Käytössä oleva aika ei mahdollistanut aluesuunnitelman luonnonhoito-osan kunnollista kommentointia, mutta tämän vastapainoksi 13.5.2012 tehdyllä maastokatselmuksella (Jyri Mikkola, Keijo Savola) pystyttiin käymään lävitse lähes kaikki alueen toimenpidekuviot muutamaa Lehtisaaren pohjoisosan rantametsäkuviota lukuun ottamatta. Kuviokohtaiset kommentit löytyvät lausunnon liitteestä. Muutama huomio aluesuunnitelmaluonnoksesta Aluesuunnitelmaluonnoksen luonnon monimuotoisuus ja suojelu-kohtaa (s. 26) tulisi täydentää siten, että siinä kerrottaisiin hieman myös suunnitelma-alueelta löytyvistä lahopuustoisuuden ja luonnontilaisen kaltaisen puustorakenteen vuoksi arvokkaista metsistä. Luonnonalueiden hoito-osuus (sivut 41-42) on tällä hetkellä hieman liian yksipuolisesti lähinnä hoitotarpeita korostava. Koska alueella aiotaan luonnonhoitosuunnitelmaluonnoksenkin perusteella noudattaa joukolla kuvioita hallitun hoitamattomuuden/luonnontilan toimintatapoja (tyyliin ei muita hoitotoimenpiteitä kuin mahdollisten vaarallisten puiden kaato maalahopuuksi), niin asiaa kannattaisi hieman avata. Myös lahopuun jättäminen LUMO-ohjelman tavoitteiden mukaisesti tulisi kirjata aluesuunnitelmaan nykyistä vahvemmin (mallia voi ottaa Pihlajamäen aluesuunnitelmaluonnoksesta). 8.6.12 MH/HKR Tarkennetaan tekstiä lahopuun ja luonnontilaisen kaltaisen puustorakenteen osalta. 5.7.2012 Tringa & UP: Suosittelemme edelleen tekstin täydentämistä edes yhden lauseen maininnalla siitä, että alueella on myös joukko sellaisia kuvioita, jotka aiotaan jättää niiden luontoarvojen vuoksi kehittymään mahdollisimman luontaisesti. Tällä olisi myös kansanvalistuksellista arvoa. 30.8.12 MH/HKR OK, näin tehdään. Lehtisaari-Kuusisaaren eräistä luontoarvoista ja niiden huomioinnista Se, että pääosa Lehtisaari-Kuusisaaren metsiköistä sijaitsee teiden ja tonttien välissä kapeina vyöhykkeinä, joilla kulkee usein myös ulkoilureittejä, asettaa monimuotoisuuden huomioinnille selkeitä reunaehtoja. Tämä ei kuitenkaan estä edistämästä mm. lahopuun hallittuun lisäämiseen liittyviä luonnonhoitotavoitteita isolla joukolla alueen kuvioista. Osalla alueesta (mm. osa-alue 12, osa rantametsistä) tämä on myös luontaista jatkoa jo edellisellä suunnitelmakaudella harjoitetuille käytännöille. Erikseen luontojärjestöt haluavat korostaa Lehtisaaren keskiosassa, Hiidenkiukaanpuiston pohjoisosassa (osa-alue 12) säilyneen runsaslahopuustoisen arvometsäryppään (kuviot 58, 59, 60, 62, 63, 64, 67 ja 70) huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä. Käytännössä edellä mainitut kuviot ovat lähes kaikki METSO-mielessä edustavuusluokkaa I olevia kangas-, kallio- tai korpimetsiä (osa kuviosta 67 edustavuusluokkaa II). 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuvioille 56, 58, 59, 60, 62, 64 ja 67 Metso-merkinnät. Kuviot 63 ja 70 sen sijaan ovat sijainniltaan (pihojen jatkeena), kuluneisuudeltaan sekä varsinkin kuvio 63 lisäksi asukkaiden toistuvien siistimistoiveiden kannalta alueita, joita en sisällyttäisi Metso-
