Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2009
|
|
- Urho Teemu Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikko Olin, Satu Estlander, Mira Grönroos, Jenna Pihlajamäki, Olli Saari, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni... Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 9 Tiivistelmä Vuonna 9 Evon kohdejärvillä jatkettiin alkanutta hauki- ja ahvenkantojen säätelyä. Haukikantaa säädeltiin kahdella eri tavalla: välimittasäätelyllä (- cm, Hauki- ja ) ja alamittasäätelyllä (Maja- ja ). Ahvenkantaa säädeltiin Isolla Valkjärvellä: m-puolella ylämittana oli cm, a-puolella mittarajoitusta ei ollut. Tavoitteena oli poistaa puolet kalastuksen kohteena olevasta osakannasta. Lisäksi kohdejärvillä ja näiden vertailujärvillä seurattiin kalastoa, pohjaeläimiä, eläinplanktonia ja veden laatua. Haukien ravinnonkäyttöä selvitettiin mahanäytteiden ja vakaiden hiili- ja typpi-isotooppien avulla. Ahvenen ja särjen kilpailua tutkittiin akvaariokokeilla. Pääjärvellä ja Katumajärvellä tehtiin kalastustiedustelut ja kuhien merkintää. Merkintä-takaisinpyynnin perusteella ahventiheys kohdejärvillä vaihteli välillä -97 kpl / ha (-) ja haukitiheys välillä 9- kpl / ha (-). Ahvenen tiheysarvio pieneni edellisvuodesta muilla paitsi Majajärvellä. Poistopyynnin tavoitesaaliit saatiin täytettyä Isolla Valkjärvellä, Haukijärvellä ja Majajärvellä. Hoka- ja Haarajärvellä tavoitteesta jäätiin n. %. Ahvenen yksikkösaalis verkkokoekalastuksissa oli välillä - kpl ( - IVA_m) ja g / verkko (-Valkea-Kotinen). Vastaavat särkisaaliit olivat -7 kpl (IVA - Iso Mustajärvi) ja -7 g / verkko (IVA - Iso Mustajärvi). Ahvenen tiheysarvion, yksikkösaaliiden ja kokojakaumien muutokset kuvastavat hyvin poistopyynnin aiheuttamia vaikutuksia. Hauen ravinto koostuu mahanäytteiden perusteella pääasiassa ahvenesta ja särjestä melko tasaväkisesti. Lihas- ja evänäytteiden hiili- ja typpi-isotoopit korreloivat keskenään hyvin, minkä ansiosta isotooppiarvot saadaan luotettavasti määritettyä myös vapautettavista yksilöistä. Keväällä pyydettyjen haukien N -arvot suurenivat kalan pituuden kasvaessa kuvastaen suurempaa kalaravinnon osuutta, mutta hajonta oli melko suurta sekä järvien sisällä, että välillä. Kokeellisten tutkimusten perusteella veden väri ja särkien läsnäolo vähensivät selvästi ahvenen syömän ravinnon määrä. Veden väri ei vaikuttanut särjen saalistustehokkuuteen. Ahventiheyden lisääntyminen ei vaikuttanut ahventen saalistustehokkuuteen. Sitä vastoin särkitiheyden lisääntyminen vähensi ahventen syöntitehoa (kuva ). Ahvenet söivät sekä kirkkaassa vedessä että tummassa vedessä tehdyissä kokeissa selvästi vähemmän särkien läsnä ollessa Kalastustiedustelujen perusteella Pääjärven kalastajien tärkeimmät saalislajit vuonna olivat kuha (%), hauki (%) ja ahven (%). Kuha pyydettiin keskimäärin, kg kokoisena ja pääasiassa - mm verkoilla, hauki keskimäärin, kg painoisena pääosin vetouistelulla. Ahvensaaliista (keskipaino g) pääosa saatiin katiskoilla. Vuonna Katuman tärkeimmät saalislajit olivat hauki (keskipaino, kg), muikku ja ahven (kp., kg). Vapavälineiden ja verkkojen saalisosuus oli hauen ja ahvenen kohdalla lähes yhtä suuri. Kuhasaalis oli pieni ja saatiin pääasiassa melko tiheäsilmäisillä verkoilla. Pohjaeläinnäytteitä otettiin vuonna 9 vain Isolta Valkjärveltä. Vuoden 9 tulosten perusteella syksyn pohjaeläintiheys ja -biomassa kasvoivat Isolla Valkjärvellä johtuen todennäköisesti ahvenen poistokalastuksesta. Eläinplankton- ja sulkasääskinäytteitä otettiin vuonna 9 yhteensä (- / järvi). Hankajalkaiset (Cyclopoida) olivat biomassan perusteella merkittävin eläinplanktonryhmä Hoka-, Haara-, Maja- ja Haukijärvessä. Isossa Valkjärvessä vesikirppujen osuus eläinplanktonin biomassasta oli suurempi kuin aikaisempina vuosina ja ylitti hankajalkaisten biomassan. Vesikirppujen keskikoko Isolla Valkjärvellä pieneni johtuen ahvenen voimakkaasta poikastuotannosta.
2 Vedenlaatunäytteitä otettiin -, mittauksia YSI-sondilla tehtiin ja näkösyvyyttä mitattiin -9 kertaa / järvi. oli kohdejärvistä ravinteisin ja näkösyvyydeltään pienin. Kesä 9 edellisvuotta lämpimämpi ja vähäsateisempi. KESKALA-hankkeen aineistosta julkaistiin vuonna 9 mm. tieteellistä artikkelia, sekä Pro gradu -tutkielmaa. Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna 9 olivat n.. Muun kuin Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoituksen osuus oli %.
3 Sisällysluettelo. Tausta ja tavoitteet.... Tutkimustoiminta.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Poistopyynti..... Verkkokoekalastukset..... Kaikuluotaukset Kasvututkimukset, ahvenkannan tuotanto Ravintotutkimukset, hauen ravinto mahanäytteiden ja vakaiden isotooppien perusteella. 7.. Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä.... Eläinplankton.... Veden laatu.... Kokeelliset tutkimukset Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Tutkimustulokset.... Kalastotutkimukset..... Merkintä-takaisinpyynti..... Verkkokoekalastukset Ahvenkannan tuotanto Hauen ravinto mahanäytteiden ja vakaiden isotooppien perusteella Pohjaeläinyhteisön kehitys Isolla Valkjärvellä Eläinplankton.... Veden laatu.... Kokeelliset tutkimukset - ahvenen ja särjen ravintokilpailu Kalastustiedustelut Pääjärvellä ja Katumajärvellä Julkaisut ja tiedottaminen.... Kulut ja osallistujat 9... Error! Bookmark not defined.
4 . Tausta ja tavoitteet Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa hanke (KESKALA -) käynnistettiin Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteen laitoksella ja pääasiassa Bergsrådet Bror Serlachius Stiftelsen rahoittamana kesäkuun alussa. Hankkeen yleistavoitteena on määrittää keskeisimmät kalayhteisön tilaan vaikuttavat tekijät ja kehittää tämän tiedon pohjalta kalastuksen ja kalavesien hoidon strategia, joka ohjaa kalastusta kalavarojen kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja kehittää kalakantojen rakennetta myös kalastuksen kannalta hyvään suuntaan (kalantuotanto ohjautuu petokaloihin, saaliissa runsaasti suurikokoisia petokaloja, sivusaalis pieni). Kyseessä on kokonaisvaltainen kalojen elinympäristöä ja kalastusta koskeva tutkimus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti biologisesti kestävän kalastuksen toteuttamisen periaatteisiin hauki-, ahven- ja kuhakantojen hyvän tuotannon ja luontaisen lisääntymisen geneettisen monimuotoisuuden turvaamisessa. Vuonna 9 kohdejärvillä (kuva ) jatkettiin haukikantojen ( järveä) ja ahvenkantojen kahtia jaettu Iso Valkjärvi) säätelyä erityyppisillä kalastustavoilla. Samalla seurattiin kalakannan ominaisuuksia (tiheys, rakenne, tuotanto ja ravinnonkäyttö), kalojen ravintoeläinyhteisöjen (pohjaeläimet ja eläinplankton) kokoa ja rakennetta, sekä tehtiin vedenlaatututkimuksia (a klorofylli, ravinteet ja fysikaalis-kemialliset ominaisuudet). Kenttätyöt tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Evon Riistan- ja kalantutkimuksen (RKTL), Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen ja Lammin Biologisen aseman (BA) yhteistyönä. Kuva. KESKALA-hankkeen Evon kohdejärvet ja niiden sijainti.. Tutkimustoiminta. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Merkintä-takaisinpyynnin tarkoituksena oli seurata muutoksia ahven ja haukikannan koossa ja rakenteessa tutkimusjärvillä. Merkintä aloitettiin heti jäiden lähdettyä (9..-.., viikkoa myöhemmin kuin ) pyytämällä kaloja katiskoilla ja vannerysillä (taulukko ). Pääosa katiskoista oli Evolla valmistettuja (pistehitsattu ja kuumasinkitty verkko, silmäkoko,7 x,7 mm ja langanvahvuus,9 mm). Havaskatiskoita (mallit Lokka ja Teho) oli yhteensä. Rysät olivat valtaosin Kivikankaan valmistamia luokkirysiä (pituus, m, pyyntikorkeus: 9 cm, solmuväli - mm, kpl vanteita, Ø - cm, kpl nieluja). Myös muutamia pienempiä Evolla valmistettuja luokkirysiä oli käytössä. Ahventen pyyntiä jatkettiin kunnes saatiin riittävän tarkka tiheysarvio (9 %:n luot-
