Mikko Olin, Satu Estlander, Mira Grönroos, Matti Kotakorpi, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni..9. Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta Tiivistelmä Vuonna kohdejärvillä aloitettiin hauki ja ahvenkantojen säätely. Haukikantaa säädeltiin kahdella eri tavalla: välimittasäätelyllä ( cm, Hauki ja ) ja alamittasäätelyllä (Maja ja ). Ahvenkantaa säädeltiin Isolla Valkjärvellä: m puolella ylämittana oli cm, a puolella mittarajoitusta ei ollut. Tavoitteena oli poistaa puolet kalastuksen kohteena olevasta osakannasta. Lisäksi kohdejärvillä ja näiden vertailujärvillä seurattiin kalastoa, pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja veden laatua. Merkintä takaisinpyynnin yhteydessä merkittiin 9 ahventa ja haukea järveä kohden. Merkintä takaisinpyynnin perusteella ahventiheys kohdejärvillä vaihteli välillä 9 kpl / ha ( ) ja haukitiheys välillä kpl / ha ( ). Ahvenen tiheysarvio kasvoi edellisvuodesta tuntuvasti Maja ja Haarajärvellä ja pieneni jonkin verran Haukijärvellä. Poistopyynnin tavoitesaaliit saatiin täytettyä muilla paitsi Haarajärvellä, jossa puolet tavoitteesta jäi kalastamatta. Särkitiheyden arvioitiin merkintä takaisinpyynnillä olevan Haukijärvellä ja Majajärvellä yks. / ha. Ahvenen yksikkösaalis verkkokoekalastuksissa oli välillä kpl (IVA_m Valkea Kotinen) ja g / verkko (IVA_a Valkea Kotinen). Vastaavat särkisaaliit olivat 9 kpl (IVA Iso Mustajärvi) ja 9 g / verkko (IVA Iso Mustajärvi). Ahvenen verkkosaalis pieneni selvästi IVA:lla, mikä kuvastanee ahvenkannan säätelyn vaikutuksia. Haukiemon koon vaikutusta mätijyvien ja poikasten kokoon ja laatuun selvitettiin tutkimalla erikokoisen ( 9 cm) emokalan mätiä ja siitä haudottuja ja kasvatettuja poikasia. Mätijyvien koko, kuoriutuneiden poikasten suhteellinen määrä ja pituus, sekä poikasten selviytymisaika ruskuaispussin varassa näyttäisi olevan suurimmillaan haukinaaraan ollessa keskikokoinen ( cm). Särjen ravinto koostuu vuoden aineiston perusteella pääasiassa kasvimateriaalista, sekä Bosmina ja Daphnia vesikirpuista. Särjen ja hauen kasvu kohdejärvillä on suhteellisen hidasta. Pohjaeläinnäytteitä (putkinoudin, Kajak), otettiin yhteensä 9 ja kpl / järvi. Vuoden tulosten perusteella syksyn pohjaeläintiheys ja biomassa vaihtelivat kohdejärvillä välillä yks./m. Ylivoimaisesti runsain eläinryhmä oli surviaissääsken toukat. Eläinplankton ja sulasääskinäytteitä otettiin vuonna yhteensä ( / järvi). Calanoida heimon hankajalkaiset olivat biomassan perusteella merkittävin eläinplanktonryhmä Hoka, Haara, ja Haukijärvessä. Tärkeimmät eläinplanktonheimot tai suvut olivat Iso Valkjärven m puolella Cyclopoida heimon hankajalkaiset, Majajärvessä Bosmina suvun vesikirput ja Iso Valkjärven a puolella Ceriodaphnia suvun vesikirput. Isolla Valkjärvellä eläinplanktonbiomassa ja keskikoko kasvoivat edellisvuodesta mahdollisesti ahvenpoiston seurauksena. Vedenlaatunäytteitä otettiin, sondauksia tehtiin ja näkösyvyyttä mitattiin 9 kertaa / järvi. Iso Mustajärvi oli kohdejärvistä ravinteisin ja näkösyvyydeltään pienin. Kesä oli keskimääräistä sateisempi ja viileämpi. KESKALA hankkeen aineistosta tehtiin vuonna mm. tieteellinen artikkeli, sekä Pro gradu tutkielmaa. Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna olivat n.. Muun kuin Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoituksen osuus oli %.
. Tausta ja tavoitteet Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa hanke (KESKALA ) käynnistettiin Helsingin yliopiston Bio ja ympäristötieteen laitoksella ja pääasiassa Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoittamana kesäkuun alussa. Hankkeen yleistavoitteena on määrittää keskeisimmät kalayhteisön tilaan vaikuttavat tekijät ja kehittää tämän tiedon pohjalta kalastuksen ja kalavesien hoidon strategia, joka ohjaa kalastusta kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja kehittää kalakantojen rakennetta myös kalastuksen kannalta hyvään suuntaan (kalantuotanto ohjautuu petokaloihin, saaliissa runsaasti suurikokoisia petokaloja, sivusaalis pieni). Kyseessä on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti biologisesti kestävän kalastuksen toteuttamisen periaatteisiin hauki, ahven ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa. Vuonna kohdejärvillä (kuva ) aloitettiin haukikantojen ( järveä) ja ahvenkantojen ( kahtia jaettu järvi) säätely erityyppisillä kalastustavoilla. Samalla seurattiin kalakannan ominaisuuksia (tiheys, rakenne, tuotanto ja ravinnonkäyttö), kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) kokoa ja rakennetta, sekä tehtiin vesistötutkimuksia (a klorofylli, ravinteet ja fysikaaliskemialliset ominaisuudet). Kenttätyöt tehtiin Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan ja kalantutkimuksen (RKTL), Helsingin yliopiston Bio ja ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin Biologisen aseman (BA) yhteistyönä. Kuva. KESKALA hankkeen Evon kohdejärvet ja niiden sijainti.. Tutkimustoiminta. Kalastotutkimukset.. Merkintä takaisinpyynti Merkintä takaisinpyynnin tarkoituksena oli selvittää ahven, hauki ja särkikannan suuruus ja rakenne tutkimusjärvillä. Ahvenen ja hauen merkintä aloitettiin heti jäiden lähdettyä (. 9..) pyytämällä kaloja katiskoilla ja vannerysillä (taulukko ). Pääosa katiskoista oli Evolla valmistettuja (pistehitsattu ja kuumasinkitty verkko, silmäkoko, x, mm ja langanvahvuus,9 mm). Havaskatiskoita (mallit Lokka ja Teho) oli yhteensä. Rysät olivat valtaosin Kivikankaan valmistamia luokkirysiä (pituus, m, pyyntikorkeus: 9 cm, solmuväli mm, kpl vanteita, Ø cm, kpl nieluja). Myös muutamia pienempiä Evolla valmistettuja luokkirysiä oli käytössä. Ahventen pyyntiä jatkettiin kunnes saatiin riittävän tarkka tiheysarvio (9 %:n luottamusvälit alle % tiheysarviosta, kuva ). Vuonna jäät lähtivät jonkin verran edellisvuotta (..) myöhemmin.
