Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2011

Transkriptio

1 Mikko Olin, Satu Estlander, Joni Tiainen ja Hannu Lehtonen... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta Tiivistelmä Vuonna Evon kohdejärvillä jatkettiin alkanutta hauki- ja ahvenkantojen säätelyä. Haukikantaa säädeltiin kahdella eri tavalla: välimittasäätelyllä (- cm, Hauki- ja ) ja alamittasäätelyllä (Maja- ja ). Ahvenkantaa säädeltiin Isolla Valkjärvellä: IVA_m puolella ylämittana oli cm, IVA_a puolella mittarajoitusta ei ollut. Tavoitteena oli poistaa puolet kalastuksen kohteena olevasta osakannasta. Lisäksi kohdejärvillä ja näiden vertailujärvillä seurattiin kalastoa, pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja veden laatua. Pääjärvellä ja Katumajärvellä tehtiin verkkokoekalastukset ja kalastustiedustelut; Pääjärvellä lisäksi aikuisten kuhien nuolimerkintä. Merkintä-takaisinpyynnin perusteella kevään ahventiheys kohdejärvillä vaihteli välillä - yks. / ha (Iso Mustajärvi- Ison Valkjärven IVA_m -puoli) ja haukitiheys välillä - kpl/ha (-). Ahvenen tiheysarvio kasvoi moninkertaiseksi IVA_m puolella runsaan vuosiluokan tultua kutukypsäksi vuotta myöhemmin kuin IVA_a -puolella. Hauen alamittasäätelyn järvillä arvioitu biomassa pieneni edelleen Hokajärvellä, mutta kasvoi Majajärvellä uusien vuosiluokkien tultua pyyntikokoisiksi. Välimittasäätelyn järvillä haukibiomassa kasvoi tai pysytteli edellisvuoden tasolla. Ahvenpoistopyynnin tavoitesaaliit saatiin täytettyä Isolla Valkjärvellä. Haukipoistopyynnin saalistavoitteet saatiin tavoitettua vain Haukijärvellä, muilla järvillä tavoitteesta saavutettiin n. 7 %. Ahvenen yksikkösaalis verkkokoekalastuksissa oli välillä -9 kpl (Iso Mustajärvi - ) ja -7 g / verkko (IVA_a - Valkea-Kotinen). Vastaavat särkisaaliit olivat -7 kpl (IVA - Iso Mustajärvi) ja - g / verkko (IVA - ). Isolla Valkjärvellä tehokas ahvenen kalastus näkyy ahvenen verkkosaaliin pienenemisenä varsinkin IVA_a -puolella, jossa kalastus kohdistui koko ahvenkantaan. Pohjaeläintulokset vuodelta viittaavat siihen, että varsinkin pohjaeläintiheys olisi laskenut vuoden 9 huipun jälkeen, johtuen vuoden voimakkaan ahvenluokan siirtymisestä osittain pohjaeläinravintoon. Pohjaeläinten kokonaisbiomassa on kuitenkin edelleen alkutilannetta korkeampi. Isolla Valkjärvellä vesikirppuyhteisö on alkanut palautua vuoden 9 pienten ahventen runsauden aiheuttamasta notkahduksesta. Vesikirppujen keskikoko on suurentunut kummallakin puolella ja biomassa biomassa kasvanut IVA_a -puolella. Kalastustiedustelujen perusteella tiheiden verkkojen käyttö on Pääjärvellä ja Katumajärvellä vähentynyt suositusten mukaisesti, mikä mahdollisesti on edistänyt kuhasaaliin kasvua Katumajärvellä. KESKALA-hankkeen aineistosta painettiin tieteellinen artikkeli ja hyväksyttiin painettavaksi. Satu Estlander väitteli aiheena kalojen välinen kilpailu ja vuorovaikutussuhteet humusjärvissä. Teemu Karhusen Pro gradu -tutkielma valmistui: Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä. Hanketta esiteltiin useilla kansainvälisillä ja kotimaisilla foorumeilla. Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna olivat n.. Muun kuin Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoituksen osuus oli 9 %. Hankkeeseen osallistui tutkijaa / tutkimusharjoittelijaa.

2 Sisällysluettelo. Tausta ja tavoitteet.... Tutkimustoiminta.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Poistopyynti..... Verkkokoekalastukset..... Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä.... Eläinplankton.... Veden laatu.... Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Tutkimustulokset Kalastotutkimukset Merkintä-takaisinpyynti Verkkokoekalastukset.... Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä.... Eläinplankton..... Lajisto..... Kokojakaumat.... Veden laatu..... Pää- ja Katumajärven kalastustiedustelut koskien vuosia 9 ja..... Katumajärven verkkokoekalastus Julkaisut ja tiedottaminen.... Kulut ja osallistujat...

3 . Tausta ja tavoitteet Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa -hanke (KESKALA -) käynnistettiin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella ja pääasiassa Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoittamana kesäkuun alussa. Hankkeen yleistavoitteena on määrittää keskeisimmät kalayhteisön tilaan vaikuttavat tekijät ja kehittää tämän tiedon pohjalta kalastuksen ja kalavesien hoidon strategia, joka ohjaa kalastusta kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja kehittää kalakantojen rakennetta myös kalastuksen kannalta hyvään suuntaan (kalantuotanto ohjautuu petokaloihin, saaliissa runsaasti suurikokoisia petokaloja, sivusaalis pieni). Kyseessä on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti biologisesti kestävän kalastuksen toteuttamisen periaatteisiin hauki-, ahven- ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa. Vuonna kohdejärvillä (kuva ) jatkettiin vuonna alkanutta haukikantojen ( järveä) ja ahvenkantojen (kahtia jaettu Iso Valkjärvi) säätelyä erityyppisillä kalastustavoilla. Samalla seurattiin kalakannan ominaisuuksia (tiheys, rakenne, tuotanto ja ravinnonkäyttö), kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) kokoa ja rakennetta, sekä tehtiin vedenlaatututkimuksia (a klorofylli, ravinteet ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet). Kenttätyöt tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan- ja kalantutkimuksen (RKTL), Helsingin yliopiston Ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin Biologisen aseman (BA) yhteistyönä. Kuva. KESKALA-hankkeen Evon kohdejärvet ja niiden sijainti.. Tutkimustoiminta. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Merkintä-takaisinpyynnin (MT-pyynti) tarkoituksena oli seurata muutoksia ahven ja haukikannan koossa ja rakenteessa. Vuonna selvitettiin ensimmäistä kertaa myös Ison Mustajärven ahventiheyttä merkintä-takaisinpyynnin avulla. Merkintä aloitettiin heti jäiden lähdettyä (7.-..) pyytämällä kaloja katiskoilla ja vannerysillä (taulukko ). Pääosa katiskoista oli Evolla valmistettuja (pistehitsattu ja kuumasinkitty verkko, silmäkoko,7 x,7 mm ja langanvahvuus,9 mm). Haarajärvellä käytettiin myös Kivikankaan valmistamia havaskatiskoita (mallit Lokka kpl ja Teho 9 kpl). Rysät olivat Kivikankaan valmistamia luokkirysiä (pituus, m, pyyntikorkeus: 9 cm, solmuväli - mm, kpl vanteita, Ø - cm, kpl nieluja). Ahventen pyyntiä jatkettiin kunnes saatiin riittävän tarkka tiheysarvio (9 %:n luottamusvälit alle % tiheysarviosta). Haukia pyydet-