5 tamusvälit alle % tiheysarviosta). Haukia pyydettiin merkittäväksi rysä- ja katiskapyynnin lisäksi pitkin kesää heittokalastamalla muun tutkimustoiminnan ohessa. Taulukko. Ahventen ja haukien merkintä-takaisinpyynnin ajoittuminen, pyyntiponnistus ja merkittyjen kalojen määrä vuonna 9. Merkittyjen (T-bar) haukien määrässä on mukana koko avovesikauden uudet merkityt (viikot -). Järvi Pvm Katiska, kpl Katiska, pyyntivrk Katiska, pyyntivrk/ha Vannerysät, kpl Merkityt ahvenet, kpl Merkityt ahvenet kpl/ha Merkityt hauet, kpl IVA_a..-..,7 79 IVA_m..-.., , , , ,7-9 7 Yhteensä , - 9 Merkinnässä ahvenilta, särjiltä ja pieniltä hauilta (< cm) leikattiin oikean vatsaevän kärjestä n. ¼ pois. Yli cm hauet merkittiin yksilöllisellä T-bar -merkillä merkintäputkessa. Kaikki merkityt ahvenet ja särjet mitattiin senttimetrin sekä hauet millimetrin tarkkuudella järvi- ja päivämääräkohtaisesti. Hauilta otettiin lisäksi suomunäyte kylkiviivan ja peräaukon väliltä. Uusia haukimerkkejä (T-bar) kiinnitettiin yhteensä kappaletta (- kpl, IVA_a-). DNA-näytteitä (vatsaevän kärki) kerättiin IVAn ahvenilta ( x kpl) sekä Hauki-, Maja-, Hoka ja Haarajärven hauilta (- kpl) yhteensä kpl. Nämä näytteet analysoidaan myöhemmin, kun useamman vuoden aineisto on koossa. Saalis merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Kokonaissaaliit, pyydyskohtaiset saaliit, sekä merkittyjen ja merkitsemättömien osuudet laskettiin. Tiheysarviot laskettiin ahvenelle ( 7 cm) Schnabel -menetelmällä, sekä särjelle ( cm) ja hauelle ( cm) Petersenin (Chapman - muunnos) -menetelmällä. Alle senttiset hauet jätettiin pois laskelmista, koska tämänkokoiset haukia saatiin takaisinpyynnissä hyvin vähän. Yksilöllisen merkinnän ansiosta haukikannan tiheysarviot oli mahdollista tehdä sekä kevään että syksyn poistopyynnin saaliista. Vuosina - merkittyjen kokonaismäärästä vähennettiin % arvioidun vuosikuolleisuuden sekä merkkien irtoamisen huomioimiseksi. Myös poistosaalis huomioitiin syksyn arviota laskettaessa... Poistopyynti Kestäväksi kalastukseksi (KK) asetettiin hauen kohdalla välimittasäätely, jossa kalojen annetaan kutea vähintään kerran (alamitta cm) ja suurimmat, geneettiseltä perimältään parhaimmat yksilöt rauhoitetaan kalastukselta (ylämitta cm). Ei-kestäväksi kalastukseksi (EKK) asetettiin pyynti, joka kohdentuu juuri sukukypsyyden saavuttaviin ja sitä suurempiin yksilöihin (alamitta cm, taulukko ). Pyyntiponnistukseksi sekä EKK että KK -kalastuksessa asetettiin puolet pyynnin kohteena olevan osakannan biomassasta. Hauen kalastussäätelyä toteutettiin neljällä järvellä, joista kahdella oli suhteellisen suuri haukitiheys (Maja- ja, n. yks./ha) ja kahdella suhteellisen pieni haukitiheys (Hauki- ja, n. yks./ha). Suuren tiheyden järvillä toisella toteutettiin KK () ja toisella EKK - kalastusta (). Pienen tiheyden järvistä Haukijärvellä toteutettiin KK ja Hokajärvellä EKK - kalastusta. Pyynnin kohteena olevan kannan osan biomassaksi arvioitiin kevään 9 kanta-arvion perusteella Hauki-, Maja, Hoka- ja Haarajärvellä 7 (), (7), () ja kg ( kg/ha). Em. biomassojen perusteella arvioidut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Pyyntiponnistus tarkistetaan vuosittain ja kalastustapa vaihdetaan, kun kalastuksen vaikutukset ovat selvästi näkyvissä. Hauet
6 poistettiin pääasiassa keväällä MT-pyynnin ohessa sekä myöhemmin kesällä uistinpyynnillä ja verkoilla. Ahvenen kohdalla Ison Valkjärven IVA_m-puolella käytettiin ylämittasäätelyä, jossa, cm ahvenet vapautettiin (KK, taulukko ). IVA_a -puolella kokorajoitusta ei ollut. Kalastuksen kohteena olevan osakannan biomassaksi arvioitiin.. 9 IVA_a -puolella kg ( kg/ha, koko biomassa) ja IVA_m -puolella kg (7 kg/ha, < cm biomassa). Näiden perusteella arvioidut saalistavoitteet näkyvät taulukossa. Ahventen poistopyynti tehtiin heti MT-pyynnin jälkeen keväällä, katiskoilla ja verkoilla pyrkien saamaan mahdollisimman tasaisesti kumpaakin sukupuolta. Taulukko. Hauen kalastuksen koejärjestelyt ja saalistavoitteet järvittäin vuonna 9. EKK = ei-kestävä ja KK = kestävä kalastus. Saalistavoite on % kohteena olevan osakannan biomassasta (kevään 9 arvio). Käsittely Alamitta Ylämitta Järvi, saalistavoite (kg) EKK -,, KK, 9, Taulukko. Ahvenen kalastuksen koejärjestelyt Isolla Valkjärvellä. EKK = ei-kestävä ja KK = kestävä kalastus. Saalistavoite on % kohteena olevan osakannan biomassasta (kevään 9 arvio). Käsittely Ylämitta Allas Saalistavoite (kg) EKK - IVA_a KK IVA_m 9.. Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten tarkoituksena oli tutkia kalaston suhteellista runsautta ja rakennetta loppukesällä. Nordic-verkkokoekalastukset tehtiin joka toinen viikko krt/järvi välisenä aikna. Pyyntiaika oli n. h (illasta aamuun). Koekalastuksissa käytettiin ositettua satunnaisotantaa: järvet jaettiin kolmeen syvyysvyöhykkeeseen (litoraali <m, >m pinta ja pohja), joiden sisällä pyyntipaikat arvottiin. Pyyntiponnistus suhteutettiin järven kokoon ja syvyyteen (taulukko ). Saalis lajiteltiin, mitattiin ( cm:n luokat), punnittiin, merkittiin pöytäkirjoihin ja tallennettiin tietokoneelle. Aineistosta laskettiin kokonais- ja lajikohtaiset yksikkösaaliit (lkm tai g /verkko) kullekin järvelle. Taulukko. Verkkokoekalastuksen pyyntiponnistus (verkkoyöt) kohdejärvillä. Osassa järviä verkkoja ei laskettu > m:n syvyyteen pohjalle hapettomuuden vuoksi. <m >m Järvi pohja pinta pohja yhteensä Iso Mustajärvi - 9 Valkea-Kotinen - IVA_a 7 IVA_m 7 yhteensä 7
7 .. Kaikuluotaukset Isolla Valkjärvellä ja Haarajärvellä kaikuluodattiin päivä- ja yöaikaan tarkoituksena selvittää sulkasääskentoukkien ja kalojen jakautuminen vesipatsaassa eri vuorokaudenaikoina. Tulokset tutkimuksista esitetään myöhemmin... Kasvututkimukset, ahvenkannan tuotanto Kasvututkimusten tarkoituksena on selvittää kalojen kasvunopeus eri elinvaiheessa sekä laskea kalakannan tuotanto. Vuonna 9 hauen ikäaineistoa (hartian lukkoluut (cleithrum), vapautetuista suomut) määritettiin lisää yhteensä yksilöstä aiemman yksilön lisäksi ja tulokset esitetään tässä raportissa. Ahvenkannan tuotanto arvioitiin hyödyntäen ikäryhmäkohtaisia kasvutietoja vuodelta, ikä-pituus -avainta sekä kokoluokkakohtaisia tiheys- ja biomassa-arvioita. Tulokset esitetään tässä raportissa... Ravintotutkimukset, hauen ravinto mahanäytteiden ja vakaiden isotooppien perusteella Ravintotutkimuksissa selvitetään eri kalalajien käyttämän ravinnon määrä ja laatu, jotta voidaan arvioida ravinnonkulutus sekä saalistuksen vaikutus ravintoeläimiin. Ahvenen ja särjen ravintonäytteet otettiin kohdejärviltä kolme kertaa verkkopyynnin yhteydessä. Saalis pakastettiin myöhempää analysointia varten. Aiempina vuosina on Keskala-hankkeen haukien ravinnonkäytöstä saatu vajavaisesti informaatiota, sillä monien tutkittujen haukien mahat ovat olleet tyhjiä. Olli Saaren Pro gradu -tutkimuksessa selvitetään Haara-, Hauki-, Hoka- ja Majajärven haukien ravinnonkäyttöä mahanäytteiden lisäksi vakaiden isotooppien avulla, jotka kuvastavat kalojen pitkäaikaisempaa ravinnonkäyttöä. Isotooppitutkimuksessa hiilen isotoopit ( C) kertovat yksilön käyttämästä ravinnosta ja typen isotoopit N) yksilön paikasta ravintoverkossa (Vander Zanden & Rasmussen ). Isotooppinäytteeksi preparoitiin palanen hauen lihasta niiltä yksilöiltä, joita hankkeen poistopyynnissä tapettiin (n=). Vapautettavilta hauilta (ala- ja ylämitta) leikattiin isotooppinäytteeksi palanen vatsaevää (n=). Haukien pyyntiajankohdat keskitettiin toukokuulle ja loppukesälle ravinnonkäytön ajallisen muuttumisen tarkastelua varten. Haukien lisäksi pyydettiin molempina ajankohtina isotooppinäytteiksi hauen potentiaalisia ravintokohteita, eli muita kalalajeja sekä pohjaeläimiä, joihin haukien isotooppiarvoja verrataan. Mahanäytteet tutkittiin hauesta, jotka pyydettiin vuoden 9 aikana (taulukko ). Mahojen täyteisyys arvioitiin asteikolla -, missä tarkoitti tyhjää mahaa ja täyttä venynyttä mahaa. Eri ravintokohteiden osuudet täyteisyydestä arvioitiin pistemenetelmällä (Windell 97). Taulukko. Vuonna 9 pyydettyjen ja ravinnonkäyttötutkimukseen käytettyjen haukien tiedot. Kevät Kesä/syksy N Keskipituus ± sd (mm) Min (mm) Max (mm) Tyhjät mahat 9 ± 99 ± 9 7 ± ± 7 Yhteensä 9 7 ± 7 ± 9 9 ± ± 7 7 Yhteensä 7