Haukia pyydettiin merkittäväksi rysä ja katiskapyynnin lisäksi pitkin kesää heittokalastamalla muun tutkimustoiminnan ohessa. Myös varsinainen takaisinpyynti tehtiin heittokalastamalla viikolla. Särjen merkintä takaisinpyynti tehtiin Majajärvellä.9.. ja Haukijärvellä... Särkiä merkittiin Majajärvellä yhteensä 9 ja Haukijärvellä yksilöä. Särjet nukutettiin ennen merkintää (MS ) ja osa särjistä ( yksilöä) sumputettiin ( vrk) käsittelyn aiheuttaman kuolevuuden arvioimiseksi. Taulukko. Ahventen ja haukien merkintä takaisinpyynnin ajoittuminen, pyyntiponnistus ja merkittyjen kalojen määrä vuonna. Merkittyjen haukien määrässä on mukana koko avovesikauden uudet merkityt (viikot ). Järvi Pvm Katiska, kpl Katiska, pyyntivrk Katiska, pyyntivrk/ha Vannerysät, kpl Merkityt ahvenet, kpl Merkityt ahvenet kpl/ha Merkityt hauet, kpl Merkityt hauet kpl/ha IVA_a...., 9, IVA_m....,9,....,,.... 9,9 9 9....., 9,.... 9,, Yhteensä...., 9 9. Merkinnässä ahvenilta, särjiltä ja pieniltä hauilta (< cm) leikattiin vasemman vatsaevän kärjestä n. ¼ pois. Yli cm hauet merkittiin yksilöllisellä T bar merkillä merkintäputkessa. Myös IVAlla aloitettiin haukien merkintä. Kaikki merkityt ahvenet ja särjet mitattiin senttimetrin sekä hauet millimetrin tarkkuudella järvi ja päivämääräkohtaisesti. Hauilta otettiin lisäksi suomunäyte kylkiviivan ja peräaukon väliltä. Uusia haukimerkkejä (T bar) kiinnitettiin yhteensä kappaletta ( kpl, ). DNA näytteitä (vatsaevän kärki) kerättiin IVAn ahvenilta ( x kpl) sekä Hauki, Maja, Hoka ja Haarajärven hauilta ( kpl). Nämä näytteet analysoidaan myöhemmin, kun useamman vuoden aineisto on koossa. Saalis merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Kokonaissaaliit, pyydyskohtaiset saaliit, sekä merkittyjen ja merkitsemättömien osuudet laskettiin. Tiheysarviot laskettiin ahvenelle ( cm) Schnabel menetelmällä, sekä särjelle ( cm) ja hauelle ( cm) Petersenin (Chapman muunnos) menetelmällä. Alle senttiset hauet jätettiin pois laskelmista, koska tämänkokoiset haukia saatiin takaisinpyynnissä hyvin vähän. Yksilöllisen merkinnän ansiosta haukikannan tiheysarviot oli mahdollista tehdä sekä kevään kutupyynnistä että viikon takaisinpyynnin saaliista. Vuosina ja merkittyjen kokonaismäärästä vähennettiin % arvioidun vuosikuolleisuuden sekä merkkien irtoamisen huomioimiseksi. Myös poistosaalis huomioitiin viikon arviota laskettaessa... Poistopyynti Kestäväksi kalastukseksi (KK) KESKALA hankkeessa oletettiin hauen kohdalla välimittasäätely, jossa kalojen annetaan kutea vähintään kerran (alamitta) ja suurimmat, geneettiseltä perimältään parhaimmat yksilöt rauhoitetaan kalastukselta (ylämitta). Ei kestäväksi kalastukseksi (EKK) oletettiin pyynti, joka kohdentuu juuri sukukypsyyden saavuttaviin ja sitä suurempiin yksilöihin (Taulukko ). Pyyntiponnistukseksi sekä EKK että KK kalastuksessa asetettiin puolet pyynnin kohteena olevan osakannan biomassasta. Hauen alamitaksi asetettiin cm, koska yleinen sukukypsyyden alaraja kohdejärvillä näyttäisi naarailla olevan n. 9 cm. Ylämitta asetettiin senttiluokkaan (n. % vuosina saaduista hauista on ollut tätä suurempia) eli, cm ja sitä suuremmat hauet vapautettiin. Ylämittaa voidaan tarkistaa järvien kokojakauman muuttuessa.
Hauen kalastussäätelyä toteutettiin neljällä järvellä, joista kahdella oli suhteellisen suuri haukitiheys (Maja ja, n. yks./ha) ja kahdella suhteellisen pieni haukitiheys (Hauki ja, n. yks./ha). Suuren tiheyden järvillä toisella toteutettiin KK () ja toisella EKK kalastusta (). Pienen tiheyden järvistä Haukijärvellä toteutettiin KK ja Hokajärvellä EKK kalastusta. Pyynnin kohteena olevan kannan osan biomassaksi arvioitiin Hauki, Maja, Hoka ja Haarajärvellä (), (), () ja kg ( kg/ha) vuosina (keskiarvo). Näiden perusteella arvioidut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Pyyntiponnistus tarkistetaan vuosittain ja kalastustapa vaihdetaan, kun kalastuksen vaikutukset ovat selvästi näkyvissä. Hauet poistettiin pääasiassa keväällä MT pyynnin ohessa sekä myöhemmin kesällä uistinpyynnillä ja verkoilla. Ahvenen kohdalla käytettiin ylämittasäätelyä (KK) tai kokorajoituksia ei ollut (EKK, taulukko ). IVA_m puolella asetettiin ahvenelle ylämitta senttiluokkaan, eli, cm ahvenet ( aineiston perusteella n. % kannasta) vapautettiin. Ahvenen kalastussäätelyä toteutettiin Ison Valkjärven (IVA) kummallakin puoliskolla eri tavoin. Koska IVA_a puolen ahvenmäärä ja keskikoko oli keväällä hivenen suurempi kuin mökkipuolella, IVA_a puolella tehtiin EKK kalastusta ja IVA_m puolella KK kalastusta, jotta saavutettaisiin selvemmät vasteet populaatioissa. Kalastuksen kohteena olevan osakannan biomassaksi arvioitiin autiopuolella kg ( kg/ha, koko biomassa) ja mökkipuolella kg ( kg/ha, < cm biomassa). Näiden perusteella arvioidut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Ahventen poistopyynti tehtiin heti MT pyynnin jälkeen keväällä, katiskoilla ja verkoilla pyrkien saamaan mahdollisimman tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Taulukko. Hauen kalastuksen koejärjestelyt järvittäin. Käsittelyt vaihdetaan neljän vuoden kuluttua, mikäli vasteet ovat selvästi nähtävillä. EKK = ei kestävä ja KK = kestävä kalastus. Saalistavoite tarkistetaan vuosittain ja suhteutetaan biomassaan ( saalistavoitteet vain suuntaa antavia). Vuosi Käsittely Alamitta Ylämitta Järvi, saalistavoite (kg) EKK,, KK,, EKK,, KK,, Taulukko. Ahvenen kalastuksen koejärjestelyt Isolla Valkjärvellä. Käsittelyt vaihdetaan kolmen vuoden kuluttua, mikäli vasteet ovat selvästi nähtävillä. EKK = ei kestävä ja KK = kestävä kalastus. Saalistavoite tarkistetaan vuosittain ja suhteutetaan biomassaan ( saalistavoitteet vain suuntaa antavia). Vuosi Käsittely Ylämitta Allas Saalistavoite (kg) EKK IVA_a KK IVA_m EKK IVA_m KK IVA_a.. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli tutkia kalaston suhteellista runsautta ja rakennetta loppukesällä. Nordic verkkokoekalastukset tehtiin joka toinen viikko krt/järvi.... välisenä aikna. Pyyntiaika oli n. h (illasta aamuun). Koekalastuksissa käytettiin ositettua satunnaisotantaa: järvet jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (litoraali <m, >m pinta ja pohja), joiden sisällä pyyntipaikat arvottiin. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven kokoon ja syvyyteen (taulukko ). Saalis lajiteltiin, mitattiin ( cm:n luokat), punnittiin, merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Aineistosta laskettiin kokonais ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (lkm tai g /verkko) kullekin järvelle. Taulukko. Verkkokoekalastuksen pyyntiponnistus (verkkoyöt) kohdejärvillä. Osassa järviä verkkoja ei laskettu > m:n syvyyteen pohjalle hapettomuuden vuoksi.