3 kohteisiin. Kuvio 70 säilytetään siitä huolimatta luonnonmukaisen kaltaisena. Kuviolle 63 ehdotetut toimenpiteet vähentävät lahopuun määrää, mutta puuston eri-ikäisrakenne säilytetään. Metso-merkintä lisätään vielä myös muutamille muille kriteerit täyttäville kuvioille. 5.7.2012 Tringa & UP: METSO-merkintä on yksi keino päästä merkittävästi eteenpäin arvokkaiden metsäkohteiden tunnistamisessa ja osoittamisessa. Kuviokohtaiset loppukommentit kuvioiden 63 ja 70 osalta seuraavat myöhemmin. Kyseiseltä osa-alueelta löytyvät suunnittelualueen edustavimmat kuusi- ja koivulahopuuta sisältävät metsät. Näillä "ydinkuvioilla" on lahopuun laadun perusteella mitä luultavimmin säilynyt myös vaateliaampaa lahottajalajistoa, joka voi hyödyntää aikanaan osalle suunnittelualueen kuvioista jätettävää tai luontaisesti syntyvää lahopuuta. Metsien merkityksen takia arvometsä-hoitoluokan (C5) käyttäminen osa-alueella olisi erityisen perusteltua. Samaa koskee esitettyjen hakkuukevennystoiveiden huomiointia. 8.6.12 MH/HKR Metso-kuvioille lisätään kuitenkin arvometsämerkintä vasta kun niiden suojelustatuksesta ja Metson jatkotoimista on päätetty. 5.7.2012 Tringa & UP: Toivottavaa on, että tämä asia ennätetään prosessoimaan valmiiksi ennen aluesuunnitelman hyväksyttämistä yleisten töiden lautakunnassa. 30.8.12 MH/HKR - Liitteessä on yksilöity myös eräitä muita arvometsiksi esitettäviä metsiköitä. Oma lukunsa ovat eräät avoimet-puoliavoimet, luonnontilaisen kaltaiset rantakuviot suunnittelualueen pohjoisosassa, joiden kohdalla kannattaisi harkita arvometsä tai -niitty hoitoluokkien laajempaa käyttöä. Liite: Kuviokohtaiset kommentit Kuvio 2: Kehittyvä arvolehto, jolle esitetty asialliset toimenpiteet (ei muita toimenpiteitä kuin mahdollisten vaarallisten puiden kaato maapuiksi). Kuvio 3: Kuvio on syytä jakaa kahdeksi (jakolinja 10 m itään muuntajasta). Länsiosassa esitetty toimenpideyhdistelmä perusteltu, itäosassa tarvetta hoitaa vain tien ja tontin laitaa. 8.6.12 MH/HKR Kuvion koko jo nyt vain 0,3 ha, toimenpidettä ohjataan kuvion sisällä. 4.7.2012 Tringa & UP: Huomattavan tarkasti ja asiantuntevasti kuvioidun aluesuunnitelman 121 metsätalouskuviosta peräti 79 on kooltaan alle 0,2 ha, joten loogisuuden vuoksi tämä esitetty ja perusteltu jako kannattaisi tehdä. Toivomme, että itäosassa toimenpiteet tehdään joka tapauksessa hyvin kevyinä, tien ja tontin laidan ehdoilla. Kuvio 4: Kuvion sijainnin takia perusteltavissa olevia toimenpiteitä. Oletamme, että kolme vanhaa ylismäntyä tullaan säilyttämään, vaikka toimenpiteeksi on esitetty kaikkien puujaksojen harvennus. 8.6.12 MH/HKR Vanhat ikimännyt ja ikimäntyryhmät säästetään periaatteessa aina. Jos niitä poistetaan, se liittyy yleensä johonkin muuhun kuin luonnonhoitoon, esim. rakentamiseen. Hyvä yleisperiaate, joka on hyvä olla mukana myös uusittavissa työohjeissa. Kuvio 7: Toimenpiteet ovat järkeviä. Kuvio 8: Kaadettavat koivut ja jokunen harvennettava kuusi voidaan hyvin jättää maalahopuuksi.