8 .. Pohjaeläimet Isolla Valkjärvellä Pohjaeläinnäytteenoton tarkoituksena on selvittää kaloille käytettävissä olevan ravinnon määrää ja laatua sekä tässä tapahtuvia muutoksia ahvenkalastuksen edetessä. Pohjaeläinnäytteitä otettiin putkinoutimella (Kajak) viikoilla, 9, ja järven molemmilta puolilta, m syvyydestä kolmesta eri pisteestä. Näytteet siivilöitiin, mm siivilän (sankoseula) läpi pakastusrasioihin. Näytteiden määritykset sekä biomassa-arviot valmistuvat aikana.. Eläinplankton Eläinplanktonnäytteet otettiin kertaa heinä-elokuussa (Hauki-, Maja-, Hoka-, ) ja 7 kertaa kesä-syyskuussa (Iso Valkjärvi). Syvännepisteestä otettiin haavilla ( µm) yksi nosto ja litoraalista nostoa (taulukko ). Näytteet huuhdottiin purkkeihin ja kestävöitiin (formaliini). Näytteistä määritettiin lajit ja lajien pituudet mitattiin ( yksilöä / laji / näyte). Samalla otettiin sulkasääskinäytteet ( rinnakkaista haavinostoa syvännepisteestä kunakin näytteenottokertana), joiden tulokset esitetään myöhemmin. Lisäksi Isolta Valkjärveltä kerättiin ulpukanlehtiä lehtiin kiinnittyneiden vesikirppujen määrän arviointia varten. Jokaisena ajankohtana kerättiin kolme lehteä kummaltakin puolelta järveä (IVA_a- ja IVA_m -puoli), joista määritettiin lehtien pinta-ala, Sida-vesikirppujen tiheydet ja niiden pituudet. Taulukko. Eläinplanktonnäytteenotto kohdejärvillä 9 (viikot, 7, 9,,, ja IVA, 9,, ja muut järvet). Paikka IVA_a IVA_m Yhteensä Näytteet litoraali 7 7 syvänne 7 7 yhteensä. Veden laatu Vedenlaatuseurannan tarkoituksena on selvittää kalojen elinympäristössä olevaa luontaista vaihtelua ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia tutkimuksen edetessä. RKTL ja BA seurasivat kohdejärvien veden laatua kevättalvella ja syystäyskierron aikaan ( näyte/järvi/ajankohta). Näytteet otettiin kevättalvella syvännepisteestä (pinta- ja pohjanäyte) ja syksyllä rantavedestä (vakiopaikka). Näytteistä määritettiin alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, väriluku ja ph, sekä kokonaistyppi (TN), kokonaisfosfori (TP), K, Na, Ca, Mg, Mn, Fe ja happipitoisuudet (jälkimmäinen vain kevättalvella). Kasvukauden aikainen (touko-syyskuu) näytteenotto tapahtui Bio- ja ympäristötieteen laitoksen toimesta ja siihen sisältyivät TP, TN ja klorofylli-a näytteet ja näkösyvyyden mittaukset syvännepisteestä (taulukko 7). Happi-, ph ja lämpötilaprofiili (YSI -sondi) määritettiin kertaa heinäelokuussa (taulukko 7). TP, TN ja klorofylli-a -näytteet analysoitiin Bio- ja ympäristötieteen laitoksen laboratoriossa. Lämpötila-loggerit tallensivat automaattisesti puolen tunnin välein kohdejärvien lämpötilatiedot syvännepisteestä m syvyydeltä ajanjaksolla..-.9.
9 Taulukko 7. Kasvukaudenaikainen vedenlaatuseuranta kohdejärvillä (havaintokerrat) sisältäen vesinäytteenoton, sondauksen ja näkösyvyysmittaukset. Järvi Ravinnenäytteet Sondaus Näkösyvyys 7 7 Iso Mustajärvi 7 7 IVA_a 9 IVA_m 9 Yhteensä. Kokeelliset tutkimukset Ahvenen ja särjen kilpailua tutkittiin kokeellisesti. Tutkimus liittyy Satu Estlanderin väitöskirjatyöhön ja Jenna Pihlajamäen Pro Gradu -työhön. Kokeet tehtiin sekä kirkkaassa vedessä (väriluku < mg Pt/l) että tummassa humusvedessä ( mg Pt/l) tilavuudeltaan l koeyksiköissä ( kpl) laboratoriotiloissa. Valotaso säädettiin fotosynteettisten lamppujen avulla vastaamaan iltahämärää. Saaliseläiminä kokeissa käytettiin sulkasääsken toukkia (Chaoborus flavicans). Puhtailla ahvenparvilla tehdyissä saalistuskokeissa kalatiheys oli,, 9, ja kalaa/ koe. Särkitiheyden vaikutusta ahvenen saalistukseen tutkittiin sekaparvilla tehdyissä kokeissa, joissa ahventen lukumäärä oli kaikissa kalaa/koe ja ainoastaan särkien tiheyttä muutettiin:,, ja 9 särkeä/koe. Kokeiden lukumäärä yhteensä oli, sillä jokaisesta käsittelystä tehtiin rinnakkaista koetta. Saalistuskokeissa käytetyt kalat siirrettiin koeyksiköihin vähintään tuntia ennen kokeen alkua. Koe alkoi, kun kpl sulkasääskentoukkaa laskettiin koeyksikköön. Kokeen kesto oli min., jonka jälkeen kalat pyydystettiin koeyksiköistä ja niiden syömät sulkasääskentoukat laskettiin.. Pääjärven ja Katumajärven tutkimukset Pääjärven kalastustiedustelu lähetettiin 7 talouteen myydyistä kalastusluvista koottujen osoitetietojen perusteella. Katumajärvellä tiedustelu lähetettiin henkilölle (edellisvuonna henkilölle). Tiedustelut koskivat vuoden kalastusta ja siinä kysyttiin mm. pyyntiponnistusta eri pyyntivälineillä, saaliin määrää lajeittain kiloina ja kappaleina, sekä mielipiteitä kalastuksen säätelykeinoista. Pääjärvellä merkittiin istutettavat kuhanpoikaset alitsariini-värjäyksellä. Poikasvärjäyksiä on tehty vuodesta 7. Tavoitteena on tutkia istutuksista peräisin olevien kuhien määrää suhteessa luontaiseen lisääntymiseen. Lisäksi Pääjärvellä merkittiin syksyllä 9 7 kuhaa (- cm) enintään kertaa palautettavalla nuolimerkillä (selkäevän ruotojen väliin asetettava koodillinen muovilanka). Kuhat pyydettiin jigillä, merkittiin ja vapautettiin mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena on tutkia paitsi itse menetelmää, myös eri pyydysten ja kalastajaryhmien saalisosuutta tiedustelun tueksi sekä alamittaisina tai muuten palautettujen kuhien selviämistä pyynnin rasituksista. Merkintöjen antamia tuloksia saadaan aikaisintaan. Yhteistyössä Pääjärven kalastusyhdistyksen kanssa päätettiin säädellä Pääjärven kalastusta suosittamalla välttämään -9 mm verkkojen käyttöä sekä kuhalle ja hauelle alamittaa cm. Katumajärvellä suositukset ovat samat paitsi - mm verkkojen käyttöä suositellaan välttämään. Tavoitteena on saada kuhakannan kasvupotentiaali paremmin hyödynnettyä sekä parantaa nopeasti kasvavien yksilöiden lisääntymismahdollisuuksia. Myöhemmin suositukset muuttuvat sitoviksi. Lisäksi KESKALA-hanke kehottaa vapauttamaan suurikokoisia yksilöitä (kuha - yli 7 cm, hauki - yli 9 9
10 cm ja ahven - yli cm), jotta näiden hyvät perintötekijät säilyisivät kalakannassa. Tutkimusten mukaan juuri suurikokoiset yksilöt tuottavat runsaasti hyvin selviytyviä ja nopeakasvuisia poikasia (esim. Birkeland & Dayton ). Kalastuksen säätelyn vaikutuksia kalastukseen ja kalakantaan seurataan kalastustiedusteluilla, koekalastuksilla ja kalamerkinnöillä.. Tutkimustulokset. Kalastotutkimukset.. Merkintä-takaisinpyynti Vuonna 9 kokonaissaalis merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä -7 kpl IVA_m- ) ja ahvenia merkittiin -9 kpl (IVA_m-). Merkittyjen kalojen osuus saaliissa kasvoi melko tasaisesti pyynnin edetessä ja nousi - prosenttiin (kuva ). 7 IVA_a 7 IVA_m Saaliin lkm tai merkittyjen kokonaismäärä Saalis Merkittyjen kokonaismäärä Merkittyjen osuus Merkittyjen osuus (%) Päivämäärä Kuva. Ahvenen ( 7 cm) pvm-kohtainen lkm-saalis ja merkittyjen osuus saaliissa, sekä merkittyjen kokonaismäärä järvessä (kertymä) keväällä 9.