4 Taulukko. Ahventen ja haukien merkintä-takaisinpyynnin ajoittuminen, pyyntiponnistus ja merkittyjen kalojen määrä vuonna. Merkittyjen (T-bar) haukien määrässä on mukana koko vuoden uudet T-bar merkityt yksilöt (viikot 7-). Järvi Pvm Katiska, kpl Katiska, pyyntivrk Katiska, pyyntivrk/ha Vannerysät, kpl Vannerysät, vrk Vannerysät, vrk/ha Merkityt ahvenet, kpl Merkityt ahvenet kpl/ha IVA_a ,9, IVA_m ,, , - 9, , -, ,7, ,9 9-, Iso Mustajärvi..-..,, 79 Yhteensä / ka , -, 7 7 Merkityt hauet, kpl tiin merkittäväksi rysä- ja katiskapyynnin lisäksi pitkin kesää uistinpyynnillä muun tutkimustoiminnan ohessa. Merkinnässä ahvenilta, särjiltä ja pieniltä hauilta (< cm) leikattiin oikean vatsaevän kärjestä n. ¼ pois. Yli cm hauet merkittiin yksilöllisellä T-bar -merkillä merkintäputkessa. Kaikki merkityt ahvenet ja särjet mitattiin senttiluokittain sekä hauet millimetrin tarkkuudella järvi- ja päivämääräkohtaisesti. Hauilta otettiin lisäksi suomunäyte kylkiviivan ja peräaukon väliltä. Uusia haukimerkkejä (T-bar) kiinnitettiin yhteensä 7 kappaletta (- kpl, Hauki-). DNA-näytteitä (vatsaevän kärki) kerättiin IVAn ahvenilta ( x kpl) sekä Hauki-, Maja-, Hoka ja Haarajärven hauilta (- kpl) yhteensä kpl. Nämä näytteet analysoidaan myöhemmin, kun kaikkien vuosien aineisto on koossa. Merkintä- takaisinpyyntiaineistosta laskettiin kunkin lajin kokonaissaaliit, pyydyskohtaiset saaliit, sekä merkittyjen ja merkitsemättömien osuudet. Tiheysarviot laskettiin ahvenelle ( 7 cm) Schnabel menetelmällä ja hauelle ( cm) Petersenin (Chapman -muunnos) -menetelmällä. Alle cm pituiset hauet jätettiin pois laskelmista, koska tämänkokoisia haukia saatiin takaisinpyynnissä hyvin vähän. Yksilöllisen merkinnän ansiosta haukikannan tiheysarviot oli mahdollista tehdä kevään rysäja katiska, sekä syksyn uistinpyynnin saaliista. Vuosina - merkittyjen kokonaismäärästä vähennettiin % arvioidun vuosikuolleisuuden sekä merkkien irtoamisen huomioimiseksi. Myös poistosaalis huomioitiin syksyn arviota laskettaessa... Poistopyynti Hauen kalastuksessa vertailtiin alamitta- ja välimittasäätelyä. Välimittasäätelyssä kalojen annetaan kutea vähintään kerran (alamitta cm) ja suurimmat, geneettiseltä perimältään oletettavasti parhaimmat yksilöt rauhoitetaan kalastukselta (ylämitta cm). Alamittasäätelyssä pyynti kohdistuu kaikkiin sukukypsyyden saavuttaneisiin yksilöihin (alamitta cm, taulukko ). Pyyntiponnistukseksi sekä alamitta- että välimitta-kalastuksessa asetettiin puolet pyynnin kohteena olevan osakannan biomassasta. Hauen kalastussäätelyä toteutettiin neljällä järvellä, joista kahdella oli haukikalastuksen alkaessa suhteellisen suuri haukitiheys (Maja- ja, n. yks./ha) ja kahdella suhteellisen pieni haukitiheys (Hauki- ja, n. yks./ha). Suuren tiheyden järvillä toisella toteutettiin välimitta- () ja toisella alamitta-kalastusta (). Pienen tiheyden järvistä Haukijärvellä toteutettiin välimitta ja Hokajärvellä alamitta -kalastusta. Tavoitesaalis arvioitiin kevään merkintä-takaisinpyynnin biomassa-arvion perusteella. Pyynnin kohteena olevan kannan osan biomassaksi arvioitiin Hauki-, Maja, Hoka- ja Haarajärvellä,, ja kg. Arvioitujen biomassojen ja

5 Taulukko. Hauen kalastuksen koejärjestelyt (alamitta / välimittasäätely) ja saalistavoitteet järvittäin vuonna. Saalistavoite on % kohteena olevan osakannan biomassasta (kevään arvio). Käsittely Alamitta Ylämitta Järvi, saalistavoite (kg) Alamitta -,, Välimitta,, kokojakaumien perusteella asetetut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Hauet poistettiin pääasiassa keväällä MT-pyynnin ohessa sekä myöhemmin kesällä ja syksyllä uistinpyynnillä ja verkoilla. Ahvenen kohdalla Ison Valkjärven IVA_m-puolella käytettiin ylämittasäätelyä, jossa, cm ahvenet vapautettiin (taulukko ). IVA_a -puolella kokorajoitusta ei ollut. Kalastuksen kohteena olevan osakannan biomassaksi arvioitiin.. IVA_a -puolella kg ( kg/ha, koko biomassa) ja IVA_m -puolella 7 kg ( kg/ha, < cm biomassa). Näiden perusteella arvioidut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Ahventen poistopyynti tehtiin heti MT-pyynnin jälkeen keväällä, katiskoilla ja verkoilla pyrkien saamaan mahdollisimman tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Taulukko. Ahvenen kalastuksen koejärjestelyt (ylämitta / ei kokorajoitusta) Isolla Valkjärvellä. Saalistavoite on % kohteena olevan osakannan biomassasta (kevään arvio). Käsittely Ylämitta Allas Saalistavoite (kg) Ylämitta - IVA_a Ei kokorajoitusta IVA_m.. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli tutkia kalaston suhteellista runsautta ja rakennetta loppukesällä. Nordic-verkkokoekalastukset tehtiin joka toinen viikko krt/järvi välisenä aikana (Valkea-Kotinen:.7. ja 7.9.). Pyyntiaika oli n. h (illasta aamuun). Koekalastuksissa käytettiin ositettua satunnaisotantaa: järvet jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (litoraali <m, >m pinta- ja pohjavyöhyke), joiden sisällä pyyntipaikat arvottiin. Alusveden ollessa hapeton >m pohjavyöhykkeeseen ei laskettu verkkoja. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven kokoon ja syvyyteen (taulukko ). Saalis lajiteltiin, mitattiin ( cm:n luokat) ja punnittiin. Aineistosta laskettiin kokonais- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (lkm tai g /verkko) kullekin järvelle. Taulukko. Verkkokoekalastuksen pyyntiponnistus (verkkoyöt) kohdejärvillä. Osassa järviä verkkoja ei laskettu > m:n syvyyteen pohjalle hapettomuuden vuoksi. <m >m Järvi pohja pinta pohja yhteensä Iso Mustajärvi - 9 Valkea-Kotinen - IVA_a IVA_m yhteensä 7 79

6 .. Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä Pohjaeläinnäytteenoton tarkoituksena on selvittää kaloille käytettävissä olevan ravinnon määrää ja laatua sekä niissä tapahtuvia muutoksia ahvenkalastuksen edetessä. Pohjaeläinnäytteitä otettiin putkinoutimella (Kajak) viikoilla 9.. järven molemmilta puolilta, m syvyydestä kolmesta eri pisteestä ( erillistä nostoa). Näytteet siivilöitiin, mm siivilän (sankoseula) läpi, pakastettiin ja poimittiin pääosin huhtikuussa. Myös kesällä (viikot ja ) otettiin pohjaeläinnäytteet, nämä analysoidaan talvella -.. Eläinplankton Eläinplanktonnäytteet otettiin Hauki-, Maja-, Hoka-, Haarajärvellä kertaa heinä-elokuussa ja Iso- Valkjärvellä kertaa kesä-syyskuussa sekä litoraalista että pelagiaalista (taulukko ). Järvien syvännepisteistä otettiin haavilla ( µm) yksi nosto ja litoraalista rinnakkaista nostoa. Näytteet huuhdottiin purkkeihin ja kestävöitiin formaliinilla. Näytteistä määritettiin lajit, lajien pituudet mitattiin ( yksilöä / laji / näyte) ja määritettiin eläinplanktonryhmien hiilibiomassat. Taulukko. Eläinplanktonnäytteenotto kohdejärvillä (viikot ja 7 vain IVA, sekä 9,, ja, kaikki järvet). Paikka IVA_a IVA_m Yhteensä Näytteet litoraali syvänne yhteensä. Veden laatu Vedenlaatuseurannan tarkoituksena on selvittää kalojen elinympäristössä olevaa luontaista vaihtelua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia tutkimuksen edetessä. RKTL ja BA seurasivat kohdejärvien veden laatua kevättalvella ja syystäyskierron aikaan ( näyte/järvi/ajankohta). Näytteet otettiin kevättalvella syvännepisteestä (pinta- ja pohjanäyte) ja syksyllä rantavedestä (vakiopaikka). Näytteistä määritettiin alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väriluku ja ph, sekä kokonaistyppi (TN), kokonaisfosfori (TP), K, Na, Ca, Mg, Mn, Fe ja happipitoisuudet (jälkimmäinen vain kevättalvella). Kasvukauden aikainen (touko-syyskuu) näytteenotto tapahtui Ympäristötieteen laitoksen toimesta ja siihen sisältyivät TP, TN ja klorofylli-a näytteet ja näkösyvyyden mittaukset syvännepisteestä (taulukko 7). Happi-, ph ja lämpötilaprofiili (YSI -sondi) määritettiin - kertaa kesä-lokakuussa. Happimittari ei toiminut.7. näytteenottokerralla. TP, TN ja klorofylli-a -näytteet analysoitiin Ympäristötieteen laitoksen laboratoriossa. Lämpötila-loggereita oli käytössä koko kesän kaikilla kohdejärvillä (, m syvyys), mutta Hokajärvellä ja IVA_m -puolella laitteen paristo loppui ennen aikojaan.