4 Kuvio 9: Monipuoliseksi kehittymässä oleva lehtokuvio, jolla on hoitotarvetta vain liittyen kanukan poistoon sekä tien ja tonttien rajojen hoitoon (mahdollisten yksittäisten ongelmapuiden kaato maalahopuuksi). 8.6.12 MH/HKR Metsittynyt entinen avoalue (pelto/niitty/laidun). Maisema-alue asutuksen vieressä. Lehdon luontoarvot säilyvät toimenpiteistä huolimatta. Maisemanhoitoharvennus + pienpuustonhoito /Osa kaadettavista puista jätetään maapuiksi. Kehitetään taimiryhmiä ja säästetään pensaikkoa. 5.7.2012: Tringa & UP: Esittämämme hallittu luonnontila sopii erinomaisen hyvin tälle kuviolle ja sen maisema-arvoihin. Emme edelleenkään näe mitä hyötyjä laajemmalla harvennuksella ja pienpuuston hoidolla saavutettaisiin tilanteessa, jossa kyseessä on lehtometsäksi kehitettävä kuvio. Kuvio on myös osa arvokasta lintualuetta, mikä lisää perusteita välttää tarpeettomia toimenpiteitä. 30.8.12 MH/HKR Aiempi linnustokohde on jostakin syystä poistettu LTJ:stä. Lehdon luontoarvot säilyvät, pihojen reuna-alueen ja kadunvarren maisema paranee toimenpiteiden myötä. Kuvio 13: Luonnontilaisen kaltaisena ranta-alueena olisi luonteva arvokohde (B5), 8.6.12 MH/HKR Luonnonmukainen ranta-kaista, jolla ei ole sen kummempia luontoarvoja. Alueelle ei ole ehdotettu toimenpiteitä. Ei vaatine arvoniittystatusta, muuten arvoniityiksi pitäisi merkitä kaikki joutomaarannat. Alue vesakoituu ja metsittyy hiljalleen maankohoamisen myötä. 5.7.2012 Tringa & UP: OK, joskin kaikkia luonnontilaisen kaltaisia/ luonnonmukaisia ranta-alueita Helsingissä voinee pitää jossakin määrin luonnonarvoja omaavina. Tämä ei kuitenkaan liene alueen rantakuvioiden valioita. Kuvio 14: Monipuolinen luonnontilainen rantaluhta (paljon rentukkaa), joka tulisi merkitä arvokohteeksi (B5/C5)., muutetaan hoitoluokitus C5-arvoniityksi ja kuvio arvokkaaksi elinympäristöksi: merenranta-alueeksi ja luhdaksi. Kuvio 16: Kaavailtua maisemanhoitotoimenpidettä ei avata suunnitelmatekstissä. Nähdäksemme tarvetta on vain pienpuuston hoidolle reitin varressa. 8.6.12 MH/HKR Pääasiassa juuri pienpuustonhoitoa reitinvarressa ja lisäksi paikoin ikimäntyjen paremmin esiin tuomista. Toimenpiteen sisällönkin pitäisi kyllä käydä ilmi kirjatusta tavoitteesta: Tavoite: Maisemallinen reitinvarsi, lehtipuustoa, pensaita ja tammia ikimäntyjen lomassa. Toimenpiteet: Maisemanhoito + pienpuuston hoito. /Rantavyöhyke jätetään luonnontilaisemmaksi. 5.7.2012 Tringa & UYSP: Vanhat männyt näkyvät reitille jo riittävän hyvin. Pienpuuston hoito reitin varsilla turvaa siis kuviolle asetetun tavoitteen täyttymisen. Kuvio on myös osa arvokasta lintualuetta. 30.8.12 MH/HKR Ikimännyt tuodaan esiin pienpuustoa hoitamalla. Kuvio 17: Monipuolinen, luonnontilainen rantaluhta (mm. paljon rentukkaa), joka tulisi merkitä arvokohteeksi (B5 tai C5)., muutetaan hoitoluokitus C5-arvoniityksi ja kuvio arvokkaaksi elinympäristöksi: merenranta-alueeksi ja luhdaksi. Kuvio 19: Esitetty taimikonhoito on perusteltu.