11 7 9 Koiraat Lukumäärä / ha IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Naaraat IVA_a IVA_m Hauki Maja Hoka Haara Kuva. Ahvenkannan tiheysarvio (lukumäärä / ha) kohdejärvillä merkintä-takaisinpyynnillä arvioituna (Schnabelin menetelmä) vuosina -9. Yläkuvassa koiraiden ja alakuvassa naaraiden arviot ja niiden 9% luottamusvälit. Arvioitu ahventiheys (koirastiheys x ) vuonna 9 oli suurin Majajärvellä, 97 yksilöä hehtaarilla (kuva ). Tiheysarvio oli suurin piirtein samalla korkealla tasolla kuin edellisvuonna, mikä vahvistaa Majajärven ahvenkannan voimakkaan runsastumisen vuosiin -7 verrattuna. Naaraiden arvioitu määrä oli huomattavasti suurempi kuin edellisvuosina. Haukikannan alentuminen poistopyynnin vuoksi lienee myös edesauttanut ahvenkannan runsastumista. Selvästi runsain pituusluokka (kuva ) oli 9 cm, joka koostunee vuosiluokkien - yksilöistä. Tässä pituusluokassa myös naaraita oli suhteellisen paljon. Seuraavaksi suurimmat arvioidut ahventiheydet olivat Haukija Haarajärvellä (koirastiheys x = ja yks./ha), joissa kummallakin estimaatti pieneni jonkin verran edellisvuodesta. Haukijärvellä pituusjakauman huippu oli cm kohdalla, eikä uusia runsaita vuosiluokkia ole vielä rekrytoitunut kutukantaan. Haarajärven pituusjakauma on vuodesta toiseen säilynyt samanlaisena. Haarajärven naaraiden tiheysarvio oli edellisvuosia suurempi ja lähes samaa tasoa kuin koiraan tiheysarvio. Hokajärvellä sekä koiraiden, että naaraiden arvioidut tiheydet vähenivät edellisvuoteen verrattuna. Pituusjakaumassa ei kuitenkaan tapahtunut muutoksia. Isolla Valkjärvellä ahventen tiheysarviot pienenivät vuoteen verrattuna voimakkaasti kummankin sukupuolen osalta, mikä kuvastanee lähinnä ahvenkannan kalastussäätelyn vaikutuksia. Tiheyden kokonaisestimaatti pieneni IVA_m puolella suhteellisesti enemmän kuin IVA_a -puolella (9 vs. 7 %). Vaikka IVA_m puolella vapautettiin cm pituisen yksilöt, myös biomassan arvioitu alenema oli IVA_m puolella suurempi kilosta kiloon per ha ( %), kun se IVA_a puolella oli 7 kilosta kiloon per ha ( %). Verrattuna vuoteen kokojakauma kuitenkin muuttui IVA_m puolella selvästi suurempien yksilöiden suuntaan: keskipituus kasvoi, cm:stä, cm:iin, ja cm pituisten yksilöiden paino-osuus %:sta %:iin. IVA_a puolella keskipituus kasvoi vain hieman (, vs.,9 cm) ja cm paino-osuus pieneni ( vs. %).
12 Ahven naaras koiras naaras-n = koiras-n = 9 Ahven naaras-n = koiras-n = Osuus kokonaissaaliista (%) Ahven 7 naaras-n = 7 koiras-n = 9 Ahven naaras-n = 7 koiras-n = 9 Ahven 7 naaras-n = koiras-n = 7 Ahven naaras-n = koiras-n = Ahven 9 naaras-n = koiras-n = Ahven 9 naaras-n = koiras-n = Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (%) merkintä-takaisinpyynnin saaliissa (ei sisällä uudelleen pyydettyjä). Naaraat ja koiraat (sis. juveniilit) merkitty eri rasterein. Mitattujen kokonaismäärä on ilmoitettu.
13 Ahven Ahven naaras-n = 7 koiras-n = naaras-n = koiras-n = Ahven 7 Ahven 7 naaras-n = koiras-n = naaras-n = 9 koiras-n = Ahven Ahven naaras-n = koiras-n = naaras-n = 9 koiras-n = Osuus kokonaissaaliista (%) Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = 79 IVA, autio Ahven 7 Ahven 9 naaras-n = 7 koiras-n = IVA, mökki Ahven 7 naaras-n = koiras-n = 7 naaras-n = koiras-n = 7 IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven naaras-n = 7 koiras-n = naaras-n = 9 koiras-n = 7 IVA, autio Ahven 9 IVA, mökki Ahven 9 naaras-n = 9 koiras-n = naaras-n = 7 koiras-n = 9 Pituus (cm) Kuva. jatkoa.
14 Taulukko. Hauen ( cm) merkintä-takaisinpyynnin saalis vuonna 9. IVA_m puoliskolta ei saatu cm haukia. Saalis=ajankohdan kokonaissaalis, M=merkittyjen määrä, em = merkitsemättömien määrä, Mtot=merkittyjen kokonaismäärä takaisinpyynnin alkaessa (vuotuinen kuolleisuus (+irronneet merkit) arvioitiin %:ks), M%=merkittyjen osuus kokonaissaaliista, Mtot7= 9 lopussa järvessä olevien merkittyjen haukien arvioitu kokonaismäärä (kaikki yksilöllisesti merkityt - kuolleet), kevät = viikot -, syksy = viikot -. Järvi Aika Saalis M em Mtot M% Mtot IVA_a kevät 9, syksy Hauki kevät, syksy 9, Maja kevät 7, syksy 7 7, Hoka kevät, syksy, Haara kevät 7, syksy 9, 9 Vuonna 9 kokonaishaukisaalis ( cm) merkintä-takaisinpyynnissä vaihteli välillä - kpl (Hauki-). Merkittyjen osuus oli kevään ja kesän takaisinpyynneissä vaihteli välillä - % (- IVA_a, taulukko ). Vuoden 9 haukitiheysarvio (kpl / ha, cm yksilöt, Petersenin menetelmä) oli suurin Haarajärvellä syksyllä ( yks. / ha), mutta arvio oli melko epätarkka (kuva ). Myös kevään tarkempi tiheysarvio osoitti Haarajärven haukitiheyden jonkin verran kasvaneen edellisvuodesta. Ikämääritysten perusteella vuosiluokat - ovat runsaita ja nyt kasvamassa pyyntikokoon. Sen sijaan arvioitu Haarajärven cm haukien biomassa keväällä 9 oli samalla tasolla kuin keväällä n. kg / ha. Kevään 9 pituusjakaumien (kuva ) perusteella,-,9 cm haukiin kohdistuva poistopyynti on jonkun verran pienentänyt,-,9 cm haukien osuutta, mutta,-,9 cm haukien osuus on runsastunut em. voimakkaiden vuosiluokkien vuoksi. Haukijärven tiheysestimaatti oli vuonna 9 samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, vaikkakin arvio oli epävarma vähäisen saaliin vuoksi. Myös biomassaestimaatti oli vuosina -9 kg/ha tasolla. Majajärvellä sekä kevään 9, että varsinkin syksyn haukitiheysestimaatti oli edellisvuotta pienempi (kuva ). Kevään arvioitu biomassa pieneni kilosta kiloon hehtaarilla. Haukiin kohdistuva poistopyynti (alamitta, cm) on kevään 9 pituusjakaumien perusteella vähentänyt, cm haukien suhteellista osuutta, mutta,-,9 cm haukien osuus on kasvanut ja senttiluokan haukia on suhteellisen runsaasti kasvamassa pyyntikokoon vuodelle (kuva ). Hokajärvellä kevään 9 tiheysestimaatti kasvoi vuoteen verrattuna, mutta biomassa-arvio pieneni hieman ( vs. kg/ha). Syksyn 9 tiheysestimaatti oli vuosien -7 alhaisella tasolla. Myös Hokajärvellä pituusjakaumassa oli keväällä 9 suhteessa vähemmän suuria (, cm) yksilöitä kuin aikaisempina vuosina. Isolla Valkjärvellä IVA_a puoliskolla cm haukikannan kooksi arvioitiin keväällä 9 yksilöä (cl9%: -). IVA_m puolella arvioita ei vähäisen saaliin vuoksi voitu tehdä. Kummaltakin puoliskolta kertyi ahvenen poistopyynnin sivusaaliina paljon pieniä haukia saaliiksi (kuva ), jotka kuitenkin pystyttiin valtaosin vapauttamaan. Haukia jouduttiin poistamaan yhteensä 9 (, kg) ja (, kg) yksilöä IVA_a ja IVA_m puolilla.