7 Taulukko 7. Kasvukauden aikainen vedenlaatuseuranta kohdejärvillä (havaintokerrat) sisältäen vesinäytteenoton, sondauksen ja näkösyvyysmittaukset. Järvi Ravinnenäytteet Sondaus Näkösyvyys 9 Iso Mustajärvi 9 IVA_a 7 IVA_m 7 Yhteensä 7 7. Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Pääjärven kalastustiedustelu lähetettiin vuonna 9 talouteen ja vuonna 9 talouteen myydyistä kalastusluvista koottujen osoitetietojen perusteella. Myytyjen pyydysmerkkien määrä (- merkkiä per hlö) oli 7 ja kpl vuosina 9 ja. Uistelulupia myytiin vastaavasti 77 ja kpl. Katumajärvellä tiedustelu lähetettiin ja 7 talouteen vuosina 9 ja lähes kaikille luvan lunastaneille. Tiedustelut koskivat vuosin 9- kalastusta ja niissä kysyttiin mm. pyyntiponnistusta eri pyyntivälineillä, saaliin määrää lajeittain kiloina ja kappaleina, sekä mielipiteitä kalastuksen säätelykeinoista. Pääjärvelle ja Katumajärvelle ei istutettu kuhaa vuonna, joten poikasvärjäyksiäkään ei enää tehty. Poikasvärjäyksiä tehtiin vuosina 7- ja tavoitteena on tutkia istutuksista peräisin olevien kuhien määrää suhteessa luontaiseen lisääntymiseen. Tuloksia saadaan kahden vuoden sisällä kun värjätyt kuhat ovat kasvaneet pyyntikokoisiksi. Lisäksi Pääjärvellä on vuosina 9- merkitty 9 kuhaa (- cm) enintään kertaa palautettavalla nuolimerkillä (selkäevän ruotojen väliin asetettava koodillinen muovilanka). Kuhat pyydettiin kylmän veden aikaan kalastamalla jigillä, merkittiin ja vapautettiin mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on tutkia paitsi itse menetelmää, myös eri pyydysten ja kalastajaryhmien saalisosuutta tiedustelun tueksi sekä alamittaisina tai muuten palautettujen kuhien selviämistä pyynnin rasituksista. Tähän mennessä merkittyjen kuhien palautuksia on tullut kpl. Pääjärvellä tehtiin standardinmukainen verkkokoekalastus, jonka tulokset on erillisessä raportissa toimitettu ministeriölle sen rahoittaman kuhatutkimuksen (MMM:n yhteistutkimushanke: Kuhan kalastuksen ohjaus ja sen ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset sisävesillä - ) puitteissa. Katumajärvellä tehtiin standardinmukainen verkkokoekalastus (pyyntiponnistus verkkoyötä), jonka tulokset esitetään tässä raportissa.. Tutkimustulokset. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Vuonna ahvenen kokonaissaalis merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä 9-7 kpl (Iso Mustajärvi-) ja ahvenia merkittiin - kpl (Iso Mustajärvi-). Merkittyjen kalojen osuus saaliissa oli pyynnin loppuvaiheessa -9 % (kuva ). Isolla Mustajärvellä ja Valkea- Kotisella merkittyjen osuus vaihteli paljon ja pyyntiä jouduttiin jatkamaan pitkään. Isolla Valkjärvellä poistopyynti alkoi.., mikä näkyy merkittyjen kokonaismäärän ja merkittyjen osuuden vähenemisenä. 7

8 IVA_a Saalis Merkittyjen kokonaismäärä Merkittyjen osuus IVA_m Saaliin lkm tai merkittyjen kokonaismäärä Iso Mustajärvi Päivämäärä Kuva. Ahvenen ( 7 cm) pvm-kohtainen lkm-saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä järvessä (kertymä) keväällä Valkea-Kotinen Merkittyjen osuus (%) 7 9 Koiraat Lukumäärä / ha IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Iso M VaKo Naaraat IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Iso M VaKo Kuva. Ahvenkannan tiheysarvio (lukumäärä / ha) kohde- ja kontrollijärvillä merkintä-takaisinpyynnillä arvioituna (Schnabelin menetelmä) vuosina -. Yläkuvassa koiraiden ja alakuvassa naaraiden arviot ja niiden 9% luottamusvälit.

9 Arvioitu ahventiheys (koirastiheys x ) vuonna oli suurin Ison Valkjärven IVA_m -puolella, yksilöä hehtaarilla (kuva ). Pääosa runsaasta vuosiluokasta tuli sukukypsäksi IVA_mpuolella, vuotta myöhemmin kuin IVA_a -puolella, mikä kasvatti tiheysarviota edellisvuodesta yhdeksänkertaiseksi. IVA_a -puolella tiheysarvio hieman laski edellisvuodesta, mutta oli silti kolmanneksi suurin kohdejärvillä. Ison Valkjärven kummallakin puoliskolla myös naaraiden tiheysarvio on moninkertaistunut ja osuus kokonaistiheysarviosta kasvanut, mikä voi olla populaatioiden vaste voimakkaalle kalastukselle lisääntymisen tehostumisen lisäksi. Voimakas kalastus on aiheuttanut myös keskimääräisen sukukypsyysiän ja -koon pienenemisen (kuva ). Ennen kalastuksen aloittamista keväällä 7- pääosa kutupopulaatiosta oli IVA_a -puolella - cm ja IVA_m - puolella - cm pituisia. Kun vuoden vuosiluokka tuli sukukypsäksi suurin osa kutupopulaatiosta oli IVA_a -puolella 9- cm ja IVA_m -puolella -9 cm pituisia. Ennen kalastuksen aloittamista alle cm kutevia naaraita ei tavattu kummallakaan puolella. Vuodesta lähtien -9 cm kutevat naaraat olivat tavallisia ja IVA_m -puolella havaittiin jopa -7 cm kutevia naaraita. Majajärven ahvenen tiheysarvio pieneni selvästi edellisvuodesta, mutta oli silti vielä korkeampi kuin muilla järvillä Iso Valkjärveä lukuun ottamatta. Naaraiden tiheysarvio kuitenkin kasvoi edellisvuodesta ja oli tutkimusjakson korkein. Ahvenen tiheysarvion lasku osuu yksiin haukiarvion kasvun kanssa (kuva ), joten tämä on yksi mahdollinen selitys ahvenen vähenemiselle. Runsaimmat ahvenen pituusluokat (kuva ) olivat edellisvuoden tapaan 9 ja cm, jotka koostunevat vuosiluokkien - yksilöistä; kasvu vaikuttaa siis hyvin hitaalta. Hoka- ja Haarajärvellä ahvenen tiheysarvio jatkoi kasvuaan, myös Haukijärvellä tiheysarvio kasvoi viime vuoden minimin jälkeen (kuva ). Pituusjakaumien huiput kasvoivat cm:llä em. järvillä. Ison Mustajärven ahvenen tiheysarvio oli kohdejärvien pienin ( yks./ha), mikä sopii hyvin yhteen verkkokoekalastusten saaliin kanssa (kuva 9). Ahvenen keskikoko oli hivenen keskimääräistä suurempi, pituusluokkien huippujen ollessa - cm kohdalla (kuva ). Valkea-Kotisella on melko tiheä ahvenkanta (lähes IVA_a -puoliskon tasolla), suurin osa ahvenista on 9- cm pituisia. 9