5 Kuvio 21: Kuvio vaikutti luonteeltaan sellaiselta (pääosin avointa rantaniittyä, osin niukkapuustoista rantavyöhykettä, paljon rentukkaa), että se kannattaisi merkitä arvokohteeksi (B5 tai C5). 8.6.12 MH/HKR Viereen rakentuu jatkossa tontti, joten rannan luonne ja merkitys muuttuu täysin. 5.7.2012 Tringa & UP: Jos rakentaminen kohdentuu kuvion 22 kaakkoispuolelle, niin tämä ei välttämättä vaikuta kauhean merkittävästi luhtaiseen ja vaikeakulkuiseen rantakuvioon. 30.8.12 MH/HKR Aiemman kokemuksen perusteella rakentamistyömaiden leviämisen, työmaateiden ja myöhemmin asutuksen reuna-alueen kulutuksen myötä luontoarvot kyllä todennäköisesti katoavat. Kuvio 22: Esitetyt toimenpiteet ovat lähialueiden tulevan maankäytön ja kuvion sijainnin kannalta järkeviä. Kuvio 23: Muutama kaadettava haapa kannattaisi jättää maalahopuuksi. tässä vaiheessa, mutta rakentuvan tontin myötä, kohteen luonne varmaan muuttuu. Kuvio 36: Edustava rantalehto, joka kannattaisi merkitä arvometsäksi (C5). Tämä ei estä esitettyä mahdollisten ongelmapuiden kaatoa maapuiksi. 8.6.12 MH/HKR Pieni kuvio hankalassa paikassa, kiinni tiessä ja reitissä, jota ilmeisesti on alikulun osalta jatkossa parannettava, joten ainakin kuvion rajaus varmaan muuttuu. Kuviolle ei ole kuitenkaan ehdotettu toimenpiteitä. 5.7.2012 Tringa & UP: OK, mikäli kuvioon alikulun parantaminen alkavalla kymmenvuotiskaudella on todennäköistä. 30.8.12 MH/HKR OK Kuvio 37: Luonnontilaisen kaltaista rantavyöhykettä, jonka voisi hyvin merkitä arvokohteeksi (B5 tai C5). 8.6.12 MH/HKR Varsin pienialainen ranta-kaista, jolla mm. vanhoja laiturirakenteita eikä oikeastaan sen kummempia luontoarvoja. Alueelle ei ole ehdotettu toimenpiteitä. Ei vaatine arvoniittystatusta. 5.7.2012 Tringa & UP: Luonnonmukainen merenrantakuvio, jonka puustoinen osa on monipuolista, luhtavaikutteista lehtimetsää, voidaan Helsingin oloissa katsoa luontoarvoja omaavaksi. 30.8.12 MH/HKR - Kuvio 38: Runsaslahopuustoinen, myös Helsingissä harvinaista haapalahopuuta sisältävä kulttuurilehto, itseharventunut voimakkaasti. Esitetty yhdistelmä harvennus ja pienpuuston hoito on syytä korvata mahdollisella yksittäisten puiden kaadolla tien varresta sekä kentän reuna-alueen pienpuuston hoidolla. Esitämme kuvion hoitoluokkaa muutettavaksi arvometsäksi (C5). Perusteena runsaslahopuustoisuus ja haapalahopuun merkittävä määrä. 8.6.12 MH/HKR Lehtipuustoa täyttömaapohjalla, pääosa puustosta Espoon puolella. Vanhalle kentälle ja sen ympäristöön kaavaillaan koira-aitausta, joten monenlaisia toimenpiteitä varmaan kuitenkin tarvitaan jatkossa. 5.7.2012 Tringa & UP: Koira-aitauksen paikkaa ja sen aluerajausta ei liene lopullisesti päätetty. Merenranta ei taida olla koira-aitaukselle järkevin paikka, etenkään, jos se edellyttää arvokkaan rantalehdon käsittelyä. Mikäli koira-aitaus rakennetaan kentälle,lehtimetsäkuvio toimisi koira-aitauksen ja meren välisenä suodattimena. Tässä
vaiheessa pidämme harvennushakkuuta ja laajempaa pienpuuston hoitoa tarpeettomana. Kuvio on myös osa linnustollisesti arvokasta aluetta. 30.8.12 MH/HKR - Kuvio 39: Kevyt harvennus pääosalla kuviota ja muutaman ylispuukoivun kaato perusteltua (kannattaa jättää jokunen kaadettava puu maalahopuuksi). Kuvion länsireuna kannattaa kuitenkin jättää näkösuojavaikutuksen (piilottaa kerrostalot ulkoilureitiltä katsottuna) ja tuulenkestävyyden takia harventamatta. 8.6.12 MH/HKR Alkuperäinen toimenpide-ehdotus on varmaankin juuri tätä. 5.7.2012 Tringa & UP: Saamassamme aineistossa todetaan toimenpiteeksi harvennus + ylispuuston väljennys + pienpuustonhoito, mikä voi tarkoittaa myös koko kuvion käsittelyä. 