15 Hauen lkm-arvio Hauen tiheysarvio Kpl Kpl/ha s 7kv 7ks kv s 9kv 9s s 7kv 7ks kv s 9kv 9s s 7kv 7ks kv s 9kv 9s s 7kv 7ks kv s 9kv 9s s 7kv 7ks kv s 9kv 9kv s 7kv 7ks kv s 9kv 9kv s 7kv 7ks kv s 9kv 9kv s 7kv 7ks kv s 9kv 9kv Hauki Maja Hoka Haara Hauki Maja Hoka Haara Kuva. Kohdejärvien haukikannan ( cm) lukumäärä- ja tiheysarvio (kpl/ha) sekä arvioiden 9% luottamusvälit merkintä-takaisinpyynnin perusteella (Petersenin menetelmä). s=syksy (viikot -), kv=kevät (viikot -9), ks=kesä (viikot -). Hokajärvelle ei voitu laskea arviota kesän 7, eikä Haukijärvelle syksyn takaisinpyyntien perusteella.
16 n = n = n = 7 n = Osuus kokonaissaaliista (%) n = n = n = n = IVA_a n = IVA_m n = IVA_a 9 n = Pituusluokka (cm) % IVA_m 9 n = Kuva. Haukien pituusjakauma (%, cm pituusluokat) kohdejärvillä -9 (IVA -9). Aineistossa on kaikki kenttäkauden aikana pyydetyt haukiyksilöt (kukin kertaalleen). Jakauma kuvaa kevään tilannetta (viikot -). Tämän jälkeen pyydettyjen haukien pituudesta on poistettu kasvuaineiston perusteella arvioitu lisäkasvu.
17 n = 9 n = Osuus kokonaissaaliista (%) 7 n = n = 9 7 n = n = n = Pituusluokka (cm) 9 n = Kuva. jatkoa... Poistopyynti Kevään 9 biomassaestimaatin perusteella asetettu saalistavoite hieman ylitettiin Haukijärvellä (välimittasäätely,,-,9 cm) ja Majajärvellä (alamittasäätely, >,cm), joilla saalis suhteessa tavoitteeseen oli / kg ja / kg. Hokajärvellä (alamittasäätely) ja Haarajärvellä (välimittasäätely) saalistavoitteesta jäätiin noin %: 9/7 kg ja / kg. Lukumäärinä poistosaalis oli 7, 9, ja yksilöä em. järvijärjestyksessä. Lisäksi sivusaaliina saatiin - haukea mittarajoitusten ulkopuolelta (kuva 7). Kuten edellisvuonnakin vuonna 9 Haarajärvellä valtaosa poistetuista hauista oli juuri alamitan täyttäviä ja muilla järvillä poistettujen haukien pituudet jakautuivat tasaisemmin eri kokoluokkiin (kuva 7). Hehtaarikohtaisesti Hauki-, Maja-, Hoka- ja Haarajärveltä poistettiin vuonna 9 yhteensä,,,,, ja,9 kg/ha, kun kaikki poistetut hauet huomioidaan. Saaliskertymä vuodesta on em. järvillä,,,, 7, ja, kg/ha. 7
18 Lukumäärä kpl kg Pituus (cm) Kuva 7. Poistettujen haukien pituusjakaumat ( cm senttiluokat) sekä ala- ja ylämitta (katkoviiva) kohdejärvillä 9. Ahvenen poistopyynti aloitettiin Isolla Valkjärvellä keväällä 9 heti merkintä-takaisinpyynnin jälkeen.. alkaen. Pyynti päättyi IVA_a puolella.. ja IVA_m -puolella vasta.7. Poistopyynnin saalis oli kg IVA_a -puolella ja 9 kg IVA_m -puolella ja asetetut saalistavoitteet ( ja 9 kg) saatiin käytännössä täytettyä. Muun tutkimustoiminnan ohessa kummaltakin puolelta kalastettiin vielä n. kg ahvenia. Lukumääräisesti kokonaissaalis oli 9 kpl IVA_a -puolella ja 7 kpl IVA_m -puolella. Asetettu ylämitta onnistuttiin pitämään kohtalaisesti, IVA_m -puolen kokonaissaaliissa oli > cm ahvenia % ja IVA_a puolella % (kuva ). Poistosaaliin lukumäärästä oli naaraita IVA_a puolella % ja IVA_m -puolella %, selvästi enemmän kuin vuonna, jolloin vastaavat prosentit olivat ja 9. Saaliin painosta vastaavat osuudet olivat % ja %, joten vuonna 9 toteutettu kalastus poisti melko tasaisesti molempia sukupuolia. Hehtaarikohtaisesti poistopyynnin saalis vuonna 9 oli yhteensä 7 kpl ja, kg IVA_a puolella ja kpl ja, kg/ha IVA_m puolella. Poistopyynnin saaliskertymä vuosina -9 on IVA_a puolelta kpl ja, kg/ha, IVA_m puolelta vastaavasti 9 kpl ja, kg / ha.
19 IVA_a naaras, kpl koiras, kpl Lukumäärä IVA_m Pituusluokka (cm) Kuva. Poistettujen ahventen pituusjakaumat sukupuolittain Isolla Valkjärvellä vuonna 9. IVA_m puolella ahventen ylämitta oli senttiluokassa (katkoviiva)... Verkkokoekalastukset Verkkokoekalastusten kokonaisyksikkösaaliit vuonna 9 vaihtelivat välillä - g ja - kpl/verkko (kuva 9). Painoltaan suurin kokonaisyksikkösaalis saatiin Isolta Mustajärveltä ja pienin IVA_a puolelta. Ison Mustajärven verkkosaalis oli myös lukumääräisesti suurin ja Valkea Kotisen oli pienin. Verrattuna vuoteen kokonaisyksikkösaaliin paino kasvoi Hauki- ja Majajärvellä, Haarajärvellä saalis säilyi ennallaan ja muilla järvillä pieneni. Haukijärvellä saaliin kasvu johtui lähinnä särjestä, ahvenen saalis pieneni selvästi. Haukijärven ahvensaaliissa keskikokoisten ja suurten ahventen ( cm) saalis oli edellisvuotta vähäisempi, tätä pienempien ahventen määrä sitä vastoin kasvoi, joten lisääntyminen näyttää kuitenkin onnistuneen (kuva ). Ahvensaaliin väheneminen on linjassa merkintä-takaisinpyynnin tulosten kanssa. Haukijärven särkisaaliin kasvu johtunee lähinnä pyydystettävyyden kasvusta, sillä uusia vuosiluokkia ei näytä rekrytoituneen saaliiseen (kuva ). Majajärvellä sekä ahven- että särkisaalis kasvoivat. Ahvensaaliissa kaikenkokoiset yksilöt runsastuivat, joten saaliin kasvu johtuu osittain uusien vuosiluokkien rekrytoitumisesta pyyntiin, osittain taas pyydystettävyyden kasvusta. Hokajärven saaliissa pienenivät sekä ahvenen että särjen määrät (kuva 9). Ahvenen kokojakaumassa ei enää ollut vallitsevia kokoluokkia aikaisempien vuosien tapaan (kuva ). Ahvenkanta pieneni myös kevään 9 merkintä-takaisinpyynnin tulosten perusteella, mutta katiskasaaliissa kokoluokat - cm olivat vallitsevia. Särjen kokojakaumassa 9 cm osuus pieneni, mutta - cm särkiä saatiin edellisvuotta enemmän. Haarajärven saaliissa ahven hieman vähentyi ja särki runsastui. Särjen kokojakaumassa varsinkin - cm yksilöiden osuus kasvoi. Haarajärven verkkosaaliista saatiin myös ensimmäistä kertaa hankkeen aikana muikkuja ( kpl, 9 ja cm). Järvessä on aikaisempina vuosina esiintynyt muikkua kohtalaisesti. Isolla Valkjärvellä ahvenen verkkosaaliin paino kasvoi jonkin verran IVA_a puolella ja pieneni hieman IVA_m puolella (kuva 9). Lukumääräsaalis kasvoi varsinkin IVA_m -puolella. Pituusjakaumien perusteella ahvenen poikastuotanto on runsastunut poistopyynnin myötä, tai poikasia jää 9
20 enemmän henkiin isompien ahventen vähennyttyä (kuva ). IVA_a puolella pituusjakauman huippu oli cm kohdalla jotka lienevät vuosiluokkaa. IVA_m puolella huippu oli cm kohdalla. Tämä viittaisi siihen, että vuosiluokka on kasvanut hitaammin IVA_m puolella, mutta tämä varmistuu vasta kasvunäytteiden analysoinnin myötä. Poistopyynnin kohdentuminen alle cm ahveniin IVA_m -puolella, näkyy verkkokoekalastusten pituusjakaumissa: cm yksilöiden saalis oli IVA_m -puolella,7 ja IVA_a puolella, yks./verkko. Vertailujärvistä Isolla Mustajärvellä ahvensaalis pieneni (kuva 9) ja koostui lähinnä cm ahvenista (kuva ). Myös särkisaalis pieneni, mutta cm särkiä oli suhteellisen paljon, joten uusi vuosiluokka lienee tulossa kunnolla pyyntikokoiseksi. Valkea-Kotisella ahvensaalis pieneni huomattavasti varsinkin 7- cm ahventen osalta. g/verkkoyö 9 Särkilahna Suutari Sorva Lahna Salakka Särki Made Siika Muikku Hauki Ahven IVA_autio IVA_mökki Iso M VaKo kpl/verkkoyö IVA_autio IVA_mökki Iso M VaKo Kuva 9. Verkkokoekalastusten lajikohtaiset paino- ja lukumääräsaaliit (g ja kpl / verkko) tutkimusjärvillä - 9. Hajonnat kuvaavat kokonaissaaliin 9% luottamusväliä. Isolla Mustajärvellä ei kalastettu vuonna.