10 Ahven naaras koiras naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = 7 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven 7 naaras-n = 7 koiras-n = 9 Ahven 7 naaras-n = koiras-n = 7 Ahven 7 naaras-n = koiras-n = Ahven 7 naaras-n = 9 koiras-n = Osuus kokonaissaaliista (%) Ahven naaras-n = 7 koiras-n = Ahven 9 naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven 9 naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79 Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = 79 Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 9 79 Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = Ahven Ahven Ahven Ahven naaras-n = 9 koiras-n = naaras-n = koiras-n = 9 naaras-n = 7 koiras-n = 9 naaras-n = 9 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (%) merkintä-takaisinpyynnin saaliissa vuonna (ei sisällä uudelleen pyydettyjä). Naaraat ja koiraat (sis. juveniilit) merkitty eri rasterein. Mitattujen kokonaismäärä on ilmoitettu. Ahven naaras-n = 7 koiras-n = Ahven naaras-n = koiras-n = 9 79

11 Valkea-Kotinen Ahven naaras-n = 9 koiras-n = 9 > IVA, autio Ahven 7 IVA, mökki Ahven 7 Valkea-Kotinen Ahven 7 naaras-n = naaras-n = naaras-n = koiras-n = > Osuus kokonaissaaliista (%) IVA, autio Ahven naaras-n = 7 koiras-n = 9 79 IVA, autio Ahven 9 naaras-n = 9 koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = IVA, mökki Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = 9 > Valkea-Kotinen Ahven naaras-n = koiras-n = Valkea-Kotinen Ahven 9 naaras-n = 9 koiras-n = > IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Valkea-Kotinen Ahven naaras-n = 7 koiras-n = naaras-n = koiras-n = naaras-n = koiras-n = > IVA, autio Ahven naaras-n = 7 koiras-n = IVA, mökki Ahven naaras-n = koiras-n = Iso Mustajärvi Ahven naaras-n = koiras-n = Valkea-Kotinen Ahven naaras-n = 97 koiras-n = Pituus (cm) Kuva. jatkoa. Valkea-Kotisella cm ahventen pituuksia ei eritelty > Vuonna koko kauden kokonaishaukisaalis ( cm) merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä 7- kpl (IVA_a -). Merkittyjen osuus kevään ja syksyn takaisinpyynneissä vaihteli välillä - % ( - IVA_a, taulukko 9). Vuoden haukitiheysarvio (yks. / ha, cm yksilöt, Petersenin menetelmä) oli suurin alamittasäädellyllä ( cm) Majajärvellä syksyllä ( yks. / ha), ja se oli suurin tähän mennessä järvillä havaittu joskin melko epätarkka arvio (kuva ). Hauen tehokas kalastus näyttäisi lisänneen pienen hauen ( cm) määrää (kuva ) johtuen mahdollisesti paremmasta eloonjäännistä (vähentynyt kannibalismi) ja / tai kasvusta (vapautuneet resurssit). Sen sijaan > cm pituisten haukien määrä on Majajärvellä edelleen vähentynyt. Kevään tiheysarvio ( yks. /ha) oli samansuuruinen kuin kesän tiheysarvio. Kevään biomassa-arvio ( kg / ha) oli lähes kaksinkertainen kevääseen verrattuna, mikä johtuu cm pituisten haukien biomassan kasvusta. Toisella alamittasäädellyllä järvellä Hokajärvellä kevään tiheysarvio oli yks. /ha (kuva ) ja biomassa-arvio 7 kg / ha; kummatkin arvio pienenivät edelliskeväästä. Syksyn

12 tiheysarvio oli vielä pienempi yks. /ha. Tehokas kalastus näyttäisi vähentäneen haukitiheyttä ja - biomassaa Hokajärvessä, eikä pienten haukien runsastuminen ole korvannut poistettua määrää kuten Majajärvellä. Kalastuksen kohteena olleiden haukien (> cm) osuus kokorakenteesta on edelleen vähentynyt (kuva ). Välimittasäädellyn Haarajärven kevään tiheysarvio oli yks. /ha ja biomassa-arvio kg / ha (kuva ). Biomassa-arvio oli lähes samalla tasolla kuin keväällä, mutta tiheysarvio pieneni hieman. Haarajärven syksyn tiheysarvio oli hivenen pienempi kuin keväällä yks. / ha. Haukikannan kokorakenteessa ei ollut muutoksia vuoteen verrattuna, isot yksilöt (> cm) ovat edelleen edustettuina toisin kuin alamittasäädellyillä järvillä (kuva ). Haukijärvellä kevään tiheysarvio pysyi lähes edellisvuoden tasolla ( yks. / ha), mutta biomassa-arvio ( kg / ha) jatkoi kasvuaan ja oli suurin tähän mennessä kohdejärvillä havaittu. Suurikokoisten yksilöiden osuus oli edelleen korkeampi kuin ennen haukikalastuksen alkamista. Isolla Valkjärvellä IVA_a puoliskolla cm haukikannan kooksi arvioitiin keväällä yksilöä (cl9%: 9-7), joka oli jonkin verran edelliskevättä pienempi arvio. IVA_m puolella vastaava arvio oli 7 yksilöä (cl9%: -), joka sekin oli hieman edelliskevättä pienempi. Haukiarviot olivat selvästi vuoden arvioita tarkempia, joten arvioitu pienempi haukimäärä Isolla Valkjärvellä lienee lähempänä todellista kannan kokoa. Ahvenen poistopyynnin ja verkkokoekalastusten sivusaaliina kertyi vuonna jonkin verran pieniä haukia (kuva ), jotka kuitenkin pystyttiin valtaosin vapauttamaan. Haukia jouduttiin poistamaan vain IVA_a puolelta yhteensä neljä yksilöä (, kg). Pienikokoisen (< cm) hauen määrä vaikuttaa saadun saaliin perusteella olevan IVA_a puolella olevan selvästi suurempi kuin IVA_m puolella, vaikka varsinaista merkintätakaisinpyynti arvioita näin pienille hauille ei tehtykään. Taulukko 9. Hauen ( cm) merkintä-takaisinpyynnin saalis vuonna. Saalis=ajankohdan kokonaissaalis, M%=merkittyjen osuus kokonaissaaliista, Mtot=merkittyjen kokonaismäärä takaisinpyynnin alkaessa (vuotuinen kuolleisuus ja irronneiden merkkien osuus arvioitiin %:ksi), kevät = viikot 7- (Isolla Valkjärvellä 7-), syksy = viikko. Järvi Aika Saalis M% Mtot IVA_a kevät 7,7 IVA_m kevät,7 Hauki kevät, syksy, Maja kevät, syksy, 7 Hoka kevät, syksy, Haara kevät 7, 9 syksy,

13 Kpl/ha s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv ks kv s s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv ks kv s s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv s kv s s 7kv 7ks kv s 9kv 9s kv s kv s Hauki Maja Hoka Haara Kuva. Haukikannan ( cm) tiheysarvio (kpl/ha) vuonna sekä arvioiden 9% luottamusvälit merkintä-takaisinpyynnin perusteella (Petersenin menetelmkohdeä) järvillä, joilla on käynnissä hauen kokovalikoiva kalastus. s=syksy (viikot -), kv=kevät (viikot -), ks=kesä (viikot -). Hokajärvelle ei voitu laskea arviota kesän 7, eikä Haukijärvelle syksyn takaisinpyyntien perusteella. n = n = n = n = Osuus kokonaissaaliista (%) n = n = n = n = n = n = n = Pituusluokka (cm) Kuva. Haukien pituusjakauma (%, cm pituusluokat) kohdejärvillä - (IVA -). Aineistossa on kaikki kenttäkauden aikana pyydetyt haukiyksilöt (kukin kertaalleen). Jakauma kuvaa kevään tilannetta (viikot -). Tämän jälkeen pyydettyjen haukien pituudesta on poistettu kasvuaineiston perusteella arvioitu lisäkasvu. n = 7 7 9

14 n = n = n = n = n = n = n = n = Osuus kokonaissaaliista (%) n = n = n = n = IVA_a IVA_a 9 n = IVA_a n = n = % IVA_m IVA_m 9 n = n = IVA_m n = IVA_a n = Pituusluokka (cm) IVA_m n = Kuva. jatkoa.