30.8.12 MH/HKR Kuvion koko on 0,2 ha, hoitoluokkana suojametsä, tavoitteena kerroksellinen sekametsä, turvalliset reitit ja lähialue. Kuvio on kadun, reittien ja piha-alueen reunustama ja sen halki kulkee polkuja kadunvarteen. Suojametsäaspekti ja tuuliolot on jo huomioitu. Kuvio 40: Rehevyydeltään lehtomaista kangasta, jossa lehtolaikkuja. Muutaman kaadettavan koivun voisi hyvin jättää maalahopuuksi. Kuvio 41: Muutaman kaadettavan koivun voisi jättää maalahopuuksi (sijainti ja kuvion käyttö mahdollistavat tämän). Kuvio 42: Muutaman kaadettavan koivun voisi jättää maalahopuuksi. Lisäksi kannattaa sahata nurin kuviolla oleva isompi koivupökkelö. Kuvio 43: Maannoksen perusteella lehtoa (ei OMT). Jonkun yksittäisen koivun voisi kaataa maalahopuuksi. 8.6.12 MH/HKR maapohjaltaan sekava tienvarsi- ja puistonreunakuvio, jonka merkityskin muuttuu, koska sitä oli äskettäin suunnitteluvaiheen jälkeen kaivettu ja jotakin oli rakenteilla. Kuvio 47: Kuvion pohjoisosa tarjoaa erinomaisen mallin siitä, millaista tulevaisuustilaa muun kuvion pienpuuston hoidolla kannattaa tavoitella. Kuvio 48: Esitetyt toimenpiteet perusteltuja lähinnä tontin reunoilla. 8.6.12 MH/HKR tontin ja leikkipuiston reunoilla. Kuvio 56: Runsaslahopuustoisuuden ja sijainnin takia kuvio ansaitsisi tulla merkityksi arvometsäksi (C5). Osa kuvioiden 58, 59, 60, 62, 63, 64, 67 ja 70 muodostamaa runsaslahopuustoisten kuvioiden keskittymää. 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuviolle Metso-merkintä. Ei sinänsä poista perustetta arvometsän hoitoluokan käytölle. 6
7 Kuvio 57: Toimenpiteellä (kuusentaimien poisto) ei ole kiirettä., tehdään kuitenkin varmaan muun toiminnan yhteydessä. Kuvio 58: Osa kuvioiden 56, 59, 60, 62, 63, 64, 67 ja 70 muodostamaa runsaslahopuustoisten metsien kokonaisuutta. Kuvion puustorakenne on luonnontilaisen kaltainen ja koivu- ja kuusilahopuuta on runsaasti. Täyttää hyvin METSO I edustavuusluokan kangasmetsän kriteerit. Kuvio olisi perusteltua merkitä arvometsäksi (C5). Sen sijainti, käyttö (pääosin metsäpolun kautta tapahtuvaa läpikulkua) mahdollistaa kuvion kehittämisen pääosin hallitun hoitamattomuuden/luonnontilan keinoin. Länsilaidan tontin laidan mahdolliset huonokuntoiset puut on järkevää kaataa, muualla tarvetta ajoittain arvioida polun varren puiden (etenkin lehtipuut) kunto. 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuviolle Metso-merkintä. Ei sinänsä poista perustetta arvometsän hoitoluokan käytölle. Kuvio 59: Polunvarren mahdollisesti vaarallisten puiden kaatamisen suhteen kannattaa olla maltillinen. 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuviolle elinympäristö-/arvometsäkoodien lisäksi Metso-merkintä. Kuvio 60: Kuviolla on sen verran vähän kuusta, että myös näiden jättäminen maalahopuuksi on ihan perusteltua. Lisäperustetta tälle antaa se, että lähikuvioilla on jo nyt merkittävästi eri-ikäistä kuusilahopuuta (= suunnittelualueen ainoa merkittävä laadukkaan kuusilahopuun keskittymä). 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuviolle jalopuumetsikkö-/arvometsäkoodien lisäksi Metsomerkintä. 5.7.2012 Tringa & UP: Vastineessa ei vastata varsinaiseen esitykseemme (myös kaadettavien kuusten jättäminen lahopuuksi). METSO-merkintä on sinänsä paikallaan. 