<m >m Järvi pohja pinta pohja yhteensä 9 Iso Mustajärvi 9 Valkea Kotinen IVA_a IVA_m yhteensä.. Kasvu ja ravintotutkimukset Kasvututkimusten tarkoituksena on selvittää kalojen kasvunopeus eri elinvaiheessa sekä laskea kalakannan tuotanto. Ravintotutkimuksissa selvitetään eri kalalajien käyttämän ravinnon määrä ja laatu, jotta voidaan arvioida ravinnonkulutus sekä saalistuksen vaikutus ravintoeläimiin. Ahvenen kasvutietoja on analysoitu vuodelta (yhteensä yksilöä, järveä) ja tulokset on esitetty vuosiraportissa. Ahvenen takautuva kasvu on tarkoitus määrittää noin kolmen vuoden välein. Hauen takautuvaa kasvua on määritetty yhteensä yksilöstä. Tulokset esitetään tässä raportissa. Lisäksi on suoria kasvumittauksia 9 uudelleen pyydetystä yksilöstä. Särjen takautuvan kasvun määrityksiä on tehty yksilöstä ja tulokset esitetään tässä raportissa. Ahvenen ja särjen ravintonäytteet otettiin kohdejärviltä kolme kertaa verkkopyynnin yhteydessä. Saalis pakastettiin myöhempää analysointia varten. Hauen ravintotietoja kerättiin pitkin avovesikautta poistosaaliista. Laboratoriossa pakastetut näytteet sulatettiin, mahalaukku (ahven ja hauki) tai suolen ensimmäinen kolmannes (särki) irrotettiin ja sisältöä tarkasteltiin binokulaari mikroskoopin alla. Täyteisyys (asteikko ) ja eri ravintokohteiden osuudet arvioitiin. Ahvenen kiduskannen luut (operculum) ja kuuloluut (otoliitti), sekä hauen ja särjen suomut ja hartian lukkoluut (cleithrum) preparoitiin myöhempää iänmääritystä varten. Tähän mennessä ravintonäytteitä on analysoitu kaikilta järviltä ahvenen osalta vuosilta ja ( ja 9 näytettä) sekä IVA:lta vuodelta (+9 näytettä). Särjen ravintoa on tutkittu 9 yksilöstä vuoden aineistosta (n =,, ja Hauki, Maja, Hoka ja Haarajärvellä), tulokset esitetään tässä raportissa. Hauen mahanäytteitä on saatu vain yksilöstä ( ) ja hauen osalta ravintotuloksia esitetään myöhemmin, kun aineistoa on kertynyt enemmän... Haukiemon koon vaikutus mädin ja poikasten määrään ja laatuun Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten poikastuotto ja ominaisuudet ovat riippuvaisia emokalan koosta hauella, sekä samalla tutkia millä muilla emokalan ominaisuuksilla on vaikutusta em. tekijöihin. Kokeen hauet kalastettiin Haara, Maja ja Hokajärvestä.... välisenä aikana samoilla pyydyksillä kuin merkintä takaisinpyynnissä (ks...). Tarkoitus oli hedelmöittää samaan aikaan kaksi mahdollisimman erikokoista naarasta yhden vakiokokoisen koiraan maidilla. Kuturyhmän kalat olivat samasta järvestä. Kutu ajoittui suhteellisen pitkälle aikavälille ja kalantulo oli vaihtelevaa, minkä vuoksi aina ei saatu hedelmöitettyä kahden naaraan mätiä kerralla. Sopivan mittaisia koiraita oli sen sijaan hyvin saatavilla. Molempien sukupuolten sukutuotteet lypsettiin omaan lasiastiaan, jonka jälkeen maiti ( µl) annosteltiin pipetillä mädin päälle ja sekoitettiin varovasti mädin joukkoon. Naarailta pyrittiin ottamaan g mätiä jokaiseen kasvatuserään. Lisäksi lypsetystä mädistä otettiin mätinäyte mädin laadun tutkimista varten. Mädin
laadun vertailuun käytettiin lähinnä mätijyvän kuivapainoa, koska sitä pidetään parhaana mädin laadun indikaattorina (Murry ym. ). Mäti haudottiin sihtisaaveissa altaassa, jossa oli vaihtuva vesi. Mädin kehittymistä seurattiin jatkuvasti, ja ensimmäisistä vastakuoriutuneista poikasista otettiin mahdollisimman pian tarvittavat näyte erät. Pituus ja kuivapainomittauksiin otettiin molempiin kpl erä, ja nälkiintymiskokeeseen, jossa tutkittiin poikasten selviytymistä pelkän ruskuaispussiravinnon varassa, otettiin poikasta. Kun kaikki näytteet oli otettu ja kaikki poikaset kuoriutuneet, poikasten kokonaismäärän selvittämiseksi loput poikaset laskettiin ottamalla pipetillä sopiva erä poikasia valkoiselle kertakäyttölusikalle, josta ne oli helppo laskea. Nälkiintymiskoe tehtiin litran lasipurkeissa, joihin laitettiin yksi litra µm planktonhaavilla suodatettua vettä. Lasipurkeissa oli suodatinkankaasta tehdyt kannet joiden tarkoitus oli estää hyönteisten ym. mahdollisen ravinnon joutuminen astioihin. Poikaset valittiin ensimmäisen päivän kuoriutujista satunnaisesti. Poimiminen tapahtui pipetin avulla siten, että ensin imettiin varovasti sopiva määrä poikasia pipettiin, mistä ne siirrettiin ensin lusikan päälle laskentaa varten ennen laittamista nälkiintymisastioihin. Poikasten tilanne tarkastettiin joka päivä aamulla klo sekä illalla klo 9. Tarkastuksessa mitattiin veden lämpötila sekä happipitoisuus. Lämpötilaa seurattiin kokeen aikana myös em. lämpötilaloggereilla. Koe päättyi kun astian kaikki poikaset olivat kuolleet. Nälkiintymisenkeston mittarina aineistoa käsiteltäessä käytettiin poikaserän mediaanihavainnon päiväastesummaa, eli sitä hetkeä jolloin puolet erän poikasista oli kuollut. Koe päättyi kun astian kaikki poikaset olivat kuolleet... Pohjaeläimet Pohjaeläinnäytteenoton tarkoituksena on selvittää kaloille käytettävissä olevan ravinnon määrää ja laatua sekä tässä tapahtuvia muutoksia hankkeen edetessä. Pohjaeläinnäytteitä otettiin putkinoutimella (Kajak, näyteala cm ) viikolla (Hauki, Maja, Hoka ja ) sekä Isolta Valkjärveltä viikoilla,,,, ja (taulukko ). Viikolla näytteet otettiin kaikilta järviltä kolmesta litoraalipisteestä (kolme nostoa/piste). Ison Valkjärven tehostettu näytteenotto liittyi ahvenkannan ja pohjaeläinyhteisön vuorovaikutuksia käsittelevään Pro gradu työhön. Isolta Valkjärveltä näytteitä otettiin järven molemmilta puolilta, m syvyydestä kolmesta eri pisteestä sekä yhdestä pisteestä syvyyksiltä,, ja m. Lisäksi viikolla otettiin ylimääräistä näytettä sulkasääskentoukkien alueellisen jakautumisen selvittämistä varten. Näytteet siivilöitiin, mm siivilän (sankoseula) läpi pakastusrasioihin. Laboratoriossa näytteissä olevat pohjaeläimet poimittiin pinsetillä valkoiselta alustalta kohdevalossa ilman suurentavia apuvälineitä ja ryhmiteltiin (ks. kuva ). Jokainen rinnakkaisnäyte käsiteltiin erillisenä ja säilöttiin lopuksi % denaturoidulla alkoholiliuoksella. Näytteiden tarkemmat määritykset sekä biomassaarviot valmistuvat kevään 9 aikana. Biomassa arviota varten eläimet punnitaan ryhmittäin analyysivaa alla, g tarkkuudella (säilötty märkäpaino). Ryhmäkohtaisia biomassoja määritettäessä käytetään jaottelua sulkasääsket (Chaoboridae), surviaissääsket (Chironomidae) ja muut. Taulukko. Pohjaeläinnäytemäärät vuonna. Viikolla otetut alueelliset näytteet koostuivat kahdesta rinnakkaisnostosta. Kaikki muut näytteet koostuivat kolmesta rinnakkaisnostosta. IVA_a IVA_m Haukij. Majaj. Hokaj. Haaraj. Syvyys (m) Vko, Alueellinen 9