21 Ahven Ahven , Ahven Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7 Ahven Ahven 9 7 Ahven Ahven Ahven 9 Ahven Pituus (cm) Kuva. Ahvenen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina - 9.
22 Ahven Ahven Ahven Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7 Ahven Ahven 9 7 Ahven Ahven Ahven 9 Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa
23 IVA, autio Ahven, IVA, mökki Ahven , IVA, autio Ahven IVA, mökki Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7 IVA, autio Ahven 7 9 7,7 IVA, autio Ahven 9 7 IVA, mökki Ahven IVA, mökki Ahven , IVA, autio Ahven 9, IVA, mökki Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa
24 Valkea-Kotinen Ahven 9 7 Iso Mustajärvi Ahven,.9 Valkea-Kotinen Ahven Osuus kokonaissaaliista (%) 9 7, Iso Mustajärvi Ahven Iso Mustajärvi Ahven 9 7 Valkea-Kotinen Ahven Valkea-Kotinen Ahven Iso Mustajärvi Ahven 9 Valkea-Kotinen Ahven Pituus (cm) Kuva. jatkoa
25 Särki Särki Särki Särki Osuus kokonaissaaliista (%) Särki Särki Särki Särki Särki Pituus (cm) Särki Kuva. Särjen pituusjakauma (kpl/verkko) verkkokoekalastussaaliissa tutkimusjärvillä vuosina -9.
26 Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki 7 Särki 7 Osuus kokonaisaaliista (%) Särki Särki Iso Mustajärvi Särki Särki 9 Särki Iso Mustajärvi Särki Pituus (cm) Kuva. jatkoa.
27 .. Ahvenkannan tuotanto Ahvenkannan tuotanto kohdejärvillä vuosina - vaihteli välillä, -, kg/ha. Tuotanto oli suurin Majajärvellä. Tuotannon vaihtelu riippui lähinnä tiheyden vaihtelusta. Tuloksista tarkemmin julkaisussa Horppila ym.... Hauen ravinto mahanäytteiden ja vakaiden isotooppien perusteella Kesällä ja syksyllä pyydettyjen haukien ( kpl) mahoista ja keväthaukien (9 kpl) mahoista oli tyhjiä. Moni keväthauista oli syönyt katiskaan tai rysään jouduttuaan, mikä pienensi tyhjien mahojen osuutta. Pyydyksessä syödyt ravintokohteet mukaan laskettuna oli yleisimmät saaliskohteet ahven (7 %) ja särki (9 %) (kuva ). Muutama hauki oli syönyt sammakon, sudenkorennon toukan tai muun pohjaeläimen. Kaksi haukea oli syönyt toisen hauen, joiden pituudet olivat noin 9 ja cm. Kesällä ja syksyllä pyydettyjen haukien käyttämä ravinto kuvastaa keväthaukia todenmukaisemmin luonnollista ravinnonkäyttöä, tällöin ahvenen ja särjen osuudet olivat samansuuruisia eli noin %. % N =7 N= Ravintokohteen prosenttiosuus (%) 9 % % 7 % % % % % % % % kevät kesä/syksy muut pohjaeläimet sammakko hauki särki ahven Kuva. Haara-, Hauki-, Hoka- ja Majajärvestä vuonna 9 pyydettyjen haukien ravinnonkäyttö. Stabiili-isotooppitulokset osoittivat evä- ja lihasnäytteiden N arvojen olevan keskimäärin lähes samansuuruisia pyyntiajankohdasta riippumatta (kuva ). Evänäytteiden C arvot olivat lihasnäytteitä korkeampia, mutta ero oli keskimäärin samansuuruista kaikilla yksilöillä. Evä- ja lihasnäytteiden C arvojen tasoeroon vaikutti pyyntiajankohta, joten sekä keväällä että kesällä pyydetyille hauille tarvitaan oma korjauskertoimensa evänäytteiden tulkintaa varten. Varsinkin keväällä pyydettyjä kaloja oli vuoden hauissa liian vähän, joten evä- ja lihasnäytteiden riippuvuutta tullaan vielä tarkentamaan analysoimalla osasta vuonna 9 poistettuja haukia myös evänäytteet, joita kerättiin talteen varmuuden vuoksi. 7
28 Kevät Kesä R =, -7 R =, Evä dc -9 - Evä dc Lihas dc Lihas dc Kevät Kesä R =,7 R =, Evä dn Evä dn Lihas dn Lihas dn Kuva. Hauen lihas- ja evänäytteiden hiili- ja typpi-isotooppien korrelaatiot (yhtenäinen viiva) keväällä ja kesällä verrattuna täysin lineaariseen korrelaatioon (katkoviiva). Keväällä pyydettyjen haukien isotooppitulokset osoittivat haukien N arvojen keskimäärin suurenevan kalan pituuden kasvaessa, mutta hajonta oli melko suurta (kuva A). Hokajärven haukien sekä N että C arvoissa oli muita järviä enemmän vaihtelua (kuva B). C ja N arvoja ei voida kuitenkaan suoraan verrata eri järvien välillä, koska järvien ominaispiirteet antavat niille keskenään eriarvoiset lähtötasot. Osa isotooppinäytteistä on vielä käsittelemättä, joten tarkempi informaatio haukien ravinnonkäytöstä esitellään myöhemmin. Silloin vertaillaan myös mahanäytteen ja isotooppitulosten yhteneväisyyttä sekä pyritään löytämään ravinnonkäytöstä vastauksia kohdejärvien haukien vaihteleviin kasvunopeuksiin. A B dn 9 dn Hauen pituus, mm dc Kuva. Keväällä 9 pyydettyjen haukien pituuksien ja N arvojen korrelaatiot järvittäin (A) sekä yleiskuva C ja ja N arvojen sijoittumisesta järvittäin (B).
29 . Pohjaeläinyhteisön kehitys Isolla Valkjärvellä 7-9 Mira Grönroosin pro gradu -työn (Grönroos 9) mukaan Ison Valkjärven litoraalin pohjaeläinten kokonaistiheys (syysnäytteet) kasvoi huomattavasti vuodesta 7 vuoteen 9 (kuva ). Suurimmillaan kokonaistiheys oli EKK-puolella vuonna yks./m. Kokonaisbiomassa kasvoi IVA_a -puolella lähes kymmenkertaiseksi ja oli suurimmillaan, g/m. IVA_m -puolella biomassa kasvoi vähemmän (kaksinkertaiseksi) ja vuonna 9 se oli, g/m. Lukumäärällisesti eniten runsastuivat IVA_a -puolella surviaissääsken toukat (keskipituus - mm) ja IVA_a -puolella päivänkorennot (keskipituus mm). Havaitut muutokset selittyvät hyvin ahvenen poistokalastuksella, joka kohdistui IVA_a puolella enemmän suurikokoisiin, isompia pohjaeläimiä syöviin ahveniin. Poistetun kalan koko näkyi myös pohjaeläinbiomassan muutoksissa, joka nousi voimakkaammin IVA_a -puolella. Tiheys Kerta (yks./m ) PVM Vuosi Nostojen lukumäärä Puoli (A=,M=) Syvyys Biomassa (g/m ) Yksilömäärä yhteensä (kpl/m) Keskiarvo 7 9 Keskiarvo Keskiarvo Näytteiden lukumäärä, joissa havaintoja Valittiin ryhmät, joista havaintoja yli kymmenessä näytteessä EKK 7 9 Yhteensä (g/m) Ryhmä Asellus aquaticus Ryhmä Arachnida KK Ryhmä Bivalvia 7 9 Ryhmä Ceratopogonidae Kuva. Ison Valkjärven litoraalin (, m) kokonaisbiomassa ja -tiheys sekä 9 % -luottamusvälit vuosien 7 9 syksyllä. 9
30 . Eläinplankton Suurin osa eläinplanktonin biomassasta vuonna 9 oli hankajalkaisia (Copepoda) Haara- (9 %), Hoka- ( %), Maja- (9 %) ja Haukijärvessä (77 %). Hankajalkaisten osuus on kasvanut selvästi Haara- ja Majajärvessä edelliseen vuoteen verrattuna. Iso Valkjärvellä vesikirppujen (Cladocera) osuus eläinplanktonin biomassasta oli suurempi kuin hankajalkaisten osuus (IVA_a -puolella 7 % ja IVA_m -puolella %). Cyclopoida-heimon hankajalkaiset olivat biomassan perusteella merkittävin eläinplanktonryhmä Haara-, ja Majajärvessä. Hoka-, ja Haukijärvessä cyclopoida-, ja calanoida hankajalkaisten osuus eläinplanktonin biomassasta olivat lähes yhtäsuuret, muodostaen yhdessä suurimman osan eläinplanktonin biomassasta (Kuva ). Iso Valkjärvessä Bosmina,- ja Ceriodanphnia-sukujen vesikirput muodostivat merkittävimmän osuuden eläinplanktonin biomassasta. Iso Valkjärven IVA_m -puolella vesikirppujen osuus eläinplanktonin biomassasta lisääntyi selvästi viime vuoteen verrattuna (Kuva ). % % % % % % % % % % % % IVA A IVA M Cyclopoida % % Calanoida % % % Cladocera muut Daphnia spp. % Bosmina spp. Kuva. Eläinplanktonin lajiston biomassaosuudet Hoka-, Haara-, Hauki-, Maja ja Iso Valkjärvessä vuosina -9.