30.8.12 MH/HKR 0,09 ha kokoisen jalopuuesiintymän keskelle mahtuu myös kovassa käytössä olevien polkujen risteys, joten ihan maalahopuukeskittymää voi olla tilanpuutteen vuoksi hankala sijoittaa tähän. Lahopuuta toki kuitenkin jätetään sekä maahan, että pystyyn, niin paljon kuin mahdollista. Kuvio 62: Osa kuvioiden 56, 58, 59, 60, 63, 64, 67 ja 70 muodostamaa runsaslahopuustoisten, luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien kokonaisuutta. Kuvio kannattaisi jakaa kahtia siten, että kuvion itäosaan kadun varteen tehtäisiin oma, kadun vartta myötäilevä kapeahko kuvio, joka hoidettaisiin esitetyllä tavalla. Pääosalla kuviota on järkevää korkeintaan kuusiryhmien maltillinen harvennus, ja sen jälkeen olisi mahdollista - ja tällä sijainnilla perusteltua - jättää kuvio kehittymään hallitussa luonnontilassa siten, että kaadettaisiin korkeintaan polun varren mahdollisia ongelmapuita. Tämä osa kuviosta olisi mahdollista osoittaa myös arvometsäksi, mikä vahvistaisi sen roolia osana lähikuvioiden kokonaisuutta. 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuviolle Metso-merkintä. 5.7.2012 Tringa & UP: Uudistamme edelleen esityksemme kuvion jakamisesta ja nykyisen käsittelyehdotuksen ( Väljennys + puustoryhmien harvennus + pienpuuston hoito ) keventämisestä esittämällämme tavalla. 30.8.12 MH/HKR Kuvion halki kulkee myös kovassa käytössä oleva pääpolku, jonka varsi pyritään säilyttämään turvallisena, eli toimenpide ei rajaudu aivan pelkästään kadun varteen. Siltä osinhan kuvio on jo entuudestaankin melko avara. Toimenpide on hyvin maltillinen, luonto-/ lahopuuarvot huomioiva. Lisäksi tällä alueella suunnittelijalla on tapana seurata ja opastaa myös käytännön toteutusta ihan paikanpäällä maastossa, joten aivan kaikkia toimenpiteiden nyansseja ei tarvinne kirjata kuviotietoihin.
8 Kuvio 63: Vaihteleva, kallioisia, kuivahkoja, tuoreita ja lehtomaisia kangasmaaosia sisältävä kuvio, joka on kaakkoisosastaan osin soistunut. Kuvio on kuivuustuhojen takia muuttunut hyvin runsaslahopuustoiseksi ja sen voi hyvin katsoa osaksi kuvioiden 58, 59, 60, 61, 62, 64, 67 ja 70 muodostamaa runsaslahopuustoisten kuvioiden kokonaisuutta. Kuvion nopean "luonteenmuutoksen" takia viereisen talon asukkaat (tai asukas) on halunnut alueen siistimistä. Kuvion pinnanmuodot ja osittainen kosteapohjaisuus tekevät siitä sellaisen, että siitä ei saa siistiä yrittämälläkään. Koneella meno alueelle aiheuttaisi myös näkyviä jälkiä osin kosteaan maaperään eikä laajemman "siistimishakkuun" jälkeen ilmestyvä pihlajavesakkokaan liene erityinen maisema-arvo. Olemassa olevan lahopuuston poistaminen olisi myös luontoarvojen tietoista vähentämistä. Asukastoiveita voisi yrittää huomioida esim. siten, että kuvion "luoteispiikin" luoteisosa (kuvion itäpuolisen kerrostalon lounaisnurkan ja länsipuolisen kerrostalon kaakkoisnurkan välisen linjan pohjoispuolinen osa) käsiteltäisiin lahopuuta vähentäen ja pienpuusto hoitaen, ja lisäksi sahattaisiin kuvion eteläosasta pois yhden polulle kaatuneen keskijäreän puun latva. Kuolleiden mäntyjen hyvään suuntaan etenevä kelottuminen vähentänee osittain maisemahaittoja. 8.6.12 MH/HKR Säilytetään hoidon piirissä ja toimenpidettä voidaan ohjata kuvion sisällä. 5.7.2012 Tringa & UP: Lopputulokseltaan todennäköisesti epäsiistiä jälkeä vääjäämättä tuottava toimenpide luontoarvoja omaavalla kuviolla kannattaisi ohjata tarkasti jo luonnonhoitosuunnitelmassa. 30.8.12 MH/HKR Tehdään toimenpiteet mahdollisimman maltillisesti, jotta jälki sopisi kaikille osapuolille. Kuvio 64: Runsaslahopuustoinen kalliometsä, joka on samaa kokonaisuutta kuvioiden 58, 59, 60, 62, 63, 67 ja 70 kanssa. Kalliometsänä METSO I luokkaa. Kuvio tulisi merkitä arvometsäksi (C5). 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuviolle Metso-merkintä. Ei sinänsä poista perustetta arvometsän hoitoluokan käytölle. 30.8.12 MH/HKR - Kuvio 66: Kuvion lounaisosassa ei toimenpidetarvetta (puoliavoin ja muusta kuviosta poikkeava jo nyt). Tien vierustan kuusikon välikerroksen kuusten harventaminen on perusteltua. Ylispuuston laajemmalle väljennykselle ei ole tarvetta, mutta tien vierestä voi olla tarvetta kaataa muutama ylispuukoivu (voi hyvin jättää lahopuuksi kuviolle)., toimenpidettä ohjataan kuvion sisällä. 