. Eläinplankton Eläinplanktonnäytteet otettiin kertaa heinä elokuussa (Hauki, Maja, Hoka, ) ja kertaa touko syyskuussa (Iso Valkjärvi). Syvännepisteestä otettiin haavilla ( µm) yksi nosto ja litoraalista nostoa (taulukko ). Näytteet huuhdottiin purkkeihin ja kestävöitiin (formaliini). Näytteistä määritettiin lajit ja lajien pituudet mitattiin ( yksilöä / laji / näyte). Samalla otettiin sulkasääskinäytteet ( rinnakkaista haavinostoa syvännepisteestä kunakin näytteenottokertana), joiden tulokset esitetään myöhemmin. Lisäksi kerättiin ulpukanlehtiä..,..,..,.. ja.. Isolta Valkjärveltä. Jokaisena ajankohtana kerättiin kolme lehteä kummaltakin puolelta järveä (autio ja mökkipuoli), joista määritettiin lehtien pinta ala, Sida vesikirppujen tiheydet ja niiden pituudet. Taulukko. Eläinplanktonnäytteenotto kohdejärvillä (viikot,,, 9,,,, ja 9). Paikka IVA_a IVA_m Yhteensä Näytteet litoraali / kerta syvänne yhteensä. Veden laatu Vedenlaatuseurannan tarkoituksena on selvittää kalojen elinympäristössä olevaa luontaista vaihtelua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia tutkimuksen edetessä. RKTL ja BA seurasivat kohdejärvien veden laatua kevättalvella ja syystäyskierron aikaan ( näyte/järvi/ajankohta). Näytteet otettiin kevättalvella syvännepisteestä (pinta ja pohjanäyte) ja syksyllä rantavedestä (vakiopaikka). Näytteistä määritettiin alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väriluku ja ph, sekä kokonaistyppi (TN), kokonaisfosfori (TP), K, Na, Ca, Mg, Mn, Fe ja happipitoisuudet (jälkimmäinen vain kevättalvella). Kasvukauden aikainen (touko syyskuu) näytteenotto tapahtui Bio ja ympäristötieteen laitoksen toimesta ja siihen sisältyi TP, TN ja klorofylli a näytteet, sekä happi, ph ja lämpötilaprofiilin (YSI sondi) ja näkösyvyyden mittaukset syvännepisteestä kertaa kesässä (taulukko ). TP, TN ja klorofylli a näytteet analysoitiin Bio ja ympäristötieteen laitoksen laboratoriossa. Lämpötila loggerit tallensivat automaattisesti puolen tunnin välein kohdejärvien lämpötilatiedot syvännepisteestä m syvyydeltä ajanjaksolla...9. Taulukko. Kasvukaudenaikainen vedenlaatuseuranta kohdejärvillä (havaintokerrat) sisältäen vesinäytteenoton, sondauksen ja näkösyvyysmittaukset. Järvi Syvyys Näytteet Sondaus Näkösyvyys Iso Mustajärvi IVA_a 9 IVA_m 9 Yhteensä
. Tutkimustulokset. Kalastotutkimukset.. Merkintä takaisinpyynti Vuonna kokonaissaalis merkintä takaisinpyynnissä vaihteli välillä ) ja ahvenia merkittiin 9 kpl/ha ( ). Merkittyjen kalojen osuus saaliissa kasvoi melko tasaisesti pyynnin edetessä ja nousi prosenttiin (kuva ). Iso Valkjärven osalta saaliissa on mukana ahvenen poistopyynti (.. alkaen), josta aiheutuu myös merkittyjen kokonaismäärän alenema. Saaliin lkm / merkittyjen kokonaismäärä 9.. 9........ Saalis Merkittyjen osuus Merkittyjen kokonaismäärä 9.............. 9.. 9............ 9........ IVA_a................ 9.. 9.... 9.... 9.............. 9.... IVA_m........ Päivämäärä Kuva. Ahvenen ( cm) pvm kohtainen lkm saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä järvessä (kertymä) keväällä........... 9.............. 9...... Merkittyjen osuus (%)
Koiraat Lukumäärä / ha 9 IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Naaraat IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Kuva. Ahvenkannan tiheysarvio (lukumäärä / ha) kohdejärvillä merkintä takaisinpyynnillä arvioituna (Schnabelin menetelmä) vuosina. Yläkuvassa koiraiden ja alakuvassa naaraiden arviot ja niiden 9% luottamusvälit. Arvioitu ahventiheys (koirastiheys x ) vuonna oli suurin Majajärvellä, yksilöä hehtaarilla (kuva ). Tiheysarvio nelinkertaistui vuoteen verrattuna ja oli kaksinkertainen vuoteen verrattuna. Vaikka ero edellisvuoteen on suuri ja tiheysestimaatti melko epätarkka (cl9%: %, +% estimaatista), suuri tiheyden kasvu on hyvin todennäköistä ja selitettävissä. Pituusjakaumien (kuva ) perusteella näyttäisi, että nuoria yksilöitä (todennäköisesti vuosiluokkia ) rekrytoitui runsaasti kutupopulaatioon Majajärvellä. Saaliissa oli poikkeuksellisen paljon 9 cm sukukypsiä naaraita, jotka koiraita nopeakasvuisempina lienevät vuosiluokkaa. Seuraavaksi suurin ahventiheys ( yks./ha) oli Ison Valkjärven a puolella. Kummallakin puoliskolla (IVA m yks./ha) ahventiheys oli suunnilleen samalla tasolla kuin edellisvuonna ja pituusjakaumien huiput siirtyivät hivenen eteenpäin. Haukijärvellä ahventiheys ( yks./ha) pieneni jonkin verran edellisvuodesta, pituusjakauman huippu pysyi paikallaan cm:ssä. Hokajärvellä ahventiheys oli lähes sama kuin edellisvuonna, vaikka pituusjakauman muoto muuttui selvästi: 9 cm huippu siirtyi cm:iin ja cm huippu suli pois. Haarajärvellä pituusjakauma pysyi lähes identtisenä verrattuna edellisvuoteen, mutta tiheysarvio kaksinkertaistui ollen suurin tähän mennessä ( yks./ha). 9
Ahven Ahven naaras koiras naaras n = koiras n = 9 naaras n = koiras n = Ahven Ahven naaras n = koiras n = 9 naaras n = koiras n = Osuus kokonaissaaliista (%) Ahven naaras n = koiras n = 9 Ahven naaras n = koiras n = IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven naaras n = koiras n = naaras n = koiras n = IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven naaras n = koiras n = naaras n = 9 koiras n = Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (%) merkintä takaisinpyynnin saaliissa (ei sisällä uudelleen pyydettyjä). Naaraat ja koiraat (sis. juveniilit) merkitty eri rasterein. Mitattujen kokonaismäärä on ilmoitettu.