15 .. Poistopyynti Haukijärvellä (välimittasäätely, - cm) kevään biomassa-arvion perusteella asetetusta saalistavoitteesta saavutettiin vain hieman yli puolet (saavutettu/tavoitesaalis:,/, kg), mutta sivusaaliina saatiin tämän lisäksi yksi ylämittainen, kg hauki (kuva 7), joten yhteenlaskettu saalis ylitti saalistavoitteen. Sivusaalis mukaan lukien Haukijärveltä poistettiin yhteensä haukiyksilöä. Majajärvellä (alamittasäätely, >cm), Hokajärvellä (alamittasäätely) ja Haarajärvellä (välimittasäätely) saalistavoitteet saavutettiin 7-7 prosenttisesti:,/,;,9/,7 ja,/, kg (saalis/tavoite). Lukumäärinä poistosaalis oli, sivusaalis mukaan lukien,, ja yksilöä em. järvijärjestyksessä. Kuten aikaisemminkin vuonna Haarajärvellä valtaosa poistetuista hauista oli juuri alamitan täyttäviä ja muilla järvillä poistettujen haukien pituudet jakautuivat tasaisemmin eri kokoluokkiin (kuva 7). Hehtaarikohtaisesti Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärveltä poistettiin vuonna yhteensä,;,7;, ja. kg/ha, kun kaikki poistetut hauet huomioidaan. Saaliskertymä vuodesta on em. järvillä,7;,9;, ja,7 kg/ha. Lukumäärä kg kpl Paino (kg) Pituus (cm) Kuva 7. Poistettujen haukien pituus- ja painojakaumat ( cm senttiluokat) sekä ala- ja ylämitta (pystykatkoviiva) kohdejärvillä. Ahvenen poistopyynti aloitettiin Isolla Valkjärvellä keväällä jo merkintä-takaisinpyynnin kestäessä.. alkaen. Pyynti päättyi IVA_a puolella 7.. ja IVA_m -puolella.. Poistopyynnin saalis oli, kg IVA_a -puolella (ei mittarajoitusta) ja, kg IVA_m -puolella (ylämittasäätely), ja asetetut saalistavoitteet (, ja 7, kg) saavutettiin. Muun tutkimustoiminnan ohessa kummaltakin puolelta kalastettiin vielä,9 kg ahvenia. Lukumääräisesti kokonaissaalis oli kpl IVA_a - puolella ja kpl IVA_m -puolella. Asetettu ylämitta onnistuttiin pitämään hyvin, IVA_m - puolen kokonaissaaliissa oli > cm ahvenia, % ( kpl) (kuva ) ja ylämittaista ahventa vapautettiin. Myös IVA_a puolella > cm ahvenien osuus oli pieni (%, kpl) johtuen ko. kokoluokan vähäisestä määrästä.

16 Lukumäärä 9 7 IVA_a naaras, kpl koiras, kpl Yhteensä kg IVA_m Pituusluokka (cm) Kuva. Poistettujen ahventen pituusjakaumat sukupuolittain ja painojakaumat Isolla Valkjärvellä vuonna. IVA_m puolella ahventen ylämitta oli cm (katkoviiva). Poistosaaliin lukumäärästä oli naaraita IVA_a puolella % ja IVA_m -puolella %, joten vuonna toteutettu kalastus poisti tasaisesti molempia sukupuolia. Naaraiden osuus oli edelleen selvästi korkeampi kuin poistopyynnin alkaessa. Hehtaarikohtainen poistopyynnin saalis vuonna oli yhteensä 7 kpl ja, kg/ha IVA_a puolella ja 9 kpl ja 7, kg/ha IVA_m puolella. Poistopyynnin saaliskertymä vuosina - on IVA_a puolella 9 kpl ja 7, kg/ha, IVA_m puolella 7 kpl ja 9,9 kg / ha... Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaaliit vuonna vaihtelivat välillä - g ja 9-7 kpl/verkko (kuva 9). Painoltaan suurin kokonaisyksikkösaalis saatiin Majajärveltä ja pienin IVA_m -puolelta. Lukumääräisesti pienin verkkoyksikkösaalis saatiin myös IVA_m -puolelta ja suurin Isolta Mustajärveltä. Verrattuna vuoteen kokonaisyksikkösaaliin paino kasvoi huomattavasti Majajärvellä ja jonkin verran Isolla Mustajärvellä. Hokajärvellä, Haarajärvellä, IVA_a puolella ja Valkea Kotisella saalis pieneni hieman (kuva 9). Haukijärvellä ja IVA_m puolella kokonaisyksikkösaaliin paino säilyi lähes ennallaan. Kokonaisyksikkösaaliin lukumäärä pieneni Hoka-, Haara- ja Ison Valkjärven kummallakin puolella. Hauki-, Maja- ja Isolla Mustajärvellä kokonaislukumääräsaalis kasvoi ja Valkea-Kotisella säilyi lähes ennallaan. Haukijärvellä verkkosaaliin kasvu johtui särjen, ahvenen ja lahnan saaliin kasvusta, haukea ei saatu saaliiksi (kuva 9). Uusi särkivuosiluokka (luultavasti 9) on tullut pyyntikokoiseksi ja aikaisemmat vuosiluokat ovat kasvattaneet biomassaansa, mikä kasvattaa saaliita (kuva ). Ahvenen kohdalla sekä vuosiluokat (9 cm huippu) että vuosiluokka ( cm huippu) vaikuttavat vahvoilta (kuva ). Saaliiksi saadut lahnat olivat pääosin - cm pitkiä, joten myös lahnan osalta näyttäisi uusi vuosiluokka rekrytoituneen pyyntiin. Majajärvellä painosaalista kasvatti kaksi suurta suutaria ( ja cm), mutta myös särjen, ahvenen ja hauen saaliit kasvoivat. Ahvenella saaliin kasvu johtunee pyydystettävyyden kasvusta sillä pituusluokat - cm olivat myös edellisenä vuonna runsaita. Myös särjellä pituusjakauma säilynyt lähes samanlaisena, mutta saalis on kasvanut. Hokajärven verkkosaaliissa sekä ahvenen että särjen määrät pienenivät hieman (kuva 9). Ahvenen ja särjen kokojakaumissa ei tapahtunut juuri muutoksia, mutta pituusjakaumien huiput siirtyivät hieman eteenpäin (kuvat ja ). Haarajärven saaliissa sekä ahven että särki vähentyivät, mutta hauen saalis kasvoi. Myös neljä muikkua (- cm) saatiin saaliiksi. Ahvenen pituusjakaumassa huippu oli cm kohdalla. Mikäli nämä ovat vuosiluokkaa, se on vahva ja nopeakasvuinen.