31 Vesikirppujen osuus eläinplanktonin biomassasta on pienentynyt edellisiin vuosiin (-) verrattuna Hoka-, Haara- ja Majajärvessä. Lajiston biomassaosuudet ovat pysyneet suhteellisen samalla tasolla Haukijärvessä ja Iso Valkjärven IVA_a -puolella. Eläinplanktoniin kohdistuvaa saalistuspainetta voidaan arvioida vesikirppujen kokojakaumien perusteella. Mitä pienempiä vesikirput keskimäärin ovat, sitä suurempi saalistuspaine niihin kohdistuu. Haara-, ja Iso Valkjärven vesikirppujen koko on pienentynyt hieman edellisiin vuosiin verrattuna. Selkein muutos on tapahtunut Iso Valkjärven IVA_m -puolella, jossa vesikirppujen koko on pienentynyt voimakkaasti vuoteen verrattuna (Kuva 7). Maja-, ja Haukijärvessä suurikokoisten vesikirppujen osuus on hieman kasvanut. Hokajärvessä ei havaittu selvää muutosta (Kuva 7). 7 9 IVA-A IVA-M 7 9 Kuva 7. Vesikirppujen kokojakaumat (frekvenssi) Haara-, Hoka-, Hauki-, Maja- ja Iso Valkjärvessä vuosina -9. Iso Valkjärven IVA_a ja IVA_m -puolilla tehdyt kalastussäätelyt heijastuvat eläinplanktonin pituusluokkajakaumiin. IVA_a -puolella, jossa kalastettiin ei-kestävästi vuoden 7 jälkeen, vesikirppujen koko on pienentynyt. IVA_m -puolella vesikirppujen pituusjakaumassa ei havaittu muutosta vuosien 7 ja välillä. Vuonna 9 vesikirppujen koko kuitenkin pieneni selvästi, mikä voi johtua havaitusta planktivoristen ahventen runsastumisesta.
32 Iso Valkjärven IVA_a -puolen ei-kestävä kalastus näytti vaikuttavan myös eläinplanktonin monimuotoisuuteen (kuva ). Taksonimäärään ja runsaussuhteisiin perustuva Shannon-Weaverin indeksi- eli monimuotoisuusindeksi kuvaa tietyn lajiston rikkautta ja pysyvyyttä ekosysteemissä. Indeksi laskettiin kaavalla, jossa H on diversiteetti, Pi on lajin i osuus kokonaisyksilömäärästä ja S on lajimäärä. säätelyn aloitus Shannon-Weaver indeksi.. IVA A IVA M 7 9 Kuva. Eläinplanktonin diversiteetti-indeksi (Shannon-Weaver) Ison Valkjärven eri puoliskoilla eri vuosina.. Veden laatu Kesä 9 oli vähäsateisempi kuin kahtena edellisvuotena. Kesä oli myös hieman lämpimämpi kuin. Esim. Majajärven pintaveden keskimääräinen lämpötila kesä-syyskuussa oli 7, ºC, kun se vuonna oli,7 ºC. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuonna 9 oli suurin Haukijärvellä ( µg /l) ja pienin Haarajärvellä (7 µg /l, kuva 9). Haukijärvellä pitoisuus kasvoi huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Mahdollisia syitä tähän ovat edellisenä sateisena kesänä ja majavan padonrakennustoiminnan myötä järveen kertyneet ravinteet. Vuonna 9 majavan aiheuttamia tulvia ei juuri enää ollut. Isoa Mustajärveä lukuun ottamatta myös muilla kohdejärvillä kokonaisfosforipitoisuus kasvoi edellisvuodesta.
33 7 kesä talvi kesä ka TP ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi_autio Iso Valkjärvi_mökki 9 Kuva 9. Kokonaisfosforipitoisuus kohdejärvillä vuosina -9 kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi). Kasvukauden havaintojen keskiarvo (kesä ka) on lukuarvona harmaan palkin päällä
34 Vuoden 9 keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli fosforipitoisuuden tavoin suurin Haukijärvellä (kuva ). Pitoisuus oli pienin IVA_m -puolella. Typpipitoisuus kasvoi edellisvuodesta muilla paitsi Isolla Mustajärvellä. kesä talvi kesä ka TN ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi_autio Iso Valkjärvi_mökki 9 Kuva. Kokonaistyppipitoisuus kohdejärvillä vuosina -9 kasvukauden aikana (kesä) ja sen ulkopuolella (talvi)
35 Klorofylli-a -pitoisuus oli vuonna 9 suurin Hauki- ja Majajärvellä ja pienin IVA_m -puolella (kuva ). Klorofylli-a pitoisuus kasvoi vuodesta Hauki-, Maja- ja Hokajärvellä ja pieneni muilla järvillä. Ylienen kokonaisfosforipitoisuuden kasvu ei siis suoraan heijastunut klorofyllipitoisuuksiin. Kirkkaimmalla Isolla Valkjärvellä keskimääräinen näkösyvyys kasvoi IVA_a puolella, mutta pieneni IVA_m puolella (kuva ). Muilla järvillä näkösyvyys pieneni Isoa Mustajärveä lukuun ottamatta (vain havaintoa). oli edellisvuosien tapaan näkösyvyydeltään pienin järvi. chl-a chl-a ka ns ns ka Klorofylli-a ( g/l) Iso Mustajärvi Iso Valkjärvi, autio 9 7 Näkösyvyys (cm) Iso Valkjärvi, Kuva. Klorofylli-a -pitoisuus (chl-a) ja näkösyvyys (ns) kohdejärvillä kasvukauden aikana -9. Harmaa palkki kuvaa klorofylli-a:n ja musta palkki näkösyvyyden kasvukauden havaintojen keskiarvoa (arvot palkkien yläpuolella). Ison Valkjärven näkösyvyyden asteikko on eri kuin muilla järvillä.
36 Lämpötila (ºC) Lämpötila ( C) Lämpötila ( C) Syvyys (m) Syvyys (m) Happipitoisuus (mg/l) Happi (mg/l) Happi (mg/l) Syvyys (m) Syvyys (m) Syvyys (m) Iso Mustajärvi Lämpötila ( C) Syvyys (m) Iso Mustajärvi Happi (mg/l) Syvyys (m) IVA_autio Lämpötila ( C) IVA_mökki Lämpötila ( C) Syvyys (m) Syvyys (m) IVA_autio Happi (mg/l) Syvyys (m) IVA_mökki Happi (mg/l) Syvyys (m) Kuva. Lämpötila- ja happiprofiilit näytteenottokerroittain kohdejärvillä 9.
37 Syvyys (m) Lämpötila (ºC) Lämpötila ( C) Lämpötila ( C) Syvyys (m) Syvyys (m) Happipitoisuus (mg/l) Happi (mg/l) Happi (mg/l) Syvyys (m) Syvyys (m) Kuva. Jatkoa. Kesäaikainen lämpötilakerrostuneisuus oli edellisvuosien tapaan voimakasta ja alusveden vähähappisuutta havaittiin kaikilla kohdejärvillä Haarajärveä lukuun ottamatta (kuva ). Alusveden happipitoisuus oli jonkin verran parempi kuin vuonna. Laaja-alaisinta vähähappisuus oli Isolla Mustajärvellä heinäkuun lopulla, jolloin happea oli < mg/l jo, m syvyydessä. Hokajärvellä < mg O /l -raja oli ylimmillään, m:ssä, Haukijärvessä, m:ssä, Majajärvessä, m:ssä sekä Ison Valkjärven IVA_m puolella, m:ssä. IVA_a puolella ei havaittu < mg O /l pitoisuuksia. Haarajärvellä oli loppukesällä happiminimi harppauskerroksen alaosassa kuten edellisvuosinakin, mutta happea oli aina vähintään,7 mg /l.. Kokeelliset tutkimukset - ahvenen ja särjen ravintokilpailu Veden väri haittasi selvästi ahvenen saalistusta, samoin pimeys (kuva ). Ahvenet söivät kirkkaassa vedessä tehdyissä kokeista huomattavasti enemmän kuin tummassa vedessä. Veden väri tai pimeys ei vaikuttanut särjen saalistustehokkuuteen (kuva ). Ahventiheyden lisääntyminen ei vaikuttanut ahventen saalistustehokkuuteen. Sitä vastoin särkitiheyden lisääntyminen vähensi ahventen syöntitehoa (kuva ). Ahvenet söivät sekä kirkkaassa vedessä että tummassa vedessä tehdyissä kokeissa selvästi vähemmän särkien läsnä ollessa (kuva ). 7
Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2011
Mikko Olin, Satu Estlander, Joni Tiainen ja Hannu Lehtonen... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen
LisätiedotKestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2012
Mikko Olin, Joni Tiainen ja Hannu Lehtonen 9... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus
LisätiedotKestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2010
Mikko Olin, Satu Estlander, Teemu Karhunen, Mikael Lösönen, Olli Saari, Joni Tiainen, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni... Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen
LisätiedotKestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2008
Mikko Olin, Satu Estlander, Mira Grönroos, Matti Kotakorpi, Hannu Lehtonen ja Mika Vinni..9. Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA)
LisätiedotKestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen toimintakertomus vuodelta 2013
Mikko Olin, Joni Tiainen, Kari Nyberg ja Hannu Lehtonen 7... Akvaattiset tieteet, Ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) -hankkeen
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2006
Mikko Olin, Satu Estlander, Suvi Immonen, Hannu Lehtonen, Leena Nurminen, Kari Saulamo, Joni Tiainen ja Mika Vinni 1.1.. Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen periaate
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotJoni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Joni Tiainen tohtorikoulutettava Bio- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto 1. Johdanto Hauki ja ahven ovat avainlajeja monissa vesistöissä Laaja levinneisyys ja runsaus Kuha tärkeä erityisesti
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotTuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012
Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotLopen Pääjärven koekalastukset vuonna 2012 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2012
Lopen Pääjärven koekalastukset vuonna 212 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 212 Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hämeenlinnassa, Tammelassa
LisätiedotRappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018
Rappusen koekalastukset vuosina 2009 ja 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevan Rappusen kesällä 2017. Verkkokoekalastusten
LisätiedotRenkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
LisätiedotIsot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille
Isot emokalat tärkeitä kalakantojen uusiutumiselle, mutta herkkiä ympäristöpaineille Kestävän kalastuksen hanke (KESKALA) Ympäristölounas..217 Mikko Olin, Satu Estlander, Hannu Lehtonen & Joni Tiainen
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotTyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014
Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti
LisätiedotKakskerranjärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Kakskerranjärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Turun Kakskerranjärven kesällä.