Ahven Ahven naaras n = koiras n = naaras n = koiras n = Osuus kokonaissaaliista (%) Ahven naaras n = koiras n = Ahven naaras n = 9 koiras n = Kuva. jatkoa. Ahven naaras n = koiras n = Pituus (cm) Ahven naaras n = 9 koiras n = Taulukko. Hauen ( cm) merkintä takaisinpyynnin saalis vuonna. Saalis=ajankohdan kokonaissaalis, M=merkittyjen määrä, em = merkitsemättömien määrä, Mtot=merkittyjen kokonaismäärä takaisinpyynnin alkaessa (vuotuinen kuolleisuus (+irronneet merkit) arvioitiin %:ks), M%=merkittyjen osuus kokonaissaaliista, Mtot= lopussa järvessä olevien merkittyjen haukien arvioitu kokonaismäärä (kaikki yksilöllisesti merkityt kuolleet), kevät = viikot, syksy = viikko. Järvi Aika Saalis M em Mtot M% Mtot IVA_a kevät syksy, IVA_m kevät syksy, Hauki kevät 9, syksy Maja kevät, syksy 9, Hoka kevät, syksy 9, Haara kevät, syksy, 9
Vuonna kokonaishaukisaalis ( cm) vaihteli välillä 9 kpl (IVA_a ). Merkittyjen osuus oli kevään ja kesän takaisinpyynneissä vaihteli välillä (, taulukko ). Hokajärvellä merkittyjen osuus oli varsin pieni, vaikka merkittyjen kokonaismäärä oli suhteessa samaa luokkaa kuin muillakin järvillä. IVA:lta puolestaan saatiin paljon palautuksia huolimatta vähäisestä merkittyjen määrästä. Vuoden haukitiheysarvio ( cm yksilöt, Petersenin menetelmä) oli suurin Hokajärvellä syksyllä, mutta estimaatti oli pienen saaliin ja vähäisen merkittyjen määrän vuoksi epäluotettava (kuva ). Kevään tarkempi estimaatti oli selvästi alempi ( yks. /ha) vaikkakin suurempi kuin edellisinä vuosina. Majajärven tiheysestimaatti oli sekä kevään, että syksyn arvion perusteella n. yks./ha. Tiheysarvio on kasvanut hieman jokaisella arviointikerralla. Samoin Haarajärvellä kevään ja syksyn estimaatit olivat hyvin lähellä toisiaan ja aikaisempien arvioiden keskivaiheilla (n. yks./ha). Haukijärven tiheysarvio oli yks./ha ja hivenen suurempi kuin aikaisemmin. Yleisesti voidaan todeta, että poistopyynti ei näkynyt vielä syksyllä minkään järven tiheysestimaatissa, kuin ehkä estimaatin epätarkkuuden kasvamisena. Hauen lkm arvio Hauen tiheysarvio Kpl Kpl/ha s kv ks kv s s kv ks kv s s kv ks kv s s kv ks Hauki Maja Hoka Haara kv s s kv ks kv s s kv ks kv s s kv ks kv s s kv ks kv s Hauki Maja Hoka Haara Kuva. Kohdejärvien haukikannan ( cm) lukumäärä ja tiheysarvio (kpl/ha) sekä arvioiden 9% luottamusvälit merkintä takaisinpyynnin perusteella (Petersenin menetelmä).. s=syksy (viikot ), kv=kevät (viikot 9), ks=kesä (viikot ). Hokajärvelle ei voitu laskea arviota kesän, eikä Haukijärvelle syksyn takaisinpyyntien perusteella. Pituusjakaumien (kuva ) perusteella hauet olivat keskimäärin suurimpia Haukijärvellä ja pienimpiä Haarajärvellä ja Isolla Valkjärvellä. Huolimatta keskimääräisen haukikoon pienuudesta, yli 9 cm haukia saatiin Haarajärveltä ja Isolta Valkjärveltä. Haukijärveltä saatiin ensimmäistä kertaa < cm haukia, mikä saattaa merkitä haukisaaliin kasvua tulevaisuudessa. Majajärvellä pituusluokka cm oli selvästi runsain viime vuoden sijaan ja nuoria yksilöitä näyttäisi rekrytoituvan populaation vuosittain suhteellisen paljon. Myös IVA:lla hauen poikastuotanto vaikuttaisi suurelta. Hokajärvellä kokojakauma oli aikaisempaa selvemmin keskittynyt keskikokoisiin yksilöihin ja huippu oli cm haukien kohdalla. Haarajärvellä haukien keskikoko oli hieman aikaisempaa pienempi, vaikkakin kokojakauman huippu on aina ollut cm haukien kohdalla.
Hauki n = 9 Hauki n = 9 Osuus kokonaissaaliista (%) Hauki n = 9 Hauki n = 9 Hauki n = 9 Hauki n = 9 IVA_a Hauki n = 9 Pituusluokka (cm) IVA_m Hauki n = 9 Kuva. Haukien pituusjakauma (%, cm pituusluokat) kohdejärvillä (IVA vain ). Aineistossa on kaikki kenttäkauden aikana pyydetyt haukiyksilöt (kukin kertaalleen). Jakauma kuvaa kevään tilannetta (viikot ). Tämän jälkeen pyydettyjen haukien pituudesta on poistettu kasvuaineiston perusteella arvioitu lisäkasvu.
Osuus kokonaissaaliista (%) Hauki n = 9 9 Hauki n = 9 Hauki n = 9 9 Pituusluokka (cm) Hauki n = 9 Hauki n = 9 Hauki n = 9 Kuva. jatkoa. Särjen merkintä takaisinpyynti tehtiin Majajärvellä ja Haukijärvellä. Takaisinpyynnin saaliissa Majajärvellä ( yksilöä) merkittyjen osuus oli, %. Haukijärvellä vastaavat luvut olivat yksilöä ja, %. Majajärven merkinnästä aiheutuvaksi kuolleisuudeksi arvioitiin sumputuksessa %, mikä oli selvästi aiempaa pienempi arvio. Särkien keskikoko (, cm) Majajärven MT pyynnissä olikin jonkin verran edellisvuotta (, cm) suurempi. Haukijärvellä kuolleisuus oli Majajärveä suurempi arviolta % ja keskikoko pienempi, cm. Jopa cm särkiä saatiin Haukijärveltä saaliiksi. Särkien määräksi Majajärvessä arvioitiin yksilöä (Petersen, CL 9%: ) ja tiheydeksi yks./ha ( ). Arvio on selvästi pienempi kuin syksyllä (9 yks./ha), mutta jonkin verran suurempi kuin, varsin epätarkka, arvio ( yks./ha). Haukijärven särkikannan koon arvioitiin olevan 9 yksilöä (9 9) ja tiheyden yks./ha (9 9)... Poistopyynti Hauen kalastuksessa asetettu saalistavoite saatiin täytettyä Hauki, Maja ja Hokajärvellä. Näiden järvien saalis suhteessa tavoitteeseen oli /, / ja / kg. Sen sijaan Haarajärvellä saalis oli vain 9 kiloa ja saalistavoitteesta ( kg) jäätiin 9 kg. Suuresta pyyntiponnistuksesta huolimatta välimittaan ( cm) sopivia haukia oli suhteellisen vähän (% kaikista havaituista) suhteessa saalistavoitteeseen, joka asetettiin aikaisempien vuosien havaintojen perusteella. Muilla järvillä mittaan sopivia haukia oli % kaikista havaituista. Haarajärven saalista on mahdollista vielä kasvattaa jään päältä tapahtuvalla syöttikoukkukalastuksella. Lisäksi Haarajärveltä poistettiin välimitan ulkopuolelta haukia haukiemotutkimuksiin tai sivusaaliina yhteensä kg, jolloin kokonaissaalis oli kg. Myös Majajärveltä poistettiin mittarajoitusta ( cm) pienempiä haukia, mutta vain g.
Lukumääräisesti mitan täyttäviä (ja mitan ulkopuolisia) haukia poistettiin Hauki, Maja, Hoka ja Haarajärveltä, (), ja () kappaletta. Haarajärvellä valtaosa poistetuista hauista oli juuri alamitan täyttäviä (kuva ). Muilla järvillä poistettujen haukien pituudet jakautuivat tasaisemmin eri kokoluokkiin. Lukumäärä 9 9 9 9 Pituus (cm) Kuva. Poistettujen haukien pituusjakaumat sekä ala ja ylämitta (katkoviiva) kohdejärvillä. Isolla Valkjärvellä ahvenia alettiin poistaa keväällä heti merkintä takaisinpyynnin jälkeen.. alkaen. Poistopyynnin saalis oli 9 kg IVA_a puolella ja kg IVA_m puolella ja asetetut saalistavoitteet ( ja kg) saatiin täytettyä. Muun tutkimustoiminnan ohessa kummaltakin puolelta kalastettiin vielä kg ahvenia. Lukumääräisesti kokonaissaalis oli kpl IVA_a puolella ja kpl IVA_m puolella. Asetettu ylämitta onnistuttiin pitämään kohtalaisesti, IVA_m puolen kokonaissaaliissa oli > cm ahvenia % ja IVA_a puolella 9% (kuva ). Poistosaaliin lukumäärästä oli naaraita IVA_a puolella % ja IVA_m puolella 9 %, saaliin painosta vastaavat osuudet olivat % ja %, joten toteutettu kalastus on paitsi koko myös sukupuolivalikoivaa.