17 Myös vuosiluokan ahvenia ( cm huippu) saatiin saaliiksi melko paljon. Särjen pituusjakauman huiput olivat ja cm kohdalla. Isolla Valkjärvellä ahvenen verkkosaaliin paino ja lukumäärä vähenivät varsinkin IVA_a puolella (kuva 9). IVA_a puolella pituusjakauman huiput olivat ja cm kohdalla (kuva ). Lisääntyminen näyttäisi onnistuneen hyvin vuonna. IVA_m puolella pituusjakauman huippu oli siirtyi :sta 9- cm kohdalle. Vuosiluokan ahvenia ei juuri saatu saaliiksi. Poistopyynnin kohdentuminen alle cm ahveniin IVA_m -puolella näkyi jossain määrin verkkokoekalastusten kokojakaumissa: cm yksilöiden yhteenlaskettu saalis oli IVA_m -puolella, ja IVA_a -puolella,7 yks. / verkko. Vertailujärvistä Isolla Mustajärvellä sekä ahven- että särkisaalis kasvoivat (kuva 9). Ahvenen pituusjakauman huippu oli cm kohdalla, mikäli nämä ovat vuosiluokkaa, se näyttää runsaalta (kuva ). Särkisaaliin kasvu johtuu lähinnä 7- cm särkien kasvaneesta saaliista eli uusi vahva vuosiluokka on tullut pyyntikokoiseksi (kuva ). Myös isompien kokoluokkien saaliit kasvoivat, joten osittain särkisaaliin kasvu johtuu paremmasta pyydystettävyydestä. Edellisvuonna puolestaan särjen pyydystettävyys Isolla Mustajärvellä näyttää olleen poikkeuksellisen huono. Valkea- Kotisella ahvensaalis pieneni. Pituusjakauman huippu oli 7- cm kohdalla, joten vuonna lisääntyminen on onnistunut hyvin. Myös kuoriutuneita ahvenia ( cm huippu) oli saaliissa melko paljon. g/verkkoyö 9 Särkilahna Sorva Salakka Muikku Siika Ahven Suutari Lahna Särki Made Hauki IVA_autio IVA_mökki Iso M VaKo kpl/verkkoyö IVA_autio IVA_mökki Iso M VaKo Kuva 9. Verkkokoekalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit (g ja kpl / verkko) tutkimusjärvillä -. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna. 7

18 Ahven Ahven , Ahven Ahven Ahven 7 Ahven kpl / verkko Ahven Ahven Ahven 9 Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina -.

19 Ahven Ahven Ahven Ahven Ahven 7 Ahven 7 kpl / verkko 9 7 Ahven 9 7 Ahven Ahven 9 Ahven Ahven Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa 9

20 IVA, autio Ahven, IVA, mökki Ahven , IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven IVA, autio Ahven 7 IVA, mökki Ahven kpl / verkko,7 IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven , IVA, autio Ahven 9, IVA, mökki Ahven IVA, autio Ahven 7,9 IVA, mökki Ahven IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa

21 Valkea-Kotinen Ahven 9 7 Iso Mustajärvi Ahven,.9 Valkea-Kotinen Ahven , Iso Mustajärvi Ahven 7 Valkea-Kotinen Ahven kpl / verkko Iso Mustajärvi Ahven Valkea-Kotinen Ahven Iso Mustajärvi Ahven 9 Valkea-Kotinen Ahven Iso Mustajärvi Ahven Valkea-Kotinen Ahven Iso Mustajärvi Ahven Valkea-Kotinen Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa

22 Särki Särki Särki Särki Särki 7 Särki Särki Särki kpl / verkko Särki 9 Särki Särki Särki Särki Pituus (cm) Särki Kuva. Särjen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina -.

23 Särki Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki kpl / verkko Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Kuva. jatkoa. Huomaa Ison Mustajärven poikkeava skaala y-akselilla.

24 . Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä Pohjaeläinten arvioitu kokonaistiheys oli IVA_a -puolella 7 yks. / m eli jonkin verran suurempi kuin IVA_m -puolella ( yks. / m ). Biomassana arvioituna vastaava ero oli,7 vs., g / m. Kummallakin puolella tiheysarvio pieneni ahvenpoistoa edeltävälle tasolle. Sen sijaan biomassaarvio pysyi vuotta 7 suurempana ja IVA_m -puolella jopa kasvoi edellisvuodesta. Mahdollinen selitys tiheysarvion pienenemiselle on, että vahva ahvenvuosiluokka (kuva ) on alkanut käyttää pohjaeläinravintoa. Ko. ahvenet käyttävät vielä pääasiassa pieniä pohjaeläimiä, joten vaikutus biomassa-arvioon on ollut pienempi. IVA_m -puolella kyseisen vuosiluokan keskikoko on pienempi (kuva ), mikä voi selittää sen, että pohjaeläinten biomassa-arvion voinut kasvaa. Tiheys (yks. / m ) Chironomidae Ephemeroptera Trichoptera Megaloptera Arachnida Muut Kokonaisbiomassa 7 9 IVA_a 7 9 IVA_m Biomassa (g / m ) Kuva. Eri pohjaeläinryhmien arvioidut tiheydet sekä kokonaisbiomassa Ison Valkjärven kummallakin puolella vuosina 7-. Hajontajanat = 9% luottamusvälit.. Eläinplankton.. Lajisto Hankajalkaiset olivat eläinplanktonin biomassan perusteella tärkein ryhmä Hokajärvessä ja niiden osuus eläinplanktonin biomassasta oli huomattavasti suurempi kuin vuosina - (kuva ). Kaikkien vesikirppusukujen osuus biomassasta vastaavasti pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti Bosmina-suvun vesikirppujen biomassan suhteellinen osuus pienentyi huomattavasti (kuva ). Haarajärven eläinplanktonin biomassasta suurimman osuuden (> %) muodostivat hankajalkaiset. Haarajärven eläinplanktonlajiston biomassaosuuksissa on havaittavissa mielenkiintoinen ilmiö: Calanoida-hankajalkaisten suhteellinen osuus lisääntyy joka toinen vuosi, jolloin myös Bosmina-suvun vesikirppujen suhteellinen osuus pienenee (kuva ). Haukijärvelläkin hankajalkaiset olivat tärkein ryhmä eläinplanktonin biomassasta (kuva ). Vesikirpuista Bosmina-suvun vesikirppujen osuus vähentyi hieman ja Daphnia-suvun vesikirppujen osuus lisääntyi vuoteen verrattuna (kuva ). Majajärven eläinplanktonin suurimman osuuden biomassasta muodostivat vesikirput, kuten edellisenäkin vuonna. Vesikirppujen ryhmästä Ceriodaphnia-suvun vesikirppujen osuus biomassasta kasvoi selvästi vuodesta (kuva ). Iso Valkjärven autiopuolella vesikirppujen biomassaosuus eläinplanktonista on pysynyt suhteellisen vakaana koko tutkimusjakson 7- (kuva ). Yleisin vesikirppusuku oli Bosmina sp., joiden osuus biomassasta oli huomattavan suuri verrattuna edellisiin vuosiin (kuva ). Vastaavasti Ceriodaphnia-suvun vesikirppujen suhteellinen osuus eläinplanktonin biomassassa pieneni. Myös Iso Valkjärven Mökkipuolella vesikirput olivat edelleen tärkein ryhmä eläinplanktonin biomassasta (kuva ). Vesikirpuista Ceriodaphnia- ja Diaphanosoma- sukujen osuus biomassasta kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen ja vastaavasti Daphnia-suvun osuus vähentyi huomattavasti. Muutoin mökkipuolen eläinplanktonlajiston biomassaosuudet olivat vuonna hyvin samankaltaiset kuin edellisinä tutkimusvuosina (kuva ).