LisätiedotKestävän kalastuksen periaate kalakantojen hoidossa (KESKALA) hankkeen toimintakertomus vuodelta 2007
Mikko Olin, Satu Estlander, Suvi Immonen, Janne Jutila, Hannu Lehtonen, Leena Nurminen, Joni Tiainen, Teresa Valonen ja Mika Vinni... Bio ja ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kestävän kalastuksen
LisätiedotMitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?
Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)
LisätiedotLOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007
LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten
LisätiedotMitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto
Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan
LisätiedotKyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 19.10.2010, täydennys 16.11.2010 Kyyveden Hirviselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon
LisätiedotSaarijärven koekalastus 2014
Saarijärven koekalastus 2014 Johdanto Saarijärvi on keskisuuri, pinta-alaltaan 1020 ha järvi Mikkelin ja Juvan rajalla. Järvin on humuspitoisuudeltaan keskihumuksinen ja sen ekologinen tila on vuonna 2013
LisätiedotSuuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017
Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä
LisätiedotEnäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko
Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.
LisätiedotRaportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista
Raportti Pyhä- ja Kuivajärven Nordickoeverkkokalastuksista vuonna 2012 Janne Ruokolainen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Jani Hakkola 2012 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 23/2012 JOHDANTO Koekalastukset
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
LisätiedotSimpelejärven verkkokoekalastukset
Simpelejärven verkkokoekalastukset Jukka Ruuhijärvi, Pasi Ala-Opas ja Katja Kulo Luonnonvarakeskus, sisävesien kalavarat Simpelejärven kuhaseminaari 7.10.2017 Koekalastuksia on tehty kolmella Simpelejärven
LisätiedotVesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!
Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotSAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5278 VESI-EKO OY SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 6.-9.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 11.9.2017 1. SAVONLINNAN HIRVASJÄRVEN KOE- VERKKOKALASTUS 1.1. Koeverkkokalastuksen
LisätiedotPielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
LisätiedotKARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 2004
1 th Kivinen 18.8.24 Kirje nro 544/SK Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry KARHOISMAJAN VESIREITIN JÄRVIEN KOEKALASTUKSET JA RAVUSTUKSET 24 1. JOHDANTO Koekalastukset ja -ravustukset suoritettiin
LisätiedotKERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 5284 PRO RUOKOJÄRVI RY KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKOJÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS 29.-31.8.2017 MIIKA SARPAKUNNAS 5.10.2017 1. KERIMÄEN (SAVONLINNA) RUOKO- JÄRVEN KOEVERKKOKALASTUS
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotPudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012
Pudasjärven Panumajärven järven koekalastus vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Raportti Eero Hiltunen 2013 1. Johdanto Oulun Kalatalouskeskus suoritti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta
LisätiedotKAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 2010
KAKSKERRANJÄRVEN KALASTON RAKENNE JA KUHAN KASVU VUONNA 21 Samuli Sairanen & Jaakko Ahonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Joulukuu 21 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotKoekalastus seitsemällä Tammelan järvellä
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAMMELAN KUNTA Koekalastus seitsemällä Tammelan järvellä Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30309-P19329 Raportti J. Partanen Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotKokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä
Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti
LisätiedotLehijärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Lehijärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotHiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Hiidenveden kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotHiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?
Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä? Tutkimuspäällikkö Anne Liljendahl, LUVY ry Hiidenvedellä tehdyt ekologiset tutkimukset 2016-2017
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKarhijärven koekalastukset vuonna 2013 Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu 2013
Karhijärven koekalastukset vuonna Samuli Sairanen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joulukuu Johdanto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti Lavian Karhijärven kesällä. Verkkokoekalastusten
LisätiedotKISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 2004
KISKON HIRSIJÄRVEN KOEKALASTUS VUONNA 24 Pekka Mäkiniemi Janne Tarkiainen Petri Rannikko L-S Kalatalouskeskus r.y Hirsijärven koekalastus 24 2 1. JOHDANTO... 3 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 2.1. HIRSIJÄRVI...3
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotPOLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 2010
HIIDENVEDEN VERKKOKOEKALASTUKSET VUONNA 1 Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Evon riistan- ja kalantutkimus Marraskuu 1 1. JOHDANTO Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) koekalasti
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
Lisätiedot2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa
2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotVoidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto
Voidaanko järvien veden laatua parantaa hoitokalastamalla? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto Hoitokalastuksen tavoite: Pyritään vähentämään kalojen aiheuttamaa sisäistä kuormitusta ja vaikuttamaan ravintoketjujen
LisätiedotAhvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä
Pro gradu tutkielma Ahvenen ravinnonkäytön vaihtelu ja siihen vaikuttavat tekijät pienissä metsäjärvissä Teemu Karhunen 28.5.2011 Ympäristötieteiden laitos Akvaattiset tieteet / Kalataloustiede PL 65 00014
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotHiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010
Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN
LisätiedotNo 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta Matti Vaittinen limnologi
No 2175/17 YLÄMAAN PUKALUS-JÄRVEN KOEVERKKOKALAS- TUS 2016 Lappeenrannassa 10 päivänä elokuuta 2017 Matti Vaittinen limnologi SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio Puhelin
LisätiedotJoutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
LisätiedotPasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo. Johdanto
30.9.2014 Pasi Ala-Opas, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evo Johdanto Tammelan järvien ja kalaston tutkimus ja kunnostus -hanke (2012-2014) Tavoitteena selvittää verkkokoekalastuksin kalaston nykytilaa
LisätiedotS A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
LisätiedotHoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia. Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy
Hoitokalastus ja järven ravintoverkon rakenne Hiidenveden ja Lohjanjärven tutkimustuloksia Tommi Malinen, Helsingin yliopisto Anu Suonpää, Luvy Tausta 10 vuoden hoitokalastus ei parantanut Hiidenveden
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
LisätiedotKANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali
KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali Anne-Mari Ventelä Vesistötoimialan päällikkö, PJI Akvaattisen ekologian dosentti, TY SAALISPOTENTIAALIN
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotKOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
LisätiedotKuhan kalastus ja säätely. Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.2014 Jyväskylä
Kuhan kalastus ja säätely Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Keski-Suomen kalastusaluepäivä 12.12.214 Jyväskylä Kalastuksen ekologinen kestävyys? Kalastus ei saa uhata kalakantaa tai pitää sitä luonnottoman pienenä
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotJäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016
Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016 Jomiset Oy Miska Etholén 2016 Sisällysluettelo Jäälinjärven Nordic verkkokoekalastus 2016...1...2 Johdanto...3 Yleistä...3 Koekalastus...3 Saalis...3 Kalojen
LisätiedotJärven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys
Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven
LisätiedotKISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015
KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.
LisätiedotKoekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen
Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotOman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?
Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan? Lapin kalatalouspäivät Luosto 17.11.2017 Osuuskunta Virtatiimi Eero Hiltunen OSUUSKUNTA Osuuskunta Virtatiimi Vesistökunnostussuunnittelua, neuvontaa ja kalatalousalan
LisätiedotKalastustiedustelu 2016
Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
LisätiedotSisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali
Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali Timo Ruokonen Timo J. Marjomäki, Iia Suomi, Tapio Keskinen, Tero Forsman & Juha Karjalainen Jyväskylän yliopisto, Luonnonvarakeskus,
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotSORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotKuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä
Kuhakannan hoito ja kalastuksen säätely Kokemuksia Oulujärveltä Lapin 13. kalatalouspäivät, Rovaniemi 1.11.216 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven
LisätiedotMiten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä Tampere
Miten kuhan kalastusta tulisi ohjata sisävesillä? Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Hämeen kalastusaluepäivä 14.11.213 Tampere Helsingin yliopiston ja Riistan- ja kalantutkimuksen yhteinen tutkimus 21-12 Tavoitteena
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
Lisätiedot