5.7.2012 Tringa & UP: OK Kuvio 67: Kuvio on osa samaa arvometsien kokonaisuutta kuvioiden 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64 ja 70 kanssa. Kuviossa on kaksi toisistaan selkeästi poikkeavaa osaa, joten se kannattaisi jakaa kahtia (kuviokartalla näkyvän kuvion 7 kohdalta). Itäosa on puustorakenteeltaan luonnontilaisen kaltaista ja runsaslahopuustoista tuoretta kangasta ja länsiosa puustoltaan luonnontilaisen kaltaista kallioista kuivahkoa kangasta. Esitämme molempia kuvioita arvometsiksi (C5). Edellä mainittu ei ole este sille, etteikö läntisen osa-alueen notkelmassa voisi tehdä tiheään mäntyryhmään kohdistuvan pienpuuston hoidon, ja itäisen osa-alueen luoteispäässä "vapauttaa" pari hyvässä kasvussa olevaa nuorta mäntyä 8.6.12 MH/HKR Lisätään kuviolle Metso-merkintä. 5.7.2012 Tringa & UP: Selvästi kahteen eri metsätyyppiin jakautuvan ja kohtalaisen ison (0,36 ha) kuvion jakaminen kahdeksi eri kuvioksi olisi perusteltua. Metso-merkinnän lisääminen on OK, mutta ei sinänsä poista perustetta arvometsän hoitoluokan käytölle. 30.8.12 MH/HKR Kuitenkin samaa epämääräisesti rajautuvaa kallioista metsikköä, joka on tarkoitus säilyttää melko luonnonmukaisena. Kuvioin voisi tietty jakaa mainituin periaattein, mutta se ei muuttaisi alueen luonnetta käytännössä
9 mitenkään. Kuvio 68: Pienpuuston hoito on tarpeen, mutta kuviolla olevat keskijäreät keloutuvat kuolleet männyt kannattaisi jättää., toimenpidettä ohjataan kuvion sisällä. Kuvio 70: Järeiden, maisemallisesti upeiden kelomäntyjen kaato näkymäsektoreilta tuntuu tuhlaukselta tilanteessa, jossa näkymät kerrostalolta ovat ilmeisen hyvät sekä meren suuntaan että parkkipaikalle. Tässä poistettavaksi aiotut männyt mahdollisesti kuviolla 68? 8.6.12 MH/HKR poistettavat kuolleet puut ovat lehtipuita ja vesakkoa, kelot jätetään. 5.7.2012: Tringa & UP: OK. Kuvio 72: Kuviolla on ainakin kolmessa kohdassa erikoista, yläpuoliselta rinteeltä tulevan pinnanalaisvaluman synnyttämää sammalkasvillisuutta. Ihmisen osin aiheuttama (rinteen päällä kerrostalotontilla täyttömaata), mutta kuvion monimuotoisuutta olennaisesti rikastava ilmiö. 8.6.12 MH/HKR asia oli kyllä jo kuvattu kuviotekstiin Pihalta valuvat hulevedet ylläpitävät rehevää ketomaista kasvillisuutta muutamassa painanteessa. 5.7.2012: Tringa & UP: Totta. OK. Kuvio 73: Hoitotarve (yksittäisten puiden poisto, pienpuuston hoito) lähinnä tien varressa. Ei varsinaista koko kuvion kattavaa harvennustarvetta. Jonkun tienvarresta kaadettavan ylispuukoivun voisi hyvin jättää maalahopuuksi. 8.6.12 MH/HKR Kuvion koko on vain 0,1 ha ja se sijaitsee kokonaan kadunvarressa. 5.7.2012: Tringa & UP: Käsitämme kadunvarren hieman eri laajuudessa. Emme edelleenkään näe kuviolla olevan varsinaista koko kuvion kattavaa harvennustarvetta. 30.8.12 MH/HKR toimenpide rajautuu kyllä kadunvarteen, missä toimenpidetarvekin on. Kuvio 74: Toimenpide perusteltu, joskin pienpuuston hoitotarve aika vähäinen. Jonkun poistettavan koivun voisi jättää maalahopuuksi. Kuvio 75: Toimenpide on perusteltu. Jonkun kaadettavan puun voisi jättää maalahopuuksi. Kuvio 77: Toimenpide on perusteltu. Kuvio 81: Huonokuntoisten kuusten määrä tällä hetkellä hyvin vähäinen. Kuvion sijainti ja käyttö antaa mahdollisuudet muutaman kaadettavan rungon jättämiseen maalahopuuksi. Kuvio 82: Muutaman kaadettavan kuusen voisi jättää kuvin itäosaan maalahopuuksi. Kuvio 83: Lasten leikkipaikan takia erityiskohde. Esitetyt toimenpiteet perusteltuja.