25 Osuus kokonaisbiomassasta (%) % % % % % % % % % % % % % % % % % % 7 9 % % % % 7 9 IVA autio % % % % % % % % % % % % % % IVA mökki 7 9 Eläinplanktonin kokonaisbiomassa (µg C l - ) Cyclopoida Calanoida Cladocera muut Daphnia sp. Bosmina sp. Kokonais BM Kuva. Eläinplanktonin lajiston biomassaosuudet ja eläinplanktonin kokonaisbiomassa Hoka-, Haara-, Hauki-, Maja ja Iso Valkjärvessä vuosina -... Kokojakaumat Eläinplanktoniin kohdistuvaa saalistuspainetta voidaan arvioida vesikirppujen kokojakaumien perusteella. Mitä pienempiä vesikirput keskimäärin ovat, sitä suurempi saalistuspaine niihin kohdistuu. Vesikirput olivat keskimäärin suurimpia Majajärvessä ( µm) ja pienimpiä Haarajärvessä ( µm) koko näytteenotto kaudella. Vesikirppujen keskikoko kasvoi kaikilla järvillä verrattuna edelliseen vuoteen (kuva ). Lukuun ottamatta vuotta, Majajärven vesikirppujen keskikoko on kasvanut tasaisesti. Myös Hokajärven vesikirppujen keskikoko on kasvanut tasaisesti vuoden jälkeen. Haukijärven vesikirppujen keskikoko on pienentynyt vuodesta lähtien, mutta keskikoko on edelleen suurempi kuin Hoka- ja Haarajärvessä (kuva ).

26 Vesikirpun kuoren pituus (µm) 7 9 Kuva. Vesikirppujen keskikoko Hoka-, Haara, Hauki- ja Majajärvessä vuosina -. Iso Valkjärven autio- ja mökkipuolella tehdyt kalastussäätelyt heijastuvat eläinplanktonin koossa ja pituusluokkajakaumissa. Iso Valkjärven IVA_a -puolella, jossa kalastettiin ahventa tehokkaasti ilman mittasäätelyä keväästä alkaen, vesikirppujen koko on pienentynyt vuoteen 9 asti. Vuonna ja vesikirppujen keskikoko oli lähes samaa luokkaa kuin ennen kalastussäätelyn aloittamista. Vesikirppujen keskimääräinen koko oli IVA_a -puolella suurempi kuin IVA_m - puolella ennen kalastuksen aloittamista, mutta vuonna IVA_m -puolen vesikirput olivat hieman suurempia ja vuonna merkittävää kokoeroa ei havaittu (kuva ).,7,, Pituus (mm),,, IVAA IVAM, 7 9 Kuva. Vesikirppujen keskimääräinen koko Iso Valkjärven eri puolilla vuosina 7.

27 Iso Valkjärvellä on tapahtunut selvä muutos vesikirppujen pituusjakaumassa ahvenkalastuksen aloittamisen jälkeen. Suurikokoisia vesikirppuja on havaittu kummallakin puolella enemmän vuoden 9 jälkeen (kuva ). Kokojakaumien perusteella voidaan huomata, että erityisesti IVA_m -puolella suurikokoiset vesikirput ovat runsastuneet kalastussäätelyn aloittamisen jälkeen Kuva. Vesikirppujen pituusjakaumat Iso Valkjärven eri puolilla (IVA_a vasen, IVA_m oikea) vuosina 7-. Harmaa katkoviiva kuvaa vesikirppujen keskikokoa vuonna 7 ennen kalastuksen aloittamista. 7

28 Iso Valkjärven IVA_a -puolella eläinplanktonin kokonaisbiomassa on ollut jatkuvasti suurempi kuin mökkipuolella (kuva 7). Voimakas kalastus näkyi IVA_a -puolen eläinplanktonin biomassan runsastumisena vuonna. Vuonna 9 eläinplanktonin biomassa romahti edelliseen vuoteen verrattuna, jonka jälkeen biomassa on kasvanut tasaisesti. Vuoteen 7 verrattuna eläinplanktonin biomassa on kasvanut - erityisesti IVA_a -puolen pelagiaalissa. IVA_m -puolella, jossa kalastus on kohdentunut vain < cm ahveniin, eläinplanktonin kokonaisbiomassassa ei ole havaittavissa suuria vaihteluita (kuva 7). IVA_m -puolella eläinplanktonin kokonaisbiomassa lisääntyi hieman pelagiaalissa ja vähentyi litoraalissa vuonna kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Eläinplanktonin BM (µg C l - ) Litoraali Pelagiaali Ei mittasäätelyä Ylämittasäätely ( cm) IVAA IVAM Kuva 7. Eläinplanktonin kokonaisbiomassa litoraalissa ja pelagiaalissa vuosina 7- Iso Valkjärven autio (IVAA) ja mökki (IVAM) puolella. Kalastus aloitettu vuonna keväällä.. Veden laatu Kesä oli harvinaisen lämmin ja keskimääräistä sateisempi. Heinä-elokuun vedenlaatuseurantojen pintaveden (- m) lämpötilan keskiarvo oli Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärvellä 9,; 9,; 9,7 ja, C, mikä oli Haukijärveä lukuun ottamatta jonkin verran alempi kuin edellisenä vuonna, mutta - C vuosien -9 keskiarvoa korkeampi. Kasvukauden keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuonna oli suurin Haukijärvellä ( µg /l) ja pienin Hokajärvellä ( µg /l, kuva ). Haukijärvellä pitoisuus on pienentynyt kahtena vuotena, mutta edelleen aikaisempiin vuosiin verrattuna korkealla tasolla. Kokonaisfosforipitoisuus pieneni kaikilla muillakin järvillä vuoteen verrattuna. Kokonaistyppipitoisuus vuonna oli suurin Hauki ja Majajärvellä ja pienin Hokajärvellä (kuva 9). Pitoisuus pieneni kaikilla järvillä vuoteen 9 verrattuna. Vuoden typpianalysoinnissa oli ongelmia, mutta aikaisempien vuosien järvikohtaisen typpi-fosfori -suhteen avulla korjatut arvot näyttäisivät siltä, että typpipitoisuus on ollut vuosien 9 ja tason välillä.

29 7 kesä talvi kesä ka TP ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi_autio Iso Valkjärvi_mökki 7 9 Kuva. Kokonaisfosforipitoisuus kohdejärvillä vuosina - kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä

30 kesä talvi kesä ka TN ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi_autio Iso Valkjärvi_mökki 9 9 Kuva 9. Kokonaistyppipitoisuus kohdejärvillä vuosina - kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä. Punaisella merkityt vuoden arvot ovat epävarmoja tuloksia Klorofylli-a -pitoisuus oli vuonna suurin Isolla Mustajärvellä sekä pienin Hokajärvellä ja IVA_a -puolella (kuva ). Klorofylli-a pitoisuus kasvoi edellisvuodesta lähes kaikilla järvillä huolimatta ravinnepitoisuuksien laskusta. Vain Majajärvellä klorofyllipitoisuus pieneni edellisvuodesta ja Hokajärvellä pitoisuus pysytteli samana. Isolla Valkjärvi oli tutkimusjärvistä edelleen kirkkain (kuva ). Haukijärvellä näkösyvyys oli pienin. Kaikilla järvillä näkösyvyys oli edellisvuotta suurempi huolimatta klorofyllipitoisuuden yleisestä kasvusta.

31 chl-a chl-a ka ns ns ka Klorofylli-a ( g/l) Iso Mustajärvi Kuva. Klorofylli-a -pitoisuus (chl-a) ja näkösyvyys (ns) kohdejärvillä kasvukauden aikana -. Harmaa palkki kuvaa klorofylli-a:n ja musta palkki näkösyvyyden kasvukauden havaintojen keskiarvoa (arvot palkkien yläpuolella). Ison Valkjärven näkösyvyyden asteikko on eri kuin muilla järvillä Iso Valkjärvi, autio Iso Valkjärvi, mökki Näkösyvyys (cm) Kesäaikainen lämpötilakerrostuneisuus oli edellisvuosien tapaan voimakasta ja alusveden vähähappisuutta (< mg O /l) havaittiin kaikilla järvillä, Haarajärvelläkin aivan pohjan tuntumassa (kuva ). Hapellisen veden kerros oli yleisesti vieläkin ohuempi kuin edellisenä vuonna. Huonoin happitilanne oli Haukijärvellä, jossa happi oli vähissä kahden metrin syvyydessä jo.7. mittauskerralla ja tilanne jatkui ainakin.. asti. Majajärvellä hapellisen ( mg O /l) vesikerroksen paksuus oli ohuimmillaan, m, Isolla Mustajärvellä, m, Hokajärvellä, m, IVA_m puolella, m, IVA_a puolella,7 m ja Haarajärvellä, m. Haarajärven lisäksi myös Majajärvellä havaittiin happipitoisuuden minimi harppauskerroksen yläpuolella.