IVA_a naaras koiras Lukumäärä IVA_m Pituusluokka (cm) Kuva. Poistettujen ahventen pituusjakaumat sukupuolittain Isolla Valkjärvellä. IVA_m puolella ahventen ylämitta oli senttiluokassa (katkoviiva)... Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaaliit vuonna vaihtelivat välillä 9 g ja kpl/verkko (kuva 9). Painoltaan suurin kokonaisyksikkösaalis saatiin Valkea Kotiselta, missä saalis oli selvästi aikaisempia vuosi suurempi johtuen sekä ahvenen että hauen kasvaneesta saaliista. Ahvenen lukumääräsaalis kasvoi myös edellisvuodesta, mutta jäi pienemmäksi kuin vuonna. Valkea Kotisen saaliissa kaikki ahvenkokoluokat olivat melko tasaisesti edustettuina, ja keskipaino sekä yksikkösaalis muita järviä suuremmat. Ison Mustajärven kokonaisyksikkösaalis oli painoltaan lähes Valkea Kotisen tasolla ja lukumääräisesti suurin. Isossa Mustajärvessä on verkkosaaliin perusteella särkeä erittäin runsaasti ja selvästi enemmän kuin muissa järvissä. Särjen painosaalis kasvoi ja lukumääräsaalis laski hieman edellisvuodesta. Särkisaalis säilynee jatkossakin suurena, sillä myös huonosti pyydystettäviä kesänvanhoja ( cm) särkiä oli saaliissa, mikä viittaa suureen vuosiluokkaan. Sekä painoltaan, että lukumääräisesti suurin saalis saatiin Isolta Mustajärveltä, jossa kaikkien lajien saalis oli edellisvuotta suurempi. Varsinkin särjen lukumääräyksikkösaalis kasvoi, johtuen osittain pienten kokoluokkien rekrytoitumisesta pyyntiin (kuva ), mutta myös pyydystettävyyden kasvusta. Haarajärvellä lkm yksikkösaalis oli toiseksi suurin. Kolmanneksi suurin lkm yksikkösaalis oli Haukijärvellä, vaikka saalis pieneni puoleen edellisvuodesta. Varsinkin ahvensaalis vähentyi Haukijärvellä ja pieniä kokoluokkia (toisin kuin kevään katiskapyynnissä) saatiin edellisvuotta vähemmän (kuva ). Hokajärvellä ahvensaalis oli hieman pienempi kuin edellisinä vuosina. Majajärvellä ahvensaalis puolestaan kasvoi. Ison Valkjärven mökkipuolella kokonaisyksikkösaalis oli toiseksi suurin; saalista kasvattivat kolme isoa särkeä (paino 9 g, kasvutietojen perusteella tuotu/vaeltaneet muualta, kasvukautta IVAssa) sekä yksi siika ( g). Yksikkösaalis (paino ja lkm) oli pienin Ison Valkjärven autiopuolella.
9 Ahven Siika Särki Lahna Suutari Hauki Made Salakka Sorva Särkilahna g/verkkoyö IVA_autioIVA_mökki Iso M VaKo kpl/verkkoyö IVA_autioIVA_mökki Iso M VaKo Kuva 9. Verkkokoekalastusten lajikohtaiset paino ja lukumääräsaaliit (g ja kpl / verkko) tutkimusjärvillä. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna.
Ahven Ahven 9 9, Ahven Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9 Ahven 9 Ahven 9 9 Ahven Ahven 9 9 Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina.
Ahven Ahven 9 9 Ahven Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9 Ahven 9 Ahven 9 9 Ahven Ahven 9 9 Pituus (cm) Kuva. jatkoa 9
IVA, autio Ahven, IVA, mökki Ahven 9 9, IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9 IVA, autio Ahven 9 IVA, mökki Ahven 9 9, IVA, autio IVA, mökki Ahven Ahven 9 Pituus (cm) 9 Kuva. jatkoa
Valkea Kotinen Ahven 9 Iso Mustajärvi Ahven,.9 Valkea Kotinen Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9, Iso Mustajärvi Ahven 9 Valkea Kotinen Ahven 9 9 Iso Mustajärvi Ahven Valkea Kotinen Ahven 9 9 Pituus (cm) Kuva. jatkoa
Särki Särki 9 9 9 9 9 9 Särki Särki Osuus kokonaissaaliista (%) 9 9 9 Särki 9 9 9 Särki 9 9 9 9 9 9 Särki 9 9 9 Pituus (cm) Särki 9 9 9 Kuva. Särjen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina.
Särki Särki Iso Mustajärvi Särki 9 9 9 9 9 9 9 9 9 Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Osuus kokonaisaaliista (%) 9 9 9 Särki 9 9 9 9 9 9 Särki 9 9 9 9 9 9 Iso Mustajärvi Särki Särki Särki 9 9 9 9 9 9 9 9 9 Pituus (cm) Kuva. jatkoa.
9 < > <.. Särjen ravinto vuonna Suurimman osuuden särjen ravinnosta kohdejärvillä muodostivat kasvimateriaali (sis. siitepölyn), sekä Bosmina ja Daphnia vesikirput (kuva ). Haarajärvellä kasviravinnon osuus oli korostuneempi kuin muilla järvellä, jopa suurempi kuin eläinplanktonravinnon. Myös Majajärvellä kasviravinnon osuus oli suuri, mutta pääosan ravinnosta muodostivat vesikirput. Haukijärvellä tärkeimmät ravintokohteet olivat Bosmina ja kasvimateriaali. Hokajärvellä särjen ravinto oli suhteellisen tasaisesti painottunut eri kohteisiin eläinplanktoniin, kasvimateriaaliin ja detritukseen. Verrattaessa erikokoisten särkien ravintoa < cm särjille eläinplankton oli tärkeintä ravintoa, cm särjillä pohjaeläinten, kasvimateriaalin ja detrituksen osuus ravinnosta oli selvästi suurempi. Kasviravinnon osuus oli suurimmillaan toukokuussa johtuen siitepölyn suuresta määrästä ravinnossa. Eläinplankton oli tärkein ravintokohde kesä elokuussa. Detrituksen osuus ravinnosta kasvoi kasvukauden edetessä. Täyteisyysosuus (%) 9 9 Touko Kesä Heinä Elo < > < > cm < > < > Touko Kesä Heinä Elo < > < > < cm > < > 9 9 Touko Kesä Heinä Elo < > < > < cm > < > Touko Kesä Heinä Elo < > < > < cm > < > Bosmina Daphnia Muu eläinplankton Vesiperhosen toukka Muut pohjaläimet Pintahyönteiset Kasvimateriaali Detritus Kuva. Särjen ravinto tutkimusjärvillä touko elokuussa kokoluokittain vuoden aineiston perusteella... Hauen ja särjen kasvu Hauen kasvu kohdejärvillä oli keskimäärin hidasta,,,, ja 9 vuoden ikäisten haukien pituus oli,, 9,,,, 9, ja, cm. Kasvunopeudessa oli kuitenkin suuria eroja ja nopeimmin kasvavan yksilön () vastaavat pituudet olivat,;,;,9;, ja,9 cm. Hauen keskimääräinen kasvu oli nopeinta Haara ja Majajärvellä ja hitaampaa Hokajärvellä (kuva ). Haukijärvellä ja Isolla Valkjärvellä aineisto on niin vähäinen, että saadut tulokset muita järviä hitaammasta kasvusta ovat epävarmoja. Särjenkään kasvu kohdejärvillä ei ollut nopeaa,,,, ja 9 vuotiaat särjet olivat keskimäärin,;,;,;, ja, cm. Järvien välillä kasvussa ei ollut kovin suuria eroja (kuva ). Majajärvellä kasvu oli jonkin verran nopeampaa ja Haarajärvellä hitaampaa keskimääräiseen verrattuna.
9 n = 9 n = 9 9 9 9 9 n = 9 n = 9 Pituus (cm) 9 9 9 9 9 IVA_a n = 9 IVA_m n = 9 9 9 9 Kuva. Hauen yksilölliset ja keskimääräiset (harmaa viiva) takautuvasti määritetyt kasvut kohdejärvillä. Ikä, n =, n =, n=, n = Pituus (cm) 9 ikä Kuva. Särjen keskimääräiset takautuvasti määritetyt kasvut kohdejärvillä. Hajontajanat kuvaavat 9% luottamusvälejä.