10 Kuvio 84: Vallitsevaan kuusijaksoon kohdistuva harvennus on perusteltu, mutta muut kuin tien läheisyyden takia vaaralliset ylispuut kannattaisi säilyttää. Kuvio 85: Kuviolla on tällä hetkellä aidosti vaarallisia puita eli teiden risteysalueen osin peittävää puustoa. Risteyskohta kannattaisi hoitaa samalla tavalla kuin tien toisella puolella toimittu (kuv 65). Kuvio 88: Pienpuuston hoito ja yksittäisten puiden poisto järkevää. Männyt syytä säilyttää kaikki. Kuvio 90: Kuvaus sopii vain kuvion itäpuoliskoon, josta kaikki myrskytuhot korjattu. Kuvion luoteisosa samanluonteista kuin rantalehto, ei toimenpidetarvetta. Kuvio 90.1: Kuviolla aidosti vaarallisia puita eli tarvetta pienpuuston hoidolle näkymien parantamiseksi ulkoilureittien risteyksessä. Kuvio 96: Toivomme selkeää esitystä siitä, että arvometsästä mahdollisesti kaadettavat puut jätettäisiin kuviolle maalahopuuksi (nyt muotoiltu siten, että voi joko jättää tai viedä pois)., muutetaan tekstiä. Kuvio 105: Toimenpide perusteltu. Kuvio 107: Toimenpide (tervalepän istutus) erittäin perusteltu. Kuvio 108: Toivomme selkeää esitystä siitä, että arvometsästä mahdollisesti kaadettavat puut jätettäisiin kuviolle maalahopuuksi (nyt muotoiltu siten, että voi joko jättää tai viedä pois)., muutetaan tekstiä. Kuvio 110: Kuvio on lehtoa (ei lehtomaista kangasta) ainakin maannoksen perusteella. Emme havainneet maastokäynnillä pystyssä olevia kuolleita puita, mahdollisia huonokuntoista läheneviä puita on jokunen. Ainakin ulkoilureitin ja rannan välistä mahdollisesti kaadettavat puut (puusto lähinnä tervaleppää) olisi perusteltua jättää maalahopuuksi. 8.6.12 MH/HKR pienialaisella kuviolla tarkoitettiin karumpaa ja hieman puustoisempaa laikkua pihamaisen alueen ja rannan välissä. On tietty mahdollista, että aikanaan havaitut huonokuntoiset puut on jo jonkun tahon toimesta poistettu. Tervaleppiä, joita kuviolla oli rannan tuntumassa vain muutamia, ei ole tarkoitus poistaa. Kuvio 113: Kuviotiedoissa lienee jotakin ongelmaa eli mäntyä vaikuttaisi olevan huomattavasti enemmän, kuten myös vanhoja kilpikaarnamäntyjä. Kuvion pohjoisosassa ulkoilutien länsipuolella on koivuvaltaista puustoa, mutta muuten puusto on lähinnä järeiden kilpikaarnamäntyjen ja koivun luonnehtimaa sekapuustoa, jota rannassa täydentävät tervalepät ja alemmassa latvuskerroksessa kookkaat pihlajat. Harvennus perusteltu vain pohjoisosan koivikon alueella, ja pienpuuston hoito pääosalla kuviota suunnitelmakauden loppupuolella. 8.6.12 MH/HKR vanhoja mäntyjä on enemmän kuvion eteläosassa ja ne oli merkitty puustotietoihin ylispuustona. Tarkastetaan kuitenkin vielä puustotiedot maastossa. Toimenpiteet
11 tehdään siten kuin olette kuvanneet. Kuvio 114: Esitetty harvennus lienee tarkoituksenmukainen.