32 7 7 9 Lämpötila (ºC) Happipitoisuus (mg/l) Syvyys (m) Iso Mustajärvi 7 Iso Mustajärvi 7 IVA_autio 7 IVA_mökki 7 IVA_autio 7 IVA_mökki 7 Kuva. Lämpötila- ja happiprofiilit näytteenottokerroittain kohdejärvillä.

33 Syvyys (m) 7 Lämpötila (ºC) Happipitoisuus (mg/l) 7 9 Kuva. Jatkoa. Lämpötilan vaihtelun, m syvyydessä oli suurinta Majajärvessä (kuva ), josta mitattiin myös korkein lämpötilahuippu, C. Myös Haukijärvellä ja Haarajärvellä lämpötila nousi korkeimmillaan yli asteen (, ja, C). Ison Valkjärven a-puolella lämpötila oli korkeimmillaan C. Lämpötila ( C) Iso Valkjärvi, a-puoli Aika (kk, pp) Kuva. Lämpötila neljällä kohdejärvellä vuonna, m syvyydellä syvännepisteessä.

34 .. Pää- ja Katumajärven kalastustiedustelut koskien vuosia 9 ja Pääjärven vuosia 9 ja koskeviin kalastustiedusteluihin vastasi ja 9 taloutta. Vastausprosentti oli 7 ja, ja vastanneista % ja 7% ( ja 9 henkilöä) oli kalastanut. Myytyjen lupien kokonaismäärällä kalastajaryhmittäin (uisteluluvan lunastaneet / muut) painotettu kokonaissaalis oli kg (,9 kg / ha) vuonna 9 ja kg (, kg / ha) vuonna. Lääniluvalla ja pelkällä kalastuksenhoitomaksulla (pilkkijät/onkijat) kalastavien saalis ei ole mukana arviossa. Kuha oli kumpanakin vuonna Pääjärven kalastustiedustelun ylivoimaisesti tärkein saalislaji (9 ja saalisosuudet: ja %; hehtaarisaaliit:, ja,7 kg / ha) ennen haukea, ahventa ja lahnaa (kuva ). Tiedustelun kuhasaaliista vuonna 9 n. % pyydettiin verkoilla (pääasiassa - mm), vetouistelun osuus oli % ja heittouistelun % (kuva ). Vastaavat luvut vuoden tiedustelussa olivat % verkoilla (pääasiassa - mm) ja 7 % uistelemalla; heittokalastuksella ei ilmoitettu saadun yhtään kuhaa. Verkkojen saalisosuudet olivat selvästi pienempiä kuin vuonna (7 %), jolloin -9 mm kokoisten verkkojen kieltosuositus ei ollut vielä voimassa. Tiedustelusaaliin keskipaino kuhalle oli, ja, kg vuosina 9 ja. Haukisaaliista (9 ja saalisosuudet: ja %; hehtaarisaaliit:, ja, kg / ha) pääosa saatiin vetouistelulla: ja 77 % vuosina 9 ja (kuva ). Verkoilla saatiin vastaavasti ja 7 % saaliista. Hauen keskipaino koko saaliissa oli kumpanakin vuonna, kg. Myös hauen kohdalla verkkosaaliin osuus oli vuotta ( %) pienempi. Ahven (9 ja saalisosuudet: ja %; hehtaarisaaliit:, ja, kg / ha) saatiin kumpanakin vuonna pääasiassa pilkkimällä (9: %, : %). Katiskasaaliin osuus oli vastaavasti ja %, vetouistelusaaliin ja %, sekä verkkosaaliin ja %. Vuonna verkoilla saadun saaliin osuus oli selvästi suurempi ( %). Kg% Lohi Taimen Siika Muikku Made Särki Lahna Salakka Suutari Kg% Särki Salakka Taimen Sorva Suutari Siika Muikku Lahna Made Hauki Kuha Hauki Kuha Kiiski Ahven Ahven Kiiski Kuva. Pääjärven 9 (vasen) ja (oikea) kalastustiedustelun saaliin lajijakauma painon mukaan.

35 verkko -9 mm verkko - mm vetouistin katiska syöttikoukku verkko yli verkko mm - mm verkko - mm heittouistin Hauki, kg% atrain pilkki verkko - mm verkko -9 mm verkko -9 mm katiska verkko - mm verkko - mm onki Ahven, kg% pilkki Kuha, kg% verkko - mm verkko - mm verkko yli mm heittouistin vetouistin heittouistin vetouistin verkko -9 mm katiska Hauki, kg% verkko - mm katiska verkko yli mm verkko - mm heittouistin vetouistin Ahven, kg% verkko - mm verkko onki - mm katiska pilkki Kuha, kg% verkko - mm katiska verkko yli mm verkko - mm pilkki vetouistin vetouistin heittouistin Kuva. Pääjärven 9 (ylä) ja (ala) kalastustiedustelun kuha-, hauki ja ahvensaaliin jakautuminen pyydyksittäin painon mukaan. Vuonna 9 ja käytettiin hieman erilaista solmuvälijaottelua kyselyssä. - mm verkot vuonna olivat kyselyn perusteella Katumajärven vuosia 9 ja koskeviin kalastustiedusteluihin vastasi 9 ja taloutta. Vastausprosentti oli 7 ja, ja vastanneista ja % ( ja 7 henkilöä) oli kalastanut. Tiedustelun perusteella arvioitu kokonaissaalis (painotettu myytyjen lupien kokonaismäärällä) oli 9 kg (9, kg /ha) ja kg (, kg /ha) vuosina 9 ja. Lisäksi järvessä oli pyynnissä hoitorysä, jonka saalis vuosina 9 ja oli ( kg / ha) ja kg ( kg / ha), valtaosin särkeä. Vuonna 9 Katumajärven kalastustiedustelun tärkein saalislaji oli muikku ennen haukea ( %,, kg / ha) ja särkeä (kuva ). Ahvenen saalisosuus oli % (, kg / ha) ja kuhan vain % (, kg / ha). Saaliin keskipainot olivat hauella,, ahvenella, ja kuhalla, kg. Suurin osa tiedustelun haukisaaliista saatiin verkoilla ( %, pääasiassa - ja - mm verkot) (kuva 7). Vetouistelulla saatiin % ja heittokalastamalla 9 %. Ahvensaalis pyydettiin pääasiassa pilkkimällä ( %), verkkojen osuus oli %. Kuhasaalis saatiin yksinomaan verkoilla, suurin saalis - mm verkoista. Vuonna Katumajärven kalastustiedustelun tärkein saalislaji oli hauki (7%,, kg / ha) ennen ahventa (%,, kg / ha) ja muikkua (kuva ). Kuhan saalisosuus oli korkeampi kuin aikaisempina vuosina % (, kg / ha). Saaliin keskipainot olivat hauella,, ahvenella, ja kuhalla,9 kg. Haukisaaliista % saatiin verkoilla (pääasiassa -9 ja - mm verkot), 7 % heittokalastamalla ja 7 % vetouistelemalla. Puolet ahvensaaliista saatiin verkoilla (muikkuverkot ja - mm verkot), % pilkkimällä ja 7 % ongella. Kuhasaaliista valtaosa (%) saatiin verkoilla (pääasiassa -9 mm verkot), mutta aikaisemmista vuosista poiketen myös muilla pyyntivälineillä (esim. syöttikoukku, heittouistin) saatiin kuhaa. Ilmeisesti kuhan määrä järvessä on kasvanut. Vuosien 7- tiedusteluihin verrattuna käytetyt verkot ovat olleet solmuväliltään isompia, mikä on voinut edesauttaa kuhan runsastumista ja saamista myös muilla pyyntivälineillä. Suosituksen vastaisia - mm verkkoja on silti järvellä vielä paljon käytössä.