.. Haukiemon koon vaikutus mädin ja poikasten määrään ja laatuun Tämän aineiston perusteella mätijyvän kuivapainolla, poikasten pituudella, suhteellisella poikasten lukumäärällä sekä poikasten nälkiintymisensiedolla näyttäisi olevan parhaat arvot keskikokoisilla emoilla (kuva ). Kuitenkin kaikkien kokeen emojen mädin laatu oli riittävää jonkinasteiseen poikastuotantoon ainakin mädin kuivapainon perusteella. Kasvunopeuden (ln pituus / ln pituus ) ja mädin kuivapainon välillä ei ollut havaittavissa minkäänlaista korrelaatiota. Mädin ja poikasten laadun huippu näyttäisi aineistossamme osuvan noin cm ja ikävuoden kohdalle. Muissa tutkimuksissa mädin laadun heikkenemistä iän myötä ei ole aina havaittu, minkä on esitetty johtuvan kalastuskuolevuudesta; tutkimuspopulaatioissa ei ole välttämättä ollut saatavilla niin vanhoja kaloja että niiden mädin laatu olisi alkanut heikentyä (Nikolsky 9). Meidänkin tutkimuksessa suurimpien kalojen saaminen osoittautui hankalaksi, mikä osaltaan heikentää tulosten luotettavuutta. Huomionarvoista on, että myös nuorimmassa kutevien naaraiden ikäluokassa ( vuotiaat) mädin laatu oli riittävää elinkelpoisten poikasten tuottamiseen. Aineiston pienin naaras oli vain mm ( v, kuva ), mikä on pienimpiä sukukypsiä haukinaaraita mitä kirjallisuudesta löytyy. Aineiston vanhimman onnistuneesti hedelmöitetyn emon ( vuotta) mädistä syntyi poikasia. Myös 9, cm ( v.) naaras lypsettiin ja hedelmöitettiin, mutta on mahdotonta sanoa johtuiko hedelmöittymisen epäonnistuminen mädin vai maidin laadusta. Kyseisen naaras löytyi kuolleena rysästä ja koiras oli ollut pitkään sumputuksessa, eikä siltä saatu lypsettyä kunnolla maitia... Mätijyvän kuivapaino (mg)....... R =. Emon pituus (mm) Poikaspituus (mm) 9. 9....... Emon pituus (mm) Poikasten suht. määrä päiväastesumma Emon pituus (mm) Emon pituus (mm) Kuva. Mädin kuivapaino, vastakuoriutuneen poikasen pituus, poikasten suhteellisen lukumäärä (poikasia / g mätiä) sekä poikasen nälkiintymisensieto (päiväastesumma, jolloin % kuolleita) näyttäisi olevan parhaimmillaan keskikokoisilla emoilla.
Mädin määrästä ei saatu luotettavia arvioita koska lypsyvaiheessa oli mahdotonta tietää, oliko kala ehtinyt jo laskea osan mädistään. Muiden tutkimusten perusteella mädin määrän ja emon koon välillä on positiivinen korrelaatio (Spanovskaya & Solininova 9). Esimerkiksi Warta joella tehdyssä tutkimuksessa todettiin naarashauen koon selittävän % yksilöiden välisestä fekunditeetin vaihtelusta (Ba bura & Koszalinski, 99). Yhteenvetona alustavista tuloksista voisi todeta, että laadullisissa lisääntymisominaisuuksissa parhaat arvot oli keskikokoisilla yksilöillä. Vaihtelu oli kuitenkin sen verran pientä että laadullisten tekijöiden merkitys saattaa jäädä vähäiseksi luonnonoloissa hauen tapauksessa. Nälkiintymisensieto vaihteli poikaserien välillä päiväasteen välillä. Poikasten selviytyivät yllättävän pitkään ilman ulkopuolista ravintoa, eikä havaittua päiväasteen eroa huonoimman ja parhaan arvon välillä voi pitää kovin merkittävänä. Nälkiintymiseen kuoleminen ennen ulkopuolisen ravinnon saamista ei vaikuta kovin todennäköiseltä vastakuoriutuneiden haukien keskuudessa. Mätijyvän kuivapaino näyttää tämänkin tutkimuksen perusteella hyvältä mädin laadun mittarilta, koska sillä näyttäisi olevan jonkinasteista positiivista korrelaatiota poikasen painon (r =,, P =,) ja poikasen nälkiintymisensiedon (r =,9, P =,) kanssa. Kuva. Ruskuaispussipoikasia nälkiintymiskokeessa (vasemmalla) ja aineiston pienin emohauki Majajärvestä pyydystetty, cm pitkä yksilö.. Pohjaeläimet.. Pohjaeläinmäärät ja yhteisörakenne Haara, Hauki, Hoka ja Majajärvellä vuonna Suurin keskimääräinen pohjaeläinten kokonaistiheys havaittiin Majajärvellä, noin yks./m, ja pienin Hokajärvellä, noin yks./m (kuva ). Haara ja Haukijärven yksilötiheydet olivat yks./m. Ylivoimaisesti runsain ryhmä kaikilla järvillä oli surviaissääsken toukat (Chironomidae). Niiden osuus koko yksilömäärästä vaihteli ja % välillä ollen suurin Majajärvellä ja pienin Hokajärvellä. Muita melko runsaina esiintyneitä ryhmiä olivat päivänkorennot (Ephemeroptera), vesiperhoset (Trichoptera), vesisiira (Asellus aquaticus) ja vesipunkit (Acari).
Tiheys (yks./m ) Acari Asellus aquaticus Chironomidae Ephemeroptera Ostracoda Sialidae Trichoptera Muut Haara Hauki Hoka Maja Kuva. Pohjaeläinten yksilömäärät Haara, Hauki, Hoka ja Majajärvellä, m:n syvyydessä vuonna. Tiheydet on laskettu kolmen näytteenottopisteen ( rinnakkaista/piste) keskiarvona. Ryhmään muut lukeutuvia taksoneita ovat Ceratopogonidae, Bivalvia, Odonata ja Oligochaeta... Pohjaeläinmäärät ja yhteisörakenne Isolla Valkjärvellä vuonna Isolla Valkjärvellä pohjaeläinyhteisö oli.. suoritetun näytteenoton perusteella molemmilla runsaimmillaan rannan tuntumassa (kuva ). Puolen metrin syvyydessä yksilömäärät olivat 9 yks./m. Yksilömäärät sekä löydettyjen ryhmien lukumäärät laskivat syvyyden kasvaessa. Runsain ryhmä molemmilla puolilla, m:n syvyydessä olivat surviaissääsken toukat, mutta m:n syvyydessä sulkasääsken toukat (Chaoborus) esiintyivät runsaimpina. Syvyyksissä, ja m havaittiin myös melko runsaasti päivänkorennon ja vesiperhosen toukkia.
IVA_M Yksilömäärä (kpl/m) Asellus aquaticus Chaoboridae Chironomidae Ephemeroptera Sialis sp. Trichoptera Muut, IVA_A Yksilömäärä (kpl/m) Asellus aquaticus Chaoboridae Chironomidae Ephemeroptera Sialis sp. Trichoptera Muut, Syvyys (m) Kuva. Pohjaeläinten yksilömäärät Isolla Valkjärvellä... Syvyyden, m tulos perustuu kolmen näytepisteen keskiarvoon ( nostoa/piste). Muut syvyydet perustuvat yhteen näytepisteeseen. Ryhmän muut lukeutuvia taksoneita ovat Acari, Pisidium ja Odonata. Alustavien tulosten perusteella tehty vertailu vuosien ja välillä antaa viitteitä siitä, että pohjaeläinten määrät kahden metrin syvyydessä ja syvänteessä olisivat laskeneet (kuva 9). Litoraalissa tulokset ovat ristiriitaisia, sillä järven mökkipuolella kokonaisyksilömäärä on kasvanut ja autiopuolella vähentynyt. Ahvenen poiston vaikutusten arviointi vaatii kuitenkin aineiston tarkempaa käsittelyä ja esimerkiksi biomassassa ja lajistossa tapahtuneiden muutosten tarkastelua. 9
IVA M Muut Sialidae Asellus Trichoptera Kpl/m Ephemeroptera Oligochaeta Chaoboridae Chironomidae. m m m IVA A Muut Sialidae Asellus Trichoptera Ephemeroptera Oligochaeta Kpl/m Chaoboridae Chironomidae. m m m Kuva 9. Pohjaeläinten yksilömäärät Isolla Valkjärvellä ja. Tulokset on laskettu.. ja.. poimintavaiheen alustavien määritysten perusteella. Syyvyyden, tiedot perustuvat kolmeen erilliseen näytepisteeseen ( nostoa/piste) ja syvyydet ja m yhteen näytepisteeseen. Pohjaeläinten yksilömäärät litoraalivyöhykkeessä olivat alkukesällä selvästi matalammat kuin loppukesällä (kuva ). Autiopuolella kesän suurimmat yksilömäärät havaittiin syyskuun alun näytteenotossa, mutta mökkipuolella pohjaeläimet olivat runsaimmillaan elokuun puolivälin tienoilla. Surviaissääsken toukat olivat koko kesän ajan yksilömäärältään vallitseva ryhmä.
IVA_A IVA_M Yksilömäärä (yks./m ) Chironomidae Sialidae Trichoptera Ephemeroptera Yhteensä.......... 9.................9........... 9.................9. Kuva. Pohjaeläinten yksilömäärän vaihtelu Isolla Valkjärvellä, metrin syvyydessä...9.. Tulokset perustuvat poimintavaiheessa tehtyihin alustaviin määrityksiin.. Eläinplankton Eläinplanktonin biomassasta vuonna suurimman osuuden muodostivat hankajalkaiset (Copepoda) Haara ( %), Hoka ( %), Maja (9 %) ja Haukijärvessä ( %). Iso Valkjärvellä vesikirppujen (Cladocera) osuus eläinplanktonin biomassasta oli suurempi kuin hankajalkaisten osuus (autiopuolella 9 % ja mökkipuolella %). Calanoida heimon hankajalkaiset olivat biomassan perusteella merkittävin eläinplanktonryhmä Hoka, Haara, ja Haukijärvessä. Tärkeimmät eläinplanktonheimot tai suvut olivat Iso Valkjärven mökkipuolella Cyclopoida heimon hankajalkaiset, Majajärvessä Bosmina suvun vesikirput ja Iso Valkjärven autiopuolella Ceriodaphnia suvun vesikirput (kuva ). Vesikirppujen biomassat olivat pienentyneet vuosista ja Hoka, Hauki ja Majajärvessä. Iso Valkjärven autiopuolella havaittiin selvä vesikirppujen biomassan kasvu vuodesta vuoteen. Hankajalkaisten biomassoissa ei havaittu merkittäviä eroja vuosien välillä. Eläinplanktonlajistossa huomattiin muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Hoka ja Haarajärvessä Daphnia suvun vesikirppujen osuus eläinplanktonista oli kasvanut (kuva ). Majajärvessä Daphnia vesikirppujen osuus oli vähentynyt ja Bosmina suvun vesikirppujen osuus lisääntynyt. Huomattavin ero oli kuitenkin Iso Valkjärven autiopuolella, jossa Bosmina, ja Ceriodaphnia sukujen vesikirppujen osuudet olivat lisääntyneet. Vastaavasti Iso Valkjärven mökkipuolella Ceriodaphnia vesikirppujen osuus oli pienentynyt vuodesta ja Bosmina suvun vesikirppujen osuus kasvoi hieman. Hankajalkaisten ryhmässä Calanoida heimon osuus oli lisääntynyt Hoka, Haara ja Haukijärvessä vuosista.
% % % % % % % % % % % jun jul aug jun jul aug jul aug % jun jul aug jun jul aug jul aug % % % % % % % % % % % jun jul aug jun jul aug jul aug % jun jul aug jun jul aug jul aug IVA A IVA M % % % % % % % % % % Cyclopoida Calanoida Cladocera muut Daphnia spp. Bosmina spp. % jun jul aug jun jul aug % jun jul aug jun jul aug Kuva. Eläinplankton lajiston osuudet Hoka, Haara, Hauki, Maja ja Isossa Valkjärvessä vuosina. Eläinplanktoniin kohdistuvaa saalistuspainetta voidaan arvioida vesikirppujen kokojakaumien perusteella. Mitä pienempiä vesikirput keskimäärin ovat, sitä suurempi saalistuspaine niihin kohdistuu kalojen taholta. Vesikirppujen keskimääräinen koko kasvoi vuosista Hoka ja Haukijärvessä. Ison Valkjärven autiopuolella ja Majajärvessä vesikirppujen keskimääräinen koko kasvoi vuodesta. Vesikirppujen pituusluokkajakaumien (kuva ) perusteella havaitaan, että Haara, Hauki ja Majajärvessä suurikokoisimpien yksilöiden määrä väheni vuosista.
9 9 9 IVA A 9 IVA M 9 9 Kuva. Vesikirppujen kokojakaumat Haara, Hoka, Hauki, Maja ja Iso Valkjärvessä vuosina. IVA A IVA M jun jul aug jun jul aug jun jul aug jun jul aug Cladocera muut Daphnia spp. Bosmina spp. Kuva. Iso Valkjärven vesikirppujen biomassat vuosina. Autiopuolella (IVA A) poistettiin puolet koko ahvenkannan biomassasta ja mökkipuolella (IVA M) puolet < cm biomassasta vuonna. Vuonna ahvenen poistopyyntiä ei tehty. Ison Valkjärven autiopuolella, jossa kalastettiin ei kestävästi vesikirppujen biomassa kasvoi huomattavasti vuoteen verrattuna (kuva ). Mökkipuolella vastaavaa muutosta ei tapahtunut. Vastaavasti vesikirppujen pituusluokkien kokojakaumasta (kuva ) havaitaan, että Iso Valkjärven
autiopuolella vesikirput olivat kalastussäätelyn jälkeen suurempia kuin ennen säätelyn aloittamista. Mökkipuolella pituusjakaumissa ei tapahtunut selvää muutosta. Ulpukanlehdistä määritetyt Sida vesikirppujen tiheydet vuonna erosivat vuoden tiheyksistä. Iso Valkjärven autiopuolella Sida vesikirppuja oli ulpukanlehdissä vuonna keskimäärin, yksilöä / cm ja, yksilöä/cm vuonna. Mökkipuolella vastaavasti vuonna Sidavesikirppujen tiheys oli, yksilöä/cm ja 9 yksilöä/cm vuonna. Ulpukanlehtiin kiinnittyneiden Sida vesikirppujen koko oli suurempi Ison Valkjärven autiopuolella kuin mökkipuolella (kuva ). Vuosien välillä ei ollut merkittävää eroa. lukumäärä IVAM IVAA pituus (µm) Kuva. Ulpukanlehtiin kiinnittyneiden Sida vesikirppujen kokojakaumat Iso Valkjärven autio (IVAA) ja mökkipuolella (IVAM) vuonna. Ulpukanlehtiin kiinnityneet Sida vesikirput olivat keskimäärin suurempia kuin vapaassa vedessä uivat (kuva ) sekä Ison Valkjärven autio että mökkipuolella. lukumäärä Vapaana uivat Kiinnittyneet pituus (µm) Kuva. Ulpukanlehtiin kiinnittyneiden ja vapaana uivien Sida vesikirppujen pituusjakaumat vuonna Iso Valkjärvessä.
. Veden laatu Kesä oli vähintään yhtä sateinen kuin, ja valunta ja järvien veden pinta oli korkeampi verrattuna vuosiin. Kesä oli myös viileä. Esim. pintaveden keskimääräinen lämpötila kesä syyskuussa Majajärvellä oli vain,, kun se vuonna oli, ja vuonna 9, ºC. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuonna oli edellisvuosien tapaan suurin Isolla Mustajärvellä (vain havaintokertaa) ja pienin Hokajärvellä (kuva ). Haukijärvellä pitoisuus kasvoi jälleen aiempiin vuosiin verrattuna. Mahdollisia syitä tähän ovat sateisen kesän suuri ravinnevirtaama sekä majavan padonrakennustoiminta. Myös muilla kohdejärvillä kokonaisfosforipitoisuus kasvoi edellisvuodesta. Hauki ja Majajärven pitoisuuksissa on poikkeuksellinen piikki.. 9 9 9 9 kesä talvi kesä ka 9 9 9 9 TP ( g/l) 9 9 9 9 9 Iso Mustajärvi 9 9 9 9 9 9 9 9 Iso Valkjärvi_autio 9 9 9 9 Iso Valkjärvi_mökki 9 9 9 9 9 Kuva. Kokonaisfosforipitoisuus kohdejärvillä vuosina kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä.